Tulonhankkimistoimintaan kohdistuvan velan korot on tosiaan kokonaan vähennyskelpoisia.
Jos 100% sijoituksiin käytetyn lainan koron yhteydessä lukee esitäytetyllä veroilmoituksella/verotuspäätöksellä ”100% tulonhankkimisvelka” (tms), sen pitäisi olla oikein eikä tarvitse tehdä muuta ilman erillistä tietopyyntöä. Tositteita ei lähtökohtaisesti toimiteta oma-aloitteisesti. Jos korjaat käyttötarkoitusta itse eli olet muuttamassa esitäytettyä tietoa ja siinä on joku kohta lisätiedoille, ei tietty ole haittaa kirjoittaa lyhyesti mihin laina liittyy, mutta jos et korjaa vaan katsot läpi niin ei tarvitse tehdä mitään vaan tieto on tullut pankilta suorasiirtona oikein.
Jos sinulla ei ole pääomatuloja, syntynyt pääomatulojen alijäämä (tai tarkemmin 30% alijäämästä) vähennetään suoraan ansiotulojen veroista viran puolesta eli ei tarvitse tehdä muuta kuin katsoa läpi.
Katso sitten lopulliselta verotuspäätökseltä (henkilöasiakkaalla sama asia kuin esitäytetty veroilmoitus jos sitä ei muuta, ja jos muuttaa, tulee vielä erillinen päätös) että tulonhankkimisvelan käyttötarkoitus ja korko näkyy oikein ensin kohdissa ”Korot ja velat”, ”Pääomatuloista tehdyt vähennykset” sekä ”Verotettava pääomatulo - alijäämä” (esim. 1000e). 30% (300e) tästä summasta pitäisi löytyä verotuspäätökseltä alempaa kohdasta ”Veroista ja maksuista tehtävät vähennykset” ~> ”Alijäämähyvitys”. Kun tuo summa löytyy, näet että se on pienentänyt verovuoden maksettavaksi määrättyjä veroja ja maksuja.
Alijäämähyvityksestä on vielä tarkempi erittely päätöksen alaosassa jossa se on jaettu ansiotulojen tuloveroon, kunnallisveroon jne. Kun lasket ne rivit yhteen se on sama kuin tuo ylläoleva (300e).
Jos omistaa samaa osaketta kahdella eri arvo-osuustilillä, esim. IB ja Nordnet niin meneekö myynnit FIFOn mukaan normaalisti vai ao-tili kohtaisesti?
Tajusikohan kukaan eli ostan IB:lle osaketta A vuonna 2021, samaa A:ta Nordnettiin vuonna 2022 ja nyt myyn Nordnetistä 2023 samaa osaketta A, niin onko ostohinta kumman oston mukaan?
Jos haluaa tankata vaikka osaketta joka on aiemmin jo tenbaggerina salkussa, niin periaatteessa kannattaa ostaa eri arvo-osuustilille. Mikäli joskus sitten haluaa keventää positiota, niin voi myydä kalliimmalla ostetut ja näin siirtää veroja pidemmälle tulevaisuuteen.
Disclaimer: En tiedä onko veronkiertoa, kysy verottajalta
Tämä voidaan kuitenkin tulkita toisin, jos käy kauppaa omassa hallinnassa olevien salkkujen välillä. Mitään järkeähän siinä harvoin on paitsi ehkä jos toinen salkku on yrityksen ja toinen ns. oma. Jos pääsee hallinnoimaan puolisonkin salkkuja, tämäkin voinee olla jonkinlainen rajatapaus. Tosin vaikea siinäkään keksiä mikä tässä olisi se kokonaishyöty yhteistaloudessakaan.
Käytännössä noita tuskin kukaan kuitenkaan ryhtyy tutkimaan, jos eivät summat ole todella merkittäviä.
Tämä osakevaihto aika ajoin pulpahtaa esiin. Varsin verotehokas.
Järjestö tutki 50 tunnetun somevaikuttajan yritystietoja ja havaitsi Parikoiden, Kanasen ja Salmelan yhtiöissä merkkejä osakevaihtojärjestelyistä, joiden avulla yrityksistä on voinut nostaa kevyemmin verotettuja osinkoja reilusti aiempaa enemmän.
Finnwatch ei syytä yhtiöiden omistajia laittomasta toiminnasta, vaan sanoo järjestelyn osoittavan verotusjärjestelmän ongelmia.
Aivan samaa mieltä Finnwatchin kanssa, että verotusjärjestelmässä on valtavia ongelmia. Olisi jo ehdottomasti korkea aika luopua täysin typeristä ja keinotekoisista rajoitteista osakeyhtiöiden voitonjakoon. Ei ole kenenkään etu, että menestyneiden yrittäjien omaisuus lukkiutuu holding yhtiöihin, ja että joka yrityskauppaan tarvitaan juristeja pohtimaan, kuinka se tulisi järjestää - verorasituksissa kun voi olla pahimmillaan toistakymmentä prosenttiyksikköä eroa.
P.S. Kun sijoitusfoorumilla ollaan niin kuinka moni on sitä mieltä, että vuotuinen 8% voitonjakoraja on millään muotoa kohtuullinen. Verottajan mielestä siihen on omistajan kuitenkin tyytyminen ellei nyt sitten ehdointahdoin halua maksaa puolia valtiolle. Kuinka monella sijoittajalle tuo 8% ROE kuulostaa houkuttelevalta diililtä?
Palkkatulot, yritystulot, osinkotulot… kaikki samalle prosentille niin loppuu kikkailu. Muutama verojuristi voisi jäädä työttömäksi, mutta koko muu yhteiskunta hyötyy. Ihmettelen miksi kukaan poliitiikko Suomessa ei aja tätä edes oikealla laidalla. Onko vaurastumiseen tähtäävä verotus niin kauhea asia sosialistisessa Suomessa?
Samalla jäisi kasa lobbaajia työttömäksi ja kasa poliitikkoja ilman voitelua kun ajetaan milloin minkäkin verolain muutoksen yksityiskohdan säätämistä josta joku hyötyy…
Kansantaloudelle mahdollisesti kova isku
Ja koska implementointi vaatii poliittista tukea ja poliitikot ovat häviäjäpuolella, todennäköisyys että näin koskaan tapahtuu on noin nolla.
Aiheuttaa toki sen, että osakeyhtiöissä omistajan kannattaa nostaa kaikki yhtiön tekemä tulos samana vuonna palkkana, koska muuten tuossa joutuisi maksamaan tuplaverot, ellei tuohon sitten laiteta “mekanismiä”, jolla estetään ettei samaa tuloa veroteta kahteen kertaan.
Se on meillä verenperintönä, sosialismi ja kommunismi siis. Työllä ei saa rikastua ja mielellään ei millään muullakaan tavalla.
Eräällä toisella foorumilla asia ilmaistiin hyvin kun kauhisteltiin Viron menevän meistä pian ohi taloudessa ja varmaan kaikessa muussakin:
“Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Virossa kommunistit ajettiin väkivalloin helvettiin, meillä Suomessa heidät nostettiin valtion korkeimpiin virkoihin”.
Nyt 30v myöhemmin on huvittavaa seurata kuinka päin persettä asiat voidaankaan tehdä.
Olen lopulta päässyt tilanteeseen jossa sijoitusyhtiön taseessa on maaginen 1875 000 euroa. Tästä voin maksaa itselleni täydet 150 000 euroa verohuojennettuja osinkoja. En osaa sanoa onko tuo vaivainen 8% kohtuullista, mutta uskon tarpeen vaatiessa tulevani 11 500 eurolla kuussa toimeen.
8 % voitonjakoraja on kohtuuttoman matala pienelle kampaamoyrittäjälle, mutta jo aivan kohtuullinen parin miljoonan liikevaihtoa pyörittävälle yhtiölle. Sitä isommille yhtiölle jo matalampikin riittäisi, jos omistajia on vain yksi.
Varsinainen ongelma ei ole listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotus. Ongelma on pörssiyhtiöiden osinkojen matala verotus. Veroa maksetaan vain 3% jaetuista osingoista. Suurin osa tälläkin foorumilla maksaa kuitenkin osingoista veroa 25,5–28,9%. Kuulostaako epäuskottavalta? Selitys on täysin verottomat osingot, joista nauttivat säätiöt, rahastot, eläkevakuutusyhtiöt, Ay-liikkeet, vakuutuskuoret, suuromistajat (yli 10% omistus) ja osa ulkomaisista sijoittajista.
Tähän mennessä kaikki hankkeet osinkoveron tasapuolistamiselle ovat kaatuneet ison rahan lobbarien toimesta. Ehkäpä kannattaisi murtaa noita linnakkeita yksi kerrallaan. Aloittaisin vakuutuskuorista ja sen jälkeen Ay-liikkeet. Menisi ikään kuin pois ensin porvareilta ja sitten vasemmiston ay-pomoilta ja puoluetuista. Tasapuolisesti noille kaikille 3% vero. Sen jälkeen voidaan laskea piensijoittajien osinkovero 7,5%:een. Koko remontti hillitsisi hieman osinkojen maksua, joka on nyt pois yrityksien investoinneista.
Mitä tekemistä liikevaihdolla on 8% voitonjakorajan kanssa? Liikevaihto on huono mittari yhtiön voitonteko kykyä ajatellen, koska käyttökatteet vaihtelevat toimialoittain paljon
Keskimäärin paljonkin. Käyttökatteella ei tässä varsinaisesti ole merkitystä. Ratkaisevaa on yrityksen tulos verojen jälkeen. Esimerkkinä 10% tulosta tekevät yritykset. 10% ihan vain laskemisen helpottamiseksi.
Mikroyrittäjä: Liikevaihto 100 000 euroa vuodessa, tulos 10 000 vuodessa. Ensimmäisen vuoden jälkeen voi 8% voitonjakorajalla nostaa osinkoa 800 euroa. Sillä ei paljon juhlita.
PK-yrittäjä: Liikevaihto 10 000 000 euroa vuodessa, tulos 1 000 000 euroa vuodessa. Ensimmäisen vuoden jälkeen voi 8% voitonjakorajalla nostaa osinkoa 80 000 euroa. Sillä elää jo mukavasti.
Jos tuota esimerkkiä jatkaa 10 vuotta, mutta jättää osingot nostamatta, onkin varallisuutta kertynyt jo 10-kertainen määrä ja osinkoja voi alkaa nostamaan vuosittain 8000 euroa (mikroyrittäjä) tai 800 000 euroa (PK-yrittäjä).
Entä, kun kyseessä on ruokakauppa (5 % tulosta verojen jälkeen) ja konsulttitalo (50 % tulosta verojen jälkeen). Kaupan tulee tehdä 10 kertaa suurempaa liikevaihtoa, että viivan alle jää saman verran tulosta.
Tässä tapauksessa konsulttitalo voi olla mikroyrittäjä: liikevaihto 200 000 euroa vuodessa, tulos 100 000 euroa. Vastaavasti kaupan tulisi saada liikevaihdoksi 2 000 000 euroa, jotta viivan alle jää sama 100 000 euroa.
Ensimmäisen viestisi mukaan konsulttitalolle 8 % voitonjakoraja olisi kohtuuttoman matala, mutta kaupalle jo aivan kohtuullinen.
Miksi asettaisit nämä kaksi yhtiötä eri asemaan voitonjakorajan osalta?
Kirjoitin kampaamoyrittäjästä, en konsulttiyrittäjästä
En asettaisi kaupan alan yritystä ja konsulttiyritystä eri asemaan voitonjakorajan osalta. Totesin vain tilanteen. Varsinainen ongelma ei ole siellä vaan pörssiyhtiöiden osinkojen epätasapuolisessa verotuksessa.
Onnea saavutuksestasi! En silti ymmärrä miksi olisi kenenkään intressissä luoda verojärjestelmää, joka kannustaa kasaamaan henkilökohtaisen varallisuutensa osakeyhtiöön, jonka ainoa tarkoitus on tuon omaisuuden hallinnointi. Vaikka monelle tuo 8% osuus, josta ensimmäisen 150.000 EUR:n osalta kaksinkertainen verotus on huojennettu, voi tuntua suurelta summalta on siitä huolimatta se loppu 92% taseesta sidottuna, yhtiöön ja ainoa tapa saada se sieltä itselleen samalla maksaen alle 50% tuloksesta veroja on myydä yli 10 vuotta omistetut osakkeet.
Toisekseen en myöskään ymmärrä miksi tasan saman toiminnan voittojen kohteleminen on niin erilaista riippuen oikeudellisesta muodosta, jossa sitä harjoitetaan.
Kuvitellaan, että harjoitan arvopaperikauppaa ja verovuoden alussa panostan 200.000 EUR:a ja lopussa minulla on 250.000 EUR:a.
Jos teen tämän yksityishenkilönä omissa nimissäni niin tuo 50.000 on toiminnan tulos ja sitä kohdellaan kokonaisuudessaan pääomatulona. Maksan siitä siis 34% veroja.
Täsmälleen sama toiminta SijoitusHimmeli oy:n nimissä aiheuttaa yhtiölle 10.000 EUR:n yhteisoveroseuraamuksen ja sen jälkeen jäljellä olevasta summasta 8% (19.200 EUR) on pääomatuloja, ja jos päätän jakaa yhtiöstä enemmän voittoa on se nyt mysteerisesti ansiotuloina verotettavaa ja siitä maksan 3/4:sta verokorttin lisäpidätysprosentin mukaista ansiotuloveroa.
Jos tämä toiminta olisikin järjestetty SijoitusHimmeli II ky:n kautta niin minulle määrättäisiin maksettavaksi veroja 40.000 EUR:a pääomatuloja ja 10.000 EUR:a ansiotuloja.
Näissä kaikissa esimerkeissä itse toiminta ja tulos olisivat identtisiä, mutta jokainen johtaa hyvin erilaiseen verotukseen, en ymmärrä miksi ylläpidämme verojärjestelmää, jossa ihan identtisen toiminnan veroseuraamukset ovat aivan erilaisia riippuen siitä kuka on kirjanpitovelvollinen ja veronmaksana kannalta optimaalinen ratkaisu riippuu kymmenistä täysin teennäisistä raja-arvoista, ja kaiken kukkuraksi vielä usein vaihtelee verovuodesta toiseen.
P.S. Ja on tuo yhtiön nettovarallisuudenkin laskeminen yksi työmaa, olen itse mennä vuosina riidellyt verottajan kanssa siitä, että lasketaanko yhtiöni taseessa olevat arvopaperit mukaan tuohon summaan vai ei. Ensimmäisen kerran ylisuurista kassavaroista, ja toisella kertaa rahasto-osuuksista. Toisella kertaa piti käydä hallinto-oikeudessa asti toteammassa, että kyllä yhtiön elinkeinotoiminassa kertynyt tulos lasketaan yhtiön elinkeinotoiminnan nettovarallisuuteen - sen suuruudesta huolimatta. Toisella kertaa riitti keskusverolautakunta. Onneksi tuo pelleily on taidettu nykyään lopettaa ja lähes kaikki yhtiön omaisuus on lähtökohtaisesti elinkeinotoiminnan varallisuutta, mutta kyllä siitä on vuosikymmenien kanssa verottajan kanssa monet suomalaiset riidelleet.
Aika, lobbaaminen ja saavutetuista eduista kiinni pitäminen. Koko systeemi pitäisi romuttaa ja rakentaa uudestaan. Kokemuksesta voin sanoa, että nykysysteemi on kuin myrskyinen meri, josta vain parhaat kipparit selviävät voittajina maaliin. Koko systeemillä tarkoitan osinkojen verottamista (säätiö, rahastoyhtiö, eläkevakuutusyhtiö, ay-liike, ulkomainen sijoittaja, kotimainen suuromistaja, kotimainen piensijoittaja, yrittäjä, vakuutuskuori). Koko kansakuntamme kannalta on typerää, että kaikki nämä himmelit on viritetty vain verojen minimoimiseksi.
Yrittäjälle nämä holdingyhtiöhimmelit eivät ole ilmaisia. Himmelin pystytys lakimiesten avustuksella maksaa luokkaa 5000 euroa. Lisäksi ylimääräinen yhtiö maksaa vuosittain kirjanpidosta 1500 eur, tilintarkastuksesta 1000 eur ja pankkitilistä 500 eur. 3000 euroa/vuosi kuluja vain tämän vero-optimoinnin vuoksi. Ei siis sovi kovin pienelle yhtiölle.
Silti kannattaa lukaista tämä.
Huomatkaa, että median kirjoitukset suuremmasta osinkosummasta holdingjärjestelyllä on härski vale. Ihan sama osinkosumma on vain nostettavissa nopeampaan tahtiin ja aivan samalla 7,5% veroasteella.
Haluan jakaa tietoa ja auttaa nykysysteemissä luovimisessa. Alla omat vinkkini yrittäjälle, joka harjoittaa lisäksi sijoitustoimintaa. Osa noista on vastauksia muiden foorumistien kysymyksiin, ja ne kysymykset kannattaa myös lukea.
