Kiitos kommentista, en pitänyt sitä lainkaan dissauksena vaan hyvänä kommenttina.
Tässä ostokohteena olisi kokonainen yhtiö jossa kaikki ”työt” hoidetaan jo nyt markkinaehtoisesti, ei omistajan selkänahasta. Eli omaa työtä olisi ns. paletin johtaminen hallitustasolla. Ja tokihan sitä voi iltapuhteina jonkun pintarempan itsekin tehdä jos ei muuta tekemistä ole. No, ehkei, kun porukassa mukana mm. rakennusliike.
Oma osuuteni olisi lähinnä olla mukana sijoittajana ja mahdollisesti taloudellisena neuvonantajana tarvittavissa määrin. Kokemusta alalta on talouden hallinnan näkökulmasta melko paljon.
Pidän tuota 5%:n korkoa tässä tapauksessa aivan ok tarjouksena, sillä lainan osuus olisi joka tapauksessa luokkaa 30-50%:a koko osuudestani ja summat kohtuu hallittavia. Lainaa ottaisin lähinnä siksi, ettei oma likviditeetti turhaan vaarannu. Tuon 5% lainan saan vaikka santanderilta jne… senkun vaan sitten svoppaan sen Oy:öön.
Onko joku pantannut OSTia sijoituslainan vakuudeksi? Meneekö kaikilla lainan antajilla osakesalkku/-tili aina lukkoon silläkin tavalla, että sinne ei saa lisättyä rahaa tai osakkeita jos arvostukset laskevat?
Olen ostellut nyt kurssien laskiessa osakkeita, harmikseni OST:lle ja nimenomaan osingonmaksajia. Harmikseni siis sijoituslainan kannalta vaikka osingot tulevatkin kivasti kiertoon verottomana.
Mietin vaihtoehtoja miten ottaa luottoa käyttöön jos kursseja vielä otetaan alas enemmänkin.
a) Ostan ostille ja panttaan sen lainaa vastaan. Ostan lisää osingon maksajia AOT:lle jolla voi osittain maksaa sijoituslainaa. Hyvänä puolena riskien kannalta tässä on se, että OST:n arvo jopa nousee vaikka kurssit hieman laskisikin, osinkojen takia. Ei siis isointa riskiä pakkomyyntiin, joskin osingot tulee pääsääntöisesti kerran vuodessa.
b) Ostan nyt uudet osakkeet pelkästään tyhjälle AOT:lle joka sitten lopulta lainan pantiksi. Lainarahat OST:lle. Tällöin OST olisi “nostovapaa”, ei lukossa, joskin se ei ole ikinä suositeltavinta.
Lainaa ajattelin ottaa joka tapauksessa maltilla, alle lainoitusarvon. Kai se menee niin, että jos lainoitusarvo osakesalkulla on esim. 10k ja nostat lainaa 8k, niin salkussa on 20% laskuvaraa ilman myyntitarpeita?
Tämä on mielenkiintoinen lisätieto. Oisko tarkempia ehtoja? Toimiiko joustavasti kuten Nordenetillä eli siten että panttina olevat osakkeet voi vaihdella dynaamisesti sitä mukaa kun ostaa / myy osakkeita. Vai onko panttina olevat osakkeen fiksattu? Entä voiko velaksi ostettuja osakkeita käyttää vakuutena kuten nordnetillä?
Tiedustelin Nordealta vahvistusta tästä, näin ovat minulle aiemmin viestissä kirjoittaneet. Kerron kun saan vahvistuksen.
Kauppaa osakkeilla ei (tietenkään) voi käydä vaan salkku on lukossa panttauksen ajan.
No mietitääs ny hetki; Verottaja antanu meille köyhille tälläisen verojenmaksun lykkäämistyökalun (OST). Salkun edelleenpanttaaminen mahdollistaisi tilanteen jossa verottajalta jää aiempina vuosina ”lainaamansa” pääomatuloverot kokonaan saamatta, koska salkku lainan vakuutena. Ilman vipua verottajan saama veromäärä kuitenkin nousee pitkällä aikavälillä.
Jos OST vivuttaminen olisi mahdollista, olisi se kyllä iso töppi lainsäätäjältä.
Niin siis Nordnetillä vakuutena olevilla osakkeilla voi (tietenkin) käydä kauppaa ja tämä juuri kiinnosti että onko Nordealla vastaa. Mutta ilmeisesti ei ole.
No mietin hetken ja saishan se niistä lainalla tehdyista tuotoista ihan samalla tavalla verot sitten kun pääomaa nostan OST:ltä.
Minun ajatuksissa verottajan ei kuulu miettiä sitä millaisilla riskeillä verotusalamaiset tekee tai ei tee tulojaan. Ja näinhän se on perinteisella AOT:llä joten miksi OST olisi eri?
Ehkä hieman tavoitan mitä haet. Se on tietty AOT mallin/systeemin mukaista verovelkaa…samalla tavallahan verottaja lainaa sitä OST:llä sulle jotta saat korkoa korolle sellaisesta osuudesta jonka, sinun terminologiaa käyttäen, verottaja on lainannut sinulle.
Olisiko kompromissi sitten että arvonnousua ei saisi käyttää vakuutena vipuun mutta sitä alkuperäistä pääomaa jonka on laittanut OST:lle saisi käyttää?
Ihan yhtä tavalla verottaja “lainaa verovelkaa” jos sijoitat buy&hold periaatteella vaikka Berkshireen, Amazoniin jne jotka ei koskaan jaa osinkoa eikä tule ostetuksi jonkun vielä isomman toimijan toimesta käteisellä pois, etkä myy niitä. Ja näitä pystyt vivuttamaan sijoituslainalla.
Ei ole mitenkään yhtälailla. Silloin sinulla on varat lukittu siihen sijoituskohteeseen. OSTilla taas voit vaihdella omistuksia mielesi mukaan. OST on mahtava työkalu kansankapitalismin nostamiseksi, mutta mielestäni alkuperäinen idea katoaa jos salkkua voisi käyttää lainan vakuutena.
Jos voisit kiinnittää salkun ja elellä vaikka sitä vastaan otetulla lainalla, niin verottaja ei saisi ikinä siitä muuta kuin perintöveron, joka olisi pitkässä juoksussa varsin minimaalinen verrattuna pääomaverotukseen saadun veron kannalta.
Nyt kun asiaa on tullut tämän keskustelun pohjalta mietiskeltyä, niin en kyllä hetkeäkään usko että OSTia voisi käyttää lainan vakuutena.
Miten tämä eroaa indeksirahaston panttaamisesta lainanvakuudeksi? Tehokkaast hoitaa hajautuksen ja osinkojen uudelleen sijoittamisen täysin verovapaasti.