Iloinen veronmaksaja Juurikki niin tykkää, kun ei iloiset, vaan ihan loiset veronmaksajat saadaan maksamaan oman osuutensa veroista korkojen kera.
Hyvää Juhannusta!
Joku veronkiertäjistä voisi tietysti lievittää rikoskumppaniensa tuskaa tuomalla julkisesti esiin, että vuosikymmeniä jatkunut toiminta on tuonut moninkertaisesti sen, mitä pitää nyt maksaa, sillä verottajaa kiinnostaa vain viisi viimeistä vuotta.
Aiemmassa toiminnassa arviolta noin 60-70 prosenttia on tullut yhdeltä asiakkaalta ja loput muutamalta muulta. Tämän uusimman sopimuksen myötä tulee yksi iso asiakas lisää, jonka myötä eri asiakkaiden liikevaihdot lienevät jotain luokkaa 50-35-15 %, ja neuvotteluvaiheessa on lisääkin sopimuksia, joiden toteutuessa todennäköisesti alkaisin palkkaamaan muitakin työntekijöitä tai siirtämään töitä muille friikuille. Kyllä tässä ihan “oikeaa” yritystä useilla asiakkailla pyöritetään ja kasvatetaan. Lähinnä nyt yritän selvittää miten pohja kannattaisi tulevan varalta rakentaa mahdollisimman fiksusti.
Kun olet saanut oy:n pystyyn, suosittelen tätä. Säästät siinä hieman kirjanpitokuluissa(kun ei tarvita palkanlaskennan kanssa pulata), sotu-maksuissa(joitain prosentteja) ja veivaamisessa tulorekisterin kanssa. Alveja joudut pyörittämään mutta toisaalta saat ne palautuksena takaisin omalle yhtiölle, joten alveissa et menetä mitään.
Erityisen edulliseksi tämä muodostuu, jos pystyy pitämään tuon toiminimen laskutuksen vain hieman yli 15 kE+alv:n kohdalla. Silloin suuren osan alv:stä saa käytännössä pitää alarajahuojennuksen kautta.
Toinen tapa millä säästää sotu-maksuissa on maksaa hallituspalkkiota oy:n hallituksen jäsenyydestä.
Tosin silloin et ilmeisesti saa nostaa samaisesta yhtiöstä palkkaa muuten.
Ylipäätänsä alkuun kannattaa tuupata yritykseen ylimääräistä rahaa pääomina, vaikka sitä ei tarvitsisikaan liiketoimintaan, jos säästöt vain antaa myöten. Tällä nostaa nettovarallisuutta ja voi myöhemmin kuitenkin palautella sitä verottomana. Yhtiö voi myös osan tästä jäädä sopivasti velkaa itselle, jolloin itselle voi yleensä aina siirtää hieman rahaa, jos sitä johonkin tarvitsee.
Kokonaisuutena verotettavat kokonaispallkatulot kannattaa oy:n kanssa yleensä pitää hieman alle 30 kE:n (nykyisellä verotuksella) vähän riipuen esim. kotitalousvähennyksen määrästä yms. Osinkoja voi siten kyllä nostaa aika paljon ja voi tietysti olla muitakin pääomatuloja.
LEI-tunnus on helppo hankkia. Joku suositteli PRH:ta: ehkä ovat laskeneet hintoja mutta takavuosina halvin oli Bloomberg, josta edelleen LEI-tunnuksen hankin.
En suosittele aloittamaan tästä päästä. 
Käytännössä autoedun verotus on tuunattu sellaiseksi, ettei siinä pääse juuri hyötymään teki homman miten päin vaan - mahdollisesti joitain erikoistapauksia on.
Käytännössä kannattaa jatkaa sillä autojärjestelyllä mikä nyt on ja miettiä tätä, kun homassa on päässyt vähän pidemmälle. Sitä voi myös helposti muuttaa nopeastikin(paitsi jos on rahoitussopimuksia - silloin rahoitusyhtiö rajoittaa tätä - mutta niitä en suosittele).
Auto yritykselle kuitenkin muuttuu helpommin hyväksi vaihtoehdoksi, jos se on ns. oikea työauto: esim. pakettiauto, kuorma-auto tms. joka perustellusti on vain työkäyttöä. Sillon saa vähentää myös ALVit eikä tuo pelkkä työajo ole mikään luontaisetu muutenkaan, joten verotettavaa etuutta ei synny.
Kysymys sijoitusyhtiöitä tai ylipäänsä osakeyhtiöitä pyörittäville ja miksei myös muille:
Mitä tehdä osakeyhtiöllä (100% omistus), johon jää varsinaisen toiminnan loputtua ~50k omaa pääomaa? Rahoja on aika vaikea nostaa pois verotehokkaasti ainakaan lyhyellä aikavälillä, joten ne pitäisi jollain tapaa sisällyttää omaan sijoitustoimintaan. Ongelma on siinä, että valtaosa sijoittamisestani on buy&hold indekseihin ja kaikki aktiiviset sijoitukset mahtuvat osakesäästötilille. Jos firmassa sijoittaisi indekseihin, niin myydessä vero olisi suunnilleen sama kuin ennen pitkää hankintameno-olettamalla, mutta firman pyörittäminen lisää kuluja ja vie aikaa sekä varojen nostaminen verotetaan joka tapauksessa joskus. Keksittekö verotehokkaita keinoja likvidoida firmaa tai muuten sisällyttää varat omaan strategiaan?
Lisäys: Ja vielä toinen kysymys, onko vinkkejä mistä löytyy halvin pankkitili+maksukortti kombo Oy:lle? Tällä hetkellä Nordeassa ja kulut kuukaudessa jotain 20+ euroa, ei viitsisi pöytälaatikkofirmasta ihan noin paljoa maksaa.
Itsellä hieman samanlaiset pohdinnat jokin aika sitten.
Pääomaa hieman enemmän ja kiinteistö josta tulee jatkuvaa tuloa kuukausittain.
Ajatus että kasvatan tasetta nostamatta huojennettua osinkoa kun rahalle ei niin tällähetkellä ole tarvetta. Merkkautan sen huojennetun kyllä että voin mahdollisesti/tarvittaessa nostaa sen myöhemmin, tässä on 10 vuotta aikaa nostaa. Jätän tämän rahan kasvattamaan pottia suoriin osakesijoituksiin yrityksessä.
Pidemmän päälle tavoite saada täältä vuokratulosta + suorien sijoitusten osingoista mukava eläkeraha nostettua huojennetun osingon muodossa.
Keskustelu yrittäjän eläkelain ympärillä näyttää laantuneen. Mutta hiljaisuudessa lainsäädäntöprosessi kaiketikin etenee. Keskustelun perusteella ne YEL-maksut, joita on tarkistettu viimeisen kolmen vuoden kuluessa, ovat ensivaiheessa turvassa tasotarkastuksilta. Viikonloppuna tsekkasin omien maksujeni tilanteen, ja huomasin muuttaneeni tasoa viimeksi vuonna 2015. Sen jälkeen maksu on päivittynyt indeksikorotusten mukaan. Viikonloppuna kävin eläkeyhtiön sivuilla tekemässä minimaalisen muutoksen työtuloon, ja tänään siitä tuli hyväksyntäkuittaus. Jos tuolla saisi muutaman vuoden aikalisän. Tiedä häntä.
Vastaan aika vanhoihin kysymyksiin mutta en ollut jostain syystä huomannut …
Jos ei tarvitse huomioida kirjanpidon yms. kuluja (eli käytännössä teet itse sen ja myös veroilmoitukset), niin firma voi kannattaa pitää sijoitusyhtiönä. Tuuppaa sinne lisää rahaa itse SVOP-rahastoon, ja ryhdy sijoittamaan. Osakesijoituksiin tarvitse LEI-tunnuksen, joihinkin muihin et. Mikäli yhtiöllä on vähentämättömiä tappioita takavuosilta, tämä on erityisen kannattavaa. Vaikkei olisikaan, maksat 20% veroja vain realisoiduista arvonnoisuista(=myynneistä) sekä pörssiyhtiöiden osingoista. Eli pitkäaikainenkin sijoittaminen on melko kannattavaa. Listaamattomien yhtiöiden osingoista ei yhtiö maksa mitään veroja, jos/kun molemmat ovat listaamattomia.
Joitain kuluja saat myös paremmin osakeyhtiön kuluksi täysimääräisesti: esim. päivärahoja voisi ehkä saada sijoitusaiheisista tapahtumista, yhtiökokouksista yms. käymisestä sekä ylipäätään esim. toiminassa käytettyjen laitteiden(=läppäri?) kuluista. Tietoliikenneyhteydetkin menevät hyvin yrityksen kuluiksi.
Jos kuitenkin joudut teettämään jollain muulla hallintotyön eli ainakin kirjanpidon ja verotuksen, ei ole enää niin kannattavaa. Tällöin ratkaisevaksi muodostuu sijoitusvarallisuuden suuruus. Et mainitse sitä kysymyksessäsi, joten en tiedä onko se isokin juttu.
Jos oikeasti haluat rahat heti ulos eli lopettaa yrityksen ei sekään kuvaamallasi summalla kuitenkaan ihan hirveästi maksa. Jos yhtiö on tarpeeksi vanha, voit käyttää hankintameno-olettamaa, joten vain 60% tuosta 50 kE:stä on verotettavaa tuloa → n. 30 000 eur. Siitäkään ei tarvitse veroja maksaa, jos sinulla on vähetämättömiä tappioita pääomatuloissta tai muita vähennyksiä(kuten tulonhankintalainojen korkoja). Tappioita voi myös hankkia tahallaan myymällä tietoisesti vain turskat, kunhan ostaa ne aikaisintaan seuraavana päivänä takaisin(jos ylipäätään aikoo).
Yritystilit Suomessa ovat kieltämättä älyttömän kalliita. Holvilta saat kuitenkin halvemmalla ja Revolutilta jopa ilmaiseksi, jos tapahtumia on vähän. Kummallekaan näistä ei voi kuitenkaan esim. Nordnetista nostaa rahoja suoraan vaan pitää pyytää Aspan kautta lisäpalveluna, joka maksaa hieman.
Vaihtamalla pankkia voit myös saada pelkän tilin, jossa siinäkin lienee jokin pieni kuukausimaksu sekä transaktiokulut. Alle 10 euroon/kk pystynet kuitenkin pääsemään, kunhan luovut kortista.
Tietääkö täällä porukka, onko osakeyhtiössä pakko pitää määrällistä varastokirjanpitoa yrityksen ostamista ja myymistä arvopapereista? Yritys arvottaa vaihto-omaisuuteen kuuluvat arvopaperit tilinpäätöshetkellä hankintamenoonsa tai tilinpäätöspäivän tätä alempaan markkina-arvoon (KPL 5:2 §, ns. alimman arvon periaate). Realisoimattomia arvonnousuja ei oteta huomioon, mutta realisoimattomat arvonlaskutkin sen sijaan tulee ottaa huomioon. Eli, jos Oy sijoittaa nyt Nordnettiin 100 000 euroa ja käy siellä aktiivisesti kauppaa vuoden aikana ja salkun arvo nousee 150 000 euroon. Riittääkö, että tilinpäätöshetkellä käy läpi salkun omistukset ja oikaisee kirjanpidossa salkun arvoa hankintahintaan? Toisin sanoen, salkussahan voi olla hankintahintaan arvotettuja arvopapereita 130 000 euron edestä ja realisoimatonta arvonnousua 20 000 euroa. Riittääkö, että tekee pelkän kirjauksen per arvopaperivarasto 30 000 an arvopaperivaraston muutos 30 000, jolloin yritykseen tuloutuu 30 000 euroa? Vai pitääkö jokainen osto ja myynti kirjata erikseen? Jos ostot ja myynnit pitää kirjata erikseen, niin tästähän tulee ostoja ja myyntejä kirjanpitoon vaikka kuinka paljon ja kaikki on sinällään turhaa, koska saman lopputulokseen päädytään yllä olevalla tavalla. Kiitos jo etukäteen.
Kun kyse on vaihto-omaisuudesta, niin ei tarvitse kirjata kun ostot, myynnit, osingot ja varaston muutos. Varaston arvostamisessa niin kun olit ajatellut. Käytännössä yksi tosite koko tilikaudelta. Näin olen tehnyt monta vuotta.
Aika monta kysymystä, johon tärkeimpään taisi jo nimimerkki urpo123 vastatakin. Eli kyllä se kertakirjaus ostoihin ja myynteihin varmaan riittää. Itsellä tosin on paljon tarkemmin mutta minulla onkin inhouse tietokanta noita varten, josta teen kirjanpitoon tositteet.
Pari asiaa mitä unohdit tuossa käsitellä:
Lisääkin vinkkejä voisi olla mutta taitaa kohta mennä työn puolelle liikaa.
Onko kanssasijoittajilla kokemusta/vertailupohjaa OP vs. Nordnet, kun Oy:n kautta sijoittaa? Tällä hetkellä yksityishenkilönä sijoitukset Nordnetissä, mistä olen kyllä pitänyt. Eroaako Nordnet/OP hinnastoltaan vs. yksityishenkilönä sijoittaessa?
Nordnetissä ei kummempaa eroa ole Oy:n kautta. Hinnastokin on sama, ja superluottoa saa yhtiöllekin. Pikkuisen yksityishenkilöä enemmän paperityötä esim. tilin avaamisessa, kuten kaikkialla.
OP:lla hemmetin vaikea saada mitään palveluita käyttöön, tai ainakin vaatii lehmän hermoja ja saa varautua kummallisiin kysymyksiin tyyliin “ai mihin sä niitä [sijoittajan palveluita] tarvitset?!”. Ei OP:lla myöskään onnistunut käytännössä mikään ilman useampaa käyntiä paikallisella konttorilla.
Okei, kiitos tiedosta. Näin minäkin ymmärsin, kun Nordnetin sivuja selasin. En löytänyt mitään erillistä hinnoittelua yrityksille. Eli ilmeisesti sama kuin yksityis henkilöllekin. Paperihommia toki vaatii aina hieman enemmän firman tilien avaamisessa. Ehkäpä sitä kallistuu sitten Nordnetin puoleen—> tuttu ja turvallinen.
Nordnetissa on myös mahdollista avata kaikki tilit näkyville samoilla tunnuksilla s.e. näet ne yhtä aikaa helposti käyttöliittymässä kuitenkin s.e. ne ovat oikeasti juridisestikin eri henkilöillä. Vaihtaminen tilien välillä (esim. millä käyt kauppaa) on integroitu jokaiseen ikkunaan eli sen voi vaihtaa tarpeen mukaan helposti. Välttyyhallinnoimasta erillisiä tunnuksia, kun omilla tunnuksillaan pääsee hoitamaan sekä firman että omia asioita. Minulla on siellä itse asiassa myös vaimon ja alaikäisten lasten tilit näkyvissä.
Vain yhden kerran olen tämän kanssa vahingossa tehnyt virheen: ostin vaimolle muutamalla tonnilla Elisan osakkeita, kun piti ostaa itselle. Sain töppäykseni anteeksi …
Ystävää tapasin eilen, oli veroehdotuksensa tarkastanut ja havaitsi puutteen.
Oli myynyt puolikkaansa yrityksestä 2021 ja saanut muutaman satatuhatta osakkeistaan.
Rahat oli saanut v 21 ja yritys ilmoittanut tuon verottajalle, mutta kauppa oli kaksiosainen, jossa loppuosa perustui kiinteistön myyntiin.
Kauppa toteutui alkuvuonna 22 ja sai tuosta vajaa 80k€, josta pitää maksaa hankintameno olettamalla pääomatuloveroa 13-14k€, kaveri tekee korjauksen, mutta siinä päädyttiin hypoteettisesti miettimään , että miten tuosta jäisi kiinni, jos ei korjausta tekisi, millaisen syytteen tuosta saisi ja kenen ystäväni lisäksi tuo kauppa olisi pitänyt/ pitäisi verottajalle ilmoittaa, kun tuon v 21 rahamaksun oli ilmoittanut varmastikin osakkeet ostanut yritys.
Sitten vielä miten verottaja tulkitsee, olisiko vero oikeasti pitänyt maksaa kokonaisuudessaan vuoden 2021 verotuksessa?
Mielenkiintoinen tilanne. En lähde todennäköisyyksiä tarkemmin arvioimaan, mutta yleisesti tuntuisi melko korkealta kiinnijäämisen riskiltä, kun verottajalla jo on tieto osakkeiden kaupasta sekä hyvin todennäköisesti on kopio kauppakirjasta ostajapuolen tekemän varainsiirtoveroilmoituksen myötä. Voisi asia kai periaatteessa jäädä heiltä huomaamatta, mutta melkeinpä minkä tahansa osapuolen “sattumanvarainen” verotarkastus laukaisee riskin suoraan silmille.
Tuossa on vaikea sanoa, edettäisiinkö veronkorotusmenettelyllä vai rikosprosessin kautta (veropetos). Sen verran merkittävä summa on kyseessä, että jälkimmäisen riski tuntuu olennaiselta.
Oman kokemukseni mukaan yhden verovelvollisen tekemien ilmoitusten tiedot aika huonosti siirtyvät toisen verovelvollisen ennakkotäytettyihin tietoihin. Ovat ne tiedot silti verovalvonnan käytössä, ja paljon onkin tullut vastaan näitä tilanteita, joissa tieto tuloista on jo verottajalla, mutta silti niitä ei löydy esitäytetyistä tiedoista vaan ne pitää itse ilmoittaa veroilmoituksella.
Henkilöverotuksessa (josta ilmeisesti ystävän kohdalla puhuttiin) vero kohdistuu siihen vuoteen, jolloin maksuerä on suoritettu. Eli osa kohdistuu vasta vuodelle 2022. Ellei sitten kauppakirjassa ole sovittu, että viimeinen 80k jää kaupanteossa ostajan velaksi myyjälle. Käsitin, että näin ei ollut, vaan kysymys oli todella kauppahinnan osasta.
Tuossa oikeastaan ihmetytti se, että tuo 21 vuoden rahasumma tuli esitäytettyyn veroehdotukseen valmiiksi, mutta tuo jälkimmäinen kiinteistöstä saatu tulo ei näkynyt esitäytetyssä 22 vuoden veroehdotuksessa.
Aiheuttanee vaan jonkun näköisen painin näiden tietojen saanti, kun ei ole muuta näyttöä koko kaupasta ja kuluista, kun tilille ilmaantunut rahasumma ja kohteen myyneen kiinteistövälittäjän puhelimitse annetut tiedot tarjouksesta.
Eli välit menneet aikaisemmis 50/50 suhteessa omistetun yrityksen toiseen osapuoleen.
Riippuu sidonnaisuudesta: Mikäli voidaan tulkita, että toinen osa kauppahinnasta riippuu kiinteistön myynnistä. Esimerkiksi, jos sitä ei saada myytyä kauppa ei toteudu tai kaupan hinta on sidonnainen saatuun myyntihintaan. Tällöin on mielestäni perusteltua maksaa vero toisesta osasta vasta sen toteuduttua.
Mikäli yrityskaupassa on sovittu kaksiosaisesta maksusta on verot maksettava allekirjoitusvuonna kokonaisuudessaan. Verottaja voi katsoa, että tällä pyritään välttämään korkeampaa verotusta summan noustessa yli 150 000 euron. Tämä siis, jos toiseen osaan ei sisälly kauppahintaan vaikuttavia ehtoja.
Osaako joku sanoa voiko alv alarajahuojennuksen saada useasta eri yrityksestä, vai onko tuo 15 keur liikevaihtoraja jollain tapaa henkilökohtainen?
Jos ajatellaan esimerkiksi case, josssa osakeyhtiömuotoinen yksinyrittäjä tuottaa parturipalveluita ja siivouspalveluita suhteessa 50:50. Liikevaihto 30 keur → täysmääräinen alv.
Yritättäjä perustaa toisen yrityksen johon hän siirtää siivouspalveluliiketoimintansa. Nyt yrittäjän molemmat osakeyhtiöt tekevät 15 keur liikevaihtoa ja näin ollen yrittäjä saa kaikki maksavansa alvit takaisin.
Onko tämmöiselle kikkailulle jotain estettä?