Aloitin sijoittamaan pienestä palkasta 10 vuotta sitten, reilu parikymppisenä. Omaa pääomaa vain sijoittanut ja palkasta säästänyt kurinalaisesti.
Sittemmin palkkataso on noussut paljon, mutta elintasoinflaatio ei ole samassa suhteessa noussut. Hieman kulutus on noussut 10 vuoden takaisesta, muttei merkittävästi. Kulutusta seuraan, mutten pidä kirjaa. Ostoja en tee tunteella, mutta ruokakaupassa en kitsastele. Isoja/kalliita hankintoja en ole tehnyt. (Auto on, mutta ei kallis)
Aloitin sijoittamisen ensin asuntoihin ja sitten myös indekseihin. Löytyy myös suoria osakesijoituksia nykyään. Pääpaino asunnoissa ja indekseissä. Netto- sijoitusvarallisuus huitelee 500.000 kieppeillä.
Hiljaa hyvä tulee. Seuraa mihin rahat menevät ja säästää ja sijoittaa yksinkertaisesti ja päättäväisesti kuukaudesta ja vuodesta toiseen tavoite kirkkaana mielessä.
Mietin kauvan että kirjoitanko tänne oikein mitään… no avaan vähän. Edes mennyt isäni oli ns nokia miljonääri joista kirjoiteltiin aikanaan iltalehdissä… kun isäni joutui kyseisille sivuille hän suuttui ja myi nokiani osakkeet niin et siitä ei hänelle ollut enään harmia naapureiden ym suhteen…mutta isästäni oli tullut jo ennen tätä miljonääri pankki osakkeiden nousun ansiosta … No koko ajan mitä isä teki suurinpiirtein texti teveen perusteela kauppaa … niin nää vahnat pierut teki ja hyvin pärjäsivät ?.. Nyt oikeasti tätä ei kerkeä jatkaa… kun pitää tehdä rahaa kolikko kaupat vaatii aikaa mut jos jotain sattuu kiinostammaan tän taniran jatko … niin tää jatkuu kun kkiinostus on riittävä?? … Eli jos tykäyksiä tulee niin jatketaan het kun kolikoissa ja pördessä hetki rauhaa… 22 päivä tehdään tehdään rahaa
Sori sekavaa tekstiä mä oon keniassa…näillä on kivoja pipareita. ja huomenna ttas nigerian lagosissa
Tämä on niin mielenkiintoinen ketju, että intouduin kirjoittamaan pitkästä aikaa. Hienoja tarinoita!
Itse lähdin nollasta (tai oikeastaan sen alapuolelta, veloista) liikkeelle tasan 10 vuotta sitten. Aloitin sijoittamalla pankin kalliisiin yhdistelmärahastoihin, mutta varsin pian siirryin indeksirahastoihin ja suoriin osakeostoihin.
Nyt päälle 30-vuotiaana nettovarallisuus on 100 000€, josta tosin vähän turhan paljon on kiinni omassa asunnossa. Myin nimittäin 2017 sijoituksia pois ja laitoin niitä asuntoon huomattavasti enemmän kuin vaaditun minimikäsirahan (5%) verran.
Ihan palkkatyöstä ole säästänyt. Alussa kymppejä kuussa, nyt jo yli tonnin kuussa, minkä säästää keskituloinen varsin helposti.
Olen rikastunut työttömyysjaksoilla - kyllä, luit oikein!
Ensimmäisen työttömyyden aikana myin omistusasuntoni ja sain siitä n. 90k käteen. Muutin vuokralle ja “sijoitin” 45k urheiluautoon Loput laitoin korkeakorkoiselle tilille, koska talous kävi mielestäni liian kuumana. Niin kuin se kävikin. Vuoden päästä iski finanssikriisi ja kaikkien omaisuuserien arvot romahtivat. Tuolloin ostin ensimmäiset osakkeeni (Konecranesia yms. tukevaa suomalaista peruskauraa), joita on vieläkin jäljellä. V. 2009 ostin ensimmäisen sijoitusasuntoni, jonka vähän ajan päästä myin. Hieman flippausta, mutta enemmän pitkäaikaista vuokrausta ja lisää osakesijoituksia. Välillä muutin taas omistusasuntoon ja otin ison ja halvan asuntolainan. Sain siitäkin asunnosta kivat voitot, ja edelleen isompaan, jonka jälkeen seuraavaan, kunnes totesin koronan aikoihin taas kerran työttömänä, että ihan turhan iso kämppä ja 600k rahaa kiinni siinä. Ehdin myydä ennenkuin homma jäähtyi ja ostin mieheni kanssa pienemmän (btw, olen nainen, en gay). Ja nyt on siis ihan mukavasti rahaa kiinni osakkeissa. Turbulenttia on ja miinuksella ollaan, mutta no pain, no gain; se on pelin henki että markkina elää ja heiluu.
Alkupääoman perintönä kun faija kuoli. Toki siitä on vuosien varrella käytetty ja siihen tullut palkkojakin. Oon ollut nyt jo kohtuu monta vuotta työelämässä ja nyt yritän insinööriksi itseäni opiskella. Tässä kun seuraavan nousukauden viel säästää nii voi harkita omakotitaloa.
En oo ikinä oikeen tykännyt alkoholista tai autoista (toki minulla on niitä 3 ollut mutta kaikki kohtuuhintaisia) eikä minulla ole ollut mitään hintavia harrastuksia, kun MTG-korteistakin sai melkein kaikki omat takaisin kun myi pandemian aikana. Toki nuoruuden hölmöydessä paljon siitä hupeni kaikkeen pöllöön, mutta kun kattelee siskon rahankäyttöä niin mua nyt hirveästi harmita. Yssikseen kun elelee ja vuokralla asuu niin eipä sitä hirveesti mee rahaa.
Laitoin perintörahat junnuna johonkin hirveään pankin korko-osake hybridirahastoon kasvamaan. No, 10 vuotta ne lojui siellä ja kasvoivat 10%, joten päätin että pakkohan tää on tehdä ite. Nixun ostotarjousta hyväksyessäni tuntu kyllä siltä että olin oikein valinnut.
Ymmärsinkö oikein että keskitulpinen säästää helposti tonnin kuussa? Olen kyllä vahvasti eri mieltä. Suomalaisten säästöaste 2018 oli -0,4% ja ne ylimääräiset rahat pidettiin yleensä säästötilillä. Lähitapiola soitti mi ulle kun halusivat myydä jtn niin kaveri kysyi paljon säästän kk-tasolla. Kysyin paljon ihmiset keskimäärin säästää ja sain vastauksen että ei juurikaan mitään.
Uskon itse että se johtuu siitä että ei osata käyttää rahaa ja sijoittaminen tuntuu vieraalta. Toki elinkustannukset ovat korkeat myös
Jos olet keskituloinen ja tienaat vaikka 2800 netto niin ei tuo nyt ihan helppoa ole raapia tuosta 1000€ säästöön. Mutta tallaajia on erilaisia.
Joku asuu vuokralla yksiössä perähikiällä, tekee etänä hommia, ainoat autokulut on kerran kk kauppaan ja jääkaappi ja pakastin täyteen. Pelaa playkkaa loput ajasta, ei juo eikä polta.
Toinen asuu pks vuokralla , käy töissä 50km päässä, on parisuhteessa heikompi tuloisen kanssa, omaa 3 murrosikäistä lasta ja koiran. On itse aktiivinen ja harrastaa ja lapset myös. Kaksi autoa, kahdet vakuutukset, arvonalenemat, perheasunto, lapsien ja koirien vakuutukset, ruuat, vaatteet yms.
Kyllähän tuosta voi kuvitella että toiselle se tonnin säästäminen voi olla helppoa, toiselle ei.
Tuosta nousi kiva pienimuotoinen haloo twitterissä kun eduskunta-avustaja sanoi olevansa keskituloinen 5500+€ tuloilla. Moni ei sitä niellyt, mutta keskiluokkaan suomessa tosiaan luetaan (ulkomuistista) kaikki 2500 ja 6000 väliltä OECD:n mittareiden mukaan. Onhan se tietysti eri säästää tonni 2500 palkasta kuin 6000.
Usein puhutaan n. 3300 palkasta googlen mukaan. Olisikohan se nettona n.2300. Nostan hattuajos pystyy säännöllisesti säästämään 1000/kk. Ei ole mahdotonta todellakaan mutta itse en sanoisi helpoksi. Mitä olen itse huomannut niin ihmiset säästävät nuoruudessa omaan kotiin ja sen jälkeen loppu säästäminen.
Kovaa se saattaa olla muuallakin. Ei muuta kun positiivisella asenteella eteenpäin.
Itse siis ollut sijoittamisessa mukana parikymmentä vuotta sitten ja nyt koronan kohdalla hyppäsin takaisin kelkkaan. Salkku saanut pääomaa yrittäjänä saaduista osingoista ja säästämisestä.
Oma firma perustettiin muutaman jampan kanssa 1994 ja siitä saaduilla tuloilla paineltiin opiskeluaika. Tulot olivat hivenen opintotukea suuremmat. Vaimo on ravintola alalla ja hänen palkallaan pitkälti elettiin. MMM tutkinto ei suoranaisesti johtanut puusepän alalle. Ala kuitenkin kiinnosti enemmän kuin puhdas papereiden pyörittely toimistolla, joten aloin määrätietoisesti tekemään asioita sen eteen. Muutaman kympin laina ja 1 ha tontti vanhempien kesäpaikan kyljestä ja oman tuotantolaitoksen idea oli valmis. Mitään en nykymittapuulla vielä osannut, asiakkaista ei luonnollisesti ollut tietoakaan.
Muistan elävästi kun marraskuussa 2000 olin tullut arkipäivänä ( viikonloput töissä Helsingissä) valamaan sokkelia tehtaaseen. Räntäsateessa käsimyllyllä tein betonin ja peräkärryllä 20L astia muotin viereen. Rahaa ei ollut työmaasähköihin siinä vaiheessa. Koko rakennus tehtiin jämätavarasta omin voimin. Isä auttoi sen minkä jaksoi. Viikko koostui silloin tehtaan rakennuksessa Su-Pe ilta ja siitä Helsinkiin yöksi töihin Pe-La. Pari lasta tuli siinä samalla. Tehdas valmistui parissa vuodessa ja siitä eteenpäin tuli tehtyä 10 vuotta ilman palkkaa. Kaikki raha mikä saatiin meni uusiin koneisiin ja niiden kunnostamiseen. Koneet eivät siis olleet uusia, paitsi meille. Asiakkaita saatiin pikku hiljaa ja 2008 tuli ensimmäiset työntekijät. Pari vuotta siitä ja perheeseen saatiin kaksi palkansaajaa. Tuo 10 vuotta tuli tehtyä jokainen viikko vähintään 70 tuntia töitä ja tämä siis ilman palkkaa ja osinkoja. Taaksepäin kun katselee, niin se tuntuu täysin sekopäiseltä. Niin vain sitä vaimon 2000€ brutto palkalla elettiin. Nykyään töitä ei tehdä enää kun 60 tuntia viikko ja lomaakin pidetään 5 viikkoa vuodesta. Palkkaa saan edelleen työntekijöitäni vähemmän, mutta osingot auttavat. Helsingin firma on myyty jo 10 vuotta sitten ja menestyy nyt uusien yrittäjien vastuulla.
Mitään tukia poisluettuna opintotuki en ole eläessäni nostanut. En yrittäjänä, enkä yksityishenkilönä. Tyhmäähän tämä on, kun Lahdessa muutama tehdas tekee 400k tulosta vuodessa ja nostaa joka vuosi 100k tukia. Jotenkin se vaan ei omaan juttuun sovi.
Oikeastaan vastaukseni ydin on tahtotilan luominen, jos tarpeeksi jotain haluat, on se mahdollista saavuttaa ja vain sinä itse olet siinä avainasemassa.
Tuo tyyli ei sovi nykyajan nuorille. Yrittäjiä on paljon . Mun ikäluokassa on viime vuosina ollut kunnon yrittäjäboomi. Tunnen itse paljon yrittäjiä mutta tuntuu välillä että talousosaaminen ihan hukassa. Laitetaan paljon velkarahaa kiinni alussa ja sitten kun raha alkaa tulla niin alkaa kulutusjuhlat. Olisi kiva tietää onko tästä tehty tutkimusta. Esim sodan jälkesellä sukupolvella on mielestäni paljon enemmän järkeä mitä tule rahan käyttöön
Ei se velan ottaminen olisi omalla kohdallani ollut mitenkään väärin. Olisin luultavasti päässyt tavoitteisiin hivenen nopeammin, toisaalta ei tullut tehtyä hätiköityjä päätöksiä. Lainaa oli myös nihkeästi tarjolla vakuuksien puuttuessa.
Isoille massoille satojen tuhansien salkut vaatii lähes aina sen, että elintaso asetetaan heti lähtövaiheessa selvästi tulojen alapuolelle, ja eletään sitten vuosia sen mukaisesti. Jos tuon pystyy toteuttamaan nuorena, niin helpottaa huomattavasti (säästäminen helpompaa yleensä, ja korkoa korolle efekti tekee tehtävänsä). Parikymppisenä säästetty 15k€ on 8 % tuotolla 45-vuotiaana yli 100k€, eläkkeelle jäädessä jo 500k€. Ainakin omassa lähipiirissä oli paljonkin sellaisia joilla olisi ollut mahku säästää enemmänkin kun asuivat vielä vanhemmilla ensimmäisen työpaikan aikaan, mutta ne rahat laitettiin sitten baariin ja bemariin (josta maksettiin 8 % korkoa ). Sitten kun alkaa tulemaan mukuloita mukaan kuvioihin, niin ei ole varaa enää baariin ja bemariin, eikä sijoitettavaksikaan jää pahemmin.
OECD:n määritelmän mukaan keskituloinen on, jos kotitalouden käytettävissä olevat tulot ovat yli 75 % mutta alle 200 % mediaanitulosta (ja tähän on sitten jotain perheenjäsenistä tulevia lisäkaavoja). Jos mediaanitulo on 3000€, niin yksinasuva kuuluu 6000€ netollakin keskituloisiin.
Tuntuu toki vähän hölmöltä, että yksinasuva voi tienata 2250-6000€/kk nettona, ja kumpikin on keskiluokkaa. Toisaalta, kun jokainen tonni nettotuloissa mahdollistaa aika merkittävän noston elintasossa tiettyyn pisteeseen asti, niin meillä olisi loputon määrä eri luokkia jos niiden pitäisi olla jotenkin suhteellisia elintasoon.
2800€ netosta tonnin säästäminen on tosiaan paljon henkilöstä kiinni. Se on vaikeaa vain sen takia, kun ihmisillä on tarve käyttää rahaa (enkä ole tässä poikkeus, kokoajan kun tulot kasvaa niin tuntuu kasvavan menotkin…), oikeastihan se ei ole sen kummempaa kuin asettaa elintasonsa 1800€ neton mukaiseksi. Monethan tulee toimeen vielä paljon pienemmälläkin kuin 1800€. Loppujen lopuksi kyse on lähes aina valinnoista, ei siitä etteikö säästämiseen olisi mahdollisuutta.
Ei velan ottaminen aina tyhmää ole. Ongelmana on se että lainaa saa helposti ja turhiin ostoksiin. 15 min niin minulla on 5000e enemmän tilillä jos haluan. Se on vaarallista nykyisessä materiamaailmassa
Mediaanipalkat ja monet muut jutut sopivat jonkin verran tähän ketjuun, mutta pysytäänkö vielä enemmän ketjun aiheessa? Tässä on ollut joitakin viestejä, jotka eivät ihan ehkä sovi tähän ketjuun. Hieman voi aina joustaa, mutta keskustelu on ehkä liikaa lähtenyt rönsyilemään pois ketjun pääaiheista.
Keskustelut, jotka eivät sovi tähän ketjuun voivat sopia esim. Kahvihuoneelle.
… No koko ajan mitä isä teki suurinpiirtein texti teveen perusteela kauppaa … niin nää vahnat pierut teki ja hyvin pärjäsivät ?.. Nyt oikeasti tätä ei kerkeä jatkaa… kun pitää tehdä rahaa 
kolikko kaupat vaatii aikaa 
mut jos jotain sattuu kiinostammaan tän taniran jatko … niin tää jatkuu kun kkiinostus on riittävä?? … Eli jos tykäyksiä tulee niin jatketaan het kun kolikoissa ja pördessä hetki rauhaa… 22 päivä tehdään tehdään rahaa 
Myin nimittäin 2017 sijoituksia pois ja laitoin niitä asuntoon huomattavasti enemmän kuin vaaditun minimikäsirahan (5%) verran.
Loput laitoin korkeakorkoiselle tilille, koska talous kävi mielestäni liian kuumana. Niin kuin se kävikin. Vuoden päästä iski finanssikriisi ja kaikkien omaisuuserien arvot romahtivat. Tuolloin ostin ensimmäiset osakkeeni (Konecranesia yms. tukevaa suomalaista peruskauraa), joita on vieläkin jäljellä. V. 2009 ostin ensimmäisen sijoitusasuntoni, jonka vähän ajan päästä myin. Hieman flippausta, mutta enemmän pitkäaikaista vuokrausta ja lisää osakesijoituksia. Välillä muutin taas omistusasuntoon ja otin ison ja halvan asuntolainan. Sain siitäkin asunnosta kivat voitot, ja edelleen isompaan, jonka jälkeen seuraavaan, kunnes totesin koronan aikoihin taas kerran työttömänä, että ihan turhan iso kämppä ja 600k rahaa kiinni siinä. Ehdin myydä ennenkuin homma jäähtyi ja ostin mieheni kanssa pienemmän (btw, olen nainen, en gay). Ja nyt on siis ihan mukavasti rahaa kiinni osakkeissa. Turbulenttia on ja miinuksella ollaan, mutta no pain, no gain; se on pelin henki että markkina elää ja heiluu.
