Sijoittamisen psykologia

Ihminen havaitsee villieläimen.

Ihmiseen on ohjelmoitu kolme toimintatapaa:

  1. juokse pakoon
  2. taistele
  3. jähmety ja toivo että villieläin ei huomaa tai ei kiinnostu

Pikkuisen vielä hieman eri näkökulmasta sitä miksi minkäänlainen vivun käyttö ei saa tulla kenelläkään kysymykseen ennen kuin on kokenut yhden oikean laskumarkkinan:

Syvästäkin korjausliikkeestä (esim. helmi–maaliskuu 2020) voi selvitä oikein hyvin sillä että (3) jähmettyy.

Sitten kun parin kuukauden päästä on jo tukevaa maata jalkojen alla, juhlii itseään “laskumarkkinan” sankarina kun hermo piti.

Oikea laskumarkkina jauhaa tomuksi monen sellaisen joka olisi selvinnyt syvästäkin korjausliikkeestä jähmettymällä. Laskumarkkinalla sijoittajasta tulee ihan eri tavalla oma pahin vihollisensa kun moni inhottava psykologinen ilmiö ja prosessi pääsee kunnolla mehustumaan.

Itse en ole koskaan mennyt tilttiin mutta turhia laskumarkkinapsykologiaan liittyviä hölmöilyjä todellakin.

Tämä kaikki sen kummemmin ennustamatta koska laskumarkkina mahdollisesti tulee.




32 tykkäystä

Aiemmin jo kerroin, että stressiä mulle aiheutti paljon Nordnetin tilien yleisnäkymän jatkuva vilkuilu ja senkin taisin ilmaista, että omalla kohdalla jatkuvasta vilkuilusta ei ollut hyötyä. Kerroin myös siitä, miten paljon sijoitusstressiä vähensi käyntikertojen vähentäminen. :slight_smile:

Tämän ketjun ansiosta olen motivoitunut entistä paremmin ja fiksummin esim. tämän sijoitusstressin vähentämiseen sekä oman sijoitusajattelun kehittämisen. Nyt en avaa Nordnettiä kuin ihan pari kertaa päivässä, jos sitäkään ja lähinnä vain silloin, kun se aidosti tuntuu hyvältä ajatukselta. Nyt kun sen avaa harvemmin, niin toki isot miinukset harmittavat, mutta ei edes samalla tavalla kuin ennen, kun availi/klikkaili sitä useammin auki. Harmituskerrat ovat harventuneet huimasti ja “kertaharmituskin” on pienempi - tämä kaikki vain pienillä muutoksilla.

@lazyway n innostamana seuraavaksi en käy edes joka päivä tai päiviin. Voi olla, että palaan myöhemmin siihen omasta aidosta halustani, että käyn vaikka pari kertaa päivässä, mutta haluan kokeilla tuotakin ettei käy päivään tai päiviin. :slight_smile:

Olen aiemminkin sanonut täällä foorumilla, että yleistyvät sijoitusmaailman tyyppien avautumiset punaisista prosenteista ja mokista ovat auttaneet ymmärtämään sen entistä paremmin, miten fiksummillakin voi mennä yksittäinen vuosi huonosti jne. Toki nämä ovat itselleni olleet ennenkin selviä asioita, mutta kaikesta huolimatta nuo ovat tärkeitä ulostuloja, jotka saavat omatkin ajatukset oikeaan perspektiiviin. Mallisalkun viime vuosi ei ollut kovinkaan erikoinen, tosin senkin salkun tuotot olivat kovat verrattuna siihen nähden, miten pörssit normaalina vuotena kehittyvät ja mallisalkun koko historia vasta totuuden kertoo. :sunglasses:

On hienoa, kun tuossa yllä erilaiset sijoittajat kertovat omia ajatuksiaan, sieltä voi jokaisen kirjoituksesta löytää jotain vinkkejä omaan ajatteluun. :blush:

26 tykkäystä

Tähän pyritään, itsellä oli joskus myös tapana vilkuilla NN omistusten kursseja ~100krt/pvä.

Tämä loppui kun viihdytin itseäni rakentamalla itselleni ’mahdollisten ostettavien’ seurantalistoja erilaisista näkökulmista, mutta nyt on tullut jatkuvalla syötöllä mulkattua näitä listoja :face_with_monocle:

Olen pohtinut seuraavaan toimintamalliin siirtymistä:

  • käyn aamupäivällä katsomassa listat
  • jos näyttää edes etäisesti mahdolliselta että jokin niistä muutamasta osakkeesta joita saatan ostaa, niiaa riittävästi, teen ostotoimeksiannon (en koko sijoitettavaa summaa) sillä hinnalla joka on mielestäni hyvä diili
  • suljen NN

Olen tällä hetkellä lähinnä vain ostelemassa, mutta koko ajan hitaammin, tarkemmin ja rauhallisemmin joten ei ole mitään järkeä tuijottaa vaikkapa Fodelian kurssia kun voi aamusta lyödä ostarin sisään ja loppupäivän lepuuttaa silmiä :smile:

10 tykkäystä

@Sijoittaja-alokas huomio salkun jatkuvasta tuijoittamisesta pisti itseänikin miettimään omaa toimintaani. Liian usein on tullut vilkuiltua salkkua, tosin syy vilkuiluun on ollut lähinnä se että seuraan niiden osakkeiden kursseja jotka ovat ostolistalla ja mihin suuntaan menevät. Samalla on toki tullut katsottua oman salkun tilanteen. Sellaista mielipahan tunnetta ei synny arvonmuutoksista, mutta satunnainen vilkuili häiritsee keskittymistä työhön yms. Ihan sama kuten jokin facebookin avaaminen… ja se on huono, ihan sen takia ei kannata.

Nykyisin, tai olen jo vähän pidempään yrittänyt tehdä niin että salkun tilanteen katson aamulla ennen töiden alkua, päivällä lounasta syödessä ja sitten iltapäivällä noin viiden aikaan jenkkipörssin avauduttua, tämä on minusta ihan Ok. Usein on tästä pyrkimyksestä huolimatta tullut vilkuiltua johonkin random aikaan päivällä. Mutta alokkaan avauksen jälkeen mietin miten voisin vielä parantaa tilannetta, ja nyt viime viikolla olen vihdoin koittanut ottaa käyttöön nordnetin kurssihälytyksiä, täytyy sanoa että ovat auttaneet… ei tarvitse käydä katsomassa missä kurssit menee niiden yhtiöiden osalta joista olen kiinnostunut… jos luuriin ei ole ilmestynyt ilmoitusta, ei ole syytä käydä katsomassa tilannetta tai ylipäänsä tehdä mitään. Tulen ehdottomasti laajentamaan näiden käyttöä.

10 tykkäystä

Tällaisten laskuperiodien aikana tulee itsekin mietittyä sijoittamisen psykologiaa ja omaa suhtautumista sulavaan salkkuun. Kun syöksy jyrkkenee, hiipii mieleen jatkuvasti ajatus, että kannattaisiko myydä OST-omistuksia, olla hetken katsomossa ja ostaa hetken päästä halvemmalla takaisin. Tämä on sinänsä epäloogista, koska osakkeiden joiden tarina/sijoitus-case on pysynyt käytännössä muuttumattomana (esim. Qt, Harvia, Remedy), tuottopotentiaali kasvaa kokoajan kurssien laskiessa.

Oma strategiani on ostaa pitkään pitoon laadukkaita yhtiöitä sekä OST:n että AOT:n puolelle ja OST:n puolella pyrkiä keventämään kun “noustaan liikaa” ja ostaa lisää/takaisin kun yhtiöstä riippumattomista syistä lasketellaan. Koronadipistä tähän päivään asti tämä strategia on toiminut ihan mukavasti, mutta nyt lisähaastetta tuovat kiristyvä rahapolitiikka, inflaatio ja sentimentin näennäinen kääntyminen ylipäätään jo hieman pidemmällä aikavälillä.

Olen sijoittanut vuodesta 2010 joka kuukausi säännöllisesti osakkeisiin ja viime vuodet siirtänyt lähemmäs 1000€/kk uutta rahaa salkkuun. Olen luultavasti myös seuraavat 15 vuotta vielä netto-ostaja. Vaikka esim. @Verneri_Pulkkinen videoilla kuinka toitotetaan, että netto-ostajan pitäisi oikeastaan toivoa kurssilaskua, että pääsee ostamaan halvalla, niin ei hirveästi lämmitä että pääsee iskemään markkinoille tuon 1000€ uutta rahaa kun salkku laskee samalla 30k€.

Tämän takia olisi tärkeää pystyä kasvattamaan myös käteispositiota kuten yllä kuvasin ja sainkin OST:lle kerättyä jonkin verran käteistä joulukuun lopun “tynkä-joulupukkirallista”. Huomaan kuitenkin, että aloitan ostot usein liian aikaisin ja nyt alkaa käteinen olla suurelta osin taas pelissä.

Laskun jatkuessa pitää siis joko katsoa oman salkun sulamista edelleen tai myydä strategian vastaisesti pudotuksessa, vaikka osakkeiden tuotto-odotukset kasvavat jatkuvasti. Oma salkku koostuu lähinnä Inderesin mallisalkusta ja foorumilta tutuista yhtiöistä ja hajautus on melko hyvä eikä mikään yksittäinen osake ole liian isossa painossa (1. Harvia, 2. Qt).

Intelligent investor varmasti taipuisi hyväksymään hetkellisen laskun ja ostamaan salkkuun lisättävällä käteisellä lisää osakkeita. Jos kävisi niin, että esim. Qt laskisi tästä 80€ tuntumaan, soimaisin varmasti itseäni, että miksi en myynyt 105€ kohdalla ja ostanut uudelleen takaisin 80 eurolla, mutta toisaalta enemmän harmittaisi, jos tästä palaudutaan 130-140€ tasoille ja OST-puolen positio olisi myyty pohjilla pois. Ostamisen ja myymisen ajoittaminen on todistetusti äärimmäisen vaikeaa ja ehkä yleisesti pitäisi hyväksyä oma kyvyttömyytensä ja ymmärtää että sijoittamisessa kukaan ei ole täydellinen ja aina olisi voinut ostaa/myydä paremmalla hetkellä.

Muilla samankaltaisia ajatuksia laskettelun keskellä?

27 tykkäystä

Itselläni varsin samanlaisia ajatuksia, etenkin koskien osakesäästötili-pohdintaa. Itsellä samoja yrityksiä, kuin sinulla ja päädyin viikko sitten myymään ostin tyhjäksi nostaen osakesäästötilin käteiseksi 90%:sesti. Itseä on helpottanut, että joka kuukausi menee säännöllisesti sijoituksiin varatuista rahoista noin 80% aot:lle rullaaviin kuukausisäästökohteisiin ja loput ostille. Osakesäästötili toimii siis enemmän ns.pelisalkkuna vaikka en tuosta nimityksestä tykkää. Välillä ajattelen, että nuoresta iästä johtuen pitäisi olla balls deep osakkeissa, mutta joku ääni päässäni sanoi, että nyt on hyvä pysähtyä ja tutkailla rauhassa etenevää maailmantilannetta. Osakesäästötili oli noin 50% voitolla, joten mikäli tässä lasketellaan vielä niin ostetaan noita firmoja sitten halvemmalla, mutta mikäli suunta vaihtuu niin sitten olen valmis hyväksymään, että oli “virhe” cashata osti, mutta kun tämän asian kokee nyt nuorena niin ehkä seuraavalla kerralla cashaankin ostista vain puolet tms.

Pitkä jorina, mutta tldr:nä voidaan todeta, että kunhan aot:llä oleva kuukausisäästö rullaa tästä ajasta ikuisuuteen niin ostilla saa ottaa näkemystä ja tehdä nopeita ja luultavasti tyhmiä liikkeitä, mutta tuleepahan opittua ja pyrkiä siten toimimaan tulevaisuudessa järkevämmin.

11 tykkäystä

Mielenkiintoista pohdintaa, jota myös itse olen viime aikoina paljon ruotinut oman tilanteeni takia.

Mitä tulee aktiiviseen sijoitusuraani, en ole ajallisesti edes sen puolivälissä. Toisaalta pörssiin tähän asti ja vastaisuudessa sijoittamieni varojen näkökulmasta olen ylittänyt reippaasti puolivälin (edellisen asuntoni myyntirahat menivät osakepoimintaan eikä vastaavia extrapotteja tiedossa).

Näinä aikoina toteutuva kurssiluisu tekee siis isompaa lovea salkkuuni kuin hyödyn alamäestä osakkeiden netto-ostajana. Silti pidän tervetulleena jopa 20-30 % korjausliikettä kursseihin.

Etenkin viime vuosi oli markkinoilla psykologista pörssihurmosta, joka ei ole sijoittajille pitkällä aikavälillä eduksi. Arvostukset irtoivat liian monessa tapauksessa numerofundasta ja yleinen meininki alkoi paikoin muistuttamaan “Wolf of Wall Street”-leffan voitonjuhlia, jos vähän kärjistää :wink: Jatkuessaan tällainen meno tuppaa päättymäään isoon romahdukseen ja mahdollisesti jopa vuosien pörssialakuloon.

Toiseksi omaan salkkuun tulleet iskut kurssilaskuista ovat vähänkään pitemmässä juoksussa merkityksettömiä, jos itse sijoituskohteet kehittyvät hyvin. Kurssin valuminen on vain tilin digitaalisten numeroiden vääntymistä toiseen asentoon, mistä voi aiheutua pääkopassa mielipahaa ja hermostuneisuutta. Tiedän tunteen :grin: Mutta ratkaisevaa on yhtiöiden porskutus ja tuloskunto, jotka kyllä lyövät aikanaan läpi kurssiin.

Kolmanneksi salkun arvolla ja saldolla hetkellä X, Y ta Z ei ole juuri todellista merkitystä, vaan vain pisteessä A, kun aikoo myydä osakkeitaan. Myyntihetkeä lukuun ottamatta kurssien nousut ja laskut tuovat lähinnä psykologista mielihyvää tai -pahaa, mutta muuten ne ovat vain “kiva tietää”-osaston tavaraa.

Jos on pörsissä pitkällä kaavalla, niin markkinoiden tervehtyminen on hyväksi. Jos on lyhyellä kaavalla ja hakee pikavoittoja, niin silloin tilanne olla toki toinen ja ymmärrän hyvin tuskan.

15 tykkäystä

Tuohon QT-esimerkkiin: Itse näen näiden ostojen/myyntien ‘harmistusten’ välttelyyn vain yhden tavan, sen että tekee ne erissä.

Jos tammikuussa myyt 1/8 positiosta ja helmikuussa. :rocket: :rocket: niin voit kehua itseäsi maltillisuudestasi sen sijaan että ripottelet tuhkaa päällesi myytyäsi kaiken. :+1: :+1:

E: Itse asiassa taisin kuvata kyllä äärimmäisen hidasta myyntiprosessia mutta olkoon :stuck_out_tongue:

3 tykkäystä

Auttaisiko tähän ostopaikkojen seurantaan se, että laittaisit NN kurssihälytykset päälle? Kun kurssi laskee ostohintaasi, saat hälytyksen puhelimeesi.

3 tykkäystä

Aiemmin käytinkin (tai yritin käyttää) myös kurssihälytyksiä mutta se oli ennen kuin asensin puhelinsoftan, kiitos muistutuksesta.

Pitääpä testata taas sitäkin, on vain tuntunut kätevältä tuo toimeksiannon tekeminen: jos kurssi laskee haluamaani hintaan—>kauppa toteutuu (ilman että teen mitään lisää).

En osaa teknistä analyysiä niin mun on turha tuijotella viuhuvia puukkoja yms etsiäkseni optimaalista ostokohtaa hälytyksen tullen :wink:

1 tykkäys

Arvostan suuresti näitä jakoja omista mielipiteistä ja kokemuksista. Tunnistan tässä useita harhoja sijoittamisessa. Toivon ettei kukaan pahoita mieltään ja korostan vielä erilkseen, että ajattelun harhan kirjoittaminen ei välttämättä tarkoita, että toimii harhaisesti.

Aloitan kyselystä, siinä 71% ilmoitti etenevänsä sijoitussuunnitelman mukaan. Vastasin itse ja vastaus oli mene suunnitelman mukaan. Laitan nyt sitten perään oman tunnustuksen: En noudata omaa suunnitelmaani. Se käy ilmi jo blogikirjoituksestani. Salkun osuudet poikkeavat tavoitteesta ja olen blogissani viimeisissä kirjoituksissa kirjoittanut, että en toimi suunnitelmani mukaan tarkasti. Tämä johtaa mahdollisuuteen toimia suunnitelman vastaisesti sitten tiukan paikkan tullen ja isompaan virheeseen.

Ketjussa on käynyt ilmi monta virhepäätelmää. Tiedetään tavallaan yleensä positiivinen asia, josta tehdään väärä johtopäätös. Useimmista sijoituskirjoista löytyy esimerkki uudesta teknologiasta, jossa nousee hype. Kaikki alalla olevat yhtiöt eivät ole voittajia vaan yleensä kasvava ala vetää yrittäjiä kuin kukat mehiläsiä ja kilpailu menee erittäin kovaksi ja vain harvat selviävät voittajina. Suuri tilaus ei suoraan tarkoita, että se hyvin tuottava yhtiölle. Oikeastaan suuri mahdollisuus, että yhtiö on kilpaillut tilauksesta verisesti ja hinnoitellut tilauksen/projektin liian alas. 20 vuoden sijoituksen kannalta yhden tilauksen merkitys on vähäinen. Warren Buffett sanoo pörssikursseja ei voi ennustaa. Hän on oivasti sanonut seuraa peliä, älä tulostaulua. Pörssi kurssin tuijottaminen tulostaulun katsomista. Jos olet jääkiekkopelissä teet ennusteesi ensisijoisesti pelin perusteella, et tulostaulun. Toki lukema tulostaululla vaikuttaa päätökseesi voittajasta. Todennäköisesti joka tapauksessa veikkaat pelitapahtumien perusteella vahvempaa 1 erässä. Se ei tarkoita, että veikkauksesi on sama toisessa erässä. Ennuste tulevaisuudesta on aina vajavainen. Käännyt helposti veikkamaan sarjataulukossa ylempänä olevaa, jos sellainen tieto on saatavílla. Samoin saatat päätyä kannattamaan samaa joukkeutta kuin kaverisi.

Ketjussa näkyy selkeää ankkuointia. Yhtiötä pidetään halpana tai kalliina tietyllä kurssitasolla. Sijoittamisessa hinnat on suhteellisia. Jos meillä ruokakaupassa suosikki hedelmäsi olkoo nyt vaikkapa banaani on 1,5€/kg. Et pidä omesta yhtä paljon, mutta hinta tasolla 1€/kg ostat mielummin omenoita. Nyt tulee banaanin satokausi ja sitä saa 1€/kg. Omenan pitää tipahtaa hintaan 0,5€/kg, jotta ostat sitä. Omenan pitää tippua houkuttelvaan osto hintaan 50%, kun banaanille riittää 33% pudotus. Samat lainalaisuudet pätevät sijoittamisessa. Ihmiset eivät välttämättä laske todellisia prosentteja hinnan alennuksessa ja voisin löydä vetoa, että edellä olevassa esimerkissä kirjoittaja ei osaa sanoa mikä QT:n EV/EBITDA kurssitasolla 80€. Se on yksinkertainen tunnusluku joka ottaa huomioon tuloksenteon ja velan. Jos mennään eteenpäin niin mitä se suhteessa kilpailijoihin? Mitä se arviolta toisen erän jälkeen esimekkinä 2024 ja suhteessa kilpailijoihin. Vai onko omena kokonaan unohdettu tässä kisassa. Ja nyt tarkoitan yhtiötä. Amerikkalaiselle sijoittajalle omena on suosikkihedelmä ja Qt on se banaani jota pitää saada halvemmalla. Amerikkalaisilla suurempi sijoitus varallisuus kuin suomalaisilla jolla vaikutukset kysyntään.

24 tykkäystä

Hyvää pohdintaa ja hienoa kuulla muidenkin mielipiteitä. Olen samaa mieltä edellisten kirjoittajien kanssa, että pitkää peliä pelattaessa on hyvä asia, että kertoimet laimentuvat ja hinnat suhteessa todelliseen “arvoon” asettuvat järkevämälle tasolle. Toisin kuin viimeisen kahden vuoden aikana, kun arvostukset ovat monen yhtiön osalta perustuneet liikaakin spekulaatioon ja ruusuisiin haavekuviin mahdollisesta tulevaisuudesta.

Samaa mieltä myös siitä, että laskun ahdistaessa voi myydä omistuksia pala kerrallaan, ei kokonaan ja näin olen itsekin tehnyt. Käyttäjän @Warren_Fyffet kommenttiin - olen täysin samaa mieltä, että pitkällä aikavälillä pitää seurata peliä eikä tulostaulua ja näin myös itse pyrin tekemään. En tiedä oliko kommentti että esim. Qt:n arvostuskertoimet eivät ole varmasti edelliselle kirjoittajalle selvät, vaan tuijotetaan liikaa päivän kurssia osoitettu minulle, mutta ainakin itse seuraan tarkasti tiettyjä multippeleita ja miten ne muuttuvat nykyisen kasvuennusteen mukaan.

Tämän perusteella esim. juuri Qt alkaa olla jo mielestäni kohtalaisen houkuttelevissa hinnoissa. 2024 P/E 24,6 ja EV/EBITDA 17,3. 80€ kurssitasolla kertoimet vielä huomattavasti houkuttelevammat (vaikkakin näiden superkasvuyhtiöiden osalta on monta huomioitavaa muuttujaa). Toisaalta koska tällä hetkellä markkina on melko epävakaassa tilassa ja ylilyöntejä tapahtuu molempiin suuntiin, ovat isotkin liikkeet enemmän kuin mahdollisia.

Juuri tämän takia oikeastaan kirjoitan sijoittamisen psykologia -ketjuun… Eli miten pitää pää kylmänä ja noudattaa strategiaa salkun sulaessa. Sijoittamisessa on ainakin itselle kysymys tuottojen tekemisestä kuin asioiden “absoluuttisesti” oikein tekemisestä. Mutta koska markkinoita on vielä vaikeampi arvioida kokonaisuutena kuin yksittäisiä yhtiöitä, niin ehkäpä vastaus pohdintaani on juurikin tuo, että paras tapa maksimoida tuotto on todennäköisesti luottaa ammattitaitoiseen analyysiin ja löytää/pitää salkussa yhtiöitä, joilla on kyky tehdä tulosta pitkällä aikavälillä. Aika kyllä korjaa markkinan ylilyönnit.

6 tykkäystä

Nollakorkoympäristössä tommoiset pari vuotta eteenpäin katsovat alle 25:n p/e:t saattavat näyttää houkuttelevilta. Mutta vuonna 2024 korko saattaa jenkeissä olla 2,0-3,0% paikkeilla.

Tulevaisuuden tuottojen arvostus pörssissä rommaa lähes aina, kun korko on kilpailukykyinen. Qt saattaa nyt näyttää halvalta, mutta sillä on oikeasti varaa tulla vielä runsaasti alaspäin.

4 tykkäystä

Viittasin juurikin sinun kirjoitukseen. Minusta nuo tasot 105€ ja 80€ vaikutta kurssikäyrästä haetulta historista tai vaihtoehtoisesti voi olla aiempia ostoja tai vain kaverin kertomia ostotasoja, joka viittaa ankkurointiin. Siinä ei ole suuremmin pohdiskeltu milloin ja miksi laskisi tasoon 80€. Itse pidän Qt:n arvostusta edelleen kireänä. Mutta, jos QT laskisi ensimerkkinä ensi kesään tuohon 80€ niin onko tulos kasvanut vai jauhanut paikallaan ja mitä multippelit? Jos tulos jatkaa tasaisella kulma kertoimella ylös ja 80€ napsahtaa kurssiin alkaa kertoimet olla edullsia. Odottaisin 80 € kurssitason sitten vaikuttavan jotenkin Qt:n kysyntään ja minusta mahdollista, että autojen komponenttien saatavuus voi vaikeuttaa QT:n kasvua ja tuloksen tekoa. Minusta viestistä paistaa, että maailma pysyisi samanlaisena ja sama kurssitaso olisi edullinen. Elvytyksen lopetus jenkeissä ja korkotason nousu voi silti pudottaa pörssin multippeleita laajemmin, kun korot on houkuttelevampi kohde. P/e 24 ei ehkä olekkaan sitten edullinen. Jos Omenan (Apple) P/e on 10 onko QT halpa P/E 24? Jos kurssitaso olisi ollut vaikka 78,6€ niin voisi tulla DCF laskelmasta.

Syyllistyn todennäköisesti itse ankkurointiin ihan samalla tavalla. Jos kurssi on lähellä 160€ pidän sitä huippukurssina, vaikka ei välttämättä ole, kun en ole käyrää tuijotellut. Pidän 140 € kalliina, kun en ole tulostakaan kauheasti seuraillut. Haluan joka tapauksessa itse, että impulssi tutkimiseen tulee muualta kuin kurssikäyrästä tai miinusprosentista.

2 tykkäystä

Pääsimme edellisessä viestissäni mielestäni asian ytimeen ja omalta kohdaltani viimeistään nyt. En halua enää ketään ketjuun kirjoittanutta “kiusata”. Tarkoitukseni ei ole kiusata, mutta sen helposti sellaiseksi kokee. Siirryn nyt puhumaan yleisesti hinnoittelusta. Jos pitäisi ostaa esimerkkinä lapselle ensimmäinen puhelin mentyä kouluun niin vois olla, että sellaisen saa hintaan 79,90€. Sovitaan, että puhelimen X saa hintaan 79,90€ Jos toinen puhelin G hinta on 80€ niin se tuntuu kallimmlata, vaikka hintaeroa on 10 senttiä. Jos itse ostaisin puhelimen G sanoisin hinta 80 tuttavalle. Jos ostaisin puhelimen X saattaisin sanoa hinta on 70€. Jos minulta kysytään puhelinten hintaeroa sanoisin, että ne ovat saman hintaiset.

Lähdin sattuman varaisesti miettimään hinnoittelua. Minulle tuli esimmäisenä mieleen luku 79,90€. Miksi? En osaa itse varmasti sanoa, mutta väittäisin taustalla olevan hinta 80€ QT:lle jolla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Itsellä tulee ensimmäisenä mieleen tuosta hinnoittelusta Simo vaatehuoneelta hei ja hinta 9,90€ tai 99,90€. Halusin valitaan muun ja yllättäen se oli tuo QT:n hinta, josta puhuttu lähellä ja itse mainitsemaani 78,6€ läheltä.

No aiemmin näytte sanomisissani ristiriidan. 10 sentin hintaero on merkityksetön, mutta saan silti sille 10 euron hinta eron sanomisisssani. Ajattelussani on vinouma. Kirjaimet puhelimissa X ja G viittaa jollain tavalla puhelimiin joita ajattelin voisi saada hintoihin, jotka mainitsin. Mitä puhelimia tarkoitan? Valitsin puhelimet netistä joita arvioin voisi saada tuohon hintaan alennuksella. Nyt olisi hyvä, jos joku tekisi kyselyn johon olisi laitettu puhelimet ja siihen saisi laittaa mikä niistä on kyseessä samaan voisi laittaa arvion kuinka varma prosenteissa on, että tietää puhelimet.

2 tykkäystä

Tuli tehtyä mielenkiintoinen havainto itsestäni viime viikon “harmaana perjantaina”.

Oman salkkuni arvo laski pörssipäivän aikana ~6%, euromääräisesti muutaman kuukauden bruttopalkan verran, nettopalkasta puhumattakaan. Silti sain salkkuni neljänneksi suurimman yhtiön, Kamuxin positiivisesta tulosvaroituksesta enemmän positiivista tunnetta kuin mitä kurssilasku toi negatiivista tunnetta.

Kai tämä kertoo itselleni sen, että yhtiöiden liiketoiminta on minulle huomattavasti merkittävämpää kuin kurssikäyrät. Osakkeiden netto-ostajanahan tässä tulee oltua varmaan seuraavat 30+ vuotta. Todennäköisesti aina sinne perunkirjoitukseen saakka, mikäli salkku vain jossain elämänvaiheessa on siinä pisteessä, että osinkotulot kattaisivat elämisen kulut huvituksineen.

Mielenkiintoista sikäli, että pitkän aikavälin salkussa positiivisten ja negatiivisten tunteiden välinen suhde kääntyy noin päin. Esimerkiksi vedonlyönnissä pienetkin tappiot (~muutama kymppi) ärsyttävät suunnattomasti, kun taas hieman suuremmistakaan voitoista (~muutama satanen) en saa oikein mitään iloa, vaan voittojen hetkellä mieleni valtaa lähinnä tunne: “No jaa, näinhän sen pitikin mennä”. Sama jutun olen havainnut silloin joskus sijoitusurani ammoisina vuosina kun yritti pörssissä jotain osariveivauksia tai vastaavia, mukamas johonkin muuhun kuin mutuun perustuen. Tai yrittäessäni ajoittaa ostoja, ärsyttää aina suunnattomasti, kun oston jälkeen ostamani yhtiön kurssi laskee pari prosenttia lisää ja olisin säästänyt pari satasta, kun olisin lykännyt ostoa muutaman tunnin. Pitkässä salkussa taas suuremmatkaan heilahtelut eivät hetkauta juuri yhtään. Lyhyen aikavälin veivauksissa rahat kolahtavat suoraan arkielämän lompakkoon ja alkaa miettimään mitä sillä menetetyllä rahalla olisi saanut ostettua, pitkässä salkussa taas rahat tuntuvat lähinnä joiltain pelimerkeiltä, siinä missä esimerkiksi männynkävyt tai vastaavat.

Mielenkiintoista.

38 tykkäystä

Olen seurannut Reveniota aktiivisesti jo pitkään ja tänään, kun suunnittelin ostoa, niin putkahti mieleen K.Harvian erinomainen postaus vuoden takaa.

Jatkoin hieman siitä mitä on tullut itse pohdiskeltua…

8/2021 Hmm, Reveniota saisi nyt 70€
8/2021 Hmm, no on se 70€ Revenio kyllä aika kallis
9/2021 Hmm, onkohan 64e liikaa Revestä.
10/2021 Hmm Pahus, kävi jo 54€.
11/2021 Hmm, toisaalta, ei 59€ ole kyllä niin paha, mutta…
12/2021 Hmm, missasin sitten sen 54€ hinnan.
12/2021 Hmm, se on nyt 57e… no, ostan sitten seuraavasta dipistä ja keskityn joulupuuron keittelyyn.
1/2022: Hmmph, hinta on nyt 43€…
1/2022: Hrmph…

Edit: Ja lisätään vielä, että yhtiössä ei ole tapahtunut mitään merkittäviä muutoksia kyseisellä aikajaksolla, vaan se on luonut omistajille arvoa suhteellisen hyvin ennustetussa tahdissa :smile:

31 tykkäystä

Seuraava on jossain määrin tajunnanvirtaa, mutta toivottavasti pointti tulee selväksi.

Olen viime aikoina miettinyt yhtä mielenkiintoista ilmiötä jonka uskon varsinkin piensijoittajilla olevan iskostunut todella syvälle (varsinkin nyt kun sijoittamisen suosio on kasvussa) - nimittäin kontrollin illuusion / tarpeen “tehdä jotain” omille sijoituksille koko ajan, koska tämä antaa harhakuvan että jotenkin paremmin hallitsee tilanteen (vaikka eihän se kurssikehitykseen vaikuta mitenkään). Olen tämän ainakin itsestäni tunnistanut nyt kun aktiivisempaa osakepoimintaa on takana pari vuotta. Näissä ei ole kyse niinkään siitä, miten tappioihiin tai voittoihin suhtaudutaan, vaan miten käyttäydytään kun sijoitetaan ns. “yleisemmällä tasolla”. Näistä olisi monen varmasti parempi oppia pois, koska tutkimustenkin valossa ihmisen kapasiteetti rationaalisiin päätöksiin on määrällisesti rajallinen ja tällaisen kohinan lisääminen todennäköisesti heikentää mahdollisuutta tehdä niitä merkityksellisiä sijoituspäätöksiä.

Tämä voi sisältää monenlaisia toimia joita listasin alle - sekä myös maininnat olenko mielestäni näihin itse syyllinen :smiley: Monia on jo ketjussakin toki mainittu, mutta tuleeko muille muuta mieleen?

  • Kurssien ja salkun jatkuva vilkuilu. Olen syyllinen tähän, joskin tästä nyt oppinut vihdoin pikkuhiljaa pois.

  • Keskitytään isojen linjojen - esim. osavuosikatsaukset, oikeasti isot uutiset - lisäksi jokaiseen pienimpäänkin uutiseen tai vaikka pieneen yksittäiseen kauppaan. Okei, tällä voi pienyhtiön tapauksessa saada jotain informaatioetuakin, mutta lähinnä helposti tuo vain melua sen sijoituskeissin ison kuvan ympärille. Tähän olen itse syyllistynyt vahvasti ja koitan oppia tästä pois. Toki riskisempiä kohteita on hyvä seurata tarkemmin.

  • Spekuloidaan positiivisilla (tai negatiivisilla) mahdollisilla tapahtumilla, joista ei ole näyttöä. Esim. “koskahan se posari sieltä tulee” tai “seuraava yritysosto julkaistaan varmaankin aivan näillä näppäimillä”. Tätä näkee varsin paljon myös foorumeilla ja tulee tunne että monille sijoituskeissit nojaavat liikaa tällaisiin epätodennäköisempiin positiivisiin yllätyksiin kuin yhtiön hyvään (tai ei niin hyvään) nykysuorittamiseen. Hieman itseni yllättäen tähän en ole syyllistynyt kovinkaan paljoa. Koitankin toistella itselleni usein että “Toivo ei ole strategia” :smiley:

  • “Mitä enemmän aikaa käyttää osakkeeseen, sitä parempi lopputulos” -ajattelu. Liittyy vahvasti aiempiin, mutta tapahtumia joilla on todellista informaatioarvoa on lopulta melko vähän (vs. kokonaisinformaatio jota on tarjolla). Pohjatyö on toki aina syytä tehdä huolella.

Tällä tarkoitan esimerkiksi sitä että vietetään paljon aikaa foorumilla yhtiöketjussa, kirjotellaan postauksia, googlaillaan yhtiötä jatkuvasti, jne. jolloin jatkuva hälinä helposti hämärtää sijoituskeissiä. Toki tämä voi auttaa ymmärtämään keissiä paremmin (ja omia näkemyksiä on koko ajan hyvä haastaa), mutta moni varmaan alitajuisesti ajattelee että osakkeeseen tällä tavalla käytetty aika ikään kuin “palkittaisiin kurssinousulla”. En siis todellakaan väitä, että jokainen forumisti tällaiseen sortuisi, mutta itselläni olen ajoittain ainakin tunnistanut tätä itsessäni ja pyrin tietoisesti keskittymään enemmän kokonaiskuvaan (ja mm. kirjoittamaan osto ja myyntiperustelut itselleni selkeämmin ylös). Uskon myös että tämä ajaa monet sijoittajat alitajuisesti osakkeen laskutilanteessa turhiin myynteihin kun osakkeeseen käytetty aika “palkitaankin” kurssilaskulla.

  • Turhat (sijoitussuunnitelmaan kuulumattomat) lisäilyt ja keventelyt. Tässä on tietenkin vaikea yleistää, mutta monet sortuvat jopa ilman kummempia kurssiliikkeitä höyläämään positioitaan tai lisäämään vanhoja tai avaamaan uusia koska ei vain malteta olla ja odottaa nykytilanteessa. Tähän olen syyllistynyt monesti, varsinkin lisäilypuolella ja se on johtanut epäoptimaalisiin tuloksiin (muodostunut useita liian pieniä positioita, jotka lopulta myyty koska käytetty aika vs. mahdollinen tuotto ei vain ole järkevä).
46 tykkäystä

Käyn tässä läpi paria sellaista tyypillistä psykologista vinoumaa, joita olen havainnut itsessäni sijoitusurani varrella. Varsinkin tuo vahvistusharha oli itselläni todella vahva alkuun sijoittamisessa ja oppirahoja tuli maksettua sen takia menetettyjen tuottojen muodossa.

Sunk cost fallacy - “uponnut kustannus”

Tämä tarkoittaa sitä että henkilö kokee että hän on oikeutettu korvaukseen jo tehdystä työstä ja/tai investoidusta rahasta ja ajasta. Sijoitusmaailmaan kuuluva esimerkki voisi olla että henkilö tutkii sijoituskohdetta, sijoittaa siihen ja kurssi lähteekin laskuun. Noh eihän kurssilasku itsessään mitään mutta voi olla että epäonnisesti tässä käy niin että yhtiön fundamentit rapautuvat syystä x jota ei olisi voinut ennustaa. Tässä kohtaa henkilön pitäisi muistaa “let your profits run and cut your losses fast” sääntö, mutta tämän psykologisen vinouman kautta hän saattaa olla lukkiutunut vain ajatukseen että “minun kuuluu saada tuottoa tästä, käytin aikaa sen tutkimiseen ja rahaakin on jo kiinni” ja pahimmillaan ostaa laskeviin kursseihin lisää vaikka fundamenttien rapautuminen on jo nähtävissä, henkilö ei vain itse näe sitä sillä on niin vahvasti lukkiutunut siihen että hänen pitää saada tästä korvaus. Hyvä muistaa että kukaan tai mikään maailmassa ei ole sinulle velkaa, voi olla että teet asiaa x paljon ja pitkään eikä se silti johda mihinkään tuottavaan. Tärkeä vaan niellä ylpeys, lopettaa asia jos se ei toimi ja miettiä mikä voisi toimia jatkossa.

Confirmation bias - Vahvistusharha

Psykologinen käsite, jolla tarkoitetaan ihmisillä esiintyviä taipumuksia hahmottaa ja painottaa havaintojaan, tulkintojaan ja informaatiota tietyillä tavoin. Eli toisin sanoen, tarkastelet informaatiota vahvasti puolueellisten näkemysten läpi. Sijoittamisessa tämä voisi näkyä siinä että jos käteispainosi on korkea, näet jatkuvasti vaaroja ympärillä ja olet varma siitä että kohta se romahdus alkaa. Vastaavasti jos olet isosti osakkeissa kiinni, suljet silmäsi tai vähättelet vaaroja ja uskot että nousu jatkuu. Sijoittamiseen liittyy mielestäni paljon asioiden punnitsemista positiivisista ja negatiivisista näkökulmista ja niistä kokonaiskuvan muodostamista. Tästä syystä objektiivisuus on ehdottoman tärkeä piirre johon tulisi pyrkiä, niin arvioidessa yksittäistä yhtiötä sijoituskohteena sekä ymmärtäessä oman salkun suhteen milloin on oikea paikka nostaa käteispainoa ja milloin taas osakepainoa.

Oletko itse syyllistynyt joihinkin näistä? Tai tuleeko mieleen jotain muita psykologia vinoumia jotka ovat tyypillisiä sijoittamisessa?

32 tykkäystä

Itselläni on tyypillistä ankkurointiharha (jota verottaja vielä vahvistaa myyntivoittoverolla). Esim. olen ostanut Harvian osakkeeni 5.00-6.50 euron hintoihin ja nyt sitten osakkeen hinnan lasku 61 eurosta 46 euroon ei aiheuta mitään sen kummempia tuntemuksia, koska kaikki yli 6.50 euron on ylimääräistä plussaa ja ilon aihetta. Eli isokaan lasku ei tunnu missään. Sen sijaan, jos minulla on yhtiötä, jota olen ostanut vaikkapa 55 dollarilla laskee 49 dollariin ottaa se oikeasti päähän, kun mennään tappiolle. Vaikka lasku on selvästi pienempi kuin Harvian tapauksessa.

Aiheeseen liittyen sanoisin, että itselläni kokemus on karttunut ja helpottanut psykologisia paineita. Muistan yhä, kuinka kamalia finanssikriisin isot pudotuspäivät ja koko se loputon lasku ylipäänsä oli ja nyt markkinan muutamien prosenttien pudotukset eivät aiheuta mitään järisyttäviä tunteita. Kun on muutaman kunnon alamäen itse kokenut omilla rahoillaan (esim. teknokupla, finanssikriisi, korona) “nahka paksuuntuu” ja tulee semmoista mielenrauhaa markkinaheilahteluihin. Isommat laskut omien yhtiöiden kohdalla harmittavat mutta sinänsä kurssimuutokset eivät yleensä aiheuta tarvetta tehdä mitään.

26 tykkäystä