Tilitoimisto hoitanut kirjanpitoa tähän asti ja kaikki osakkeet kirjattu pitkäaikasiin sijoituksiin (pysyviin vastaaviin, passiivinen sijoitustoiminta, TVL).
Aloin itse hoitamaan kirjanpitoa ja tekisi mieli siirtää arvopaperit vaihto-omaisuuteen. Osakekauppa ollut koko ajan sen verran aktiivista, että yksikään lappu ei ole yli vuotta salkussa ollut, eikä lähtökohtaiseti tule olemaan. Eikö tämä ole riittävä kriteeri, että kirjaustapaa voi muuttaa?
Sitä mietin myös, että pitääkö yrityksen päätoimialan olla sijoitustoiminta, jotta arvopaperit voivat olla vaihto-omaisuudessa?
1 tykkäys
Tähän voin heti vastata, että ei mun käsittääkseni pidä olla! 
Ja tällä perusteella kirjaustapaa voi muuttaa
Huomioi @Alwar tässä, että TVL-verotustahan ei enää ole olemassa, vaan nykyään kaikki verotetaan EVL:n mukaan (osakeyhtiöissä ainakin).
2 tykkäystä
Kiitos vastauksesta.
Joo, osakeyhtiö kyseessä. Katoppas vaan, henkilökohtainen tulolaji on tosiaan poistunut viime vuonna.
Tuossa Mahiksen postauksestahan selviää kirjaustavat Talenomin ohjeistuksena. Siinä myös vahvistetaan tuo, ettei tarvitse olla päätoimiala. Enköhän minä nuo yrityksen osakeomistukset tältä pohjalta tuohon 2. koriin siirrä.
2 tykkäystä
Googlettelin aiheesta “arvopapereiden myynti- ja hallinnointituottojen merkitsemisestä liikevaihtoon” ja törmäsin seuraavaan lausuntoon: https://www.edilex.fi/kila/1735
Päätös on vuodelta 2004, joten tulkinta voi olla tältä osin muuttunut.
Tuolla tuodaan selkeästi esiin, että arvopapereiden käsittely vaihto-omaisuutena edellyttää, että arvopaperikauppa voidaan katsoa kirjanpitovelvollisen varsinaiseksi liiketoiminnaksi.
Monella tuoreemmalla sivustolla törmää ohjeeseen:
“Vaihto-omaisuusarvopaperit on puolestaan pääsääntöisesti hankittu myyntitarkoituksessa, eli tarkoituksena on luovuttaa ne sellaisinaan ja hyötyä niiden arvonnoususta. Vaihto-omaisuutta ovat esimerkiksi aktiivista ja suunnitelmallista arvopaperikauppaa harjoittavan yhtiön arvopaperit riippumatta siitä, onko kyse yhtiön pää- vai sivutoiminnasta.”
Pitänee vielä selvitellä miten tässä omassa tapauksessa tulisi toimia.
2 tykkäystä
Tuohan pitää tilintarkastajan kanssa sopia miten ne kirjataan tai siis sen hyväksyä. Miten sen nyt sitten haluaa sanoa.
1 tykkäys
Eipä se tilintarkastaja ole mikään jumala, eikä sen lausuntojen taakse voi mennä tosipaikan tullen. Verottajan sen lopulta tulkitsee ja sitten muistaa pieneillä mätkyillä jos kirjattu väärään paikkaan väärin perustein
Mistä ne mätkyt tuossa tulee?
Jos on hyödynnetty vaihto-omaisuuteen kirjattujen osakkeiden kirjanpitokäytäntöjä kuten arvonalentumisten verovähennysoikeutta, mutta tulkitaankin että eivät ko. luokkaan sovikaan.
On se kiva, ettei tavan Juurikkien tarvitse omakohtaisesti näistä asioista välittää.
Silti täällä yksi tavan Juurikki peräänkuuluttaa lainsäädännöltä paitsi läpinäkyvyyttä, myös ennustettavuutta.
Joo kyllä tämäkin velvoite sieltä laista löytyy. Edunvalvontajärjestötkin ovat vaan olleet niin kädettömiä. Tai ei ole kiinnostanut syystä tai toisesta.
Se ei ole ongelma, vaan se, ettei se yksi Sanna & kolleegat saa laitettua ministeriöitä ja valtakunnallisia asiantuntijoita kuriin.
Vielä isommaksi ongelmaksi yksi Juurikki kokee, että Avit, maakunnat, kunnat ja kuntayhtymät eivät osaa käyttää valtaa, jonka niille laki säätää. Voi tätä reppanaporukkaa.
Tämä reppanaväki siis on lain mukaan vastuussa, mutta odottelee taas taas tässä uudestaan ohjekirjettä ministeriöstä puoli vuotta - lisää. Ei edes löydy yhtä oikea- eikä vasenkätistä, että voisi pirauttaa sinne ministeriöön ja kysyä. Hitaat ovat herrain kiiireet, sanoi joku. Kesälomakin jo kohta tulossa.
Miten me kaikki voisimme heitä auttaa? Muistuttaa lainsäädännön velvoitteista? Rakastaa ja koronahalata? Antaa olla?
On se vaan hauska juttu, että meillä maailman onnellisuuskeskuksessa on vielä jotain parannettavaakin. Pääosin hyvin toimivasta hallinnosta kyllä korjattavaa löytyy.
Sitä ei auta kansan karttuinen, eikä kärttyinen käsi, vaan sana.
Juurikki auttaa mielellään talkoilla ystäviä byrokratiaviidakossa, viimeksi eilen. Mutta eikö se ole epäreilua niitä muita kohtaan?
Löytyykö täältä muita, jotka olisivat kirjanneet vertaislainojen myyntitappiota esim. viimevuodelta. Onko tarkempaa tietoa näiden kirjaamisesta esitäytettyyn veroilmoitukseen. Nämä kun eivät tule automaattisesti Fellow Financelta.
Muutama kysymys yrityksen huojennetun osingon jaosta:
Kuinka olette nostaneet huojennettua vai oletteko jättäneet yritykseen sijoitettavaksi?
Lähinnä tilanne jos merkkaa osingon tilinpäätöksessä mutta jättää sen konkreettisesti nostamatta tililtä ja pitää mahdollisuuden nostaa se myöhemmin. Osinkohan vaikuttaa omaan pääomaan ja siten huojennettuun osinkoon mutta raha tilillähän sitten jäisi taseeseen.
Ajatus on kasvattaa yrityksen omaa pääomaa ja siten huojennetun osingon määrää tulevaisuudessa.
Selvittelen tätä asiaa, koska harkitsen aloittavani sijoitustoimintaa osakeyhtiöni lukuun (yritys toimii toisella alalla, mutta lisäksi toimialana “kaikki laillinen liiketoiminta”). Ainakin tässä artikkelissa kerrotaan rahoitusomaisuuden luovutustappioiden olevan “yleensä normaalisti vähennyskelpoisia elinkeinotuloista”. Asia on käsittääkseni vastikään muuttunut. Verokohtelu on kuitenkin kuvaamasi kaltainen “muun omaisuuden” suhteen, eli jos sijoitukset eivät täytä vaihto-omaisuuden tai rahoitusomaisuuden kriteerejä.
1 tykkäys
Jatkoa edelliseen viestiin. PWC mainitsee täällä sivulauseessa:
…ellei sijoittamista pidetä osana elinkeinotoimintaa, minkä kynnys taas on kohtalaisen korkea.
Osaisiko joku yrittäjäpalstalainen selventää, miksi tuo kynnys siis on korkea ja mitä sen ylittäminen edellyttää? MoneyWalker kertoi aiemmin, että tarvitaan LEI-tunnus ja jotkut asiat hoituvat firmalle tahmeammin tai kalliimmin. Lisäksi tulee tuo pakollinen tilintarkastus, jos mainitut rajat ylittyvät:
Osakeyhtiössä tilintarkastus on pakollista, jos näistä ehdoista toteutuu kaksi tai kolme: 1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa, 2) liikevaihto ylittää 200 000 euroa, 3) palveluksessa yli 3 henkilöä.
Jos sijoitukset on pakko kirjata vaihto-omaisuudeksi, tämä kai lisää kirjanpitokuluja vaikka tilintarkastukselta välttyisikin, koska salkussa olevien papereiden arvonmuutokset vaikuttavat silloin tulokseen (jos ymmärsin oikein). Muita tekijöitä en ole löytänyt, jotka tekisivät kynnyksestä erityisen korkean. Viitataankohan tuossa ihan vain siihen, että pitää perustaa yritys, jos ei sellaista valmiiksi ole?
1 tykkäys
Tämä KVL 2021/1 ennakkopäätös (lainvoimainen) muuttaa ainakin omat suunnitelmani ratkaisevalla tavallla. KVL:001/2021 - vero.fi
Tulkitsen päätöstä siten, että saisin luonnollisena henkilönä vähentää CME:ssä tekemieni fuutuurikauppojen tappiot voitoista. Tähän asti tämä ei ole ollut mahdollista. Olen joutunut tekemään futuurikaupat sijoitusyhtiön kautta. Täytyy soittaa verottajalle ja varmistaa asia.
Elinkeinotoiminnan rajanvedon osalta verottaja on ohjeistanut: Arvopaperisijoittamisen tulolähde - vero.fi
4 tykkäystä
Mä kysyin tuostakin kun selvittelin niitä Mandatumin ilmoituksia ja puhelimessa sanottiin että saa vähentää tappiot.
Nämähän ei myöskään näy mandatumin A9 raportilla.
2 tykkäystä
Jos tulkitsen oikein tuota verottajan ohjetta, yritykseni harjoittaman arvopaperisijoittamisen pitäisi kelvata elinkeinotoiminnaksi. Tarkoitus on sijoittaa huolella valittuihin osakkeisiin (ja vastaaviin papereihin) ja tehdä hajautusta maailmanlaajuisesti. Haluaisin opetella myös optio- ja futuurikauppaa, joihin varmaan voi katsoa sisältyvän lähtökohtaisesti melko paljon riskiä. Riskin määrä näkyy olevan yksi tekijä yhtälössä. Siihen vaikuttaa myös velan määrä:
Ollakseen elinkeinotoimintaa arvopaperikaupan tulee olla jatkuvaa, suunnitelmallista, aktiivista, taloudellisen riskin ottavaa (esimerkiksi suuri velkapääoman osuus) ja voittoa tavoittelevaa. Toimintaa arvioidaan näiden tunnusmerkkien täyttymisen perusteella kokonaisuutena.
Jos laitan yhtiöön puolet sijoitettavasta pääomasta pääomalainana ja toisen puolen SVOP-rahastoon, lisääkö tämä mielestänne verottajan näkökulmasta toimintani riskiä, vaikka laina onkin tullut minulta itseltäni? Lainahan se kuitenkin on, joka on maksettava takaisin tietyin ehdoin.
1 tykkäys
Lainan ottaminen ei ole välttämätöntä ja oikeastaan on aika vastuutonta verottajalta käyttää sitä edes esimerkkinä. Kyse on liiketoiminnan taloudellisesta riskistä. Jos sijoitustoiminnassa on riski sijoitetun pääoman pienemiselle (kiinteistöt, osakkeet, ETF tai johdannaiset), niin kyse on mielestäni taloudellisesta riskistä. Jos taas sijoituskohde on sellainen, että sijoitettu pääoma ei voi nimellisesti pienentyä, niin taloudellista riskiä ei ole. Siten rahan makuuttaminen pankkitilillä ei ole elinkeinotoimintaa. Tämä on oma tulkintani.
1 tykkäys
Näin itsekin maalaisjärjellä tulkitsisin. Olen surffaillut ympäri bittiavaruutta viime päivinä lueskelemassa kaikenlaisia näkemyksiä ja kokemuksia aiheesta, ja muistan lukeneeni sellaisenkin kommentin, jossa kummasteltiin miksei ns. tavallinen osakesijoittaminen verottajan mielestä sisällä lainkaan riskiä. Ainakaan siinä tapauksessa pitkäaikainen osakkeiden omistaminen ja kaupankäynti niillä laiskanlaisesti ei ollut riittänyt elinkeinotoiminnaksi. (Valitettavasti en enää löydä kyseistä juttua.)
Olisin joka tapauksessa siirtämässä sijoitettavia varoja yritykseen joko SVOP- tai lainamuodossa. Mietin vain onko tässä mielessä “turvallisempaa” siirtää osa lainana, ettei vain kävisi niin että touhua ei lasketakaan elinkeinotoiminnaksi. Tarkoitus on rahoittaa sijoittamisella tarpeen mukaan yrityksen varsinaista toimintaa, joka tulee olemaan tappiollista ainakin pari vuotta, kunnes saan ammattitaitoni päivitettyä.
Kiitos tarkennuksesta, eli nykyisin tuo näyttäisi koskevan vain tilanteita, että on kirjannut sijoitukset Muuhun omaisuuteen.
Selvittelin kirjauksia myös syksyllä, ja keskustelin myös pitkään verottajan kanssa. Käsittääkseni asia on yleensä niin päin, että muuta liiketoimintaa harjoittavan firman kohdalla lähtökohtana on yleensä rahoitus- tai muu omaisuus, ja vaihto-omaisuuden “pääsyä” pitää pystyä sitten perustelemaan.
Käymässäni keskustelussa verottaja nosti myös esille riskiosuuden yhtenä luokittelukriteerinä vaihto-omaisuuteen. Toisin päin sanottuna, jos kyse on “vain” oman pääoman sijoittamisesta osakkeisiin, niin se ei ole verottajan tarkoittamaa liiketoimintaa, vaan rahoitusomaisuuden hallintaa. Mutta tämä tietenkin vain yksi kriteeri, jolla raja voi ylittyä. Eli jos on ottanut vaikka Nordnetista hiukan vipua, niin määritelmä ylittyy helpommin. Yrityksen näkökulmasta myös osakkaan tarjoama laina on kai sama asia.
Muutoin verottaja korosti sitä, että päätökset tekee yritys itse (vs. jos salkunhoitaja hoitaa omaisuutta, se on taas rahoitusomaisuuden hallintaa), ja sitä, että kuinka aktiivista kauppaa omaisuuserillä käydään.
Verottaja ei siis katso hyvällä, jos timanttikäsin holdataan Ehangia kohti vuotta 2030…
Omalla kohdalla verottaja oli sitä mieltä, että raja ylittyy ja sijoitukset voitaisiin tulkita vaihto-omaisuudeksi. Päädyin silti luokittelemaan erät rahoitusomaisuuteen, kunnes verottaja ehdottaa muuta.
Firmalla ei ole hankintameno-olettamaa, joten tuottoja voi tässäkin mallissa suunnitellusti tarvittaessa välillä kotiuttaa, jos verotettavaa tulosta on tarpeen tasapainottaa. Tämä kuitenkin näkyy silloin vain tilikauden tuloksessa. Jos haluaa tasapainottaa arvopaperikaupalla liiketoiminnan tulosta (ja piilottaa perustoiminnan tappiollisuutta), niin silloin kirjaus pitäisi olla vaihto-omaisuudessa.
1 tykkäys
Suuret kiitokset oikein informatiivisesta vastauksesta!
Voisin siis varmaan tehdä sijoitussuunnitelmaa siltä pohjalta, että pitkän aikavälin holdauskohteet osakesäästötilille ja aktiivisempaan kaupankäyntiin aiottu tavara yritykselle.
Onko sinulle muodostunut kuvaa siitä, millainen vero- ja maksuviidakko on edessä jos joskus eläkeiässä haluaa lopettaa osakeyhtiön ja ottaa sieltä kaikki varat omaan käyttöön (jos vaikka oletetaan ettei olisi velkoja eikä yhtiökumppaneita tai muuta monimutkaisuutta lisäävää). Mitäköhän veroa tuolloin ylipäätään sovelletaan?
1 tykkäys