Kirjoitan kokemuksesta. Tämä ei ole neuvo, vaan tarina kuinka olen toiminut. Perustat kaksi Oy:tä: A ja B. A omistaa B:n. Teet töitä B:ssä, B laskuttaa ja B maksaa sinulle palkkaa sen, minkä elämiseen tarvitset. B tekee voittoa, josta verottaja vie 20% ja loput B maksaa osinkoina A:lle. Nuo osingot ovat A:lle verottomia. A harjoittaa sijoitustoimintaa ja maksaa voitoista 20% veroa. Et nosta osinkoja A:sta. Kaikki sijoitustoimintasi teet A:n kautta. A on pankkisi ja perintösi. Sijoitat sen mukaisesti.
Jos sinulla on lapsia, otat lapset osakkaiksi. Tarvitset kaksi osakesarjaa, joista ensimmäisellä on äänivalta ja toisella on pääomistus. Lapsille sitä jälkimmäistä. Tällä vältetään yhdet perintöverot, kun sinusta aika jättää.
Autot ja muut on vain hienosäätöä ja voit niitä myöhemmin muutella. Mutta kuvio A+B pitää laittaa heti pystyyn. Myöhemmin on vaikeampaa ja tulee kalliiksi.
Harkitse ja laske, kuinka paljon saat kerättyä rahaa A:lle. Se on sinun eläkevakuutuksesi, jos pystyt sijoittamaan varat yhtä hyvin kuin eläkevakuutusyhtiö. Jos et usko pystyväsi, ota YEL -vakuutus. Se on kallista, mutta luo varmaa turvaa.
En tosiaan tiedä haluanko käyttää toiminimeä ollenkaan, jos on oy. Tähän mennessä olen käyttänyt toiminimeä osaltaan “laiskuudesta”, sen pyörittäminen on ollut helppoa ja itselle tuttua, ja veroprosentti on ollut henkilöyritysvähennyksen jälkeen aika sama kuin mihin pääsisin oyllä. Nyt kun tulot nousevat aika selvästi, niin osakeyhtiö käynee selvästi verotehokkaammaksi. Tästä syystä ajattelinkin tulla kysymään, millainen kuvio olisi järkevintä laittaa pystyyn.
@MoneyWalker En todellakaan ole yritysjuridistiikan ekspertti, mutta olen ainakin kuvitellut, että kaksi kokonaan omistuksessa olevaa yritystä ei voisi laskuttaa toisiaan noin suorasti? Jos tuo on mahdollista, niin eikö minun kannattaisi laskuttaa toiminimellä vain sen verran oyltä, että saisin pitää alvit itsellä, mikä taas kuulostaa vähän liian hyvältä ollakseen sallittua?
Ja ihan rautalangasta väännettynä, mikä tässä A/B-kuviossa on etuna siihen, että sekä sijoittaisin että tekisin töitä B:n kautta? Lapsia ei itsellä ole. YELiä makselen minimit, todellakin uskon että vaikkapa indeksirahastoon sijoittaminen on huomattavasti eläkevakuutuksia kannattavampaa.
A:n ja B:n välillä ei liike mitään muuta kuin osinko B:tä A:lle. A ei laskuta B:tä. Osinko B:stä A:han siirtyy tosiaankin ilman veroja. Eikä sitä rajoita B:n nettovarallisuus. Käytännössä voit putsata B:n tilin lähes tyhjäksi osingoilla.
Sijoittaminen ja frelance-toiminta kannattaa pitää eri yhtiöissä. Aluksi siitä ei ole juurikaan mitään hyötyä. Mutta kymmenien vuosien aikana voittoa kertyy, eikä sitä kannata säilöä yhtiössä B, jolla on vastuita sopimuskumppaneihin. A ei vastaa B:n kupruista. Tämä on hyöty, jota et toivottavasti pääse koskaan mittaamaan.
Kun myöhemmin saat uusia ideoita, voit perustaa firman C, jossa voi olla muitakin omistajia. Henkilöomistajana ei kannata olla, koska muut haluavat C:stä osinkoja ja sinulle on parempi nostaa ne osingot A:han eikä itsellesi. Tämä on se suurin hyöty, vaikka sitä onkin vaikea nähdä nyt. A kannattaa olla valmiina.
Pieni yksityiskohta on alv-raportointi. A:lla ei ole mitään arvonlisäverollista toimintaa. Sijoittaminen ei ole arvonlisäverollista. Jos olisi vain yksi oy, joutuisit erittelemään kaikki hankinnat ja kohdistamaan ne alvilliseen ja alvittomaan toimintaan. Et saisi kaikista ostoista alveja vähennettyä. Kun B hoitaa kaiken laskuttamisen (alvillista), saat kaikki ostojen alvit myynnin alveista vähennettyä. Vuokrat, vakuutukset, kirjanpito, siivous, (autot), tietokoneet, puhelimet. - B maksaa kaiken. A maksaa vain veroja, LEI-tunnuksen ja jonkin nimellisen maksun kirjanpidosta.
Lopetan tähän. Lisää kannattaa kysyä maksulliselta verojuristilta, jotta et tee vahingossa mitään laitonta. Itse olen muutamaa sellaista käyttänyt, vaikka oma toimintani on pientä ja vaatimatonta.
Itse pyöritän OY:tä reilusti alle satkun liikevaihdolla. Suhteessa tmi en näe tässä hävittävää. Ainoastaan kirjanpitolasku räjähti kun alkoi arvopaperikauppaa firman nimissä tekemään.
Moneywalkerille vielä kysymys - nyt kun firmassa jonka kautta töitä teen (B) on jo tasetta, miten tuo firman A perustaminen ja ennen kaikkea B:n omistuksen siirtäminen firmalle A voisi onnistua?
Menisikö tämä nyt kuitenkin niin, että B pitää ajaa alas ja perustaa uudet firmat?
Perustat firman A. Luovutat B:n osakkeet A:lle (apportti) ja saat vastikkeena A:n osakkeet. Tässä ehdottomasti verojuristi apuun, jotta menee oikein ja verottomasti.
Itselleni joku verojuristi suositteli jotakuinkin samanlaista himmeliä. Erona on se että vain säästöpossufirma on jo olemassa ja taseessa omaa pääomaa noin 2 miljoonaa euroa. Koska toista firmaa ei ole olemassa niin minulle suositeltiin että perustettava firma (jossa lapset osakkaina) lainaa kaiken omaisuuden säästöpossufirmalta. Se saa kuitenkin pitää kaikki tuotot lainatusta omaisuudesta itsellään. Näin ollen ajan myötä senkin tase kasvaa huomattavasti.
Eikö lasten runsaat pääomatulot ja suuri omistus (arvokkaasta) yhtiöistä vaikuta heidän mahdollisiin asumis/opinto/yms tukiin jatkossa? Toisekseen en ole varma onko hyvä idea jakaa kymmeniä tuhansia vastikkeetonta rahaa lapsille vuodessa.
Tällä liiketoiminnalla mitä nyt teen ei ole toimialasta johtuen sellaista riskiä, että hommat menisivät niin pahasti pieleen, että niistä joutuisi sen suurempaan korvausvastuuseen. Olisikohan sellaisessa järkeä, että tässä vaiheessa keräisin kaiken varallisuuden tälle yritykselle, ja jos joskus lähden tekemään jotain korkeariskisempää, niin vasta siinä kohtaa perustaisin firma B:n tämän nykyisen alle? Onko tuosta “säästöpossufirma”-järjestelystä vielä tässä vaiheessa muuta selkeää hyötyä kuin tuo vastuukysymys, tai aiheuttaako myöhemmässä vaiheessa ongelmia, jos nyt teen töitä tuolla “säästöpossufirmalla” enkä käytä sitä puhtaasti sijoittamiseen?
Mietin myös sellaista vaihtoehtoa, että laskuttaisin asiakkaita 15 000 euron edestä toiminimellä, saisin pitää alvit siitä summasta, ja loput sitten oyn kautta. Onko tässä järjestelyssä jotain sudenkuoppaa mitä en tule nyt ajatelleeksi, tai onko ylipäätään laillista?
Joku veronkiertäjistä voisi tietysti lievittää rikoskumppaniensa tuskaa tuomalla julkisesti esiin, että vuosikymmeniä jatkunut toiminta on tuonut moninkertaisesti sen, mitä pitää nyt maksaa, sillä verottajaa kiinnostaa vain viisi viimeistä vuotta.
Aiemmassa toiminnassa arviolta noin 60-70 prosenttia on tullut yhdeltä asiakkaalta ja loput muutamalta muulta. Tämän uusimman sopimuksen myötä tulee yksi iso asiakas lisää, jonka myötä eri asiakkaiden liikevaihdot lienevät jotain luokkaa 50-35-15 %, ja neuvotteluvaiheessa on lisääkin sopimuksia, joiden toteutuessa todennäköisesti alkaisin palkkaamaan muitakin työntekijöitä tai siirtämään töitä muille friikuille. Kyllä tässä ihan “oikeaa” yritystä useilla asiakkailla pyöritetään ja kasvatetaan. Lähinnä nyt yritän selvittää miten pohja kannattaisi tulevan varalta rakentaa mahdollisimman fiksusti.
Kun olet saanut oy:n pystyyn, suosittelen tätä. Säästät siinä hieman kirjanpitokuluissa(kun ei tarvita palkanlaskennan kanssa pulata), sotu-maksuissa(joitain prosentteja) ja veivaamisessa tulorekisterin kanssa. Alveja joudut pyörittämään mutta toisaalta saat ne palautuksena takaisin omalle yhtiölle, joten alveissa et menetä mitään.
Erityisen edulliseksi tämä muodostuu, jos pystyy pitämään tuon toiminimen laskutuksen vain hieman yli 15 kE+alv:n kohdalla. Silloin suuren osan alv:stä saa käytännössä pitää alarajahuojennuksen kautta.
Toinen tapa millä säästää sotu-maksuissa on maksaa hallituspalkkiota oy:n hallituksen jäsenyydestä.
Tosin silloin et ilmeisesti saa nostaa samaisesta yhtiöstä palkkaa muuten.
Ylipäätänsä alkuun kannattaa tuupata yritykseen ylimääräistä rahaa pääomina, vaikka sitä ei tarvitsisikaan liiketoimintaan, jos säästöt vain antaa myöten. Tällä nostaa nettovarallisuutta ja voi myöhemmin kuitenkin palautella sitä verottomana. Yhtiö voi myös osan tästä jäädä sopivasti velkaa itselle, jolloin itselle voi yleensä aina siirtää hieman rahaa, jos sitä johonkin tarvitsee.
Kokonaisuutena verotettavat kokonaispallkatulot kannattaa oy:n kanssa yleensä pitää hieman alle 30 kE:n (nykyisellä verotuksella) vähän riipuen esim. kotitalousvähennyksen määrästä yms. Osinkoja voi siten kyllä nostaa aika paljon ja voi tietysti olla muitakin pääomatuloja.
LEI-tunnus on helppo hankkia. Joku suositteli PRH:ta: ehkä ovat laskeneet hintoja mutta takavuosina halvin oli Bloomberg, josta edelleen LEI-tunnuksen hankin.
En suosittele aloittamaan tästä päästä.
Käytännössä autoedun verotus on tuunattu sellaiseksi, ettei siinä pääse juuri hyötymään teki homman miten päin vaan - mahdollisesti joitain erikoistapauksia on.
Käytännössä kannattaa jatkaa sillä autojärjestelyllä mikä nyt on ja miettiä tätä, kun homassa on päässyt vähän pidemmälle. Sitä voi myös helposti muuttaa nopeastikin(paitsi jos on rahoitussopimuksia - silloin rahoitusyhtiö rajoittaa tätä - mutta niitä en suosittele).
Auto yritykselle kuitenkin muuttuu helpommin hyväksi vaihtoehdoksi, jos se on ns. oikea työauto: esim. pakettiauto, kuorma-auto tms. joka perustellusti on vain työkäyttöä. Sillon saa vähentää myös ALVit eikä tuo pelkkä työajo ole mikään luontaisetu muutenkaan, joten verotettavaa etuutta ei synny.
Kysymys sijoitusyhtiöitä tai ylipäänsä osakeyhtiöitä pyörittäville ja miksei myös muille:
Mitä tehdä osakeyhtiöllä (100% omistus), johon jää varsinaisen toiminnan loputtua ~50k omaa pääomaa? Rahoja on aika vaikea nostaa pois verotehokkaasti ainakaan lyhyellä aikavälillä, joten ne pitäisi jollain tapaa sisällyttää omaan sijoitustoimintaan. Ongelma on siinä, että valtaosa sijoittamisestani on buy&hold indekseihin ja kaikki aktiiviset sijoitukset mahtuvat osakesäästötilille. Jos firmassa sijoittaisi indekseihin, niin myydessä vero olisi suunnilleen sama kuin ennen pitkää hankintameno-olettamalla, mutta firman pyörittäminen lisää kuluja ja vie aikaa sekä varojen nostaminen verotetaan joka tapauksessa joskus. Keksittekö verotehokkaita keinoja likvidoida firmaa tai muuten sisällyttää varat omaan strategiaan?
Lisäys: Ja vielä toinen kysymys, onko vinkkejä mistä löytyy halvin pankkitili+maksukortti kombo Oy:lle? Tällä hetkellä Nordeassa ja kulut kuukaudessa jotain 20+ euroa, ei viitsisi pöytälaatikkofirmasta ihan noin paljoa maksaa.
Itsellä hieman samanlaiset pohdinnat jokin aika sitten.
Pääomaa hieman enemmän ja kiinteistö josta tulee jatkuvaa tuloa kuukausittain.
Ajatus että kasvatan tasetta nostamatta huojennettua osinkoa kun rahalle ei niin tällähetkellä ole tarvetta. Merkkautan sen huojennetun kyllä että voin mahdollisesti/tarvittaessa nostaa sen myöhemmin, tässä on 10 vuotta aikaa nostaa. Jätän tämän rahan kasvattamaan pottia suoriin osakesijoituksiin yrityksessä.
Pidemmän päälle tavoite saada täältä vuokratulosta + suorien sijoitusten osingoista mukava eläkeraha nostettua huojennetun osingon muodossa.
Keskustelu yrittäjän eläkelain ympärillä näyttää laantuneen. Mutta hiljaisuudessa lainsäädäntöprosessi kaiketikin etenee. Keskustelun perusteella ne YEL-maksut, joita on tarkistettu viimeisen kolmen vuoden kuluessa, ovat ensivaiheessa turvassa tasotarkastuksilta. Viikonloppuna tsekkasin omien maksujeni tilanteen, ja huomasin muuttaneeni tasoa viimeksi vuonna 2015. Sen jälkeen maksu on päivittynyt indeksikorotusten mukaan. Viikonloppuna kävin eläkeyhtiön sivuilla tekemässä minimaalisen muutoksen työtuloon, ja tänään siitä tuli hyväksyntäkuittaus. Jos tuolla saisi muutaman vuoden aikalisän. Tiedä häntä.
Vastaan aika vanhoihin kysymyksiin mutta en ollut jostain syystä huomannut …
Jos ei tarvitse huomioida kirjanpidon yms. kuluja (eli käytännössä teet itse sen ja myös veroilmoitukset), niin firma voi kannattaa pitää sijoitusyhtiönä. Tuuppaa sinne lisää rahaa itse SVOP-rahastoon, ja ryhdy sijoittamaan. Osakesijoituksiin tarvitse LEI-tunnuksen, joihinkin muihin et. Mikäli yhtiöllä on vähentämättömiä tappioita takavuosilta, tämä on erityisen kannattavaa. Vaikkei olisikaan, maksat 20% veroja vain realisoiduista arvonnoisuista(=myynneistä) sekä pörssiyhtiöiden osingoista. Eli pitkäaikainenkin sijoittaminen on melko kannattavaa. Listaamattomien yhtiöiden osingoista ei yhtiö maksa mitään veroja, jos/kun molemmat ovat listaamattomia.
Joitain kuluja saat myös paremmin osakeyhtiön kuluksi täysimääräisesti: esim. päivärahoja voisi ehkä saada sijoitusaiheisista tapahtumista, yhtiökokouksista yms. käymisestä sekä ylipäätään esim. toiminassa käytettyjen laitteiden(=läppäri?) kuluista. Tietoliikenneyhteydetkin menevät hyvin yrityksen kuluiksi.
Jos kuitenkin joudut teettämään jollain muulla hallintotyön eli ainakin kirjanpidon ja verotuksen, ei ole enää niin kannattavaa. Tällöin ratkaisevaksi muodostuu sijoitusvarallisuuden suuruus. Et mainitse sitä kysymyksessäsi, joten en tiedä onko se isokin juttu.
Jos oikeasti haluat rahat heti ulos eli lopettaa yrityksen ei sekään kuvaamallasi summalla kuitenkaan ihan hirveästi maksa. Jos yhtiö on tarpeeksi vanha, voit käyttää hankintameno-olettamaa, joten vain 60% tuosta 50 kE:stä on verotettavaa tuloa → n. 30 000 eur. Siitäkään ei tarvitse veroja maksaa, jos sinulla on vähetämättömiä tappioita pääomatuloissta tai muita vähennyksiä(kuten tulonhankintalainojen korkoja). Tappioita voi myös hankkia tahallaan myymällä tietoisesti vain turskat, kunhan ostaa ne aikaisintaan seuraavana päivänä takaisin(jos ylipäätään aikoo).
Yritystilit Suomessa ovat kieltämättä älyttömän kalliita. Holvilta saat kuitenkin halvemmalla ja Revolutilta jopa ilmaiseksi, jos tapahtumia on vähän. Kummallekaan näistä ei voi kuitenkaan esim. Nordnetista nostaa rahoja suoraan vaan pitää pyytää Aspan kautta lisäpalveluna, joka maksaa hieman.
Vaihtamalla pankkia voit myös saada pelkän tilin, jossa siinäkin lienee jokin pieni kuukausimaksu sekä transaktiokulut. Alle 10 euroon/kk pystynet kuitenkin pääsemään, kunhan luovut kortista.
Tietääkö täällä porukka, onko osakeyhtiössä pakko pitää määrällistä varastokirjanpitoa yrityksen ostamista ja myymistä arvopapereista? Yritys arvottaa vaihto-omaisuuteen kuuluvat arvopaperit tilinpäätöshetkellä hankintamenoonsa tai tilinpäätöspäivän tätä alempaan markkina-arvoon (KPL 5:2 §, ns. alimman arvon periaate). Realisoimattomia arvonnousuja ei oteta huomioon, mutta realisoimattomat arvonlaskutkin sen sijaan tulee ottaa huomioon. Eli, jos Oy sijoittaa nyt Nordnettiin 100 000 euroa ja käy siellä aktiivisesti kauppaa vuoden aikana ja salkun arvo nousee 150 000 euroon. Riittääkö, että tilinpäätöshetkellä käy läpi salkun omistukset ja oikaisee kirjanpidossa salkun arvoa hankintahintaan? Toisin sanoen, salkussahan voi olla hankintahintaan arvotettuja arvopapereita 130 000 euron edestä ja realisoimatonta arvonnousua 20 000 euroa. Riittääkö, että tekee pelkän kirjauksen per arvopaperivarasto 30 000 an arvopaperivaraston muutos 30 000, jolloin yritykseen tuloutuu 30 000 euroa? Vai pitääkö jokainen osto ja myynti kirjata erikseen? Jos ostot ja myynnit pitää kirjata erikseen, niin tästähän tulee ostoja ja myyntejä kirjanpitoon vaikka kuinka paljon ja kaikki on sinällään turhaa, koska saman lopputulokseen päädytään yllä olevalla tavalla. Kiitos jo etukäteen.
Kun kyse on vaihto-omaisuudesta, niin ei tarvitse kirjata kun ostot, myynnit, osingot ja varaston muutos. Varaston arvostamisessa niin kun olit ajatellut. Käytännössä yksi tosite koko tilikaudelta. Näin olen tehnyt monta vuotta.
Aika monta kysymystä, johon tärkeimpään taisi jo nimimerkki urpo123 vastatakin. Eli kyllä se kertakirjaus ostoihin ja myynteihin varmaan riittää. Itsellä tosin on paljon tarkemmin mutta minulla onkin inhouse tietokanta noita varten, josta teen kirjanpitoon tositteet.
Pari asiaa mitä unohdit tuossa käsitellä:
Ulkomaiset osingot kannattaa kirjata eri tilille samoin kuin niistä menneet ennakonpidätykset(oikeasti lähdeverot mutta Nordnetin exceleissä se on nimellä ennakonpidätys). Näitähän voi sitten pyytää erikseen verottajaa huomioimaan eli vähentää omaa verotusta vastaavalla summalla. Mutta sitä varten joutuu täyttämään erillisen liitteen, johon joutuu vähintään markkinakohtaisesti nuo raportoimaan. Mitä enemmän saat hajotettua noita kirjanpitoon valmiiksi, sitä helpompaa. Voit toki toisaalta tehdä tarvittavat laskelmat suoraan Nordnetinkin exceleistä.
Valuuttatilien kanssa, jos ne on käytössä, voi tulla vielä vähän lisää pulaamista. Siihenkin tosin riittänee tilikauden lopussa oikaisu. Fun fact: mikäli Nordnetissa vaihtaa valuuttaa muutoin kuin euroa vasten (esim. USD->SEK), sieltä saadun Excelin ko. solu on täysin hyödytön kirjanpitoa ajatellen. Se tosin kertoo käytetyn valuuttakurssin ko. parille mutta eihän tämä kirjanpidossa kiinnosta vaan kunkin valuutan kurssi suhteessa euroon vaihtohetkellä. Jos noita laskee mekaanisesti, voi saada aika mielenkiintoisia tuloksia. Eräänä vuonna taisi esim. laskennallinen NOK-tili olla 100 000 eur plussalla vaikka oli oikeasti nolla … piti vähän oikaista noita tilinpäätökseen.
Jos limiittiä on käytössä tilikauden lopussa, pitäisi negatiivinen saldo siirtää velkojen puolelle ja oikaista takaisin heti seuraavan tilikauden ensimmäisenä päivänä.
Lisääkin vinkkejä voisi olla mutta taitaa kohta mennä työn puolelle liikaa.
Onko kanssasijoittajilla kokemusta/vertailupohjaa OP vs. Nordnet, kun Oy:n kautta sijoittaa? Tällä hetkellä yksityishenkilönä sijoitukset Nordnetissä, mistä olen kyllä pitänyt. Eroaako Nordnet/OP hinnastoltaan vs. yksityishenkilönä sijoittaessa?
Nordnetissä ei kummempaa eroa ole Oy:n kautta. Hinnastokin on sama, ja superluottoa saa yhtiöllekin. Pikkuisen yksityishenkilöä enemmän paperityötä esim. tilin avaamisessa, kuten kaikkialla.
OP:lla hemmetin vaikea saada mitään palveluita käyttöön, tai ainakin vaatii lehmän hermoja ja saa varautua kummallisiin kysymyksiin tyyliin “ai mihin sä niitä [sijoittajan palveluita] tarvitset?!”. Ei OP:lla myöskään onnistunut käytännössä mikään ilman useampaa käyntiä paikallisella konttorilla.
