@samsu @kyrpajooseppi kiitos vastauksista. Tähän vielä sellainen lisätieto, että kyse olisi tässä tilanteessa määräaikaisesta työsuhteesta opiskelun ohella, noin 2-3krt viikko. Ja ajatuksena olisi nostaa se tietty määrä osinkoina palkkaa mitä voi ilman sen vaikutusta opintotukeen nostaa. Täytyypi soitella vaikka verottajalle ja varmistella vielä.
Moi!
Edelleen lyhyttä vastausta sängystä puhelimella:
Työsopimuslaki sääntelee pakottavalla tavalla työsuhteen tunnusmerkistöä, joka taas puolestaan vaikuttaa siihen voitko tehdä mainitsemasi työn ”toimeksiantosuhteessa”. Jos työsuhteen tunnusmerkistö täyttyy, mennään kovaa metsään toimiessa toimeksiantosuhteella.
Riippuen tapauksesta tietysti vahvasti, mutta sanoisin silti että käytännössä ei onnistu.
Konsulteilla ja vastaavilla rajanveto on tavallaan selkeämpää, ja sielläkin usein vaaditaan käytännössä toimeksiantosopimusta useaan eri suuntaan. Eli pelkästään yhdelle toimiminen on käytännössä aina nou nou.
En usko myöskään, että työnantaja tuohon suostuisi - ainakaan mikäli on asioista tietoinen. Hänkin kantaa juridisen vastuun, ja jälkipyykki voi olla melkoinen.
Voin huomenna vielä vastailla vähän tarkemmin, ja tarkastaa vielä että seilaanko ihan omissa ajatuksissani jo 
Tämä on tehty ihan siitä yksinkertaisesta syystä, ettei pystytä välttämään mm. tyEl-maksuja ja muita henkilösivukuluja.
Kyllä valitettavasti ainakin tältä osin neuvoisin toimimaan suoraan vain palkallisena, ja optimoimaan tulot kelan kannnalta sitten sopiviksi tai maksamalla kuukauden pari tunia takaisin 
2 tykkäystä
Yhtiön kautta on vaikea kiertää veroja.
Yrittämisen riski. Omat tilat ja työvälineet sekä useampi asiakas
1 tykkäys
Jätin tarkoituksella lainamaatta sen fiksumpi-lauseen.
Itse tutkin saman kaltaista tilannetta viitisen vuotta sitten, kun olin siirtymässä työntekijästä yrittäjäksi ja tiesin, että minulla tulisi olemaan vain yksi pääasiallinen asiakas ja yritin selvittää suhtautuisiko viranomainen (lähinnä verottaja) tähän nurjasti.
Käytännössä kokonaiskuva ratkaisee. Ei voida yksioikoisesti sanoa, että “yksi asiakas = olet työntekijä”. Toki asiakkaiden määrä on yksi iso tekijä, mutta mielestäni vielä suurempi on työn teettäjän työnjohto-oikeuden käyttö tai sen mahdollisuus. Mitä vähemmän työn teettäjä voi määrätä työnjohdollisia asioita, sen enemmän on mahdollista, että tilanne voidaan tulkita “ei-työsuhteeksi”. Toinen merkittävä seikka on työn teettäjän maksama korvaus. Jos se on selvästi suurempi kuin mitä työsuhteessa maksettaisiin, niin se on taas askel kohti “ei-työsuhdetta”. On toki paljon muitakin huomioon otettavia seikkoja, mutta nämä nyt tuli ensimmäisenä mieleen.
Kysyjän leipuritapauksessa näyttäisi olevan vaikeaa saada työsuhde näyttämään sopimussuhteelta. Joku muu vastaaja jo nostikin hyvin esiin sen, että teettäjäyrityksellä on varmasti intressi tehdä asia oikein, koska sille voi tulla sanktioita ja maksettavaa, jos sopimussuhde todettaisiinkin työsuhteeksi jälkikäteen.
3 tykkäystä
Miten listaamattomien osakkeiden verotus eroaa listatuista?
Osingot ilmeisesti kevyemmin verotettuja ja ostaja maksaa varainsiirtoveron. Onko jotain muuta?
Osaako kokeneemmat neuvoa hyötyjä / haittoja osakkeiden kirjaustavoissa yrityksen taseessa?
Talenomin lyhyt ohjeistus alla, jossa osakkeet pitäisi kirjata käyttötarkoituksen mukaan. Osassa tarkoitus voi kuitenkin vaihdella ajan ja tarpeen mukaan.
Käyttöomaisuus: Pysyvään tulonhankkimistoiminnan käyttöön hankitut arvopaperit. Tyypillisiä käyttöomaisuusosakkeita ovat toimitilaosakkeet, tytäryhtiöosakkeet ja omistusyhteysyritysosakkeet sekä strategiset osakeomistukset.
Vaihto-omaisuus: Mikäli pää- tai sivutoimialana on arvopaperikauppa ja arvopaperit on tarkoitettu myytäväksi ja arvopaperikauppa ei ole passiivista vaan jatkuvaa, suunnitelmallista, aktiivista ja taloudellisen riskin ottavaa sekä voittoa tavoittelevaa kurssikehitystä hyödyntämällä. Eli salkkua hoidetaan aktiivisesti joko asiakkaan tai rahoitusyhtiön toimesta.
Rahoitusomaisuus: Mikäli liiketoimintaan tarvittavat varat on tilapäisesti sijoitettu arvopapereihin eli on kyse lyhytaikaiseksi tarkoitetusta arvopaperisijoituksesta, esim. osana kassareservin hallintaa. Omistusaika lähtökohtaisesti enintään yksi tilikausi.
Merkittävin ero vaihto-omaisuuden ja rahoitusomaisuuden välillä on tappioiden verotuksessa. Vaihto-omaisuuden tappiot saa vähentää muun liiketoiminnan voitoista. Sen sijaan rahoitusomaisuuden tappiot (jos koko tulolaji tappiollinen) saa vähentää vasta tulevien 5 vuoden rahoitusomaisuuden tuotoista.
Jälkimmäisessä tapauksessa yhtiö voi siis maksaa liiketuloksesta veroa, ja samalla kirjata tappioita rahoitusomaisuudesta.
Toinen ero on, että vaihto-omaisuudessa myös arvonmuutos tilikauden lopussa kirjataan tuotoksi, kun taas rahoitusomaisuuden puolelta tilikauden tuotoksi tulee vain toteutuneet myyntivoitot ja osingot.
Vaihto-omaisuudeksi kirjaaminen siis kuitenkin edellyttää määritelmien toteutumista ja että verottaja on määrittelyistä samaa mieltä.
2 tykkäystä
huomenta!
Jos nyt vuonna a tekisi voittoa sijoittamisella, niin pystyykö seuraavan vuoden b tappiot vähentämään edellisvuoden voitoista verojen kannalta? Ja jos pystyy, niin kuinka monta vuotta tämä olisi mahdollista?
Ehkä vähän epäselvä kysymys mutta tämä esimerkki saattaa selventää: Teen voittoa 10k€ tänä vuonna ja 2022 häviötä 20k€. Joutuisinko maksamaan pääomatuloveroja? Ja jos en joutuisi, pitäisikö veroilmoituksen tappiosta tehdä itse?
Joudut maksamaan veroa, tämän vuoden voitoista et tietysti voi vähentää mitään tulevaisuuden mahdollisia tappioita.
Mutta jos tänä vuonna teet tappiota niin seuraavat 5v voit hyödyntää tappioita verotuksessa.
Kiitos! Selvensi asiaa!
Tilitoimisto hoitanut kirjanpitoa tähän asti ja kaikki osakkeet kirjattu pitkäaikasiin sijoituksiin (pysyviin vastaaviin, passiivinen sijoitustoiminta, TVL).
Aloin itse hoitamaan kirjanpitoa ja tekisi mieli siirtää arvopaperit vaihto-omaisuuteen. Osakekauppa ollut koko ajan sen verran aktiivista, että yksikään lappu ei ole yli vuotta salkussa ollut, eikä lähtökohtaiseti tule olemaan. Eikö tämä ole riittävä kriteeri, että kirjaustapaa voi muuttaa?
Sitä mietin myös, että pitääkö yrityksen päätoimialan olla sijoitustoiminta, jotta arvopaperit voivat olla vaihto-omaisuudessa?
1 tykkäys
Tähän voin heti vastata, että ei mun käsittääkseni pidä olla!
Ja tällä perusteella kirjaustapaa voi muuttaa
Huomioi @Alwar tässä, että TVL-verotustahan ei enää ole olemassa, vaan nykyään kaikki verotetaan EVL:n mukaan (osakeyhtiöissä ainakin).
2 tykkäystä
Kiitos vastauksesta.
Joo, osakeyhtiö kyseessä. Katoppas vaan, henkilökohtainen tulolaji on tosiaan poistunut viime vuonna.
Tuossa Mahiksen postauksestahan selviää kirjaustavat Talenomin ohjeistuksena. Siinä myös vahvistetaan tuo, ettei tarvitse olla päätoimiala. Enköhän minä nuo yrityksen osakeomistukset tältä pohjalta tuohon 2. koriin siirrä.
2 tykkäystä
Googlettelin aiheesta “arvopapereiden myynti- ja hallinnointituottojen merkitsemisestä liikevaihtoon” ja törmäsin seuraavaan lausuntoon: https://www.edilex.fi/kila/1735
Päätös on vuodelta 2004, joten tulkinta voi olla tältä osin muuttunut.
Tuolla tuodaan selkeästi esiin, että arvopapereiden käsittely vaihto-omaisuutena edellyttää, että arvopaperikauppa voidaan katsoa kirjanpitovelvollisen varsinaiseksi liiketoiminnaksi.
Monella tuoreemmalla sivustolla törmää ohjeeseen:
“Vaihto-omaisuusarvopaperit on puolestaan pääsääntöisesti hankittu myyntitarkoituksessa, eli tarkoituksena on luovuttaa ne sellaisinaan ja hyötyä niiden arvonnoususta. Vaihto-omaisuutta ovat esimerkiksi aktiivista ja suunnitelmallista arvopaperikauppaa harjoittavan yhtiön arvopaperit riippumatta siitä, onko kyse yhtiön pää- vai sivutoiminnasta.”
Pitänee vielä selvitellä miten tässä omassa tapauksessa tulisi toimia.
2 tykkäystä
Tuohan pitää tilintarkastajan kanssa sopia miten ne kirjataan tai siis sen hyväksyä. Miten sen nyt sitten haluaa sanoa.
1 tykkäys
Eipä se tilintarkastaja ole mikään jumala, eikä sen lausuntojen taakse voi mennä tosipaikan tullen. Verottajan sen lopulta tulkitsee ja sitten muistaa pieneillä mätkyillä jos kirjattu väärään paikkaan väärin perustein
Mistä ne mätkyt tuossa tulee?
Jos on hyödynnetty vaihto-omaisuuteen kirjattujen osakkeiden kirjanpitokäytäntöjä kuten arvonalentumisten verovähennysoikeutta, mutta tulkitaankin että eivät ko. luokkaan sovikaan.
On se kiva, ettei tavan Juurikkien tarvitse omakohtaisesti näistä asioista välittää.
Silti täällä yksi tavan Juurikki peräänkuuluttaa lainsäädännöltä paitsi läpinäkyvyyttä, myös ennustettavuutta.
Joo kyllä tämäkin velvoite sieltä laista löytyy. Edunvalvontajärjestötkin ovat vaan olleet niin kädettömiä. Tai ei ole kiinnostanut syystä tai toisesta.
Se ei ole ongelma, vaan se, ettei se yksi Sanna & kolleegat saa laitettua ministeriöitä ja valtakunnallisia asiantuntijoita kuriin.
Vielä isommaksi ongelmaksi yksi Juurikki kokee, että Avit, maakunnat, kunnat ja kuntayhtymät eivät osaa käyttää valtaa, jonka niille laki säätää. Voi tätä reppanaporukkaa.
Tämä reppanaväki siis on lain mukaan vastuussa, mutta odottelee taas taas tässä uudestaan ohjekirjettä ministeriöstä puoli vuotta - lisää. Ei edes löydy yhtä oikea- eikä vasenkätistä, että voisi pirauttaa sinne ministeriöön ja kysyä. Hitaat ovat herrain kiiireet, sanoi joku. Kesälomakin jo kohta tulossa.
Miten me kaikki voisimme heitä auttaa? Muistuttaa lainsäädännön velvoitteista? Rakastaa ja koronahalata? Antaa olla?
On se vaan hauska juttu, että meillä maailman onnellisuuskeskuksessa on vielä jotain parannettavaakin. Pääosin hyvin toimivasta hallinnosta kyllä korjattavaa löytyy.
Sitä ei auta kansan karttuinen, eikä kärttyinen käsi, vaan sana.
Juurikki auttaa mielellään talkoilla ystäviä byrokratiaviidakossa, viimeksi eilen. Mutta eikö se ole epäreilua niitä muita kohtaan?
Löytyykö täältä muita, jotka olisivat kirjanneet vertaislainojen myyntitappiota esim. viimevuodelta. Onko tarkempaa tietoa näiden kirjaamisesta esitäytettyyn veroilmoitukseen. Nämä kun eivät tule automaattisesti Fellow Financelta.