15v sitten nollasta aloitettu, maksettu välissä 200k asuntolainaa ja eletty sekä elätetty perhettä. Yrityskaupoilla rahat tuli kun ei sijoittamiseen pystynyt laittamaan kuin aina silloin tällöin jotain. Ilman yrityskauppoja ei varmaan olisi kuin 50-100k. Olisi pitänyt aloittaa isommin, mutta ei ollut kanttia ottaa sijoituslainaa.
7 tykkäystä
Saan noin 2400 euron nettopalkasta (keskiarvo) helposti tonnin kuussa säästöön ja elän mielestäni ihan normaalia elämää. Minulla on paljon harrastuksia yms. Mutta meitä on tietysti moneen junaan.
Avainasemassa on se, että
- Olen neuvotellut 28 vuoden asuntolainan 0,45 marginaalilla, jolloin lyhennys ei ole kovin montaa satasta kuukaudessa,
- En omista autoa, vaan kuljen julkisilla ja tarvittaessa taksilla. (Nämä kohdat 1.-2. ovat jokaisen talouden ylivoimaisesti isoimmat kulusyöpöt.)
- Lisäksi en osta turhaa roinaa (en koskaan ns. shoppaile) ja;
- Olen ruokakaupassa tietoinen hinnoista, joskaan en laske eurolleen. Noin 300 eurolla saa kuukauden ruoat ihan hyvin.
Joten palkasta säästämällä ne rahat sijoituksiin tulevat. Laitan tuon tonnin automaattisesti Nordnetiin joka kuukausi. Lisäksi 50€ menee puskureihin ja kryptoja ostan myös satunnaisesti lisää. Tällä tavalla se 100k nettovarallisuus on käytännössä syntynyt. Vuodet tekevät tehtävänsä. 
43 tykkäystä
Mitä @miljonaariksi yllä juuri kirjotti, niin tässä tullaan juuri siihen, että mitä elämältään haluaa ja mihinkä kukakin haluaa panostaa ja mitä tavoittelee.
Valinnat on jokaisen omia. Jokainen tekee valinnat itselleen parhaakseen katsomallaan tavalla, mutta jos haluaa sijoituksiaan kasvattaa, niin omaa pääoma jatkuvasti sijoittamalla helpottuu ja nopeutuu korkoa korolle huomattavasti.
He, jotka kokevat etteivät pysty säästämään kuluttavat vain liikaa palkkatasoonsa nähden. He ovat valintansa tehneet heidän haluamallaan tavalla elää heidän näköistään elämää ja he, jotka tavoittelevat varallisuuden kasvua, tekevät valinnat kulutuksen osalta niin, että rahaa jää kulujen jälkeen säästöön ja sijoituksiin. Jokaisen täytyy omalta osaltaan tehdä päätöksiä näiden asioiden osalta ja tasapainoitella kulujen osalta. Tuloja on mahdollista aina kasvattaa, mutta loppuviimein kulutus on se mikä ratkaisee ja se mitä elämässä arvottaa.
19 tykkäystä
Varmaan riippuu paljon henkilöstä ja elämäntilanteesta. Kahden aikuisen talouden kulurakenne lienee selkeästi kevyempi kuin lapsiperheen.
5 tykkäystä
Oma tarina lyhykäisyydessään. Sijoittanut n. 2016 vuodesta alkaen, jolloin aloitin työt rahoitusalalla ulkomailla. Salkku / varallisuus kiivennyt puolen miljoonan paremmalle puolelle tässä ajassa, mutta kuitenkin alle miljoonassa ollaan vielä. Paljon on tullut tehtyä typeriä sijoituksia, etenkin alkuaikoina (eikös me kaikki…?), mutta jotain on tullut oikeinkin tehtyä, etenkin viimeisten 4 vuoden aikana.
Käytännössä sijoittelen kuukausittain ETF:iin ja silloin tällöin suoriin osakesijoituksiin (paljon inderesiä peesaillen heheh…). Viime aikoina salkkuun löytynyt myös asuntoja, joilla ei rahoiksi ainakaan vielä ole päässyt lyömään mutta asuntosijoittamisen olen ajatellut pitkäjänteisenä puuhana ja pidän sitä myös mielenkiintoisena, ja ehkäpä myös järkevänä salkun hajautusmielessä.
Olen siinä mielessä onnekkaassa asemassa että sain hyvän koulutuksen suomessa ja ulkomailla ja pääsin heti valmistuttua suhteellisen hyväpalkkaisiin töihin, joten palkasta on irronnut aika hyvin ylimääräistä sijoitettavaksi, etenkin kun “kiinteät kulut” ovat pysyneet suht matalina. Tällä strategialla ajattelin jatkaa siihen saakka niin kauan kuin palkkatyöt maistuvat, mutta pitkällä tähtäimellä olisi jossain vaiheessa irrottautua palkkatöistä ja siirtyä kokopäiväiseksi yksinyrittäjäksi. Tapahtuuko tämä viiden vai viidentoista vuden kuluttua on vielä kysymysmerkki. Toistaiseksi mitään kiirettä en näe, koska palkkatyöt maistuvat ja pidän “intellektuellista” haasteesta ja stimulaatiosta jonka työskentely rahoituslalla minulle antaa.
35 tykkäystä
Palkkatuloista käytännössä kokonaan. Vuonna 2001 ensimmäiset sijoitukset rahastoihin, onneksi älysin siirtyä nopeasti suoriin osakesijoituksiin/ETF:iin - Pyn Elite iso poikkeus edelleen.
Nyt reilu parikymmentä vuotta myöhemmin 650-700 keur. Nettovarallisuus pitkälti toista miljoonaa.
Olennaista pitkäjänteisyys ja melko vähäinen kaupankäynti (kulut). Käytännössä vähentänyt lisäsijoituksia pitkän nousuputken jälkeen markkinoilla, kerännyt kassaa minkä kasaan saa raavittua palkasta ja osingoista ja sitten lisännyt taas dipeissä riskinottoa (2009, 2020). Vähentänyt myös nyt käteispainoa viime aikoina, katsotaan miten osuu tällä kertaa:)
Yli 20% ei käteiskassa ole mennyt ainakaan vuosiin, joten en ole ottanut kuitenkaan paljoa näkemystä ja se varmaan pitkässä juoksussa viisasta ainakin omilla taidoilla.
39 tykkäystä
Nuorena eli 15 vuotiaana jo työelämään kiinni vuonna 2001 tonnilaisuuksien merkeissä. Ammattikoulu, kesätyöt teollisuudessa ja armeijan jälkeen vakityöt ja heti 20 vuotiaana ensimmäinen oma asunto 2007 johon remppa ja muutaman vuoden jälkeen myynti. Vuorotyöstä teollisuudessa jäädyt säästöt pörssiin vuodesta 2007. Lisäksi vivulla pari kerrostaloasuntoa vuokralle. Vakityö ja hyvä sijoitussuunnitelma mahdollisti lainansaannin. Sittemmin muutama itse asuttu flippikohde ja veroton myynti. Netto-omaisuus kasvanut muutamaan sataan kiloon. Matkustelu, autot ja perheenperustaminen taloineen ja oheiskuluineen hidastanut omaisuuden kerryttämistä, mutta mahdollistanut massiivisen henkisen pääoman kasvun:) Eli lyhyesti, yksinkertainen tekeminen ja ohessa asioiden ja sijoittamisen itsenäinen opettelu ja järkevä käyttäytyminen tuonut hyvää elämään.
32 tykkäystä
Voi kun mun nuoruudessa olisi peruskoulussa opetettu edes sijoittamisen ja korkoa-korolle-alkeet. Se ei olisi tarvinnut välttämättä kuin yhden oppitunnin, tai jonkun vierailevan tähden yksinkertaista käytännön esimerkeillä sisällytettävän tarinan. -Laitatte joko kuukausi 10 markkaa rahastoon, niin sitten kun olette aikuisia, se on niin ja niin paljon. Tämä tyttö olisi erittäin todennäköisesti ollut myyty. Viikkorahoista pari markkaa sivuun ja silleen. Nyt en ois köyhä enkä kippee. VMP!
Ja tiedättekö mitä. Ei noita asioita opeteta kuulemma vieläkään, mitä omien poikien kanssa olen jutellut. Mutta onneksi edes minä olen kertonut asiasta heille ja molemmat ovat mukana. Nuorempi laittanut omista säästöistään ja mä oon heittanyt joitain kymppejä, että pääsee alkuun. Isompi jannu on laittanut jo satasia omista pienistä keikkahommistaan, ehkä jopa liiankin innokkaasti, kun ei meinaa jäädä humpuuttelurahaa elämään 
Itelle tulee hyvä mieli, kun saa tälleen jeesattua ja tavallaan annettua jonkinsortin ennakkoperintöä. Nyt annetut kympit ja sataset saattavat olla vuosikymmenten päästä jotain muuta kuin karkki- ja kaljarahaa.
Ei olisi ollenkaan huono tulevissa hallitusneuvotteluissa ja -ohjemassa sisällyttää opintosuunnitelmaan muutama tunti perussettiä sijoittamisesta.
ps. Poika sai joululahjaksi Seppo Saarion “pörssiraamatun” ja nyt saa synttärilahjaksi Esa Juntusen Viisas Sijoittaja kirjan. Oli muuten mahtava teos. Oon kuunnellut äänikirjana jo kahdesti!
71 tykkäystä
Ei opetettu ei, koulussa eikä kotona. Mutta tuli onneksi aloitettua yli 20 vuotta sitten kuitenkin, noin 20-vuotiaana, kun vähän vanhempi kaveri kertoi omista hyvistä sijoituskokemuksistaan.
Säästöjäkin oli ehtinyt kertyä, koska olin tehnyt töitä jo 16-vuotiaasta lukiolaisesta alkaen, ja ei ollut kalliita harrastuksia tai muita paheita syömässä niitä tuloja.
Omat vanhemmat, eronneet, molemmat pienituloisia, joten rahat oli itse tehty.
Sijoittamisen aloitin kotimaisista pörssiosakkeista, ja nuo ensimmäiset ostot ovat pääosin vieläkin salkussani.
2007 juuri ennen finanssikriisiä olikin salkussa enimmillään melkein 170t€ ja itsellä ikää noin 26v.
Finakriisi runteli salkkua aika reippaasti, mutta onhan siitä jo aika kauan ja nyt ollaankin aika paljon isommissa lukemissa.
29 tykkäystä
Olen ihan samaa mieltä, että näitä asioita soisi koulussa opetettavan. Vastuuhan on tietysti aina yksilöllä itsellään, mutta eipä sieltä yhteiskuntaopin tunnilta jäänyt mieleen kuin miesopettajan nahkahousut, joka oli 90-luvulla aika erikoinen näky pikkukylässä.
Kotona toki kehotettiin säästämään, mutta ei se asia siitä vielä vuosiin itselle auennut.
8 tykkäystä
Sitähän Suomessa on perinteisesti opetettu, tilisäästämistä ilman tuottoa.
Suhtautuminen vaurastumiseen muutoin kuin urheilulla tai lottoamalla on negatiivista.
Olen aika kummallisia reaktioita reaalimaailmassa saanut sijoituksistani ihmisiltä jotka selvästikään eivät itse sijoita tai ainakin operoivat aika paljon pienemmillä pääomilla.
14 tykkäystä
Tässä mielestäni tulikin se oleellisin - säästäminen vs sijoittaminen. Toki terminologiaa voi pyöritellä kaikki täysin vapaasti, mutta omasta mielestäni nuo ovat kaksi täysin eri asiaa.
Samaan miinaan olen astunut itsekin ja näin jälkikäteen se on ollut jäljitettävissä varsin helposti omaan kotikasvatukseen ja vanhempien ymmärryksen puutteeseen henkilökohtaisen talouden kehityksestä sekä siihen liittyvistä mekanismeista. Ei ole ollut sijoittamisen kulttuuria, vaan on säästetty patjan alle tai sukanvarteen, jotta selvitään esimerkiksi kun autosta hajoaa jokin tai tulee muuten vain yllättävä meno ja loput “eletään parhaalla katsomalla tavalla”.
Yhdyn sen osalta monen muun mielipiteeseen täällä, että isossa kuvassa meidän opetus- ja hallintojärjestelmällä voisi olla aktiivisempi ote mitä tulee varallisuuden kasvattamiseen muillakin tavoilla kuin tekemällä töitä. Yhtään Suomea tai Suomen järjestelmää mollaamatta, haluan kuitenkin myös ääneen sanoa sen hiljaisen faktan, että järjestelmän perimmäisin tehtävä on tuottaa työntekijöitä (veronmaksajia) järjestelmään. Ne ketkä haluaa rakentaa oman polkunsa, tekevät sen joka tapauksessa, opetettiin heitä matkan varrella miten päin tahansa.
Tästä pääseekin mukavasti aasinsillalla ketjun aiheeseen. Ei toki ole satojen tuhansien salkkuja (tai edes salkkua), vaan hitaasti aloitettu elämäntaparemontti ja sen myötä taipaleen alkupuolella ollaan. Palkkatuloista äärimmäisen vaihtelevasti tulee tehtyä hankintoja osakkeiden ja rahastojen suuntaan. Tavoitteena päästä 6 numeroisen salkun kahvaan kiinni 5-7 vuoden ikkunassa koko leikin aloituksesta. Katsotaan kuinka tavan tallaajan käy.
Nyt jatkettava sairastelua läpi pääsiäisen!
19 tykkäystä
Aloitin 2008 4500euron pääomalla. Tämä summa oli kasattu pääosin kesätöistä yms. Sittemmin palkkatuloilla sijoittanut lisää. Ei siis perintöä, eikä muuta vastaavaa. Korkea säästämisaste varsinkin alkuvuosina on auttanut. Pääoma kasvoi ensimmäisen vuoden aikana 10k euroon. 2014 meni 100k rikki. Siitä on vielä jonkin verran noustu…
Sanoisin että Revenio on ollut merkittävä syy salkun kasvulle. On toki ollut muitakin isosti nousseita ja tietenkin osinkoja. Miinoja on kanssa osunut kivasti, mutta sitä tämä on…
Perhe ja elintason nosto kyllä syövät jonkin verran säästöastetta ja sijoituksia mutta sitähän varten niitä säästöjä on
14 tykkäystä
Ikää nyt hmmm… 26 vuotta.
Osakesalkku ~85 000€. Nettovarallisuus (salkku, asunto, käteinen) noin 120 000€.
Perintöä tai muitakaan lahjoituksia en ole saanut.
Töitä tullut tehtyä liiankin ahkerasti käytännössä 15 vuotiaasta lähtien. Golfkentällä keväät, kesät ja syksyt ja samaan aikaan arkisin puhelinmyynnissä. Ammattikoulun toisena vuotena pääsi jo tekemään kohtuullisesti palkattuja lähihoitajan hommia koulun ohella. Myös AMK-opintojen ohella tuli lähes tauotta työskenneltyä palkkatöissä siten, että opintojen ohella vuositulot pyörivät 30 000€ - 35 000€/v tuntumassa.
Ammattikorkeasta ensihoitajaksi valmistumisen jälkeen tullut tehtyä melko pitkää viikkoa, oikeastaan sillä mentaliteetilla, että pyrin säästämään mahdollisimman agressiivisesti, koska se kantaa hedelmää sitten tulevaisuudessa. Niinhän sen pitäisi ollakin korkoa korolle efektin takia - ”salkku kasvaa kuin itsestään”. (Näin ei harmillisesti ihan ole käynyt, vaan salkun 5v tuottograafi on negatiivinen. SP500 indeksiin sijoittamalla salkun pitäisi olla lähempänä 150 000€.) Nuorena parikymppisenä on paljon helpompi säästää agressiivisesti (ja tienata ylitöitä paahtamalla) kuin esimerkiksi hektistä lapsiperhearkea elävällä perheellä.
Eli ihan ahkerasti palkkatyötä tekemällä olen kerännyt osakesalkkuni ja pitämällä menot melko pieninä. Ylitöitä tullut tehtyä paljon. Vuoden 2022 ansiotulot olivat vähän reilu 70 000€. Menopuoli on tosin nyt viimeaikoina kasvanut, enkä enää kovinkaan aktiivisesti pyri pitämään säästämisastetta 50% tasolla, kuten vielä pari vuotta sitten pidin.
Osakesalkun taisin avata ollessani 20v. Hidastahan tämä on sinänsä ollut, kun arvonnoususta ei minkäänlaista ”vetoapua” ole saanut. Vaikka ”menetetty tuotto” harmitteleekin, täytyy olla kuitenkin ihan tyytyväinen tilanteeseeni. Harvalla 26 vuotiaalla on ilman perintöä 120 000€ euroa realisoitavissa.
Otin reilut kaksi vuotta sitten tavoitteeksi, että 45 vuotiaana olisin ”taloudellisesti riippumaton” muistaakseni 800 000€ salkulla. En enää oikein usko että tämä onnistuu, mutta kai se vielä jonkinlaisena tavoitteena edelleen on. Tulevat 2v tulevat olemaan ainakin säästöasteen osalta kehnoja jäädessäni juuri opintovapaalle (tulot putoavat 5800€ —> 2100€.
Jatkossa pyrin lopettamaan typeryydet suorilla osakkeilla ja sijoittamaan selvästi enemmän indeksiin.
71 tykkäystä
“Jatkossa pyrin lopettamaan typeryydet suorilla osakkeilla ja sijoittamaan selvästi enemmän indeksiin”
Miksi?
Itse välttelen indeksejä, koska se ei ole niin mielenkiintoista. Jos homma ei ole mielenkiintoista, niin sen tekeminen pikkuhiljaa jää pois.
Pääomaan en aio koskea koskaan, vaan osingot tuo lisätuloja. Indeksejä voisi myydä ja saada tuloja, mutta jo parin vuoden laskuputki ja jos samalla myyt osuuksia, niin et välttämättä kuro tuota tappiota takaisin.
Salkussa nyt 8 osaketta, maksimi varmaan sitten joskus 15 firman verran. Yli tuon en jaksa seurata tai edes pysty
4 tykkäystä
Heh, noh kukin tavallaan. Voihan sen mielenkiintoiseksi laskea kun suorien osakesijoitusteni (mm. Harvia, Tecnotree) ostaminen isosti ath:sa ja myyminen atl:sa on aiheuttanut varmasti yli 20 000€ persneton 
Indeksisijoittaminen ei ehkä ole niin mielenkiintoista, mutta keskimäärin sillä vaurastuu huomattavasti todennäköisemmin kuin suoriin osakkeisiin sijoittava. Olisimpa tämän iskostanut mieleeni 5v sitten. Näin jälkeenpäin ajateltuna.
29 tykkäystä
Aina kun ostaa ATH hinnoissa on tuollainen riski olemassa. Itse tähtäilen ostot dippeihin, isoihin tai pieniin. En ole koskaan oikein ostanut ajatusta, että ATH olisi se hyvä heki ostaa, kun on niin hyvä boogie päällä.
Indeksit on meillä lasten rahoille, omat suorissa
Sehän tämän puuhan hyvä puoli on, että kaikille löytyy oma tapa. Tylsistyisin kuoliaaksi indeksien kanssa, ja varmaan vaihtaisin autoa tiuhempaan, matkustaisin ja ryyppäisin ennemmin.
Suorat osakkeet on myös harrastus, onhan esim. osariaamut on ihan erilaisia, kun on vähän rahaa kiinni ja omat päätökset punnitaan.
Varmaan paljon tuuristakin kiinni, mutta salkun kehitystä katsellessa on oltava tyytyväinen, että en pistänyt indekseihin rahoja kiinni viimeisen viiden vuoden aikana.
Pääasia, että sijoittaa, ihan sama millä tekniikalla
6 tykkäystä
Hyvää lukemista vapaille 
” Instead, we find that “buying the dip” is a sub-optimal strategy in both normal times and when the market appears expensive. On average, “buying the dip” trails investing a lump sum by a wide margin over 10-year periods.”
Suora linkki itse tutkimukseen:
6 tykkäystä
Pitkä tarina.
Olen aina ollut kiinnostunut rahasta: 6-vuotiaana kävin itse avaamassa yksin ensimmäisen oman tilini (toisella kertaa piti olla huoltaja mukana), 10-vuotiaana sain ainoana isosta perheestä nuorimpana pankkikortin (yksinhuoltajaäiti oli lamassa mennyt konkurssiin) ja kiinnostusta asioihin oli - rahat vain menivät usein erään sukulaisen taskuihin “lainoina” joita ei koskaan maksettu pois.
Kokonaisuutena ongelma on kuitenkin ollut, ettei omassa lähipiirissä ole ehkä mummoa lukuun ottamatta koskaan ollut esimerkkiä vastuullisesta rahankäytöstä. On ollut holtitonta rahankäyttöä, peliongelmaa ja rehellisesti sanoen taloudellista kusetusta. Yläasteella kaupallisten tuntien aikaan osakkeet kiinnostivat, mutta se oli vielä 2000-luvun alkua kun internet oli tarjolla itselle vain ATK-tunneilla ja sijoituskilpailuihin osallistumisen lisäksi sijoittaminen jäi tekemättä.
Lukiossa kiinnostivat muut asiat, eikä rahaa sijoittamiseen vielä ollut, intissä aiemmin terve mutta pieni talous koki pahimman kriisinsä siihen asti ja siitä eteenpäin sitten nollilta koitettiin eri tavoin vähitellen rakentaa rolleja. Parin vuoden masentelun jälkeen opintojen kimppuun, rollit kasvoivat taustalla “pienet tulot, mutta vielä pienemmät menot”-tyylillä ja pokerinpelaamisesta alkoi 2009-2010 maissa tulla aiempaa tuottoisampaa rollien mahdollistaessa hieman isommat pelit. Opinnot ammattikorkeakoulussa ja yliopistolla sekä muut harrastukset jättivät kuitenkin peleille aika vähän aikaa, eikä sijoittamista tullut tuolloin mietittyä aktiivisesti vaikka avasin ensimmäinen Nordnetin tilin 2008-2009 pohjilta mutta tilin avauksessa meni kuukausi ja se kävi kalliiksi: kurssit nousivat odotellessa 20 prosenttia (toki paljon enemmän vielä myöhemmin) ja sijoittaminen jäi vielä odottelemaan.
2011 → sitten onkin vedetty rahapelejä keskimäärin puolipäiväisenä tienaten ehkä 50000 euroa vuodessa. Veroja ei ETA-alueen peleistä mene, mutta eläke- ja sairasturva on itse tienattava. Menot samaan aikaan keskimäärin opiskelijatasolla, joten rollit kasvoivat kohisten. 2012-2015 laitoin maksimit (noin 50 000 euroa) ASP-tilille, jossa pääoma sai mukavan 5% verottoman ja riskittömän koron. Omistuskämppä tuli ostettua loppuvuonna 2017, kun löysin haluamani hyvien yhteyksien varrelta sopuhintaan.
2017 sitten alkoi taas rolleja kerääntymään tilille ja samaan aikaan rakas isotätini kuoli testamentaten parisataa Elisan osaketta minulle, joten sain itseäni niskasta kiinni ja avattua Nordnetin tilin uudelleen. Nyt se menikin paljon helpommin. Rolleja sinne vähitellen, sijoitusluottoa sopivissa tilaisuuksissa kylkeen ja nyt on nettona runsaan 200 000 euron salkku ja siihen päälle 200 000 euroa sijoituslimiittiä, joka vaihdellen käytössä.
Kokonaisuutena “rollit” ovat bruttona nyt noin 750 000 euroa, josta 300 000 euroa on lainaa - tavoitteista on jääty pahasti sillä vuoden lopulla olisi ollut 2017 asetettu tavoite olla nettomiljonääri. Sijoitusblogini löytyy tuolta: Eurot poikimaan - miljonääriksi seitsemässä vuodessa | Sijoitustieto
Miksi henkilökohtainen talous on sitten kasvanut näin hitaasti? Lapsuudenkodista tuli talouden ja elämänhallinnan osalta opittua todella huonot opit, joista on pitänyt kasvaa pois, oppia asiat usein kantapään kautta ja pitää oma pintansa. Näihin kuuluvat liiallinen varovaisuus, luottaminen ihmisiin jotka eivät sitä ansaitse ja lainanoton vältteleminen pitkään vaikka se on kriittinen osa järkevää taloudenhallintaa. Lisäksi olen tosi huono tekemään asioita, joihin ei ole intoa tai halua sillä hetkellä, mihin kuuluu usein myös pokerinpeluu.
Toisaalta aikaa on mennyt paljon muuhun: valtiotieteiden maisterin tutkinto on suoritettu, liiketalouden tradenomi on loppusuoralla (taas) ja harrastuksiin sekä tietokonepelien pelaamiseen on mennyt runsaasti aikaa. Etenkin VTM opinnot ja harrastukset ovat sellaisia, että niihin olisi voinut käyttää enemmänkin aikaa.
Kokonaisuutena ihan hyvin on mennyt ja eiköhän tuo miljoona euroa tule ennemmin tai myöhemmin vastaan. Tärkeimpänä vaurastumisen kriteerinä näen, että kulutusmenot on syytä pitää kurissa, vaikka tulot kasvaisivat. Siitä olen nyt viime vuosina joustanut, kun pääomatulot ovat alkaneet tukemaan aiemmin pokerinpelaamiseen vahvasti tukeutunutta tulopuolta.
45 tykkäystä