Sellulove eli Stora, UPM, Metsä jne

Koivusta on pulaa, kun Venäjältä ei tuoda. Koivusellua tehdään jatkossa vähemmän Suomessa.

1 tykkäys

Itse en ole umpille ikinä puitani myynyt mutta eräs toinen kolmesta isosta on kaikista omista puukaupoistani laittanut tukkia sellukattilaan. Taitaa kate olla parempi keitellä sellua saati sahata.

Paras tukkiaines toki on mennyt sahalle mutta huonompaa tukkia on ajettu sellupinoon, itse siitä saanut kuitenkin tukin hinnan niin kyllä täytyy keittämisenkin olla hyvin kannattavaa kun kuitenkin valtaosa raaka-aineesta ostetaan alle kolmasosan hinnalla tukkiin nähden.

Edit: Tuota raaka-aine pulaa olen itse pohtinut jo silloin kun ensimmäisen puukauppani tein reilu 2 vuotta sitten ja näin kuinka paljon sitä sahaukseen täysin kelpaavaa puuta ajetaan sellutehtaalle. Nyt venäjänkaupan loputtua vaje lienee vielä valtavasti suurempi.

6 tykkäystä

Kuitupuun ongelma ratkeaisi maksamalla siitä markkinahinta, kuten kaikissa muissakin maissa tehdään. Myyjät tyytyvät jostain syystä -30% hintoihin.

5 tykkäystä

Mä olen kahdesti kilpailuttanut metsäyhtöitä myymällä puuta pystyyn.

Paikallinen metsähoitoyhdistys jonka kanssa on hoitosuunnitelma jeesasi.

Ne tarjoukset on ollut hellyyttävän lähellä toisiaan. Loopusumma niin lähellä että voinut pitkää tikkua vetämällä valita kenelle myy.

Mutta onneksi ei ole kartellia

22 tykkäystä

“Yritysosto vahvistaa merkittävästi Stora Enson asemaa Euroopan pakkausmarkkinoilla, ja mahdollistaa pääsyn Alankomaiden, Belgian, Saksan ja Ison-Britannian aaltopahvipakkausmarkkinoille. Yritysoston myötä Stora Enson Packaging Solutions -divisioonan aaltopahvipakkauskapasiteetti kasvaa noin 1 200 milj. neliömetriä yli 2 000 milj. neliömetriin, kun lasketaan mukaan De Jongin laajentumishankkeet.”

11 tykkäystä

Stora Enso tänä aamuna uutisissa mahdollisista säästöistä muutosneuvotteluiden ja lomautusten myötä. Stora Enso alkaa neuvotella lomautuksista usealla tehtaallaan – neuvottelujen piirissä peräti 1 300 ihmistä

UPM esillä tänä aamuna Dansken aamukatsauksessa (Sijoittamisen aamukatsaus, luettavissa 13.-15.1.2023), osta-suositus ja 39 euron tavoitehinta (laskenut). Ihmetyttää, etteivät nosta esiin Uruguaytä, jossa tuotanto kohta starttaa.

4 tykkäystä

Matka brittiläisestä kolumbiasta on pitkä ja uutinen ehtinyt vanhentua jo muutaman päivän. Alalla tämä on ollut jossain määrin odotettua, mutta nyt menee yksi Canforin vanhoista sellumyllyistä alas 2023Q1 aikana. Tämä tarkoittaa 280 000 tn tuotantokapasiteetin häviämistä NBSK (Northern Bleached Softwood Kraft Pulp, eli käytännön sama tuote, mitä Suomessa valmistavat Stora, UPM ja Metsä Fibre). Kanadassahan bisneslogiikka sellunkeitossa toimii päinvastoin kuin Suomessa, eli sahoilla tehdään tulos ja sellua keitellään sitten siinä sivussa. Tästä johtuen Kanadassa sahat ovat pääosin moderneja, kun taas sellutehtaat ovat auttamattoman vanhoja ja viivan alle jää jotain käytännössä vain huippusyklissä.

https://www.canfor.com/investor-relations/investor-news-press-releases/news-detail/2023/01/12/canfor-pulp-announces-right-sizing-of-operating-footprint-with-permanent-closure-of-pulp-line-at-prince-george-pulp-and-paper-mill

20 tykkäystä

Tässä on Ylen juttu metsäyhtiöistä, juttua varten on haastateltu Antti Viljakaista ja jutun lopussa on päälle minuutin kuunneltava pätkä Antin ajatuksista.

– Metsäteollisuudessa oli viime vuonna kuumin suhdanne miesmuistiin. Metsäteollisuus on perinteisesti etusyklinen toimiala, siihen nähden ei ole yllättävää, että heikkouden merkkiä alkaa näkyä, sillä Euroopan suhdanne on hapantunut jo jonkun aikaa, Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen sanoo.

3 tykkäystä

Salkunrakentajan Jorma Erkkilä on kirjoittanut jutun Stora Ensosta, jutussa lainataan Handelsbankenin analyytikkoa Christian Kopferia.

Handelsbankenin kolmen vuoden tavoitehinta Stora Enson osakkeelle on 22 euroa, kun osake hinnoitellaan tällä hetkellä noin 14 euron hintaan. Osakkeessa on siten pitemmällä aikavälillä selvä nousuvara, jos pankin tavoitehinta on kohdallaan.

5 tykkäystä
  • 19:09 ***
Nasdaq poistaa Tokmannin OMX Helsinki 25 -indeksistä, tilalle Metsä Board
12 tykkäystä

https://www.euro-graph.org/public-statistics/

Paperin kysyntä Euroopassa -21% Loka-Marraskuussa 2022 verrattuna 2021. Hinnat toki korkealla yhä, mutta suunta lienee selvä vuonna 2023.

6 tykkäystä

Stora Enso muuttaa raportointiaan ja myy Hylten tehtaan (kaupan arvo noin 18 miljoonaa). Jutussa ei ole maksumuuria.

2 tykkäystä

Anjala käy siis ainakin toistaiseksi eli niin kauan, kun kassavirta pysyy plussalla. Hiljaisessa myynnissä toki on, kuten kaikki muukin jos joku tarpeeksi maksaa.

1 tykkäys

”Olen iloinen siitä, että Sweden Timber jatkaa Hylten paperitehtaan asiakkaiden palvelemista tavoitteenaan kehittää toimintaa edelleen. Tutkittuamme eri vaihtoehtoja olemme todenneet, että Anjalan tehtaan pitäminen yhtiöllämme on sen myyntiä kannattavampaa,” sanoo Seppo Parvi, Stora Enson talousjohtaja.

Oliskohan Jussi tarjonnut yhden euron? :slight_smile:

2 tykkäystä

Hylten hinta vaikuttaa siltä, että myytiin väkisin, kunhan vain saatiin pois. Anjala jäi käsiin kun ei tullut edes tuon tason tarjousta, vaikka tuottaa positiivista kassavirtaa. Jokin tässä ei mennyt nyt putkeen oltiinko liian myöhää liikkeellä vai onko tehtaat siinä pisteessä, että ostajat kääntyivät portilla pois. Nämä nyt omaa mutuilua, mutta negatiivinen fiilis jäi. @Antti_Viljakainen tulkitsinko kommenttiasi oikein, että hieman negatiivinen on myös teidän näkemys vai sotkeeko oma näkemykseni tulkintaa?
Jotenkin sellainen tuntuma, että UPM on suoriutunut Storaa paremmin myynti prosesseista.

Antin kommentit alla

Mielenkiinnolla odotan metsä sektorin tulevaisuutta kolmesta isosta jokaisella hieman erilainen valinta tulevaisuuden kohteiksi.
Stora panostaa paljon lingiinin kehitykseen ja kartonki myös reilusti panostusta muovia korvaaviin tuotteisiin kuten elintarvike kalvot(nestepakkausten sisäpinnat yms.), liimat ja muut kuitupohjaiset korvaajat
UPM panostaa selkästi selluun ja biopolttoaineet
Metsä Board panostaa kartonkiin, Metsä Group biotuotteet ja tekstiilikuitu

8 tykkäystä

Hylten tehtaan hinta on juurikin mainitsemaasi tasoa. Anjala oli hankalin myytävä, kun viereisellä tontilla on Inkeroisten kartonkitehdas, joka siis kuuluu edelleen konsernistrategian ytimeen. Näillä kahdella on selkeät operatiiviset synergiat. Näin ollen Anjalan tehtaan myynnin yhteydessä olisi pitänyt päästä ostajan kanssa sopuun myyntihinnan lisäksi monesta muustakin kaupallisesta asiasta. Anjalan tehtaan tuotemix on paperimarkkinoiden viitekehys huomioiden jopa melko hyvä, joten sinällään uskon, että renkaanpotkijoita Anjalassakin on käynyt.

Kokonaisuutena Stora Enso onnistui mielestäni kohtuullisesti, kun neljästä kaupan olleesta tehtaasta kolme myytiin ja keskimääräinen EV/S oli 0,6x vuoden 2021 luvuilla. Maxausta Stora Enso sai huippuhinnan ja Nymollasta kohtuullisen, kun taas Hylte meni halvalla ja Anjala jäi käsiin. Hinnat riippuivat todella paljon tehtaan sijainnista ja ostaja profiilista (potentiaalisen ostajan profiiliin taas vaikuttaa tehtaan sijainti, koneiden leveys ja muut konversiopotentiaaliin vaikuttavat tekniset asiat jne.). UPM:ään vertaus ei välttämättä ole ihan reilu, kun UPM ei suurempaa pakettia ole kerralla lähtenyt myymään. Shottonista, Itävallan tehtaasta ja yhdestä Saksan tehtaasta UPM saa/sai hyvät hinnat, mutta näissä ostajien profiilit olivat suotuisia. Toisaalta Chappellen osalta hinta jäi aikankin ulkomuistista heikommaksi ja UPM:llä olisi portfoliossa myös edelleen paperitehtaita, joita olisi hankala myydä hyvään hintaan.

17 tykkäystä

Nimitysvaliokunta ehdottaa Kari Jordania Stora Enson hallituksen puheenjohtajaksi. Juttu on lyhyt eikä ole maksumuurin takana. :slight_smile:

OP.n kommenteissa Hyltestä oli arvioitu saatavan ~100 milj. €. Olettavat, että uusiomistaja ei jatka paperin valmistusta. Uskovat, että paperin tuotanto yhdellä tehtaalla ei ole pysyvä vaihtoehto (keskipitkällä aikavälillä), olettavat Langenburggen muuttuu kartongille.
Anjalasta myynti heidän mielestä kiinni huonoista tarjouksista.
Mielenkiintoinen kommentti raportoinnin muutoksesta: heikentää Packaging divisionaan läpinäkyvyyttä ellei paperi tehtaiden tulosta julkaista erillisinä.

@Antti_Viljakainen
Oletteko te huomioineet tuon uuden Uruguayn tehtaan potentiaalin ennustuksissanne?
Kauppalehti kertoi joulukuussa jutussaan, että
“Voi kuitenkin laskea, että UPM kykenee tekemään Paso Del Torosin tehtaallaan voittoa karkeasti 1–1,3 miljardia euroa vuodessa, kun tehdas pääsee vauhtiin.”

Jos tuo tehdas vasta aloittaa toimintansa ja KL:n jutun mukainen lisävoitto toteutuisi, niin onko ennusteissa isompaakin korjaamisen varaa?
Teidän nykyisissä ennusteissa liikevoitto alenee vuodesta -22 tuleville vuosille.
Katoaako jotain liikevoittoa samaan aikaan, kun tuo uusi alkaa tuottaa tulosta?

10 tykkäystä

Samaa mieltä. Packaging Materialsin läpinäkyvyyttähän heikennettiin jo tuossa joku aika sitten, kun yhtiö lopetti kuluttajakartonkien ja aaltopahvin raaka-aineiden toimitusten, liikevaihdon ja käyttökatteen raportoinnin erikseen. Nyt tilanne heikkenee entisestään, kun “uudessa” Packaging Materialsissa on mukana on (ainakin) nestepakkauskartonkeja, taivekartonkia, ruskeaa pahvia, ensikuitulainereita, kiertokuitulainereita, flutingia, sanomalehtipaperia, erikoissanomalehtipapereita ja kirjapapereita. Kyseessä on siis jo melkoinen himmeli, mihin läpinäkyvyys on kiistatta huono.

Potentiaali ei varmaan täysin vaan paras ennustus tulevaisuuden toteumasta. Kauppalehden laskentalogiikkaa en tunne, mutta tuolla 1-1,3 miljardin euron liikevoitolla ja tehtaaseen sijoitettulla reilun 3 miljardin euron pääomalla, tehtaan sijoitetun pääoman tuottotaso nousisi erittäin korkealle yli 25 %:n tasolle (vrt. Fibres-divisioonan tavoite yli 14 %). Näin korkeaan tuottotasoa meidän ennusteissa ei ole ja pidän tämäntyppistä tuottoa hyvin vaativana tavoitteena ajan yli selluliiketoiminnassa.

Olen ennustanut vuoden 2022 hyvin pulskien katteiden sulavan useammassa liiketoiminnassa, kun syklin taittuminen jäähdyttää kysyntää ja tarjonta alkaa toimia paremmin. Lisää torstaina.

18 tykkäystä