Tällä viikolla pääsin nauttimaan Maaret Launisen kirjoittaman @Mikael_Rautanen viimeisimmän joskin toivottavasti ei viimeisen ‘elämänkerran’, mikä julkaistiin Storytellissä yksinoikeudella:
Kirjan kannessa mainitaan kyseessä olevan Mikael Rautasen ja Inderesin tarina, jotka yritetään kirjan aikana sovittaa yhteen. Vaikka kirjailijan aiemmin julkaisema kirja ‘Seksuaalista väkivaltaa Suomessa’ voisi hätäisellä päätelmällä luoda odotuksia myös tämän kirjan jatkavan aiheesta ja sisältävän järisyttäviä kohupaljastuksia Mikaelin elämästä ja Inderesin sisäisestä työskentelykulttuurista, ei kirjassa ole sellaisia suuria yllätyksiä, jotka olisivat ristiriidassa aiemmin julkisuudessa ilmaistujen asioiden kanssa. Tämä on tietenkin elämänkerralle hyvä asia, ettei se ole ristiriidassa muun julkisen materiaalin kanssa.
Mikaelin mielenmaiseman muokkautumiseen päästään kirjassa tutustumaan intiimillä tavalla käymällä läpi lapsuudesta ja nuoruudesta nousevia traumoja, sekä terveyteen ja kuolemaan liittyviä tapahtumia. Tämä luo mielenkiintoisen kontrastin kirjassa läpi käytävään Inderesin nousujohteiseen ja positiivissävytteiseen tarinaan ja saavuttaa salmiakkimaisen kokonaisuuden; makeaa ja suolaista.
Kirjalla kestää hetki päästä vauhtiin ja alkuosa kärsii hieman Inderesin tarinan koulukirjamaisesta tapahtumien luettelemisesta. Yhtiön alkuvaiheen historiasta löytyy monta mielenkiintoisesta ja selkeästi mehukasta tarinaa, jotka kuitataan varsin nopeasti sen enempää avaamatta niiden yksityiskohtia lukijalle. Tämä on tietysti inhimillisesti ymmärrettävä valinta olla raapimatta auki kaikkia niitä vanhoja arpia, mutta väkisinkin herää toive, että vielä joku päivä näistäkin vuosista kirjoitettaisiin laajemmin.
Yksityiskohtaisuus kasvaa, kun kirja etenee kohti listautumista ja sen jälkeisiä tapahtumia. Erityisesti Financial Hearingsin/Streamfabrikenin ostamisesta käytävät kulissineuvottelut ovat mielenkiintoisia. Parhaimmillaan kirja on kuvatessaan toimitusjohtajan arkea ja Mikaelin keskusteluita mm. @Mikko_W, @Tuulikki_Rautiainen ja @Kaj_Hagros kanssa sekä arjen hallitustyöskentelyä ja koulutustapahtumia.
Toimitusjohtaja ei ole ihminen vaan yhtiön omistama yksinäinen instituutio, jonka roolin realiteetit eivät välttämättä aina aukea tavalliselle tallaajalle. Olet jatkuvan tarkkailun alaisuudessa, toimintaasi epäillään ja kritisoidaan julkisesti ja lopulta vastuussa kaikesta mitä yrityksessä tapahtuu, myös niistä asioista mihin et voi vaikuttaa. Yritys on kuin laiva, jota pitää rakentaa ja matkan aikana ja kun yhden vuodon saa paikattua, niin kaksi muuta huutaa huomiotaan toisessa osassa laivasta. Kirjasta huokuu Mikaelin turhautuminen toimitusjohtajan roolin hänelle asettamiin tiukkoihin rajoituksiin, näyttämisen halu epäilijöille sekä tarve vastata julkiseen huuteluun, johon hänelle ei roolinsa vuoksi kuitenkaan tarjoudu useinkaan riittävän tyydyttävää mahdollisuutta. Kirja tavallaan vastaa omaan ihmettelyynsä toimitusjohtajien korkeasta palkkatasosta. Epäinhimillisessä roolissa toimiminen ansaitseekin poikkeuksellisen palkkion.
Vaikka kyseessä on vahvasti Mikaelin tarina, niin kirjassa esiintyvistä muista Inderesläisistä kerrotaan myös tarinoita ja niistä oli helposti tunnistettavissa mm. @Juha_Kinnunen terävä suorapuheisuus ja @Sauli_Vilen yli-inhimillinen energisyys, sekä Flikin henkilöstön näkökulmat yhdistymiseen Inderesin kanssa. Olisin kyllä kaivannut myös enemmän esimerkkejä Mikaelin interaktioista yhteisönäkyvyyden raskaan sarjan toimijoiden @Marianne_Palmu ja @Verneri_Pulkkinen kanssa. @Yu_Gong saa kanssa pari letkautusta sisään, mutta myös koodari-interaktioista olisi voinut olla lisää sisältöä, koska onhan Inderes liikkunut yhä enemmän analyysiputkasta tapahtumien kautta kohti osakeyhtiöihin ja sijoittamiseen keskittyviä ohjelmistoratkaisuja.
Foorumikeskusteluista mukaan kirjaan pääsevät @Gasparov:in legendaarinen Harvia-tatuointi:
Sekä Mikaelin osallistuminen kahvihuoneella viime vuoden alussa käytyyn monipuoliseen keskusteluun Inderesin kulttuurista, jossa lainataan allekirjoittanutta:
Kaiken kaikkiaan kirja on virkistävän erilainen toteutukseltaan käsitellä toimitusjohtajan ja yrityksen tarinaa, verrattuna lajityypin muihin, tyypillisesti pömpööseihin ja itseään onnitteleviin teoksiin. Ehdottomasti lukusuositus 