Sijoittamisen psykologia

Eikö olekin hieman huvittavaa, kun laskun sattuessa kaikki ovat joko keventämässä tai lisäämässä ja ottamassa voimakkaasti näkemystä? Uutisia ja Twitterin sekä foorumin viestejä kytätään kuin viimeistä päivää ja ennen laadukasta keskustelua sisältäneet ketjut täyttyvät lyhytnäköisestä viestitulvasta. Kursseja seurataan hetkihetkeltä ja päivän sisäisistä liikkeistä joko noustaan euforiaan tai laskeudutaan alamaailmaan. Ennen tätä viikkoa suurin osa ei varmaan osannut edes nimetä Valkoisen talon tyypeistä nimeltä yhtä useampaa.

Medioiden klikkiotsikot eivät tee sinusta parempaa sijoittajaa, vaan pikemminkin hämmentävät ja sekoittavat oman loogisen ajattelusi. Niin sanotut pitkäjänteiset sijoittavat muuttuvat tässä tilanteessa veivaajiksi. En tarkoituksella käyttänyt sanaa treidaaja, koska treidaamiseen vaaditaan enemmän kuin pelkästään osto- ja myyntinappien painelun taito. Veivaajia yhdistää lyhyen aikavälin liikkeet intuitiolla (mutulla) ilman siihen tarvittavaa tietotaitoa kuten teknisen analyysin osaamista.

Räikeä esimerkki medioiden tekemästä pelon lietsonnasta, joskin tahattomasta, oli eilisen (7.4.2025) Ylen ja MTV:n pääuutislähetykset, joissa pääaiheena olivat pörssikurssien laskut ja ulkomaankirjeenvaihtajat Yhdysvalloista kommentoivat pörssikursseja…

Ei siinä, esim. Lepikköä tai jotakin muuta treidaajaa olisi ollut varmaan vaikea saada treidisetupin takaa kommentoimaan liikeitä markkinoiden ollessa auki. Pankkien ekonomistit ja analyytikot eivät puolestaan ole päivittäisten pörssin liikkeiden asiantuntijoita. Milloin viimeksi sijoittaminen on ollut Ylen pääuutislähetyksessä aiheena, vieläpä pääaiheena? Niimpä.

Kun faktat muuttuvat muutan mieleni, mutta suurimmalla osalla piensijoittajalla ajatuksen juoksu sumentunee otsikoiden huutaessa lopullista syöksykierrettä, kurssien ollessa kirkkaan punaisia ja ympäristön muuttuessa ennalta-arvaamattomaksi. Oman salkun riskitasoa on hyvä välillä tarkastella ja kriittisesti pohtia, millä osakkeilla on todella oikeutus kuulua tähän arvokkaaseen ja tarkasti valikoituun joukkoon.

Tällä J.P. Morganin graafille on muuten syynsä.

investor-return-gap

Tämä pohdinta on suunnattu yhtä hyvin itselleni, kun huomaan markkinoiden vaikuttavan myös minuun, vaikka pidän itseäni varsin rationaalisena ihmisenä. Rakastan tätä ketjua ja haluaisin kuulla psykologiasta lisää laadukasta keskustelua. Toivottavasti kanssasijoittajat pystyvät tekemään rationaalisia ja oman sijoitussuunnitelman mukaisia päätöksiä myös näiden muutoksellisten aikojen keskellä.

Joskus on muuten hyvä aika jättää kurssien ja uutisten tuijottelu vähemmälle ja laittaa vaikka 1980-luvun hevi soimaan lujaa kaiuttimista tai tehdä jotain sellaista mistä lapsena haaveili ja nauttia hetkestä.

43 tykkäystä

Ei kaikki, mutta ne jotka eivät tee mitään ei jaksa aikaansaamattomuuttaan julistaa.

12 tykkäystä

Seligsonin uusimmassa katsauksessa käsitellään sijoittamisen riskejä, psykologiaa ja epävarmuuden kanssa elämistä useamman sivun verran (lukusuositus!).

Nostan sieltä tämän tähän:

"Epävarmuus on luontainen osa sijoittamista ja sen hallinta alkaa sijoitussuunnitelman laatimisella. Sijoitussuunnitelma auttaa määrittämään selkeät sijoitustavoitteet, aikahorisontin, sijoitusten hajautuksen ja sopivan riskitason. Oikean riskiprofiilin määrittely on
keskeistä: riskinsietokykyinen sijoittaja on valmis hyväksymään markkinoiden heilahtelut, kun taas jollekin toiselle saattaa sopia vähäriskisemmät sijoituskohteet.

Sijoitussuunnitelman seuraaminen auttaa hallitsemaan epävarmuuden psykologisia vaikutuksia, mikä vähentää impulsiivista ja tunteiden ohjaamaa päätöksentekoa. Epävarmuuden hallinnassa korostuvat erityisesti aikahorisontti ja sijoitusten hajautus. Pitkällä aikavälillä markkinoiden lyhyen aikavälin heilahtelut tasaantuvat. Sijoitusten jakaminen useisiin eri omaisuusluokkiin, sektoreihin ja alueisiin taas pienentää yksittäiseen sijoituskohteeseen liittyvää riskiä. "

https://www.seligson.fi/sco/suomi/ajankohtaista/katsaus-1-2025/

7 tykkäystä

Onko kukaan lukenut Lauri Nummenmaan uutta kirjaa, jossa tarkastellaan tunneaffekteja ja taloutta? Sieltä lisää tuttuja / uusia näkökulmia keskusteluun?

Lienee se yleisin reaktio tällaisessa maailmantilanteessa, panikointia enempi tai vähempi, tavalla tai toisella, sekä tarvetta jakaa tuntemuksia ja kahmia laadukasta tai vähemmän laadukasta tilannetietoa monesta eri lähteestä, luotettavista tai vähemmän luotettavista.

Omakohtaisesti en ikinä ota kantaa politiikkaan tai yleisestikkään nykyiseen maailmantilanteeseen. En etsi tai kaivele tässäkään tapauksessa tietoähkyä itselleni, kun sille ei ole tarvetta. Elelen ikään kuin mielipiteettömänä sivustaseuraajana osittaisessa uutispimennossa, yllättävän toimivaa, vaikka itse sanonkin. Mitä enemmän asioita pyörittelisin ja vatvoisin, sen enemmän ne menisi järjen sijaan tunteisiin. Pörssilaskut ja -romahdukset kuuluu luonnollisena osana sijoittamiseen, otan ne samalla tyyneydellä vastaan, kuin nousutkin.

Mitä tulee sijoituksiin, niin sijoitussuunnitelma on vakaa peruskallio, se pysyy ja sen mukaan etenen, aivan kuten yleisesti opetetaan. Ei ikinä tunteella, vaan järjellä. Ei panikoiden, vaan tyyneydellä. Ei itsepetoksia, vaan itsevarmuutta. Päätöksenteko ja päättäväisyys ovat selkeitä vahvuuksiani, sijoittamisessa sen olen huomannut hyvin.

Se on just näin. Kun tavoitteet, aikahorisontti, hajautukset ja se pitkälti aloittelijan virheiden kautta sisäistetty riskitaso löytyy ja nämä kaikki yhdistyy, syntyy toimiva ja pitkäjänteinen sijoitussuunnitelma, jossa uskaltaa pysyä markkinoiden vuoristoradan heitellessä suuntaan tai toiseen. Tärkeintä on pysyä suunnitelmassa, koska siitä poikkeaminen johtaa pahimmillaan niihin epätoivottuihin sijoitusvirheisiin.

7 tykkäystä

Tämä on osin mutuilua, mutta veikkaan, että aika moni on ajanut omalle sietokyvylleen aivan liian suurella osakepainolla / ei ole vararahasto ollut kunnossa ja nyt kun pörssit dippaavat niin sykkeet nousevat. Tässä se sijoitussuunnitelman tekeminen / päivitys / selkeyttäminen auttaa paljon.

Jos ei ole esimerkiksi omalle psyykkeelle sopivan kokoista vararahastoa (ei siis käteiskassaa lisäostoihin, vaan esim. 3-12 kuukauden menot säästettynä “pahan päivän varalle”), niin alkaa kummasti ahdistamaan salkun sulaminen jos kaikki ylimääräinen raha on osakkeissa kiinni, ja tällöin huonojen sijoituspäätösten todennäköisyyskin nousee.

Tämä on siis nähdäkseni oivallinen paikka monelle tarkastella omia tuntemuksia: stressaako liikaa ja jos kyllä, niin kannattaa tehdä muutoksia jatkossa. Teoreettinen “optimi” on aivan eri kuin se, minkä kanssa kukin pystyy oikeasti elämään.

11 tykkäystä

Itselläni osinkosijoittaminen on ajatuksia selkeyttävä ja stressitasoa laskeva strategia vaikka tunnustankin, että tuotto on vaatimaton eikä edes korvaa näitä pörssilaskuja.
Itse vedän 100% osakepainolla ja lisään palkasta joka kk noin 1% salkun nykyiseen kokoon nähden. Osinkostrategia ei tuota kunnolla jos osakemäärät eivät ole tapissaan eli mitään 60% cash ja osinkosijoittamisen yhdistelmää tuskin usein näkee.
Nyt on tarkoitus lisätä entisestään hajautusta osinkotuottoon, ettei pääosa “palkasta” tulisi keväällä.
Osinkostrategialla paniikkimyynnit ei tule mieleen koska jos otat osakkeet rahalle niin tuotto lakkaa kokonaan.

13 tykkäystä

Jännää tämä psykologia, tässä sijoitukset ovat valuneet alaspäin ison summan rahaa lyhyessä ajassa. Mutta ei silti tunnu hirveän pahalta, vaikka absoluuttiset summat alkavat lähennellä jo finanssikriisin aikaa (silloin prosentit olivat paljon kovemmat, mutta salkku pienempi).

Olen jotenkin saavuttanut sellaisen moodin, että seuraan prosentteja, en niinkään euroja. Ja kun kerran* olen mennyt sen -50% pudotuksen ei tämä tähänastinen tunnu vielä juuri miltään.

Tsemppiä kaikille kaiken tämän epävarmuuden keskelle. :slight_smile:

*Edit: tämän lisäksi on ollut muitakin suht isoja pudotuksia, milloin mistäkin syystä johtuvia. Mitenkään vähättelemättä nykykriisiä oli esim. eurokriisissä ja finanssikriisissäkin ainekset todella pahaan vaihtoehtoon (sen takia kurssit romahtivatkin). Koronakriisissä elettiin myös äärimmäisen epävarmuuden aikaa.

Eivät kriisit sinällään ole mitään “yllättäviä” asioita, niitä tulee ja menee koko ajan, niiden syyt vaan ovat usein yllätyksiä. Ja vaikutukset niin reaalimaailmaan kuin kursseihinkin vaihtelevat.

7 tykkäystä

Pitäisikö sijoittamisen olla kivaa?

Mitä on kiva? Kiva on jotain tekemistä, joka erittää aivoissa mielihyvän hormoneja. Voidaan myös lisätä joukkoon motivaatiota ja muita positiivisia tunteita synnyttävät hormonit.

Jos sijoittaminen on kivaa, niin miksi se on kivaa? Siksikö, että saat jatkuvasti dopamiinia etsiessäsi uusia kohteita tai miettiessäsi toimenpiteitä olemassa oleville sijoituksille. Mahdollisuus voittoon on motivoiva voima, se on tutkitusti koukuttavampaa kuin itse voittaminen. Jos tämä on sijoittamisen syy, niin olisikohan kannattampaa tehdä jotain muuta rahoillaan, sillä tunteiden mukaan sijoittaminen on varmaan yksi huonommista sijoitusstrategioista.

Jotkut oikeasti pitävät yrityksen arvottamisesta ja sen perusteella hallitusta pääoman allokoinnista. Warren Buffet -tyyppinen sijoittajaesimerkki. Kuinka moni on sellainen? En ainakaan itseäni voi sellaiseksi kehua. Osittain siksi, että uskon kutakuinkin tehokkaisiin markkinoihin, joissa hinta sisältää jo muiden tekemänä tuon arvottamistyön ja toiseksi siksi, ettei se anna tarpeeksi kiksejä.

Rahastosijoittaminen on aivan älyttömän tylsää, mutta pelkästään rahan arvolla mitattuna varmasti paras tapa suurimmalle osalle. Voisi verrata siihen, että ei ole välttämättä aina kivaa urheilla tai syödä hyvin, mutta se on terveydelle kuitenkin hyväksi. Samoin voisi indeksirahastot olla rahallisesti terveellisiä vaihtoehtoja, mutta eivät ne kivoja ole ja pitäisihän elämässä kivaakin olla. Vaikeaa vain on löytää asioita, joista enemmän voisi koukuttua, kuin rahan kasvattaminen digitaalisesti nappeja painamalla. :slight_smile:

Resortista random tajunnan virtaa, 6vk loman aikana alkaa tylsää tulla :smiley:

23 tykkäystä

Jokaisen osakesijoittajan pitäisi minusta henkisesti olla valmis sellaiseen n. -50% tiputukseen salkussa. Siinä mielessä että sellaisen tapahtuminen ei aiheuttaisi kriisiä, eli velkaa on niin että tuollaisen kestäisi ym.

8 tykkäystä

1929-33 osakkeet putosi keskimäärin 90%. (btw. Smooth-Hawley tariffit signattiin 1930).
1973-74 osakkeet putosi keskimäärin 70% ja Dow-indeksi 50%.
2007-2009 S&P500 putosi 58% ja mun oma salkku “vain” 50%.

Kuka hullu masokisti oikeasti haluaa käydä läpi tuollaisia pudotuksia? Come on. Itse kärsin vuosia dot-com-romahduksen ketutuksesta. Harmitti ihan sikana. Nasdaq putosi tuolloin liki 78% (maaliskuu 2000 - lokakuu 2002). Mun oma salkku romahti suurelta osin kanssa 75%. Vaaditaan hurjat prosentit, jotta olet takaisin lähtötilanteessa. Plus moni eilisen liideri ei nouse takaisin koskaan ja rahat on jumissa liki kuolleessa konissa (lycka till).

Ei mulla ton enempää. Itse poistuin kasvulapuista jo muutama kuukausi takaperin, kun ymmärsin laskun alkavan. Nyt nukun hyvin ja hillot odottaa iskun paikkaa. En osallistu laskuihin ja tappiot otetaan nopeasti hymy huulilla.

16 tykkäystä

Ei varmaan kukaan, mutta kun meillä muilla ei ole kristallipalloa.

Kerro toki ensikerralla muillekin milloin lasku alkaa, ja muistaisitko ilmoittaa myös, kun tulee se iskun paikka.

19 tykkäystä

StanW ilmeisesti viittaa nimimerkillään ja syklin tunnistamisellaan Stan Weinsteinin kirjaan, joka tosiaan on melko hyvä opus, kun haluaa teknistä käyttää apuna tulkitsemaan osaketta tai koko markkinaa.

Itse suosittelisin jokaiselle “perinteisiä” sijoituskirjoja lukeneille vähintään Weinsteinin, O’ neilia ja Minerviniä. Niissä pääsee sukeltamaan täysin uudella tavalla sijoitusmaailman tulkintaan. Oppeja voi täysin käyttää osakepoiminassa, eikä vaadi treidausta.

4 tykkäystä

Jos se on helppoa niin tällä tekisi todella paljon rahaa, jo pelkästään isoimpien laskujen välttäminen ja vain nousussa mukanaoleminen indeksissä toisi helposti Buffett-tyyppisiä tuottoporosentteja tai ylikin. Tämä siis hyvin karkealla sihdillä. Vähän kun hioisi strategiaa niin voisi päästä selvästi Buffettia parempiin tuottoihin.

Tämän tyyppisiä ratkaisujahan on tehty mm. rahastomuodossa mutta eipä niistä kukaan ole pystynyt pidemmän päälle tuottamaan huimia tuottoja. Pitkälinjalaisena varmaan itsekin muistat näitä virityksiä ihan sieltä 1990-luvun lopulta saakka. Yksikään ei ole tänä aikana onnistunut pysyviin huipputuottoihin.

Ajatus markkinoiden käänteiden ennustamisesta on houkutteleva ja sillä tekisi paljon rahaa jos siinä onnistuisi edes joten kuten systemaattisesti. En vaan ole vielä löytänyt tahoa, joka siihen kykenisi pidemmän päälle.

PS. Olen siis myös sijoittanut tällaisiin tuotteisiin aikoinaan vuosien varrella mutta myöhemmin luopunut niistä kokonaan.

10 tykkäystä

Tuo -50% ei valitettavasti ole riittänyt edes MSCI ACWI IMI indeksiä seuraavalle SPYI:lle viimeisen 25 vuoden aikana.

Salkkuketjun perusteella monella foorumilaisella on sellainen salkku, että kannattaa varautua vähintään -80% romahdukseen. Taisi monelle salkulle tulla yli -50% drawdown jo 2021 alkaneessa romahduksessa.

Näin kävi myös Hesulin small cap indexille.

14 tykkäystä

Kaivelin tuossa pidemmän aikavälin tuottoja, Seligsonilta löytyy helposti rahastojen 20 vuoden tuotot annualisoituina niin niistä saa suuntaa-antavaa ideaa tuotoista pitkällä aikavälillä.

image

Kuten näkyy, pitkällä aikavälillä jopa matalakuluisten indeksirahastojen tuotot jäävät yksinumeroisiin prosentteihin. (Amerikka-rahasto on tuottanut hyvin mutta sillä ei ole vielä 20 vuoden historiaa, 15 vuoden vuosituotto on +12,4%).

Äkkiseltään ajatus sijoituksesta markkinoille, mistä saa tyyliin alle 10% tuottoa toisinaan yli 50% laskujen kanssa ei kuulosta niin houkuttelevalle. Mutta korkoa korolle -ilmiö antaa pitkäjänteiselle sijoittajalle ihan kelpo tuotot.

No, tämä oli tällainen pieni ajatusleikki mutta yhdistettynä tuohon @CitizenJ :n postaukseen antaa vähän realismia pitkän aikavälin sijoittamisesta ja siitä, millaisiin tuottoihin ja heiluntaan kannattaa henkisesti varautua.

Edit. Samalla 20 vuoden ajanjaksolla pitkän koron rahastot (niin valtiolaina- kuin corporate bond -rahastot) ovat tuottaneet n. 2,4% vuodessa. Eli kaikki osakerahastot ovat voittaneet korot tänä aikana.

14 tykkäystä

Markkinan suunaan tiedostaa rehellisesti ihan hyvin, jos opiskelee kaiken tarpeellisen teknisen analyysin fundan ohella. Se vain vie vain aikaa. Palstapoliisi voi ampua next, mutta luettuasi kaikki perusteokset ja kokemusta on +20 vuotta, edes pingviini et voi missata markkinan suuntaa.

Osta vaikka New York Institute of Finance John. J. Murphy. Tai noi muut kirjat, jotka jo mainittiin ketjussa.

1 tykkäys

Eipä siihen paljon opiskelua tarvi. Suunta on aina ylöspäin, jos ei tänään eikä tällä viikolla niin tänä vuonna tai vuosikymmenellä ainakin.

2 tykkäystä

Voin antaa esimerkin tyypillisestä ohjeesta, mitä näissä kirjoissa opetetaan.

50/80- sääntö on todettavissa olemassa olevaksi tutkimalla pörssin voittajaosakkeet vuosikymmenten ajalta ja niiden käyttäytymismallit…googlaa jos et tunne sääntöä.

Kirjathan pääasiassa käsittelee näitä voimakkaasti kasvavia superperformoivia yhtiöitä, siis voittajayhtiöitä…kasvua 25% tai enemmän. Googlaa tai kysy tekoälyltä mikä on CAN SLIM.

Kun sitten tällaiseen ohjeeseen törmäät ja epäilet tai uskot sitä, niin avaa kone ja katso Helsingin voittajat…löytyivät myös Inderesin mallisalkusta: Harvia, Qt, Kamux, Revenio jne. No, miten kävi laskussa, toteutuiko sääntö…todellakin kirjaimellisesti. Voittajaosakkeet kohtaavat laskumarkkinassa 50-80% laskun huipuistaan…sääntö on ja voi hyvin edelleen tänäkin päivänä.

Ja kuten Stan Weinstein opettaa, älä omista osakkeita syklin neljännessä vaiheessa. Myöskään ostaa ei saa silloin ja hän lisää vielä, että salkuun saa huomattavasti lisää tuottoa jo sillä, että pitää tästä ohjeesta kiinni.

Kokemusta ei kirjoista saa, mutta kun elät todeksi niitä opetettuja asioita, niin ne alkaa iskostumaan nuppiin. Itse luin viime vuonna noin 15 sijoituskirjaa, jotka piti kaikki tilata ulkomailta. Valitettavasti suomeksi ei saa ja kirjastoista ei löydy. Parhaita sijoituskirjoja on nuo aikaisemmin mainitsemani vaikka menevätkin treidauksen puolelle. En voi edes verrata Seppo Saarioita tai Kim Lindströmmejä näihin…kyllä nämä on parasta hardcorea ja vastinetta rahalle, missä asiat käydään läpi kädestä pitäen.

Lopuksi vielä tuo Weinsteinin syklikuvaaja.

Lisään vielä sektoriajattelun, mikä on myös kirjoissa opetettu. Mikä on kulloinkin vahva trendaava sektori?

Missä syklin vaiheessa koronassa oli energia, shipping, metallit?..2

Missä syklin vaiheessa on ollut kotimaiset kiinteistöyhtiöt jo pitkään?..4

Missä syklin vaiheessa on terveydenhuolto pohjoismaissa ja jenkeissä?..2

Ja lähes vitsinä…missä syklissä Neste on?

Älä omista tai osta 4 syklissä olevia sektoreita tai lappuja.

22 tykkäystä