Tällaisten laskuperiodien aikana tulee itsekin mietittyä sijoittamisen psykologiaa ja omaa suhtautumista sulavaan salkkuun. Kun syöksy jyrkkenee, hiipii mieleen jatkuvasti ajatus, että kannattaisiko myydä OST-omistuksia, olla hetken katsomossa ja ostaa hetken päästä halvemmalla takaisin. Tämä on sinänsä epäloogista, koska osakkeiden joiden tarina/sijoitus-case on pysynyt käytännössä muuttumattomana (esim. Qt, Harvia, Remedy), tuottopotentiaali kasvaa kokoajan kurssien laskiessa.
Oma strategiani on ostaa pitkään pitoon laadukkaita yhtiöitä sekä OST:n että AOT:n puolelle ja OST:n puolella pyrkiä keventämään kun “noustaan liikaa” ja ostaa lisää/takaisin kun yhtiöstä riippumattomista syistä lasketellaan. Koronadipistä tähän päivään asti tämä strategia on toiminut ihan mukavasti, mutta nyt lisähaastetta tuovat kiristyvä rahapolitiikka, inflaatio ja sentimentin näennäinen kääntyminen ylipäätään jo hieman pidemmällä aikavälillä.
Olen sijoittanut vuodesta 2010 joka kuukausi säännöllisesti osakkeisiin ja viime vuodet siirtänyt lähemmäs 1000€/kk uutta rahaa salkkuun. Olen luultavasti myös seuraavat 15 vuotta vielä netto-ostaja. Vaikka esim. @Verneri_Pulkkinen videoilla kuinka toitotetaan, että netto-ostajan pitäisi oikeastaan toivoa kurssilaskua, että pääsee ostamaan halvalla, niin ei hirveästi lämmitä että pääsee iskemään markkinoille tuon 1000€ uutta rahaa kun salkku laskee samalla 30k€.
Tämän takia olisi tärkeää pystyä kasvattamaan myös käteispositiota kuten yllä kuvasin ja sainkin OST:lle kerättyä jonkin verran käteistä joulukuun lopun “tynkä-joulupukkirallista”. Huomaan kuitenkin, että aloitan ostot usein liian aikaisin ja nyt alkaa käteinen olla suurelta osin taas pelissä.
Laskun jatkuessa pitää siis joko katsoa oman salkun sulamista edelleen tai myydä strategian vastaisesti pudotuksessa, vaikka osakkeiden tuotto-odotukset kasvavat jatkuvasti. Oma salkku koostuu lähinnä Inderesin mallisalkusta ja foorumilta tutuista yhtiöistä ja hajautus on melko hyvä eikä mikään yksittäinen osake ole liian isossa painossa (1. Harvia, 2. Qt).
Intelligent investor varmasti taipuisi hyväksymään hetkellisen laskun ja ostamaan salkkuun lisättävällä käteisellä lisää osakkeita. Jos kävisi niin, että esim. Qt laskisi tästä 80€ tuntumaan, soimaisin varmasti itseäni, että miksi en myynyt 105€ kohdalla ja ostanut uudelleen takaisin 80 eurolla, mutta toisaalta enemmän harmittaisi, jos tästä palaudutaan 130-140€ tasoille ja OST-puolen positio olisi myyty pohjilla pois. Ostamisen ja myymisen ajoittaminen on todistetusti äärimmäisen vaikeaa ja ehkä yleisesti pitäisi hyväksyä oma kyvyttömyytensä ja ymmärtää että sijoittamisessa kukaan ei ole täydellinen ja aina olisi voinut ostaa/myydä paremmalla hetkellä.
Muilla samankaltaisia ajatuksia laskettelun keskellä?