Buffetin sanoin:
“its an easy game if you can handle your emotions”
pitää kestää laskut. se kuuluu pelin henkeen.
21 tykkäystä
Se on jännä, miten pitkäjänteisyys on paljon helpompaa nousu- kuin laskumarkkinassa. Kovan laskun keskellä iskee helposti paniikinomainen tunne pintaan ja paniikissa ihminen usein ei tee järkeviä päätöksiä.
Yksi jännä ilmiö on nykyisen kehityksen jatkumisen arvailu, kun noustaan, monet ajattelevat että nousu tulee jatkumaan. Vastaavasti kovan laskun keskellä monet ajattelevat, että lasku tulee jatkumaan. Todellisuudessa kukaan ei tiedä, mihin suuntaan markkinat menevät lähitulevaisuudessa. Ei kukaan - arvailuja ja ennustuksia on laidasta laitaan ja tietenkin aina joku osuu oikeaan mutta systemaattista tietoa ei ole kenelläkään.
Buffett on monesti (viimeksi taannoisessa yhtiökokouksessa) sanonut, että hänellä ei ole tietoa, mihin osakemarkkinat ovat menossa ja sen takia hän tekee sijoituksensa markkinasentimentistä välittämättä. Osakepoimijan näkökulmasta tämä on varmaan psykologisesti järkevä tapa - vähentää stressiä, kun ei liikaa seuraa yleistä markkinakehitystä. Indeksisijoittajalla on kaikkein helpointa, sen kun sijoittaa säännöllisesti indeksirahastoon ja antaa olla.
PS. Buffetista voi mainita jännän ilmiön, aina, kun hän alkaa jäädä indeksille alkaa sellainen jännä arvostelu, jossa todetaan tyyliin, että hän on menettänyt otteensa. Sitten, kun tilanne korjaantuu arvostelu hiljenee. Buffetin Apple-sijoituksiakin kritisoitiin, sen jälkeen kun osakekurssi moninkertaistui sekin arvostelu hiljeni.
Eli vahingonilo on yksi sijoitusmaailman ilmiö, mistä puhutaan aika vähän, mutta mikä on ihan todellinen ilmiö.
27 tykkäystä
Jep juuri näin. Ihminen ei ole vahvimmillaan tekemään täsmällisen rationaalisia ja hyviä päätöksiä edes stressittömässä tai virkeässä mielentilassa. Jokainen voi arvata, lisääntyykö vai väheneekö huonojen päätösten tekeminen, kun ympäristö tai mikä tahansa ajaa stressin, paniikin ja unettomuuden valtaan. 
Tämän takia omasta hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta edes sijoitustenkin vuoksi, varsinkin laskumarkkinassa.
Ostan myös tuon, että ihmisillä on tapana ekstrapoloida osakekursseja tulevaisuuteen eivätkä aina hyväksy tosiasiaa, että suunta voi kääntyä milloin vain. Sijoitusvirheet -ketjussa @musa_2 totesi jälleen hienossa viestissä, että ihmiset eivät ole kovin lahjakkaita käsittelemään niinkin selvää asiaa kuin sattumanvaraisuus.
13 tykkäystä
Mikko Mäkinen kirjoittaa Sijoitustiedossa sijoittamisen psykologiasta
55 tykkäystä
Hyvä artikkeli. Sijoittamisen psykologiasta puhutaan aika vähän verrattuna moniin muihin asioihin. Kuitenkaan harva sijoitusstrategia toimii, jos ns. tiukan paikan tullen hermot pettävät ja paniikki / pessimismi tms. valtaavat mielen. Tätä puolta pitäisi enemmän tuoda esiin ja mieluusti jo etukäteen, esim. aloittelevalle sijoittajalle heti alussa. On helpompi sijoittaa ja pitää mielensä rauhallisena, kun tietää miten markkinat toimivat.
8 tykkäystä
Vapaapäivän mielekkyystehtävänä ryhdyin pohtimaan, tätä sijoittamisen psykologiaa osakkeiden omistamisen näkökulmasta. Olen netto-ostaja vielä pitkään ja hmm. puolitoista vuotta sijoittanut suunnitelmani mukaisesti kasvuun. Ja tämähän on ollut tähän mennessä kovin opettavaista aikaa. 
Näin aloittelevana sijoittajana on muuten aikamoinen ansakenttä tämä nykyinen sijoitusympäristö. Saa joka päivä tehdä ajatustyötä itsensä psyykkaamisessa siihen, että usko markkinoiden kääntymiseen pysyy yllä. Olen päätellyt kaikesta viisaudesta, jota täältä foorumilta saa lukea, että
käänne parempaan on kuitenkin joka päivä lähempänä kuin edellisenä päivänä
Enkä muuten ole kokemattomuuttani osannut käyttää hyväkseni tätä laskevaa markkinaa muuhun kuin keskihinnan alentamiseen.
Tein juuri tänään sellaisen harjoituksen, että ilman yrityksen tunnuslukuja tai mitään muitakaan tärkeitä tuottovaatimusprosentteja tai osakemääriä huomioimatta, järjestin omistamani osakkeet yrityksen nimen perusteella luottamusjärjestykseen.
Ajattelin järjestystä siis siltä kannalta, mitkä yrityksistäni olisivat sellaisia, joista olisi helpointa pakkotilanteessa luopua, ja toisaalta mistä en tässä vaiheessa mistään hinnasta luopuisi, koska uskon yritykseen ja haluan olla kasvutarinassa mukana.
Olipahan hyvä ajatusleikki ainakin näin aloittelijalle.
Sain selville tämän harjoituksen jälkeen ne yritykset, joihin tutustumiseen en ollut käyttänyt riittävästi aikaa tai jotka olin päätynyt ostamaan äkillisestä innostumisesta todennäköisesti väärin perustein.
Ja niinpä salkussani on muutamia näitä - pitkään pitoon - kuten tiedätte. Liian pienellä voitolla ei aluksi mielestäni kannattanut myydä ja nyt sitten tappiolla ei enää kannata myydä.
En nyt sitten tiedä, onko tämä sitä kuuluisaa sijoittamisen ajatusharhaa, jossa fundat ja faktat unohtuvat ja osakkeisiin alkaa rakastua. Alkaa liiaksi luottaa intuitioon, jota täälläkin on aiheena sivuttu. Ja joka on ilmeisesti melko sopimaton väline sijoituspäätöksien tekemiseen.
Noh, tällaista pohdintaa ja sijoittamisen oppirahoja taas tälläkin viikolla saanut maksella.
Kuitenkin kiitollisena tämän foorumin olemassaolosta 
21 tykkäystä
Markkinoilla on käynnissä ikuinen matsi optimistien ja pessimistien välillä.
Hinnoissa on eri aikoina eri määrä luottamusta sisällä. Luottamus on useimmilla markkinoilla vaihdellut menneisyydessä valtavan laajassa haarukassa. Ei kuitenkaan voi etukäteen tietää mikä se haarukka milläkin markkinalla milläkin tulevaisuuden periodilla on.
Yritän markkinoida täällä sellaista sinnikkään maltillista perusoptimismia joka kestää myrskyt vuosikymmeniä.
Katsotaan tilanteita joissa on saavutettu paikallinen pessimismin huippu eli markkinoiden pohja.
Takana on useimmiten pidemmän ajan hivuttanut mutta joskus myös rysähdyksenomainen luottamuksen lasku. Markkina on valmis lähtemään nousuun. Näitä hetkiä kukaan ei reaaliajassa näe muuten kuin onnella. Ne voidaan hahmottaa vain jälkikäteen.
Useimmiten kun luottamus lähtee toipumaan pohjiltaan, toipuminen on alussa ripeää. Se ei tarkoita että luottamus olisi kovin pian absoluuttisesti kovin vankkaa. Kuitenkin suhteessa pohjiin muutos vähemmän pessimistiseen suuntaan on aluksi nopeaa – ja sitä nopeampaa mitä synkempi pessimismi pohjilla vallitsi.
Aluksi optimistit vyöryttävät. Pessimistit yrittävät taistella vastaan mutta joutuvat luopumaan asemistaan hämmingin tai suorastaan sekasorron vallassa.
Optimistien alkuvyörytyksen jälkeen jos olosuhteet ovat edelleen suotuisat luottamuksen vahvistumiselle…
…saattaa seurata vuoden, parin tai useamman vuoden vaihe jolloin optimistit isossa kuvassa ottavat jatkuvasti pieniä voittoja pessimisteistä. Tähän ei liity dramatiikkaa vaan luottamus vahvistuu vähitellen.
Tähän vaiheeseen liittyy usein pitkän aikavälin keskiarvoa pirteämpi tuloskasvu. Se ei kuitenkaan ole välttämätön edellytys. Riittää että maailma näyttää osakesijoittajan näkökulmasta vähitellen selkeämmältä ja vähemmän epävarmalta paikalta, ja rahoitusolotkin menevät osakemarkkinoiden kannalta vähintään kohtuullisen hyvään suuntaan.
USA:ssa esimerkkejä tällaisista periodeista ovat:
Market Briefing: S&P 500 Bull & Bear Markets & Corrections (yardeni.com)
- 1944–45
- 1950–55
- 1964–65
- 1985–86
- 1992–98
- 2004–06
- 2013–19
Ennemmin tai myöhemmin kaikki tällaiset pidemmätkin kasvavan luottamuksen periodit tulevat päätökseensä. Ilmaantuu luottamusta nakertavia tekijöitä enemmän kuin loistosentimentti jaksaa torjua.
Sellainen market timing jossa vuoroin sullotaan salkku täyteen ja vuoroin tyhjennetään kokonaan on tuhoon tuomittua koska luottamuksen huippuja ja pohjia on mahdotonta ennustaa.
Yrittää osua käännekohtiin, missaa ne, ja sitten salkku on totaalisen väärin asemoitu.
Kun lähdetään liikkeelle poikkeuksellisen kovalta luottamuksen tasolta ja tullaan matalalle luottamuksen tasolle, miltä se prosessi näyttää pörssissä?
- laskupäiviä on enemmän kuin nousupäiviä mutta ei välttämättä dramaattisesti enemmän
- ihmisen primitiivistä tunne-elämää pääsee aistimaan pörssissä viikoittain: hermostuneisuus, pelko, toivo, fomo, ahneus jne.
- korkealta luottamuksen tasolta matalalle ei tulla kuukaudessa, kahdessa tai puolessa vuodessa
- kovimmat nousupäivät ja nousuviikot, joskus jopa nousukuukaudet eivät tule silloin kun luottamus on hiljalleen vahvistumassa vaan silloin kun luottamus on heikkenemässä
Vuoden, kaksi tai pidempään kestävä luottamuksen vähittäinen vahvistumisvaihe on rauhallista aikaa pörssissä. Kenelläkään ei ole fiilis että väärä asemoituminen voi maksaa paljon äkkiäkin.
Luottamuksen rapautumisvaiheessa vola on suurempaa ja jokainen näkee että oikealla asemoitumisella jotkut ovat saaneet isonkin hyödyn nopeasti.
Tulee paine ottaa kantaa voimakkaammin salkkuliikkeillä. Siitä seuraa hermostuneisuus.
On helppo nähdä miten ihmisen primitiivinen psykologia aiheuttaa tuon volan.
Mutta ei ole mitään keinoa reaaliajassa erottaa viimeistä karhumarkkinarallia ja nousumarkkinan alkurallia toisistaan.
It is the overextended speculator who causes most of the fluctuations that look absurd to the sober observer. It does not take much to make a man buy when he is short of stocks “up to his neck.” A bit of news which he would regard as in- significant at any other time will then assume an exaggerated importance in his eyes. His fears increase in geometrical proportion to the size of his line of stocks. Likewise the overloaded bull may begin to “throw his stocks” on some absurd story of a war between Honduras and Roumania, without even stopping to look up the geographical location of the countries involved
23 tykkäystä
Kokemukseni pohjalta optimisti voittaa pessimistin näissä osakehommissa. Itse olen vuosien myötä alkanut noudattamaan parhaan kykyni mukaan noita sijoittamisen perusasioita. En pysty tekemään mitään syväluotaavia analyysejä osakkeista, joten käytän yksinkertaisia tunnuslukuja, joita on mieluummin nouseva osingonmaksukyky usealta vuodelta, omavaraisuusaste mieluummin yli 50%, normaaliyrityksen P/E-luku 10-15, omanpääomantuotto yli 10%, tulevaisuuden näkymät hyvät jne…
Sitten on kasvuyritykset, joissa pelaan huomattavasti pienemmillä panoksilla ja kovallakin riskillä. Lähinnä seulon, jos jostakin kasvuyrityksestä tulisi uusi Revenio.
Jos joku osake on noussut omiin korkeuksiin ja alkaa muodostaa salkun sisällöstä prosenttualisesti liian suuren siivun, niin myyn siitä osan pois.
En myy salkkua tyhjäksi koskaan, vähennän kyllä joskus osakepainoa. Jos yrityksestä alkaa kantautua huolestuttavia uutisia myyn osakkeet laitaan, Fortum on viimmeisin esimerkki, minkä myin heti laitaan, kun tilaanne Ukrainassa kiristyi.
Kaikenkaikkiaan yritän pitää hermot kurissa, niin laskuissa, kuin nousuissa, ettei tulisi tehtyä tunnepitoisia ostoja ja myyntejä.
19 tykkäystä
Tuli luettua Pasi Kiviojan teos Salaliittoteorioiden ihmemaassa. Jotenkin todella kiehtova teos vaikka en itse salaliittoihin ole taipuvainen uskomaan. Kirjaa lukiessa mieleen kuitenkin tuli valtava samankaltaisuus Bitcoin- ja kryptokeskusteluun:
-
Valtava epäluottamus julkisiin instituutioihin kuten poliittiset elimet, media, terveydenhuolto tai kryptojen tapauksessa pankit
-
Yleensä nämä instituutiot väitetysti hamuavat valtaa. Bitcoin keskustelussa usein viitataan pankkien pelkäävän kryptoja, koska ne menettäisivät vallan.
-
Väitteet ovat yleensä ristiriitaisia keskenään. Kryptoissa esim yllämainittu, mutta toisaalta jokainen vähänkään positiivinen kommentti pankeilta johonkin kryptoihin liittyvään nähdään läpimurtona.
-
Yleisesti lähteinä harvoin näkee tieteellistä tutkimusta, vaan lähdeaineistona toimivat blogit, youtube-videot ynnä muut. Fraaseja “Do your own research” tai muita epämääräisiä “Internet on täynnä tietoa” käytetään usein.
-
Kun teoreetikon tietämys aiheesta loppuu, vaihtuu keskustelun aihe, “kyllästytään jauhamaan” tai suorastaan hyökätään vastapuolen persoonaan
-
Kivioja nostaa myös esiin, että salaliittoteoreetikoiden on poikkeuksellisen hankalaa päästä “kaninkolosta”, koska he ovat uhranneet siihen valtavasti aikaa, vetäneet lähipiiriään mukaan. Tunnetaan kognitiivisena dissonanssina.
-
Kognitiivisen dissonanssin takia vastapuolen argumentit sivuutetaan omassa ajattelussa, koska omalta maailmankatsomukselta voisi pudota pohja. Samanlainen ilmiö on Kiviojan mukaan havaittavissa muun muassa lahkojen jäsenissä.
Ylläolevat on otettu ulkomuistista ja kryptoja koskevat vertaukset ovat omiani. Suosittelen kuitenkin lukemaan tai kuuntelemaan Kiviojan teoksen. Teoksen taustalla on Kiviojan akateeminen tutkimus, mutta tutkimukseen ei juurikaan viitata, joten se on varsin helppoa luettavaa. Korostetaan lopuksi, etten vertaa kryptoja salaliittoihin vaan silmiini pisti tuo keskustelun samankaltaisuus.
15 tykkäystä
Näistä tuli mieleen havaintojanne tukevat akateemiset löydökset esim. klassikot [1][2]. Markkinoiden arvostus ja osakkeiden hinnat muuttuvat paljon enemmän kuin mitä sijoittajan ajan yli saamat kassavirrat muuttuvat. Tähän on ainakin kaksi selitystä: sijoittajat ovat irrationaalisia tai tuottovaatimus muuttuu ajan yli. Vaikuttaisi että erityisesti huonoina aikoina sijoittajan kokema epävarmuus ja mielipaha tappioista aihettaa tuottovaatimuksen nousun. Kriisin aikana ja kurssien laskettua paljon moni ajattelee rationaalisesti että “nyt olisi hyvä aika ostaa (tuotto on noussut)”, mutta kohonneen epävarmuuden ja lyhyen aikavälin tappiopelon vaatiikin enemmän tuottoa osallistuakseen. Osittain siksi pörssien laskut ehkä ovat niin syviä? Catch 22.
8 tykkäystä
Ajattelin herätellä tätäkin ketjua, koska täältä minä ja moni muu on varmasti saanut oppia + tukea.
En kauheasti yleisesti ottaen välitä yksittäisistä lausahduksista, mietelauseista tai aforismeista, mutta tämä Työterveyslaitoksen erityisasiantuntijan twiitti jäi mieleeni.
Koska olemme sijoitusaiheisella keskustelupalstalla, niin mietin tuota twiittiä sijoittajan kannalta. Monet ovat tänä vuonna ottaneet reippaasti turpaan sijoituksissa ja eikä kukaan tiedä varmaksi, vaikka pörssi tulisi vielä entistä reippaammin alas. Meitä on koeteltu ja tullaan varmaan vielä koettelemaan lisääkin vähemmän tai enemmän.
Yleisesti ottaen onnistumisen osaa käsitellä hyvin jo siitä syystä, että on kyse positiivisesta asiasta ja varmasti onnistumisen yhteydessä kehut kyllä piristävät mieltä, mutta “onnistuneena” sitä on jo muutenkin hyvillä mielin ja vahvemmalla itseluottamuksella latautuneena kuin normaalisti. En sano, että kehuilla ei olisi hyvää vaikutusta onnistumisen hetkellä, vaikkapa hyvien sijoitusaikojen jälkeen.
Monet lopettavat sijoittamisen tai vähentävät sitä radikaalisti vaikeina aikoina. Useat ainakin lopettavat aktiivisen opiskelun ja yrittämisen sijoittamisen osalta… jotkut ehkä jopa myyvät kaiken pohjilla suurella tappiolla. Huonolla hetkellä sopiva kannustus auttaa ehkä jatkamaan sinnikkäästi vaikeidenkin aikojen yli ja jos on selvinnyt vaikeista ajoista, niin sitten selviää “mistä vain”. Sijoittamisessakin ahkera yrittäminen ja aika palkitaan lopulta.
Ehkä yritän kiinnittää jatkossa enemmän huomiota ystäviin tai foorumikavereihin, jotka ovat luovuttamassa tai luovuttamisfiiliksillä, koska jos saan heidät jatkamaan säännöllistä sijoitustoimintaa, niin se palkitsee heitä pitkässä juoksussa toki taloudellisesti, mutta myös henkisesti. Olen huomannut, että auttaessani tai kannustaessani ihmisiä erilaisissa asioissa elämäni aikana vaikeiden aikojen yli sillä tuella on ollut hyvin pitkäkantoiset seuraukset.
Kehuille onnistumisten jälkeen on mielestäni paikkansa aina, mutta niiden merkitys ei ole sama, kun tukisit toista vaikeina aikoina. Toivon, että Foorumi on auttanut ja auttaa monia selviämään vaikeista sijoitusajoista eteenpäin, mutta ehkä tämän eteen foorumilaiset ja myös Inderes voisi tehdä enemmän työtä.
Tässä oli sentin keittiöpsykologiaani, herätelläkseni tätä mainiota ketjua. 
33 tykkäystä
Näitähän on helppo jälkeenpäin todeta tai viisastella. Uskon että tarkoitat pitkää nousujohteista jaksoa. Tuo viimeinen 10-15 vuotta on äärimmäisyyksiin vääristettyä rahoitusmarkkinaa. Toki… se on osa markkinaa. Psykologiana tuon viimeaikaisen trendin jatkuminen tuntuisi absurdilta…mahdollista kuitenkin.
2 tykkäystä
Pitkääpä juurikin. Käsittääkseni se on pelin henki. Muuten ei kannattane ryhtyä leikkiin?
Tässä vaikea 70-luku esimerkkinä ja perään kultainen 80-luku.
3 tykkäystä
2020 lopulla ja 2021 kaikki onnistui, osakepoiminnat tuottivat vahvasti ylituottoa, koko mennut vuosi oli jotain sata pinnaa voitolla ja sitä alkoi jo laskea, miten jopa varovainen 15% vuosituottokin tästä seuraavat 20 vuotta tekisi miljonääriksi reippaasti ennen eläkeikää. Sitä kyllä tiedosti, että matkan varrella tulee kuoppia, indeksit välillä puolittuu jne, mutta lopussa kiitos seisoo. Ei käynyt mielessä, että seuraava vuosi olisi aika rankka alituottojakso, kun euforiapäissään ajatteli että laskujaksot mentäisiin sitten indeksin tahtiin.
Tuo innostuksen aika oli paras myyntipaikka.
Nyt on fiilikset vaihtuneet melkoisesti. Tuntuu, että on jo laskettu niin paljon että nyt myyminen olisi vielä pahempi moka. En uskalla myydä, koska en kestäisi toista hirveää mokaa lyhyen ajan sisään. Sitten taas toisaalta tuntuu, että koska ajattelen näin, että ollaan pohjalla tai ainakin lähellä pohjia salkkuni yhtiöissä, olen todennäköisesti väärässä ja nyt olisi vielä oikein hyvä myyntipaikka. Tuntuu, että kun oikein järjellä ajattelee asioita ja ennakoi tulevaa, niin juuri toisin päin pitäisi toimia. Mutta jos niin sitten toimii, niin juuri sillä kertaa oma järkeily osuikin oikeaan.
Olen siis ihan sekaisin, eksynyt ja itseluottamuksen menettänyt.
40 tykkäystä
Edellä olevassa viestissä puhutaan ajoittamisesta, joka on ihan äärettömän vaikeaa. Mikä innostuksen (pörssissä) katkaisi? Se oli mielestäni Ukrainan sota. Miten olisit osannut tietää sodan ja seuraukset? Jos olisit tiennyt olisit varmaan esimerkkinä tehnyt pitkän sähkösopimuksen juuri ennen sodan alkua. Tuleeko innostus takaisin, jos sota loppuu? Koska sota loppuu? Jos aiot hyötyä siitä, että tiedät milloin sota loppuu sinun ensinnäkin pitää päivälleen tietää milloin se loppuu, esimerkkinä 12.1.2023. Sitten sinun pitää osata päätellä mitä muutoksia tulee ja missä järjestyksessä.
Vaikka olisit myynyt innostuksessa sijoituksesi olisi saattanut nousrta sen jälkeen yli 100% ja se olisi edelleen kaduttanut, vaikka se tulee reilusti alas niin et silti saisi sitä myynti hintaasi. Lähes jokaisesta sijoituskirjasta tai -oppaasta löytyy ohje tee pieniä muutoksia kerrallaan. Et voi myydä kaikkia kerralla vaan pieniä siivuja innostuksessa ja vastaavasti ostella pieniä siivuja, kun pelko on pahimmmillaan. Näin pelimerkkejä “oikeaan ratkaisuun löytyy” riittävän pitkään. Monessa kirjassa sanotaan, että yleinen virhe on ennustaa liian lyhyestä aikajanasta. Yllä oli pistetty pidempi kuvaaja ja se tyrmättiin ei voi jatkua näin. Se kuitenkin se oikea aikajana josta ennustaa. Se 40% on siin sitten vain pieni pykälä.
Mentaalipuolen harjoituksena kannattaa laittaa oma mielestään hyvä sijoitus tuon S&P500 kanssa samaan käyrään 5+ vuotta. Oikeastaan se kannattaa tehdä salkun kaikille osakkeille.
Edit: Tarkennettu innostuskohtaa paremmin ymmärrettäväksi.
16 tykkäystä
Innostuksen väheneminen ei sitä meinaa, että lopettaisin koko sijoittamisen tai että lopettaisin lisäostot pysyvästi. Kyllä tämä loppuelämän juttu on. Mutta innostus kaikkeen analyysin lukemiseen ja podcastien kuunteluun sekä tämän foorumin selaamiseen oli todella isoa silloin “innostuksen aikaan”. Ei ole enää, vaikka ei se nollassa olekaan.
Onhan tässä viimeisten noin 3 vuoden aikana monia asioita opittu, enemmän kuin tätä ennen koko sijoitusuralla (kohta 12v). En ole kuitenkaan yhtään varma tuleeko nyt kerätyt opit koskaan realisoitumaan ylituottona. En tällä hetkellä haaveile ylituotoista, koska en usko olevani tarpeeksi hyvä sellaiseen.
Mentaalipuoli on sinänsä kunnossa, että ei tässä paniikissa olla eikä ole yhtään huonosti nukuttua yötä sijoittamisen takia. Ei ollut koronapudotuksessakaan. 2011 eurokriisissä oli, mutta silloin olinkin ihan aloittelija. En kyllä silloinkaan mitään myynyt pohjalla.
8 tykkäystä
Joo korjataan sen verran, että itse tarkoitin sillä innotuksella enemmän pörssitunnelmaa ja Buffett sen mielestäni parhaiten ehkä ilmaisi, että ole pelokas, kun muut on ahneita. Muut voi olla ahneita ptikään ja arvostukset säilyä korkealla pitkään ja tuloskasvu jopa korjailla kertoimia.
3 tykkäystä
Ylituotto - toki siihen voi pyrkiä, mutta tärkeintä on olla ajoissa mukana ja sietää kurssiheiluntaa. Vaikka indekseille tai kaverille tuotoissa häviäisikin, vuosikymmenten mukanaolo tuo väkisin varallisuutta jo korkoa korolle efektin muodossa. Edellä puhuttiin viisaasti ajallisesta hajautuksesta niin ostoissa kuin myynneissä. Ei pitäisi innostua ostamaan tai panikoitua myymään kerralla kaikkea. Muuta hajautusta en itse harrasta. Indeksisijoittaminen on tylsää ja kovin montaa yhtiötä et ehdi syvällisesti seurata. Valitaan siis muutama, joista ymmärtää tuottoidean ja kyllä siitä vuosien mittaan jää perikunnalle ja verottajalle.
5 tykkäystä