Mukavaa että uskallat ottaa kunnolla näkemystä eikä oteta annettuna ohjeistuksen keskikohtaa!
Pakko kuitenkin haastaa että odotatko suhdanteen/satamalakon/heikon rakennussyklin pahenevan edelleen H2 aikana? Yhtiöllähån on ollut Q1+ varmasti jotain lukuja myös Q2 puolelta tiedossa ohjeistusta antaessa, jolloin nämä kaikki riskit ovat kuitenkin olleet tiedossa. Tai toisaalta uskotko yhtiön olevan liian optimistinen omissa H2 ennusteissaan?
KH-Groupilta historian ensimmäinen ohjeistus, joka annettiin rohkeasti melko tarkkana haarukkana, olen kuitenkin taipuvainen ajattelemaan että myös johto mieluummin noudattaisi varovaisuutta ensimmäisessä ohjeistuksessaan.
Kuten yllä mainitsit, yhtiöllä on markkinoita reaaliaikaisempi näkyvyys lukujen kehitykseen, joten sieltä tulevia informaatiomurusia kannattaa tyypillisesti kunnioittaa (track recordit pörssiyhtiöiden ohjeistamisen suhteen vaihtelevat kuitenkin selvästi). Yleisesti olen huomaavinani kuluvana vuonna pörssiyhtiöiden viestinnästä, että H1:n oletetaan olevan vielä heikko, mutta ohjeistukset tuntuvat nojaavan H2:lla paranevaan liiketoimintaympäristöön, joka mahdollistaa ohjeistuksien saavuttamisen. Hieman olen kuitenkin huolissani odotuksista, jotka tuntuvat kasaantuvan H2:lle.
Oma mutuni on, että vaikka EKP laskisi ohjauskorkoaan markkinan ennakoimaan tahtiin kuluvana vuonna rahapolitiikan viipeiden vuoksi vaikutus reaalitalouteen ei välttämättä realisoituisi ajoissa ohjeistuksien indikoiman H2:n mahdollistamiseksi.
Pakko myöntää, että yllätyin itsekin oheistushaarukan tarkkuudesta tässä liiketoimintaympäristössä.
Nyt kun vuokrauksen rooli on kasvanut, osaako esim @Thomas_Westerholm avata, miten vuokrauksen kannattavuutta voisi luvuista arvailla? Koneita ostetaan hinnalla x, vuokrataan vuodeksi hintaan y, arvo koneiden kuluessa laskee uuden hinnasta z. Millaista mahtaa olla tuotto% y/x, millaista mahtaa olla arvonmuutos z/x ja miten tämä todellisuus vastaa kirjanpitoteknistä kirjausta taseen ja tuloksen osalta? Jotain poistoja tehdään ja jotain tulokseen kirjataan, mutta mitä lukua voi luottaa kuvaavan todellisuutta?
Huutelen vieraisiin pöytiin, mutta tytär Crent Oy antaa jotain osviittaa konevuokrauksen kannattavuudesta. Googlettamalla tp 2022 liikevoittomarginaali 14,5 % eli päälle 1 millin reilu 7 millin vaihdolla ja jos pitäisi arvuutella niin ebitda pyörinee siellä 20 % hujakoilla.
Kannattavuutensa vuoksi konevuokraus ainakin itselle ehkä KH Groupista se kiinnostavin aspekti, varsinkin nyt kun johtokin kommentoinut, että vuokraus suositumpaa Ruotsissa kotimaahan verrattuna.
Konevuokraus kasvattaa suosiotaan, on mielenkiintoista nähdä jatkuuko trendi kun rakennusala herää. Tällä hetkellä näkymä liian lyhyt ja rahoitus kallista koneinvestointiin.
Olisi mielenkiintoista tietää konevuokrauksen tyypillinen sopimusaika eli montako kertaa tuo kone pitää saada vuokrattua ennen sen myyntiä pois vuokrakalustosta ja onko riskinä talvikaudelle tuottamattomia kuukausia.
Tämä pätee moneen muuhunkin bisnekseen. Esimerkiksi REITssa liikekiinteistöjen rahoitus monin paikoin niin arvokasta, että tulee edullisemmaksi myydä kiinteistö ja jäädä vuokralle
Mikähän kilpailutilanne näissä on? Kaluvuokraajilla nyt on pienempää konetta vuokran, mutta estääkö mikään vaikka Ramirentia ostamasta Kramereita ja vuokraavan niitä eteenpäin. Toki tällöin raha liikkuu joka tapauksessa KH:n suuntaan, joten winwin
Kysymykseni olikin, miten nämä luvut on määritetty: kirjanpitosäädösten pohjalta vai todellisen arvon? Voinko siis luottaa, ettei vuokrausta varten hankitut koneet todellisuudessa menetä arvoa tuplasti sen mitä vuokraa tulee sisään näin liioitellusti? Esim syrjäseudun asuntojen vuokraus näyttää lukujen puolesta erinomaiselle, koska suhteessa asuntojen arvoon tulee paljon vuokraa sisään, ansa voi olla kämppien todellisessa arvonlaskussa. Nyt kun ollaan kulutustavaran vuokrauksessa, asia on mielestäni korostettu. Luvut voi näyttää paremmalle mitä todellisuus. Tai sitten huonommalle jos poistoja tehty enemmän verovähennysten takia.
Jos näin on, niin silloin kysymykseni on turha ja matematiikka yksinkertainen.
Talvikuukausina kuormaajat on kaikki vuokralla. Keskimääräinen kuoletusaika noin 5v mutta yleensä nämä pyöritetään kausi vuokralla, kalliit tunnit pois ja lihoiksi. Kesät on suurempi ongelma.
Keskimäärin tommosen 5000-10000kg kuormaajan kk vuokra varusteineen on asiakkaasta riippuen 2500-3500€ välissä / kk ja hankintahinta 80-120t€
Kaivurit vastaavasti seisoo talvet ja on kesät vuokralla. Kuoletusaika isoilla koneilla ei käytännössä koskaan .
Alle 5000kg kaivurit on hinnaltaan 20000-60000t€ ja vuokraa niistä saa 1000-2300€ väliin
Toisaalta noi +25000 kg koneet maksaa sen 200-350t€ ja niiden vuokra on 4000-5000€/kk eli ei saa ikänä maksuun…
Kassa virtaa kyllä, mutta bisnes se ei ole.
Koko Konekauppa kyntää syvemmällä kuin koskaan nyt. Ja kaikki tuli alas 25-30% ja tänä vuonna matka jatkuu . Tullaan näkemään isojakin kupruja…
Joskus yritin kysellä, että kummassa on parempi pääoman tuotto vuokrauksessa vai uuden kaluston myynnissä niin suoralta kädeltä en saanut vastausta, kun niin moni asia vaikuttaa.
Itse ajattelen että tämä combo että on sekä uuden myyntiä, vuokrausta ja käytetyn myyntiä on hyvä combo jolloin se kone voidaan allokoida sinne missä se kysyntä kulloisellakin hetkellä on ja huoltopalveluiden käyttöasteet ovat sen kautta myös hyvät.
Todella kallista olisi jos uusi kone seisoisi myyjän pihalla (arvo laskee ja sitoo pääomaa). Jos ei KH:n strategiana olisi ollut viime vuodet muuttua systemaattisesti täydenpalvelun konekaupaksi niin nyt voisi olla ongelmissa.
Kysymys jälleenmyynnistä ja KH-Koneiden liikevaihtokirjauksesta @Thomas_Westerholm tai @ joku muu asiasta tietävä.
Erityisesti Ruotsissa jälleenmyyjien rooli on tärkeä KH-Koneille ja verkosto laajeni Sundahls Maskinaffär AB:n kanssa tehdyllä sopimuksella pari viikkoa sitten.
Kysymys kuuluu: Missä vaiheessa koneen myynti kirjataan KH-Koneiden liikevaihtoon ja tulokseen? Eli kun maahantuoja toimittaa koneen jälleenmyyjälle, niin syntyykö lv- ja tulosvaikutus tässä vaiheessa vai vasta silloin, kun jälleenmyyjä saa koneen myytyä loppuasiakkaalle? Kun kone seisoo jälleenmyyjän pihassa, onko se jälleenmyyjän vai KH-koneiden taseessa kalustona? Ja sama vielä kassavirran kannalta eli miten kassavirta tällaisissa jälleenmyyntiketjuissa toimii eri vaiheissa: Maahtuonti-jälleenmyynti-loppuasiakas?
Osa näistä lienee toki ei-julkisia sopimusasioita, mutta sijoittajan kannalta yritän hahmottaa edes ylätason logiikkaa KH-Koneiden näkökulmasta.
Lueskelin vuosikertomusta ja laajaa raporttia, ja tähän asiaan en löytänyt vastausta.
Kh koneista en tiedä, mutta ainakin alallla yleisesti kun lasku lähtee, eli perjaatteessa syöttämällä Ruotsiin älyttömästi koneita saa tehtyä ” liikevaihtoa” mitä ei todellisuudessa ole, koska tän hintainen tavara jälleenmyyjillä on yleisesti ” kun myyty ” maksuehdolla.
Mutta tuskin kukaan pörssiyritys toimisi näin…
Toisaalta ruotsin konemarkkina on sukeltanut , ja sukeltaa kokoajan lisää ja lujaa.
Vien sinne itsekin koneita, niin tuttua kauraa, suurin ongelma on heikko kruunu.
Toisella kotimaisella kirjottelin Ruotsin puolen Sijoitusfoorumille ku multa kysyttiin ajatuksia 2024-2025 KH-Groupin kehityksestä.
Sen kyllä lisäisin tänne mikä mulla täs tuli mieleen et ollaankohan tällä hetkellä talouden näkökulmasta (KH-Groupin tytäryhtiöitä miettien) semmoses tilanteessa, et tilanne on oikeesti erittäin huono, vai vaan huono? Ts. etenki Indoorin ja KH-Koneiden osalta mietityttää et voiko toi talouden kulma näitä liiketoimintoja miettien mennä enää paljoo huonommaks nykysestä, ku miettii esim. KH:n Suomen toimintoja…
Asiakaslehden sivulta 3 löytyy minua suuresti jo aiemmin mietityttänyt homma koko KH-Groupissa.
Jos KH-Groupin koko toiminta keskittyy KH-koneiden ympärille, mitä virkaa on Groupilla tässä yhtälössä?
Teppo Sakari kertoo:“Tulevaisuuden johtoryhmämme koostuu tekijöistä. Meillä ei ole erillistä johtoryhmää, joka ei päivittäin tekisi töitä asiakaspinnassa.”
Tämän takia kaipaisin vähän kauemmas katsovaa suunnitelmaa KH-Groupilta, mitä sitten kun portfoliosta on karsittu strategiaan kuulumattomat osat? Pelkäksi KH-Koneiden hallitukseksi aika raskaalta tuntuva koneisto.
Noh, kun avaa verokoneen ja kirjoittelee sinne rivimyyjien nimiä niin liksat on ainakin kunnossa.
Jos konemyyjät tienaa 200-400t€/vuosi niin ainakin työntekijöistä pidetään huolta ( joo , oon vähän katkera)
( joo , oon vähän katkera)