Osakesijoittaminen

Sijoittamisen- ja yrityksen verotus

Tarttee ilmeisesti vähän selvitellä verottajalta…

1 tykkäys

Jatkan täällä, kun johdannaiskauppa ei sisälly tuon toisen langan otsikkoon…

Lähetin kysymyksen, verottajan asiakaspalvelun ohjeistamana, syventävän vero-ohjeen “johdannaisten verotus” allekirjoittaneelle johtavalle veroasiantuntijalle Tero Määtälle.

Toivotaan, ettei asia tökkää siihen, että yritän selvittää asiaa tuntematta alan termistöä kunnolla. Pitkähkön alustuksen jälkeen viestini kiteytyy seuraavaan kysymykseen:

Pidetäänkö Cboe Options Exchangea (Cboe Options Exchange, Inc.) rinnasteisena säänneltyihin markkinoihin, jolloin Cboe Options Exchangella johdannaissopimuksen raukeamisesta tai siitä aiheutunut tappio rinnastetaan luovutustappioon?

Mikäli vastaus on kielteinen, pyytäisin selvitystä siitä, miksei tämä maailman suurin optiomarkkina rinnastu säänneltyihin markkinoihin, kun esim. saman toimijan, Cboe Global Markets Inc:n, futuurimarkkina (Cboe Futures Exchange, LLC) rinnastuu.

Hengitystä pidätellessä availen tiliä IB:lle (kiitokset @DayTraderXL kädestä pitämisestä, saatan vielä tulevaisuudessakin häiriköidä tukiopetuksen merkeissä :wink: )

E: Ei kyllä haittaisi, jos joku alan virallisempi toimija ottaisi tästä perinpohjaisemmin selvää…

1 tykkäys

Olen aikeissa aloittaa omaa yritystoimintaa. Aiemmin olin vakuuttunut siitä, että osakeyhtiö on toiminnalleni oikea yhtiömuoto ja siihen liittyvää verotusta ja sen kiemuroita olen melko paljon selvitellyt. Myös liiketoimintasuunnitelma on tehty osakeyhtiötä koskien.

Kuitenkin toiminimellä yrittäminen on alkanut ajatuksen tasolla nousemaan vaihtoehtona rinnalle ja ohi, lähinnä sen yksinkertaisemman toimintamallin ja vähemmän byrokratian vuoksi. Myös elämässä uudelleen asemoituneet prioriteetit vaikuttavat tähän vahvasti. Mutta, koska pääosin työ on kivaa ja palkitsevaakin, kysyn viisaammilta, onko yksityisellä elinkeinonharjoittajalla mitä tai mitään keinoja keventää/viivästyttää verotaakkaansa laskutuksen kasvaessa, vai onko tämä vain nähtävä samoin kuin palkansaajan verotus?

Kysymys on hieman moniulotteinen eikä siihen pysty antamaan helppoa vastausta.

Jos teet jotain muuta kuin sijoittamista elinkeinonharjoittajalla:

  • Pääsääntö: voit vähentää työhön liittyviä kuluja elinkeinonharjoittajana toiminimeltä kuten osakeyhtiölläkin.
  • Eräitä kuluja, kuten esim. matkakorvauksia itselle, ei voi kuitenkaan maksaa. Saman summan voi tosin vähentää verotuksessa mutta tästä voi tulla jopa lisävaivaa eikä silti ole ihan sama asia. Myöskään sairaskulu tms. vakuutuksia ei perinteisesti ole saanut laittaa vähennettävksi elinkeinonharjoittajan kuluksi. Eräitä eläkevakuutuksia ei myöskään voi vähentää toiminimen kuluna mutta yrityksellä voi.
  • Yrittäjävähennys tarjoaa toiminimelle pientä etua, koska elinkeinonharjoittajan tuloksesta 5% on verovapaata tuloa.
  • Mikäli arvonlisäveroton tulos ylittää 50 kE vuodessa, päädyt maksamaan veroja enemmän kuin oy:llä.
  • Toiminimen veroilmoitus on huomattavasti yksinkertaisempaa pääsääntöisesti eikä edes kahdenkertaista kirjanpitoa ole pakko olla. Jälkimmäinen on tosin niin paljon parempi, ja ilmaisia ohjelmiakin siihen löytyy, etten näe mitään etua olla sitä tekemättä.

Yksi vaihtoehto on myös tehdä s.e. perustaa molemmat:oma toiminimi voi sitten laskuttaa yritystä sopivasti niin että saa henk.koht. vuositulot pysymään 20-30 kE:ssä, muista vähennyksistä riippuen. Silloin ollaan verojen osalta pääosin vielä alle 20%:tin.
Tästä tulee kyllä vielä lisää hallinnollista vaivaa mutta voi kannattaa, jos tälle omalle työlle laskee jotakin arvoa.

Koska tämä on kuitenkin sijoitusaiheinen foorumi ja pääaihekin tässä on sijoittaminen ja yrittäminen(yhdessä), oletan, että haluat harjoittaa myös sijoitustoimintaa nimenomaan elinkeinonharjoittajana. Sitä en pääsääntöisesti suosittele. Verottajalla on tässä herkästi tulkinta, jossa ns. sijoitusvarallisuus ja sen tuotot tulkitaan henkilökohtaiseksi pääomatuloksi elinkeinotoiminnan ulkopuolella. Taannoin tehty tulolähdejaon poisto ei lisäksi koske toiminimiä, joten tähän löytyy verottajalla jonkin verran perusteitakin. Veivaaminen elinkeinonharjoittajan alle ei siis usein tuo tässä veroeuta ja voi johtaa lisäselvityksiin. Lisäselvitysten tekeminen vie niin paljon aikaa, että mikä tahansa muu hallintotyö on sen rinnalla pientä.

Eli yhteenvetona:

  • mikäli perinteistä liiketoimintaa, ja sen ennakoitu tuotto on alle 50 kE, eikä ole muita palkkatuloksi luokiteltavia, toiminimi voi olla hyvä ja halvempi. ( HUOM: tuotto on eri asia kuin liikevaihto - pitää katsoa lopputulosta menojen jälkeen. )
  • mikäli sijoitustoimintaa tai toiminta isompaa, sitten osakeyhtiö
3 tykkäystä

Keskeinen ero toiminimen ja osakeyhtiön välillä on verotus ja vastuunjako. Toiminimi maksaa arvonlisäveroa kynnysarvojen ylittyessä siinä missä osakeyhtiökin, mutta toiminimen tulos verotetaan lähtökohtaisesti kokonaan ansiotulonasi pl. pääomatulo-osuus ja osakeyhtiö on itsenäinen verosubjekti. Volyymien (ja katteen) kasvaessa osakeyhtiön huokeampi yhteisöverotus kasvattaa eroa toiminimeen verrattuna.

On hyvä huomata, että sitouduttuasti vastuisiin esim. velkoihin, vastaat toiminimen kautta henkilökohtaisesti kaikeasta. Osakeyhtiössä vastuista vastaa ensisijaisesti yhtiö.

Laskutusta ei pysty viivästyttämään, vaan tehdyt työt on tuloutettava verotukseen siltä osin kun ne ovat valmiita, jos siis tarkoituksena olisi puhtaasti pimittäminen. En missään nimessä suosittele, koska tämä on sanktioitu veromenettelylaissa ja sanktiot ovat tuntuvia ja tiettyjen kynnysarvojen ylittyessä voi seurata rikosoikeudellinenkin prosessi.

Mikäli on esittää hieman yksilöivimpiä kysymyksiä, niin voin auttaa.

4 tykkäystä

Tämä on totta juridisesti mutta tällä ei useinkaan ole käytännössä merkitystä pienessä yhtiössä.
Pankit eivät myönnä yritykselle lainaa (edes vakuudellista) ilman osakkaiden henkilökohtaista takausta. Edes Nordnet ei myönnä vakuudellista kaupankäyntilimiittiään ilman henkilötakauksia yritykselle. Vasta yrityksen koon kasvettua, jossa se ei ole niin suoraan osakkaiden jatke, on ehkä mahdollista saada lainaa ilman tällaista takausta. Silloin kuitenkin oy on jo muutenkin perustellumpi.

Lisäksi lainarahan hinta on osakeyhtiölle usein korkeampi ja laina-ajat lyhyempiä. Lainaa ei muutenkaan ole helppo saada, jos ei ole vakuuksia yrityksellä, eikä niitä alussa ole.

Käytännössä siis lainat joutuu/kannattaa ottaa usein henkilökohtaisesti. Ne voi lainata sitten omalle osakeyhtiölleen. Se tulkitaan vieläpä tulonhankkimiskuluksi verotuksessa, joten korotkin saa vähentää. Jos lainatun rahaa sijoittaa SVOP-rahastoon, voi sille periaatteessa ajatella n. 8% vuosituoton. Tässä kuitenkin katoaa nimenomaan tuo juridinen hyöty, koska omat velkansahan pitää maksaa tarvittaessa ihan itse.

1 tykkäys

No tämä nyt ei pidä paikkansa eikä todellakaan voi yleistää ja voin sanoa näin, koska olen pankkien tilintarkastusta tehnyt ja arvioinut systemaattisesti velallisten velanhoitokykyä ja vakuuksien riittävyyttä. Henkilökohtasten takausten tarve riippuu mm. yhtiön maksukyvystä ja mahdollisesta yrityksen vakuusvajeesta.

2 tykkäystä

En ole kyllä vielä koskaan saanut ilman myös henkilökohtaisia takauksia kahden osakkaan yhtiöllä ja tämä näyttää olevan melko johdonmukaine tilanne muillakin.

Eikä tämä liity varmaan yrityksen maksukykyyn vaan siihen, että ns. osakkaiden semitahallinen varojen siirto itselle ja konkurssi on paljon todennäköisempi. Voihan sitä maksaa koko lainarahan palkkana ja vetää firman konkkaan → mitä tekee pankki?
Sitä ei isommassa yhtiössä samalla tavalla pääse käymään, joten henkilötakauksia edellytetään pienissä yhtiöissä käytännössä.

Meniköhän sinulla vakuudet ja takaus sekaisin?

Vakuuksia ei henk.koht. vaadita mutta takausta kyllä. Ja olen hakenut ja saanutkin lainaa yritykselle lukuisia kertoja ja myös Nordnetin kaupankäyntilimiiti löytyy - kaikissa aina ollut sama tilanne.

2 tykkäystä

Ymmärrät varmaan itsekin, ettei kokemuksiesi perusteella voi yleistää koko pk-yhteisökenttään. On olemassa huonoja, välttäviä, hyviä ja erinomaisia yhtiöitä, joiden asema rahoittajan silmissä on erilainen. AAA-yhtiöistä, joilla on erinomainen maksukyky, pankin silmissä kilpaillaan ja vakuustarve on eri kuin välttävälle yritykselle.

Voin omasta kokemuksesta sanoa; omassa perheyhtiössä saimme 120 te lainaa tänä vuonna, kun pantattiin ostettavat As Oy osakkeet lainan vakuudeksi. Erillisiä takauksia ja vakuuksia henk.kohtaselta puolelta ei vaadittu eivätkä ikinä ole vaatineetkaan, koska maksukyky on hyvä ja pankki otti kohdallamme vakuusvajetta.

Epäilen ettei mennyt, koska näitä työkseni liitetietojen tilintarkastamisen yhteydessä tarkastunut noin 15 vuotta ja itse KHT-tilintarkastajana oikeellisuudesta vastannut.

1 tykkäys

Kuulostaa erikoiselta: AA, AA+ tai AAA on meilläkin vuodsta toiseen vähän luokittajasta tai vuodesta riippuen ja seitsemättä vuotta ‘menestyjät platina’ - täysin turha dokumentti mutta aina ne myyjät soittaa … Lainasummatkin ovat tuota luokkaa.

Joka ainoa kerta haluavat, että me, kaksi osakasta, henkilökohtaisesti takaamme vielä senkin lisäksi, että vakuuksia pitää olla. Tämä on myös ollut standard operating procedure tuolla Nordnetin lainoituksessa, jos haet limiittiä yritykselle. Hakemuksessa nimenomaisesti piti antaa henkilöt, jotka takaavat ko. limiitin. Ei hakemusta edes kannattanut lähettää ilman.
Ihan varma en voi olla enää, kun pari kertaa on tuota nostettu pyytämällä viestillä tänä vuonna mutten ole varma mitä meidän ‘takauslupaukseen’ tuli aikanaan kirjoitettua.

Jokin tässä ei nyt täsmää koska minulle on kerrottu, että tämä on vakioasia kaikilla pienillä yrityksillä.

1 tykkäys

Ymmärrän. Oletteko harkinneet tarjouksen pyytämistä muista pankeista? Nordnet on jo rahoituslaitoksena hieman erilainen kuin esimerkiksi perinteiset pankit ja heillä kuulostaa olevan riskienhallinnan osalta käytäntö, että henkilökohtaiset takaukset vaaditaan.

Se on totta, että henkilökohtaisilla takauksilla sidotaan yrittäjä mukaan bisnekseen, mitä sinänsä pidän riskienhallinnan kautta joissakin tapauksissa ihan järkevänäkin, muttei se mikään automaattinen toimenpide ole - riippuu yrityksestä ja pankista.

Ei minunkaan mielipide mitenkään autuaaksi tee. Puhun tässä tapauksessa vaan kokemuksella, mitä eri pankkien ja kymmenien yrittäjien kanssa olen toiminut.

1 tykkäys

Olen välillä kiertänyt lähes kaikki pankit läpi mutta kylläkin eri syystä. Ei tämä henkilökohtainen takaus tässä ole minulle mikään kynnyskysymys. Ymmärrän kyllä, että pankki yrittää sillä estää rahojen siirron yhtiöltä ja konkurssin sen jälkeen. Jos ei henkilötakausta vaadi, niin sittenhän tuo on periaatteessa mahdollista tehdä ilman seuraamuksia ja pankki jää ilman - tosin jäiväthän sinne ne varsinaiset vakuudet.

Tuohon alkuperäisen kysyjän tilanteeseen asia on kuitenkin relevantti. Jos hänellä on aloittava yhtiö, jolla ei aluksi ole omaisuutta, historiaa eikä edes tietoa toimivasta yritystoiminnasta, on melkoisen varmaa, että hän joutuu takaamaan lainan henkilökohtaisesti. Siten hän on käytännössä velasta vastuussa. Finnverasta en ole ihan varma ja voihan sitä olla eläkemaksuvelkaakin. Suhteessa pankkeihin tuo lienee kuitenkin realistinen olettama.

Kun yrityshistoria on pitkä ja toiminta laajentunut, sitten tuolla juridisella seikalla voi olla jo enemmän merkitystäkin. Ei meidän 25-vuotinen historia ilman ainuttakaan maksuhäiriötä ole tosin siihen riittänyt mutta olemmekin pienehkö kahden asiantuntijan firma ilman työntekijöitä.

Erikoista kyllä. Jos saan udella, niin jos teillä on velkaa, niin paljon korolliset velat/käyttökate 12kk ja/tai quick ratio ja omavaraisuusasten keskiarvo kolmen vuoden ajalta? Ei siis tarvitse alkaa laskemaan, vaan jos ihan muistinvarasta on heittää.

Ei ole muistinvaraistakaan lukua, koska en ole laskenut noita itsekään vuosikausiin. :wink:
Pankki tietysti laskeskelee ja ehkä laskee jotain muutakin.

Tuli kyllä tässä mieleeni, että Finnveraa lukuunottamatta kymmenen vuotta sitten, emme ole kyllä varsinaisesti juurikaan hakeneet/saaneet pelkästään yritystoimintaan lainaa. Käytännössä olemme sijoittaneet aikanaan velkarahalla ja se menee usein eri prosessiin kuin normaali yritysrahoitus.

Tililimiittejä on kuitenkin ollut käytössä 50 kE ja niihin vaadittiin vakuuksien lisäksi meidän henkilökohtainen ‘takaus’. Omia tietojamme ei siinä yhteydessä pahemmin tarkasteltu vaan ymmärsin sen olevan nimenomaan pankin normaali suojelutaktiikka estämään osakkaiden rahan puhaltaminen. Oli meillä jokin kovenanttikin aikanaan tullut pakettiin mukaan - en muista sen ehtoja enää koska ko. pankkisuhde on päättynyt.

Ongelmana on ollut viime aikaisissa rahoitusneuvotteluissa pikemminkin se, ettei sijoitusvarallisuutta (omaa tai yrityksen) käytännössä oteta juuri huomioon. Tase on paksu kuin mikä muttei helpota, koska varallisuus pitää ilmoittaa varovaisuuden periaatteen mukaisesti.
Se tarkoittaa, että realisoimattomat tappiot kyllä näkyvät mutta realisoimattomat voitot eivät.
Se on tietysti etu meille verotuksessa mutta rahoituksen kannalta ei. Virallinen tase on nykyään vissiin alle puolet oikeasta markkina-arvosta. Kaiken lisäksi lainat ovat tietysti ihan
oikean suuruisina mutta varallisuus ei. Ainoa ratkaisu olisi omaksi tappioksemme myydä voitolliset sijoitukset tilikauden päätteeksi. Olen kyllä tunkenut pankeille saatetekstiä tästä, ja avannut tasetta, mutta en ole varma, että oikea taustahenkilö niitä kuitenkaan lukee. Varmaan tiedot haetaan pääosin asiakastiedon julkisista tiedoista ja/tai virallisen tilinpäätöksen mukaan eikä yrittäjän selityksiä paljon kuunnella.

Ei siis tämä henkilönä lainan väärinkäytösestotakaus ole meille ollut mikään kynnyskysymys - kyllä minä uskon tähän hommaan riittävästi. Se vain vesittää tuon juridisen vastuun.

Tämä ei enää kyllä liity tämän ryhmän aiheeseen, kun ei ole enää verotusta eikä sijoittamistakaan. Yrityksiä nyt sentään vielä sivutaan. Pitäisi varmaan perustaa erillinen yritysrahoitus-keskustelu. Sijoituslainoja varten on jo ryhmänsä. Alkuperäinen kysyjä ei edes maininnut lainaa, joten voi olla, ettei velka muutenkaan kiinnosta.

2 tykkäystä

Jos tämä on ongelma niin suosittelen katsomaan kirjanpitolain 5 luvun 2 a §:ta ellette ole mikroyritys ja salkun voisi kirjata rahoitusomaisuuteen. Ilmeisesti tällä hetkellä se on vaihto-omaisuudessa kun realisoitumattomat tappiot pystytte vähentämään tuloverotuksessa.

Tämän vinkin jälkeen yhtiönne mahdollinen kirjanpitäjä ei ole ystävänne. :smiley:

Jatketaan muihin aiheisiin. Kiitos.

1 tykkäys

Kiitos vastauksistanne Vivuttaja ja Lemmenlaulu, sekä niistä virinneeseen keskustelluun.

Lyhykäisyydessään oma myytävä tuote olisi sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua alv.0% kannalla, jonka kohderyhmänä pääosin ikääntyneet sekä vammaiset/vammautuneet, jotka näistä syistä oikeutettuja kyseisiin palveluihin ja shp:n myötämiin maksuseteleihin. Ohessa sitten muutakin toimintaa tilanteen ja tarpeen mukaan, mutta ne alihankintana muille yrityksille tai yhteistyössä. Tässä toimintamallissa laskutus perustuisi vain omaan tuntiperusteiseen työhön sopimusten mukaan, sillä en näe järkeväksi alkaa ketjuttamaan palveluita eteenpäin, oman siivun jäädessä olemattoman pieneksi ja välittömän verotuksen alaiseksi. Osaltaan voisin tehdä myös verokortilla töitä mm. asumispalveluyksiköissä, mutta tämä ei ymmärtääkseni ainakaan kevennä verotusta. Vieraan pääoman tarve 0€.

Liiketoimintasuunnitelma (Oy) oli huomattavasti laajempi, sisältäen myös hoidollisempia palveluita, konsultointia/ohjausta yms. sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita. sekä itse tehden, että palkaten osa-aikaisia tekijöitä. Tässä olemassaoleva kontaktiverkosto olisi tärkeässä osassa.

Olen laskenut kyllä auki, minkä verran laskutettavaa tulisi olla, jotta saavuttaisin tavoitellun ansiotason, 20 000€/V netto. Mutta mikäli haluaisinkin tehdä enemmän, tai kohdalle osuisi tuottavampia töitä, en haluaisi altistaa siitä syntyvää laskutettavaa välittömien verovaikutusten alaiseksi. Koska tmi ei ole oikeudellinen henkilö osakeyhtiön lailla, jäisi tältä osin mahdollisuudet ja hyödyt siis ilmeisen vähäisiksi. Tällä on suora korrelaatio oman motivaation kanssa.

Yhteenveto siis se, että tarvitsen vähän, joka syntyy vähällä, mutta enemmän tehdessä haluan myös sitten suuremman hyödyn, viiveellä, jolla välin ns. tase töihin.

Kaiken kaikkiaan varmasti asioista paremmin perillä oleville yksinkertainen kokonaisuus hahmottaa mutta itselleni ei niinkään. Voi myös olla, että olen ajatuksissani luonut tästä todellisuutta suuremman “ongelman”.

Tämähän palasi aiheeseen nyt kun siirryttiin takaisin siihen mihin sijoitukset yrityksellä pitäisi/voi laittaa. Omaisuuslajeilla voi olla yleisempääkin mielenkiintoa ja tällä on paljon merkitystä joka kerta, kun sijoitusyhtiötä suunnittelee.

Olet aivan oikeassa, että meillä on sijoitusomaisuus pääosin vaihto-omaisuudessa perustellustikin, koska sitä on paljon, salkku kiertää aika nopeasti ja velkarahaakin on.

Rahoitusomaisuuteen kirjaaminen olisi kyllä mahdollista KPL:n mukaan mutta sitten menee verotus hankalaksi:

  • KPL sallii rahoitusomaisuuden arvostamisen eri tavoin. Verotuksessa se pitää kuitenkin aina arvostaa FIFO-periaatteella aivan samoin kuin vaihto-omaisuuskin.
  • Verotuksessa pääsääntöisesti ei saa rahotusomaisuudesta tehdä mitään realisoimattomia arvonalentumisia.
  • Verottajalle on tehtävä yksityiskohtainen selko rahoitusomaisuudessa olevista osakkeista (erillinen lisälomake) ja se käy todella työlääksi (mahdollisesti tästä voisi tosin poiketa jollain koonti-ilmoituksella)

Jos kirjaisimme nämä rahoitusomaisuuteen, tulisi/kannattaisi meidän kuitenkin käytännössä ilmoittaa erä vaihto-omaisuudessa verottajalle. Se on toki mahdollista, ehkä perusteltuakin, mutta johtaa verotuksen ja kirjanpidon eriämiseen. Se teettää lisää töitä. Meillä on tosin näitä eroja joka tapauksessa mutta en silti tavoittele työmäärän lisääntymistä.

Olemme törmänneet tähän ongelmaan nyt myös virtuaalivaluuttapuolella (se on sitten taas rahoitusomaisuudessa) ja harkitsen pitäisikö tehdä siirto. Tärkein tässä on tuo realisoimattomien arvonalentumien vähennyskelpoisuus. Se on mahdollisesti iso etu verotuksessa.

Tuosta syystä useimmiten nykyään suosittelen sijoitusvarallisuutta vaihto-omaisuuteen, jos se on vain mitenkään perusteltavissa. Sitten kaikki myynnit kylläkin nostavat liikevaihtoa mutta se on ainoa omaisuuserä, jossa melko varmasti verolait ja KPL ovat yhtenevät, jos vain noudattaa FIFO-periaatetta(KPL sallii muitakin, verottaja ei).

Kirjanpitäjä olen minä. Pyrin pysymään puheväleissä. :wink:

1 tykkäys

En tunne tuon alan ALV-käsittelyä. Oletan kuitenkin, että tarkoitat alv0% tässä yhteydessä arvonlisäverotonta terveyspalvelua - ei siis ns. 0-verokannan alaista myyntiä kuten esim. ulkomaankauppaa, josta ei tarvitse alvia myöskään maksaa.
Tämä on tärkeä ero, koska terveyspalveluissa et voi vähentää alvia - mutta tavaramyynnissä ulkomaille voi.

Kun/jos et voi vähentää alvia varsinaisen toiminnan alihankinnasta mutta sitten myyt myös muita palveluita, jotka ovat alvillisia, joudut jokaisen kohdalla tarkistamaan milloin alvin voi vähentää - yleiskuluissa pitäisi sitten jakaa alvit käyttöjen suhteessa. EI toki mahdotonta tai edes vaikeaa mutta työlästä voi olla ja virhealtistakin. Joskus on helpompaa perustaa erikseen yhtiö, joka hoitaa alvillisen puolen ja tämä alviton terveyspalvelu on omassa yhtiössään.

Verokortti ei sinänsä ole ongelma mutta, jos haluat tehdä molempia, kallistuu homma taas enemmän oy:n puolelle. Oy:ltä voit ottaa rahaa ulos sen verran kuin katsot sopivaksi ja jättää loput sinne kerryttämään kassaa ja ehkä sijoitusvarallisuutta myöhemmin.

Ei asia ole aivan yksinkertainen. :wink:
Etkä välttämättä edes päädy parhaaseen ratkaisuun heti. Joskus kannattaa vain lähteä liikkeelle ja tuunata asiaa matkan varrella. Sijoitusesimerkkinä taasen: ostitko heti ensimmäiseksi sen ‘parhaan’ sijoituksesi? Ehkä(tuurilla) mutta luultavasti piti yrittää useammalla tavalla.

Kaikki suunnitelmat ovat joka tapauksessa lähtökohtaisesti pielessä.
“All models are wrong, but some are useful”. George EP Box

Teet vain jonkun arvion, ja jos luultavasti menee tulos reippaasti yli 30-40 kE, sitten osakeyhtiö on luultavasti parempi.

2 tykkäystä

Vastaus varmaan voisi löytyä jo foorumilta, mutta en löytänyt, joten kyselläänpä tässä.

Olen myynyt Nordnetissä tappiolla olevia osakkeita tänä vuonna. Olen myös myynyt joitain voitolla olevia osakkeita. Voittoa tehneitä osakkeita vähemmän (voittoa euroissa vähemmän kuin tappiota euroissa) kuin tappiolla myytyjä.

Miten verovähennyt käytännössä toimii?
Laskenko yksitellen myyntitappiot osakekohtaisesti vuodelta 2021 vai saanko sen “yhteenvetona” jostain?
Miten nämä tappiot käytännössä vähennetään kun teen uuden verokortin?

Nordnet toimittaa tiedot automaattisesti verottajalle.