Iltaa Foorumilaiset! Tägään nyt aluksi viestiini @Verneri_Pulkkinen:n, @AaroV:n, @Yu_Gong:n ja @Erno_Hilvenius:n, jotka voivat halutessaan täydentää viestiäni sitä mukaan jos jotain lisättävää löytyy.
Tulin tässä hetki sitten katselemaan mikä meininki Foorumilla on, ja oon nyt poistanut useita viestejä tästä liputusketjusta siitä syystä, että ne eksyvät ketjun aiheesta. Tämän ketjun tarkoituksena ei ole käydä keskustelua yksittäisen käyttäjän (esimerkiksi @timontti) toiminnasta yleisellä tasolla, vaan täällä on tarkoitus keskustella ketjun nimen mukaisesti liputuksista.
Esitän nyt kuitenkin muutaman näkökulman liittyen keskusteltavaan aiheeseen, koska asia liittyy Foorumin sääntöihin. Muistuttaisin nyt aluksi Foorumin säännöstä viisi:
“V) Markkinoiden väärinkäyttö tai pyrkimys siihen on kielletty Foorumilla. (MAR)”
Tämän säännön rikkomisen takia on joitain käyttäjiä hyllytetty Foorumin olemassaolon aikana, eli Ylläpito luonnollisesti seuraa ja analysoi jatkuvasti myös tämän säännön näkökulmasta käyttäjien viestejä. Yleisesti ottaen MAR:n kanssa haastavin analysoitava kohta on markkinoiden manipulointi, ja minkälainen viestintä markkinoiden manipuloinnin pyrkimykseksi voidaan luokitella.
Kehottaisin itse jokaista aiheesta kiinnostunutta katsomaan alla olevan Rahamuseon järjestämän webinaarin, jossa FIVA:n markkinavalvoja Juha Manu valottaa hiukan tarkemmin yksityissijoittajien asemaa markkinoiden väärinkäytön suhteen.
Hyvin tärkeä osuus mielestäni alkaa n. 40 minuutin kohdalla, jossa käsitellään nimenomaan sosiaalisessa mediassa kommunikointia. Yksi keskeisistä pointeista mielestäni on se, että “Manipuloinnin näkökulmasta somekirjoittelun osalta on keskeistä se, onko kirjoittajan tarkoituksena ollut harhaanjohtavan tai kokonaan väärän tiedon levittäminen tavoitteena vaikuttaa osakkeen kurssiin” (lainattu Juhan diasta tossa 40 min kohdalla). Eli nimenomaan kommunikoinnin harhaanjohtavuus on asian keskiössä. Ja tästä nyt jokainen pystyy päättelemään, että esimerkiksi ilmoitukset luokkaa “minulla on X-suuruinen positio firmassa Y, koska Z”, missä Z on jotain markkinoiden jo tiedossa olevaa tietoa, ts. ei sisäpiiritietoa, eivät ole luokiteltavissa markkinoiden manipulaatioksi ainakaan millään tasolla yksiselitteisesti, vaan viestissä pitäisi olla riittävän selkeä pyrkimys vaikuttaa yksittäisen osakkeen kurssiin hyödyntämällä jotain tietoa, jolla muita sijoittajia pyritään johtamaan harhaan.
Lainaan vielä about 50 minuutin kohdalta kysymyksien alusta Juhaa itseään liittyen peesaamiseen “Kannattaa tiedostaa se, että omaa järkeä kannattaa käyttää, että kaikilla kirjoittajilla sinänsä, ei voi koskaan tietää mitkä tausta-ajatukset ylipäätään on kirjoittajilla siellä. Jos lähdetään, että tausta-ajatukset on ihan hyviä, niin siltikään et kyllä kannattaa miettiä et mikä se oma riskinkantokyky on, ja mihin ne perustaa ne sijoituksensa, et valvoja ei kaikelta pysty suojaamaan sijoittajia myöskään, että jos tietoisesti ottaa riskejä hyvin vähäisellä perehtymisellä, niin se on kyllä vähän niinku omaa syytä sitte, mutta tää on niinku yleisesti.” Lainaus on hiukan raskas, mutta minun mielestäni siinä on erittäin tärkeä pointti sijoittajan henkilökohtaisesta vastuusta. Etenkin jos peesaa joitain kirjoittajia, niin tärkein vastuu on itsellä omasta toiminnastaan. Pelkästään esimerkiksi se, että joku sijoittaja kääntää takkia nopeasti esimerkiksi jonkun osakkeen suhteen tai vaikkapa portfolioallokaatiossa ei millään lailla ole rinnastettavissa markkinoiden manipulaatioon, vaan kyseessä on hänen henkilökohtaisen sijoitustoiminnan normaaleja toimenpiteitä. Jos näkemys ja sijoittajan korostama narratiivi siinä samalla muuttuvat markkinoilla tiedossa olevan tiedon pohjalta, niin silloin tässä ainakin minun käsityksen mukaan ei markkinaviranomaisten mielestä ole mitään väärää, koska sijoittajia ei yritetä johtaa harhaan, eikä sillä edes yritetä sellaisenaan vaikuttaa yksittäisen yhtiön kurssiin.
Pitää myös pitää mielessä likviditeetti. Yksittäisten esim. suomalaisten somepersoonien kannanotot voi johtaa hyvin erilaisiin kurssireaktioihin, mikäli kyseessä on markkina-arvoltaan 10 miljoonan euron yhtiö, vs. 10 miljardin euron yhtiö, mutta samat säännöt siitä huolimatta pätee edelleen. Jos 10 miljoonan euron yhtiössä syntyy merkittävämpi kurssireaktio vaikka siksi, että somepersoona on kertonut ostavansa yhtiötä sellaisilla perusteilla, jotka ovat markkinoiden tiedossa, niin usein silloin kyseessä ei ole sellainen tapaus, että yksittäinen sijoittaja yrittäisi manipuloida jotain pikkufirman osaketta ylös, vaan pikemminkin likviditeettiongelmasta, jossa pienempien toimijoidenkin liikkeet esim. FOMO:n alaisena voivat liikuttaa kurssia prosentuaalisesti merkittäviä määriä. Vastaavasti vaikka minkälainen somepersoona kertoisi menevänsä vaikka 100% cash siksi, että S&P 500 on hänen mielestään kuplassa (kuviteltu tilanne), niin uskallan väittää, ettei tällä olisi itse indeksin kehitykseen mitään vaikutusta, koska pelkästään S&P:n indeksin futuurisopimuksilla käydään kauppaa päivässä satojen miljardien dollarien arvosta (nimellisarvoltaan, kun yksi futuurisopimus vastaa arvoltaan n. 200 000 dollaria S&P-indeksissä). Mutta tällaisessakin tilanteessa pätee samat säännöt - MAR:ia pitää siitä huolimatta noudattaa, vaikkei omilla sanomisilla tai tekemisillä olisikaan mitään merkittävää vaikutusta kohde-etuuden kaupankäyntiin.