Saule Technologies - tulostettavat aurinkopaneelit

Osakkeet
1

Hetken aikaa jaapastu toisessa threadissa ja kysyntää oli ainakin hieman Saulen omallekin, joten päätin sen aloittaa. Itse olen seurannut Saulen toimintaa jo tovin, ja nyt kun se listautui myös saataville, on relevantimpaa keskustella siitä myös täällä.

Saule Technologies on puolalainen yritys, joka ensimmäisenä maailmassa kaupallistaa perovskiitista tehdyt aurinkopaneelit. Yritys on kaupallistamisen alkuvaiheessa, jossa pääpaino tällä hetkellä on elektronisten hintalappujen markkinassa (IoT), ja myöhemmin melkein missä tahansa muussa aurinkopaneelien sovellutuksessa sälekaihtimista sähköautojen lataukseen ja moneen muuhun. Erinomainen Saulen oma video heidän tilanteestaan tässä.

Saulen omat nettisivut on https://sauletech.com/.

Saule listautui Puolan New Connect -pörssiin ihan hetki sitten käänteisellä listautumisella, jossa se otti haltuun 84,8 % entisestä Columbus Elite Globalista, ja Saulella voi nykyään käydä kauppaa tickerillä SLT:WSE. Saulen kurssikehitystä ja “tarkempia” tietoja osakkeesta voit seurata täältä.

Itse yrityksestä tehtiin käänteisen osakelistautumisen aikaan arvonmääritys apporttiomaisuuden arvonmääritystä varten, johon suosittelen myös tutustumaan, ja se löytyy täältä.

Tarkempaa kantaa teknisiin tietoihin en ota, mutta arvonmääritysraportissa ja sen käännettyä mainitaan: “Saule SA:n tutkijoiden tutkimus osoittaa, että perovskiitteja käyttävien
aurinkokennojen tehokkuus on verrattavissa muihin johtaviin aurinkosähkötekniikoihin,
tällä hetkellä noin 20 % (kuten kiteinen pii, CdTe ja CIGS).”.

Avataan keskustelu, tulostettavat aurinkopaneelit käytännössä mihin tahansa? Saule it is then.

25 tykkäystä
2

Areenalta löytyy ohjelma Saule Technologiesta: K1, J2: Printtaa omat aurinkopaneelisi | Mahtikoneita ja ilmastoihmeitä | Yle Areena

4 tykkäystä
3

Olen seurannut perovskiittipaneelien kehitystä vuosia (lähinnä Oxford PV) ja näppituntumalla kaupallistaminen on ollut jo jonkin aikaa “ihan kohta”-vaiheessa.

Ymmärtääkseni piitä korvaavan valmistustekniikan pullonkaula on ollut tuotannon skaalaus ja erityisesti kestävyys. Perovskiitti “hapertuu” ja menettää suuren osan piipanelit rökittävästä huipputehostaan muutamassa vuodessa ja paneeli pitäisi korvata uudella. Siten piikennojen hitaampi heikkeneminen kääntää TCO-laskelmaa vanhan tekniikan hyväksi, ainakin käyttökohteissa joissa asentaminen on työlästä ja lopputuotteen odotettu elinikä esimerkiksi 10+ vuotta.

Hintalapuissa perovskiitit taklaavat patterivaihdon ja lappujen elinikä ei ole rajoite. Sen sijaan en löytänyt Saulen sivuilta miten latausasemana toimivan autokatoksen paneelit on asennettu ja kuinka helposti ja millä syklillä ne vaihdetaan uusiin. En tajua tämän tuotteen etuja asiakkaan näkökulmasta - jollei paneelivaihto sisälly hintaan X vuoden ajan?

Kiitos ketjun avaajalle. Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että perovskiitin stabiiliusongelman ratkaisijalle on isot lisensointimarkkinat. Onko se ratkaisija juuri Saule?

4 tykkäystä
4

Hyviä pointteja! Tuo autokatoksen panelointi taitaa olla vielä kauempana kehitysputkessa näistä muista tuotteista, enkä ole tuohon kyllä itsekään löytänyt vastausta. Sen sijaan esimerkiksi Saulen nettisivuilla on juttua jo vuosi sitten asennetuista ensimmäisistä sälekaihtimista sisälle (alumiinin päälle käsitykseni mukaan “liimattu”), jotka keräävät energiaa talteen ja toimivat kuitenkin sälekaihtimien tavoin. Lisäksi näissä käsitykseni mukaan Somfyn kanssa jokin yhteinen projekti/teknologia, jolla kaihtimet itse osaavat katolla olevan sää-aseman ohjeiden mukaan kääntää itsensä optimiasentoon kelillä kuin kelillä ja mihin kellonaikaan aurinko paistaa mistäkin. Eli sisälle on tarjolla jo useampaa tuotetta ainakin.

Ulkona olevien paneelien kesto on hieman tosiaan mysteeri, mutta käsitykseni mukaan Saule on ns. pitkällä myös siinä, tai ainakin saatavien materiaalien perusteella tällaisen kuvan saa helposti. Erittäin erittäin mielenkiintoinen mullistava teknologia, ja paljon toki avoimia kysymyksiä - myös tuon kohdalla ei auta kuin odottaa Saulen ulostuloja asian suhteen.

PS. Muokataan vielä sen verran, että Saulella nyt tosiaan jo ensimmäiset pilottisopparit on tulilla ja etiketit kuuleman mukaan toimii. Lisäksi myös heillä yksi liiketoiminnan osa on lisensointisopimukset, joita myös jo muutamia käsitykseni mukaan tehty - tämä auttaa skaalautumisen nopeuttamisessa ja monetisoinnissa heti alussa.

PPS. Tämän löysin tuolta aiemmin mainitun apporttiomaisuuden arvioinnista: “Tällä tuotteella (elektroniset hintalaput) on huomattavasti lyhyempi matka markkinoille verrattuna muihin
yrityksen kehittämiin tuotteisiin, kuten suuripintaisiin paneeleihin, kevyisiin
katkaisijoihin johtuen kennon vakautta vähentävien ilmakehän tekijöiden puutteesta,
joita esiintyy yllä mainituissa sovelluksissa. Aurinkomoduulien osalta Saule-teknologian
haasteena on siirtää rohkaisevat teknologiset parametrit kennotasolta moduulitasolla
skaalautuvaan, vakaaseen ja edulliseen teknologiaan.”.

3 tykkäystä
5

Jep, tuo kuulostaa realismilta. Lehdistötiedotteissa korostetaan helposti piikennoja parempaa energiatuottoa, mutta pienen koekennon siirto myyntituotteeksi on pidempi tie. (Reiluuden vuoksi, sama koskee piipaneelien rekordeja; labratuotteet voivat vaatia valmistuslinjaan liian suuret investoinnit, jotta myyntihinnan preemio kattaa kulut.) Liiketoiminnan kannalta rajoite ei ole välttämättä este, mutta käyttökohde rajautuu niche-alueisiin.

En sano ettenkö voisi ostaa maatelineelle perovskiittipaneeleita, jos niiden vaihto on tehty helpoksi ja turvalliseksi. Näillä sähkön hinnoilla tunnin homma parin vuoden välein ei ole paha nakki, jos prosessi on asiakkaan kannalta helppo ja vanhat paneelit voi laittaa paluupostissa valmistajan huoleksi. Onko yhtälö valmistajalle kannattava, onkin eri kysymys…

3 tykkäystä
6

Hieman yritin kaivella vielä lisätietoja tuohon. 2021 on jossain kohti tehty strateginen päätös keskittyä tällä hetkellä tosiaan noiden elektronisten hintalappujen markkinaan, koska sielläkin markkinan koko riittää toistaiseksi hyvin sekä itse Puolassa, että tietysti myös muualla, ja tuote on varmaan eniten valmiina to go.

Samaan aikaan varmasti painetaan pitkää päivää noiden muiden ilmoitettujen tuotteiden tutkimisessa, ja ainakin lisäksi (käsitykseni mukaan ei ole mikään noista sivuilla olevista): “Yritys sai myös rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta tutkiakseen läpinäkyvää,
joustavaa elektrodia, jolla on sulkuominaisuudet käytettäväksi optoelektroniikassa.
Hankkeen strateginen tavoite on saada aikaan sulkukalvo sähköä johtavalla
elektrodilla. Projektin tuloksena on kilpailukykyiseen hintaan taloudellinen ratkaisu,
jolla on suuri potentiaalinen vaikutus joustavaan elektroniikkateollisuuteen.”

Paras mitä löysin vielä tuohon keskusteltavaan aiheeseen lisättävää tänne oli youtube-teaserin kommentti: “… it is highly resistant to weather conditions, it can withstand hailstorms or strong winds.” Ja tuolla videolla ainakin vielä, liekkö tämä strateginen pääsuuntautuminen hintalappuihin tehty sen jälkeen, puhutaan vuonna 2021 tehtävästä/aloitettavasta teollisesta tuotannosta/kaupallistamisesta myös kaikille noille ulkopaneeleille ja tuotteille, joten liekkö kovin kaukana myöskään niiden kestävyys-ominaisuudet vaadituista standardeista. Olen Saulen kanssa kuitenkin samaa mieltä siitä, että kuitenkaan kaikkea ei kannata alkaa heti alusta yhtäaikaa puuhailemaan, vaan jokin kärki edellä painaa.

Muokattu teollinen tuotanto → teollinen tuotanto/kaupallistaminen.

1 tykkäys
7

Tarkoitan kestävyydellä siis perovskiitin sisäistä fysikaalista rakennetta, joka ei pysy stabiilina ajan myötä, vaan menettää pysyvästi kykynsä tuottaa sähköä. Ymmärtääkseni haaste on sama erilaisilla perovskiittiyhdisteillä ja todella mittavasta tutkimuksesta huolimatta hopealuotia ei ole vielä löytynyt.

Kustannustehokkaan ratkaisun löytäjä tekisi ihmiskunnalle vastaavan palveluksen kuin ledien keksijä aikanaan - vanha tekniikka korvautuisi kertaluokkaa tehokkaammalla tuotteella!

Paneelin “paketointi” säänkestävään muotoon ei liene vaikea tehdä, sillä jo nyt piipohjainen paneeli on lasi/alumiinirakenteeltaan kestävä ja kestää kovan tuuli- ja lumikuormat.

Ehkä olen floodannut ketjuun jo liikaakin asian ympärillä tanssaavia viestejä, joten hyvä kooste perovskiitin haasteista on alla olevassa artikkelissa. Suosittelen sivuston seuraamista muutenkin, jos aurinkoenergian kehitys kiinnostaa eri rintamilla.

3 tykkäystä
8

Mitä enemmän aurinkopaneeleita asennetaan sitä kriittisemmäksi tulee löytää vaihtoehtoja perinteisille piipaneeleille.

Tällä hetkellä esim suomessa “prisman katto täyteen” tyyppisissä aurinkovoimaloissa aurinkopaneeleiden osuus investoinnista on alle puolet. Loput kulut jakaantuvat telineiden, kaapeloinnin, invertereiden ja asennustyön kesken. Mitä pienempi voimala niin sitä suuremmaksi invertereiden ja työn osuus kasvaa. Aurinkopaneelin kustannuksista puolestaan suuri osa lienee alumiinikehystä, lasia, kaapelia, rahtia yms kustannusta mitä on ainakin jossain määrin Perovskiittipaneeleissakin.

Suurissa maa-asenteisissa järjestelmissä paneeleiden kustannus on merkittävämpi ja toisaalta niissä paneeleiden uusimistyö ja muut huoltokustannukset edullisempia.

Jos “aurinkopaneeleita” aletaan asennella sälekaihtimien pinnoille jne ja niitä alettaisiin liittämään kiinteistöjen sähköjärjestelmiin nuo sivukulut olisivat suhteettoman suuria.

Erilaisia aurinkosuuntaan kääntyviä paneeleiden telineitä innokkaat ovat rakennelleet. Mitä kalliimpia aurinkopaneelit ovat, sitä enemmän näihin kalliisiin asennustelineisiin kannattaa investoida. Lukuun ottamatta paria viime vuotta, perinteisten aurinkopaneeleiden hinnat ovat jatkuvasti laskeneet ja sen myötä yhä vähemmän kannattaa investoida ekstraa jotta paneeleiden suuntaukset saadaan optimaalisiksi.

2 tykkäystä
9

En tiedä puhutaanko samasta asiasta, mutta tässä siis mistä puhutaan Saulen sälekaihtimista. Ymmärsin, että puhuit normaalien kaihtimien päälle liimaamisesta tms., mutta tuosta näkee hyvin minkälainen tapaus on kyseessä ja speksejäkin. En tiedä onko noista jokaiseen kotiin välttämättä, mutta isompiin toimistotaloihin, kyseisiin Prismoihin jne. miksei? En tiedä onko normaaleissa sälekaihtimissakin jokin samanlainen vaikutus, näillä menneillä helteillä ei ainakaan siltä tuntunut, mutta Saulen sivuilla erikseen: “They will not only provide an additional energy output but also reduce heating and air-conditioning costs, providing thermal insulation of the building.”.

Mielenkiintoista myös, että lisensoinnin hinnat nimenomaan sälekaihtimille oli näkyvillä tuolla myös: 250k-550k EUR viiden vuoden lisenssi näissä, ja minimi 3 maata. Esimerkiksi Skanska taitaa olla jonkinlainen lisensin ostaja ja jatkomyyjä Saulen tuotteille pohjoismaissa, tehnyt muutamia vuosia yhteistyötä heidän kanssaan. Tästä saa lisäsuuntia itse osakkeen arvotukseen ja muuhun. Saulen markkina-arvo atm. n. 60 miljoonaa euroa. Olisi hauska tietää paljonko se olisi, jos olisi jossain pörssissä mihin väki pääsee käsiksi ja tietoisuutta olisi sitä kautta enemmän. Ei sijoitus-suositus, kunhan ajattelen ääneen.

Näissä Saulen tuotteissa verrattuna normaaleihin piipohjaisiin paneeleihin on etuja toki myös vertikaali-asennus, energian kerääminen myös “lampun valosta”, laajemmalla astesäteellä valosta (piipaneeleilla ilmeisen tarkkaa milloin ja missä kulmassa kerää energiaa?), ja monta muuta.

@ In_Der_Esche Löysin myös tarkemman linkin auto"katokseen" - https://www.port4car.com/. Itselläni ei riitä kompetenssi vertailemaan muihin ratkaisuihin - miltä tuo näyttää osaavien silmiin? Toimintalämpötila laajalla haarukalla, sekä 20 000 latausta kestää, miten muut speksit?

10

Oli ne kaihtimet ikkunan välissä tai ulkopuolella niin sivukustannukset kaapeloinnista yms on aina huomattavan suuret.

Jos ikkunakoko olisi esim kaksi neliömetriä ja paneelin hyötysuhde samaa suuruusluokkaa kuin piipohjaisilla paneeleilla ja sälekaihtimia ei pidettäisi täysin avoinna kuin hämärään aikaan yhden ikkunan aurinkopaneelit tuottaisi suuruusluokkaa 200 - 400 kWh / vuosi. Edellä mainittu sillä oletuksella, että ilmansuunta suht ok eikä merkittäviä varjostuksia. Jos sähkön hinta esim 0,1 €/kWh, vuosituoton arvo olisi noin 30 euroa, jos tällaiseen kaihtimeen aurinkopaneeliominaisuus maksaisi ekstraa esim 300 euroa suora takaisinmaksuaika 10 vuotta, siihen päälle jos laskeskelee kaapeloinnit, inverterit yms takaisinmaksuaika nopeasti yli kaksinkertaistuu.

Kyllä perinteisiä piipaneeleitakin on jopa suomessa asennettu myös pystypinnoille jo pitkään. Ei piipaneelikaan ole kranttu sen suhteen mistä suunnasta valoa tulee eikä edes sen suhteen mikä toimii valonlähteenä. Valon määrä on se mikä ratkaisee.

Tämä Viikissä oleva kerostalo lienee ensimmäinen “isompi” asennus missä paneeleita julkisivuasennuksena. Tietääkseni nuo 20 vuotta vanhat paneelit ovat edelleen käytössä: https://www.napssolar.fi/2017/09/25/as-oy-salvia-viikki-helsinki-24-kwp/

2 tykkäystä
11

Ymmärtääkseni se latauskertojen määrä ja toimintalämpötila viittasi akuston kestoon. Aurinkopaneelien osalta ei voi puhua “latauskerroista”, koska paneeli on 24/7 toimintavalmiudessa?

Sivuston perusteella nyt myynnissä oleva autokatoksen versio käyttäisi perinteistä aurinkopaneelia (thinfilm?) ja vasta versio 2 perovskiittipaneelia. Sivusto ei kerro selvästi milloin kakkosversio tulee markkinoille. Arvaan, että sen osalta ei kannata pidätellä hengitystään.

Ed: yhtiön materiaali voisi ylipäätään olla selkeämpää. Pidempään toimineilla paneelivalmistajilla tekniset speksit on helposti saatavilla, jolloin ei tarvitse arvailla mitä tuote tekee ja kuinka pitkään.

1 tykkäys
12

Autokatokset joiden katoloilla on aurinkopaanelit ei ole varsinaisesti mikään kovin uusi keksintö. Ihan googlen kuvahaulla löytyy kuvia erilaisista toteutuksista vaikka kuinka paljon. Halutessaan tällaiseen katokseen voi asennella sähköautojen latauspisteen ja vaikkapa akun mihin paneeleiden tuottamaa sähköä varastoidaan silloin kun auto ei ole latauksessa.

image
image1080×2400 264 KB

13

Yllä käytyyn keskusteluun löytyi sen verran, että esim. varastoihin ja muille katoille, jotka eivät kestä normaalien aurinkopaneelien painoa, asennettavissa aurinkopaneeleissa Saulella tähtäin lyhyimmällä aikavälillä. Lisäksi myös julkisivut mielenkiinnon kohteena, ja Saule pyrkii saamaan rahoitusta nyt muutenkin tuohon rakennusintegroituun aurinkosähkötuotantoon, jotta pääsee isommin käsiksi.

Q2/22 ulkona Saulelta. Omaan silmään aika odotettua; miinusta tehdään, mutta kassa on erittäin hyvällä tasolla. Sopimuksia on tehty omasta mielestäni hyvin, ja nyt vaan tuotantoa ulos. Google Cloudin kanssa myös ilmeisesti useammassakin asiassa yhteistyötä ja molemminpuolin.

Mielenkiintoisena lisänä itselle oli sopimus, jossa Saule toimittaa asiakkaalleen perovskiittielementillä varustettuja valokatkaisijoita. Tässä nousi esille takuu; asennukselle 2 vuotta ja komponenteille ja alumiinirakenneosille 10 vuotta! Ainakin sisätiloissa näyttää tuote kestävän/oletetaan kestävän. Toisaalta sähköisille hintalapuille annetaan 24 kuukauden takuu, mikäli oikein käännöstä luen.

Saulelta eilen ulos yhteistyössä muutaman muun kanssa kirjoitettu artikkeli ja ennätys-hyötysuhde sisätiloissa (31 %): Twitteriin linkki .

Saulen Q2-rapsa: https://sauletech.com/wp-content/uploads/2022/08/SLT_SSF-za-IIQ2022.pdf.