Sijoittamisen psykologia

Sijoittajien pahin ajatusvääristymä: kurssien pitäminen varallisuutena. Mistä tämä tulee? Kaksi tahoa käyvät kauppaa jollain osakkeella ja kaupasta kirjataan osakekohtainen kauppahinta. Kun kauppoja on useita eri aikoina, kaupoista voidaan piirtää kaavio (viivakaavio, histogrammi). En tajua ollenkaan että miksi jos Nordnetin kautta välitetään OP:lle 1000 Nokian osaketta hintaan 4,9 € kappale niin tämän yhden kaupan perusteella A) määräytyy koko Nokian markkina-arvo ja B) Instituutioiden varallisuus, vakavaraisuuslaskelmat ym. perustuvat osaltaan tähän kauppaan. Miksi yksittäisillä kaupankävijöillä pitäisi olla tällaista valtaa?

Tämä on käsittämätöntä. Ihmiset uskovat, että kaupan perusteella he “tienasivat” jotakin. Kauppa tapahtui jo, eikä se enää ole relevantti. Kaupassa kumpikin osapuoli teorian mukaan kokee tekevänsä hyvän diilin, joten kaupan osapuolet eivät halua sitä perua ja kääntää historiaa taaksepäin. Kyse ei siis ole mistään universaalista totuudesta, vaan kahden ihmisen näkemyksestä, joka ei ole käännettävissä. Sinä et siis voi ostaa tai myydä osakkeita samaan hintaan ellei ilmaannu jotain uutta myyjää tai ostajaa.

Tästä seuraa se, ettei millään asialla ole pysyvää, objektiivista arvoa. Kun joku miljonääri maksaa $70,000 viskipullosta hinta ei voi siirtyä viskipullon ominaisuudeksi. Ei siis pitäisi sanoa “tämä on $70,000 viskipullo”, vaan “tästä viskipullosta maksettiin $70,000” jos siis kauppa kiinnostaa enemmän kuin sen kohde. Ihmiset tavoittelevat rikastumista jotta voisivat joko saada enemmän asioita tai maksaa asioista enemmän. Mikäli oikeudet jaetaan huutokaupalla, raha on vipuvoimaa oikeuksien saamiseksi.

Onko kyse siis rajallisista resursseista? Se mikä oli ennen hulppeaa luksusta on nykyään vain tarve. Ihmiset lappavat ostoskoreihinsa viimeisen päälle jalostettuja elintarvikkeita, valmiiksi viipaloituja kinkkuja, leipiä ja kokonaisia aterioita. Käydään kampaajalla, personal trainerillä ja tilataan palveluita netin ylitse. Olemme kaikki kuin parin sadan vuoden takaisia kartanon omistajia. Palvelijoiden armeija vain on näkymätön. Se toimii tehtaissa meidän hyväksemme.

Mikä siis on enää rikastumisen psykologinen motiivi? Näen yhteyden $70,000 viskipullon ja yhtiöiden triljoonien markkina-arvon välillä. Todellisuus on valjumpi kuin kuvitelmat.

28 tykkäystä

Hyvä kysymys. Rikkaissa länsimaissa motiivi on lähinnä sosiaalinen. Ihmiselle tulee hyvä olo siitä, että hänellä on enemmän jotakin kuin hänen verrokkiryhmällään. Alimmat tarpeet saa tyydytettyä vähemmällä rahalla.

1 tykkäys

Älyttömän hyvä kirjoitus! :smiley: Mietin edelleen, että me (suomalaiset) elämme kuin kartanon omistajat 200 vuotta sitten mutta syömme mielialalääkkeitä enemmän kuin koskaan. Meidän ei tarvitse niittää enää peltoa 12 tuntia päivässä, meillä on sadan tonnin osakesalkut ja aikaa pelata pleikkaria, mutta emme voi siltikään mitä ilmeisimmin hyvin. Mikä on rikastumisen motiivi? Onnellisuuden lisääminenkö, heh hyvä vitsi. Heikot ajat tekevät vahvoja miehiä, vahvat miehet tekevät hyviä aikoja, hyvät ajat tekevät heikkoja miehiä, heikot miehet tekevät heikkoja aikoja.

26 tykkäystä

Onko heikkoa haluta enemmän?

Mielialalääkkeiden käyttö on noussut samassa suhteessa kun diagnoosien. Ei ole kovin yllättävää että kun ei diagnisoida ei saada myöskään hoitoa. Sosiaalisen median syyksi pistäisin myös paljon ongelmista. Ihmiset altistuvat ihan eri tavalla niin hyville kuin huonoillekin asioille netissä, kuin vaikka vain 20v. sitten. En tätä kuitenkaan heikkoudeksi kutsuisi.

9 tykkäystä

Lisäksi nämä diagnoosit korostuvat nimenomaan alemmissa tuloluokissa (työttömyys jne), eikä niiden pitkäjänteisten osakesäästäjien joukossa. Ei sillä, että raha yksinään mitään onnellisuutta toisi tai lisäisi.

Samanlaisia ajatuksia täälläkin. Itseluottamus omaan tekemiseen kasvoi, kun myin joulukuussa Marimekkoa +90€ hinnoilla, Harviaa 60€ kieppeillä ja Qt:ta 140€ kieppeillä. Sen jälkeen kun nämä tippuivat 5-10 % koin että kannattaa ostella takaisin, koska saan jo näin parempaa tuottoa kuin kyseisiä osakkeita holdaamalla. Ja näinhän se käytännössä onkin. Mutta sitten kun lasketaan vielä se 20% lisää ja se todellinen ostopaikka aukeaisi, niin käteinen on jo valitettavan vähissä.

Nordnetin saldon tsekkaaminen kerta kuussa voi olla ihan toimiva ajatus. Itse olen raportoinut exceliin oman varallisuuteni kehittymistä jo monta vuotta puolivuosittain, eli ainakin heinäkuun alussa pitää tsekata salkku, jotta saan taas uuden datapisteen.

Kirjoitin ylempänä, että päätin lopettaa salkun tuijottamisen torstain Harvian verilöylyn jälkeen. Varsinkin tänään tuo tuntuu todella hyvältä päätökseltä, kun avasin kauppalehden ja huomasin että OMX on -3,5% laskussa. Nyt sitten tällä viikolla vielä muutama lisäys halventuvia laatuyhtiöitä yleisnäkymää katsomatta… :slight_smile:

9 tykkäystä

Rikastuminen lisää joidenkin tutkimusten mukaan onnellisuutta siihen pisteeseen saakka, että perustarpeet on turvattu. Eli kyllä tietyllä tapaa rikastumisella on nykypäivänäkin myös oikea funktio. Jokaisen ihmisen perustarpeet tietenkin ovat jokseenkin erilaiset, joten tämä tarkoittaa eri asiaa eri ihmisten kohdalla. Yksi elättää perhettä, toinen tarvitsee autoa elämiseen, kolmas syö enemmän ja neljäs kokee raviurheilun elämän tarkoituksena. Viides saattaa olla nämä kaikki yhtä aikaa.

Silti tuntuu, että olemme kollektiivisesti kuin Hemuleita joiden postimerkkikokoelmat ovat tulleet täyteen. Koemme tyhjyyttä sen vuoksi, että meillä ei ole aitoa tarvetta pyrkiä eteenpäin. Samalla vertailemme yhä helpommin ja nopeammin itseämme muihin, ylikuormitamme dopamiinijärjestelmämme jatkuvilla ärsykkeillä, ja pyrimme menestymään yhä arbitraarisemmilla mittareilla. En ihmettele yhtään että yhä useammat ovat onnettomia.

24 tykkäystä

Ketjussa on ollut kyllä todella hyvää pohdintaa pääkopan sisäiseen toimintaan sijoittamiseen liittyen. Hetken mietin, kuuluuko tämä viestini enemmän sijoitusstrategia-ketjuun, mutta ehkä tämä omien kokemuksien peilaaminen ketjussa esiin nousseisiin asioihin sopii tännekin.

Sitä on joutunut vuoden vaihteen jälkeen hieman seisomaan peilin edessä ja oppimaan itsestään. Vaikka sitä kuinka ajatteli, että on hajauttanut harkiten ja jotenkin tuntee salkussa olevat yritykset, strategian mukaan pystyi toimimaan juuri niin kauan, kun kurssit nousivat. Kyykkäysten kohdalla sitten alkoi taas miettimään suojaustoimintoja, ja tunnistin ne kuitenkin tahtotilaksi ajoittaa markkinaa.

Jossain kohtaa huomasin, että aina jos OSTilla oli käteistä, se alkoi polttelemaan, joten menin käytännössä all in. Kun tammiralli alkoi hieman odotuksista eroavaisissa merkeissä, muutin jotain pienempiä positioita käteiseksi. Nyt kuitenkin se dipeistä ostaminen hirvittää. @yha_musa_soi kuvasi jossain ketjussa hyvin, miten sijoittajan sentimentti äkkiä muuttuu ja laskeviin kursseihin tai dippeihin ostaminen voi ollakin yllättävän vaikeaa.

Toisaalta olen pystynyt vähentämään jossittelua, kun tajusin, että vaikka olisin hyvään aikaan tyhjentänyt salkkuni, niin vasta nyt olisin verotuksen huomioiden tilanteessa, missä saisin osakkeita nettona edullisemmin samaan hintaan tai halvemmalla takaisin. Ja olen melko varma, viitaten yllämainittuun rahojen tilillä poltteluun, että olisin palautellut niitä takaisin liian nopeasti, kuten @Nuuskamuikkunen muutamaa viestiä ylempänä myös kuvasi.

Ehkä tärkein oppi on itselleni on kuitenkin ollut mielenrauhan kasvattaminen ja turhasta kurssien tuijottelusta vieroittuminen. Olen hieman neuroottinen lukujen kanssa muutenkin, ja mitä useammin kursseja katselin päivän mittaan, sitä enemmän tein, tai meinasin tehdä täysin spontaaneja päätöksiä. Kun kurssit tuli pari kertaa uniin, tein tietoisen valinnan katsoa kurssit vain kerran pörssin sulkeutumisen jälkeen. Jossain kohtaa pääsin jopa tilanteeseen, että katsoin ne vain 2-3krt viikon aikana, ja huomasin että tällä oli hyvinvointiani lisäävä vaikutus. Osin tämän vuoksi otin pientä etäisyyttä myös foorumille, mutta huomasin, ettei se itsessään minulla vaikuttanut asiaan.

Koko ajan se sijoitushorisontti alkaa hahmottumaan paremmin ja opettelen katselemaan asiaa etäämmältä. Oma tavoitteeni on päästä oman salkun seuraamisessa ensin viikkotasolle, sitten ehkä kuukausitasolle. Yritän opetella pelaamaan “pitkää peliä” ja toivon, että se on oikea ratkaisu.

Tässä nyt jotain spekulaatioita ja omia ajatuksia henkilökohtaisiin ominaisuuksiini peilaten.

45 tykkäystä

En tiedä, onko kysymykseni epäolennainen,

mutta olen (vallitsevien, mieltä järkyttävien sotatilanneuutisointien ohella) miettinyt tätä sijoittamisen psykologiaan liittyvää kysymystä.

Oletetaan, että esimerkeissäni salkkuun talletettu rahamäärä on ollut kokonaisuudessaan sama.

Kumpi tuntuu sijoittamisessa pahemmalta epäonnistumiselta?

Se,

että muutaman vuoden sisällä perustetun salkun pääoma on jatkuvasti enemmän miinuksella vai se,

että useiden vuosien aikana kasvaneet voitot sulavat vastaavan prosenttiosuuden verran ja salkku päätyy alkupääoman tasolle tai miinukselle?

Onko näiden tilanteiden vertailu missään mielessä olennaista?

Onko tilanteiden tulkinnassa edessä olevan sijoittamishorisontin pituudella keskeinen rooli, ja tietämättä sitä, tulkintaa on mahdotonta tehdä?

Ovatko nämä todennäköisiä vaihtoehtoja ja kuuluvat molemmat sijoittamisen luonteeseen riittävän pitkällä aikavälillä?

Onko ihmismieli sellainen, että nousumarkkina - laskumarkkina - vaihtelua järkeillen, se pystyy selittämään ja ymmärtämään, ja lopulta hyväksymään vallitsevan tilanteen? Hyväksymään sen, ettei ole välttämättä onnistunut tai epäonnistunut sijoittajana, vaan olosuhteet ovat vaikuttaneet tapahtumien kulkuun yli omien sijoittajan taitojen.

Määrittääkö ajankohta, jolloin on sattunut aloittamaan sijoittamisen kuitenkin merkittävästi menestymistä sijoittajana - ainakin lyhyellä tähtäimellä tarkasteltuna? Ja miten pitkä onkaan ajanjakso, jonka jälkeen voidaan alkaa arvioida sijoittajan omien ratkaisujen viisautta ja taidokkuutta ja lukea menestyminen sijoittajan omaksi ansioksi?

Tästä on palstalla jossain vaiheessa kirjoiteltukin, mutta näin tuoreena sijoittajana - miinuksella YTD ja vähän muukin - olisi taas kiinnostavaa kuulla tästä mietteitä :yellow_heart:

7 tykkäystä

"että muutaman vuoden sisällä perustetun salkun pääoma on jatkuvasti enemmän miinuksella* vai se,
että useiden vuosien aikana kasvaneet voitot sulavat vastaavan prosenttiosuuden verran ja salkku päätyy alkupääoman tasolle tai miinukselle?
"
-Jokainen hävitty euro on menetetty euro, oli tilanne tai aika mikä tahansa.

"Määrittääkö ajankohta, jolloin on sattunut aloittamaan sijoittamisen kuitenkin merkittävästi menestymistä sijoittajana - ainakin lyhyellä tähtäimellä tarkasteltuna? Ja miten pitkä onkaan ajanjakso, jonka jälkeen voidaan alkaa arvioida sijoittajan omien ratkaisujen viisautta ja taidokkuutta ja lukea menestyminen sijoittajan omaksi ansioksi?
"
-Omia tuloksia voi verrata sopivaan indeksiin ensimmäisestä päivästä alkaen josta voi arvioida omia taitoja.
-Jokainen tappio vähentää kaikkia tulevaisuuden tuottoja koska pääoma alentunut. Eli jos ajattelee että teet todennäköisesti aluksi tappiota mutta kun opin niin tuotto paranee ei välttämättä päde koska alkuvaiheen tappiot kuormittaa tulevaisuuden tuottoja jokaisena tulevana vuotena kesti sijoitusura vaikka kymmeniä vuosia.

-Psykologisesti en osaa sanoa, onko sijoittaja onnistunut jos indeksi laskee -30%, mutta oma salkku on laskenut -20%, koska sijoittaminen on täysin järjetöntä jos siinä häviää rahaa. Sama kuin menisi töihin ja maksaisi siitä työnantajalle. Oppimisprosessikaan ei takaa että tuotot joskus kääntyy plussalle, koska on matemaattinen fakta että hyvin pieni osa kaikista sijoittajista lyö indeksi pelkällä tuurilla 50v ajan, koska yrittäjiä on maailmassa vähintään satoja miljoonia, mutta pieni osa erittäinkin taitavista sijoittajista tekee tappiota koko sijoitusuransa ajan pelkän huonon tuurin vuoksi.

2 tykkäystä

Huomiseksi laitettu härskit pilkit: Harvia, Orthex, Solteq, Engie, Titanium. En avaa pörssisivuja, työpäivän lopetus ajoissa, teen ruisleipää ja käyn puntilla. Illalla sauna. Keskiviikkoaamuna katson menikö pilkit läpi, jatkuuko sota, onko Suomi vielä Maailmanmestari. Kaikille tsemppiä ja (karhun)halit huomiseen!

6268mu

24 tykkäystä

Mietin tässä että kuinkahan paljon markkinatrendit (nousu- ja laskumarkkina) mahtavat vaikuttaa sijoittajien pitkäjänteisyyteen.

Ei ole nimittäin yllättävää, että ihmisen kyky suunnitella henkilökohtaista tulevaisuutta korreloi vahvasti sen kanssa, minkälaisessa asemassa tai tilanteessa ihminen elää. Tämä on ihan luonnollista. Jos ihminen esimerkiksi kokee olonsa poikkeuksellisen turvattomaksi, terveydentila romahtaa tai ihminen ajautuu vaikka yhteiskunnan pohjalle, ei ole mielekästä suunnitella omaa elämää 20 vuoden päähän, jos ei edes tiedä miltä elämä näyttää viikon päästä. Ainahan se tulevaisuuden suunnittelu muuttuu jos jotain dramaattista tapahtuu. Jos aikomuksenasi on ajaa 500 km matka autolla, ei ole mieltä suunnitella matkareittiä sen enempää jos rengas puhkeaa yhtäkkiä.

Vastaavasti jos ihmisen perustarpeet ovat kunnossa ja lähitulevaisuus on hyvin ennustettavaa, on tulevaisuudenkin suunnitteleminen helpompaa. Jos esim tiedät että palkka kilahtaa tilille säännöllisesti kahden viikon välein jonka avulla lähiaikojen menot on turvallisesti budjetoitu, pystyt paremmin keskittymään asioihin, jotka vaikuttavat vuosikymmenien päähän, vaikkapa 30 vuoden tasalyhennyslainan ottamiseen ja talon hankintaan.

Voikohan tämä olla syynä sijoittajien pitkäjänteisyyden ”romahtamiseen”, kun taloudessa on epävarmoja elementtejä, kurssit ottavat turpaan ja oma varallisuus laskee joka päivä.

Kun taloudessa menee hyvin ja oma salkkufirma tekee kaikkien aikojen tuloksen, on mukava pohtia sitä 10 vuoden päässä siintävää hunajapurkkia, kun yhtiöstä on kuoriutunut alansa markkinajohtaja ja mitä kaikkea. Sitten kun ympärillä mikään ei vaikuta hyvältä taloudessa ja sentimenttikin on hapan, sitä haluaa vaatia omalta salkkufirmalta edes jotain lohtua seuraavalta kvartaalilta, eikä muisteta että tähän firmaanhan lähdettiin alunperin 10 vuoden holdaus ajatuksella.

En tiedä onko näillä asioilla mitään tekemistä keskenään. Yleensäkään ei ole mitään dataa, miten sijoittajien pitkäjänteisyys muuttuu markkinatrendien mukana. Mietin vain tämmöistä. Kuulostaako yhtään loogiselta? Niin tai näin, oli markkinatrendi ja sentimentti mikä tahansa, ehdotan silti pitkäjänteisyyden säilyttämistä sijoittamisessa.

34 tykkäystä

Buffetin sanoin:
“its an easy game if you can handle your emotions”

pitää kestää laskut. se kuuluu pelin henkeen.

19 tykkäystä

Se on jännä, miten pitkäjänteisyys on paljon helpompaa nousu- kuin laskumarkkinassa. Kovan laskun keskellä iskee helposti paniikinomainen tunne pintaan ja paniikissa ihminen usein ei tee järkeviä päätöksiä.

Yksi jännä ilmiö on nykyisen kehityksen jatkumisen arvailu, kun noustaan, monet ajattelevat että nousu tulee jatkumaan. Vastaavasti kovan laskun keskellä monet ajattelevat, että lasku tulee jatkumaan. Todellisuudessa kukaan ei tiedä, mihin suuntaan markkinat menevät lähitulevaisuudessa. Ei kukaan - arvailuja ja ennustuksia on laidasta laitaan ja tietenkin aina joku osuu oikeaan mutta systemaattista tietoa ei ole kenelläkään.

Buffett on monesti (viimeksi taannoisessa yhtiökokouksessa) sanonut, että hänellä ei ole tietoa, mihin osakemarkkinat ovat menossa ja sen takia hän tekee sijoituksensa markkinasentimentistä välittämättä. Osakepoimijan näkökulmasta tämä on varmaan psykologisesti järkevä tapa - vähentää stressiä, kun ei liikaa seuraa yleistä markkinakehitystä. Indeksisijoittajalla on kaikkein helpointa, sen kun sijoittaa säännöllisesti indeksirahastoon ja antaa olla.

PS. Buffetista voi mainita jännän ilmiön, aina, kun hän alkaa jäädä indeksille alkaa sellainen jännä arvostelu, jossa todetaan tyyliin, että hän on menettänyt otteensa. Sitten, kun tilanne korjaantuu arvostelu hiljenee. Buffetin Apple-sijoituksiakin kritisoitiin, sen jälkeen kun osakekurssi moninkertaistui sekin arvostelu hiljeni.

Eli vahingonilo on yksi sijoitusmaailman ilmiö, mistä puhutaan aika vähän, mutta mikä on ihan todellinen ilmiö.

25 tykkäystä

Jep juuri näin. Ihminen ei ole vahvimmillaan tekemään täsmällisen rationaalisia ja hyviä päätöksiä edes stressittömässä tai virkeässä mielentilassa. Jokainen voi arvata, lisääntyykö vai väheneekö huonojen päätösten tekeminen, kun ympäristö tai mikä tahansa ajaa stressin, paniikin ja unettomuuden valtaan. :grin: Tämän takia omasta hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta edes sijoitustenkin vuoksi, varsinkin laskumarkkinassa.

Ostan myös tuon, että ihmisillä on tapana ekstrapoloida osakekursseja tulevaisuuteen eivätkä aina hyväksy tosiasiaa, että suunta voi kääntyä milloin vain. Sijoitusvirheet -ketjussa @yha_musa_soi totesi jälleen hienossa viestissä, että ihmiset eivät ole kovin lahjakkaita käsittelemään niinkin selvää asiaa kuin sattumanvaraisuus.

12 tykkäystä

Mikko Mäkinen kirjoittaa Sijoitustiedossa sijoittamisen psykologiasta

40 tykkäystä

Hyvä artikkeli. Sijoittamisen psykologiasta puhutaan aika vähän verrattuna moniin muihin asioihin. Kuitenkaan harva sijoitusstrategia toimii, jos ns. tiukan paikan tullen hermot pettävät ja paniikki / pessimismi tms. valtaavat mielen. Tätä puolta pitäisi enemmän tuoda esiin ja mieluusti jo etukäteen, esim. aloittelevalle sijoittajalle heti alussa. On helpompi sijoittaa ja pitää mielensä rauhallisena, kun tietää miten markkinat toimivat.

7 tykkäystä

Lämmin lukusuositus tuolle Mikon kirjoitukselle minultakin!

4 tykkäystä