Niin siis Nordnetillä vakuutena olevilla osakkeilla voi (tietenkin) käydä kauppaa ja tämä juuri kiinnosti että onko Nordealla vastaa. Mutta ilmeisesti ei ole.
No mietin hetken ja saishan se niistä lainalla tehdyista tuotoista ihan samalla tavalla verot sitten kun pääomaa nostan OST:ltä.
Aivan, mutta riski niiden hävittämiselle kasvaisi huomattavasti.
Edit. Miksi valtio tukisi tälläistä toimintaa, että ikäänkuin vipua vivutetaan?
Minun ajatuksissa verottajan ei kuulu miettiä sitä millaisilla riskeillä verotusalamaiset tekee tai ei tee tulojaan. Ja näinhän se on perinteisella AOT:llä joten miksi OST olisi eri?
Siksi pitäisi olla eri, koska OSTilla verottaja lainaa sulle verovelkaa.
Ehkä hieman tavoitan mitä haet. Se on tietty AOT mallin/systeemin mukaista verovelkaa…samalla tavallahan verottaja lainaa sitä OST:llä sulle jotta saat korkoa korolle sellaisesta osuudesta jonka, sinun terminologiaa käyttäen, verottaja on lainannut sinulle.
Olisiko kompromissi sitten että arvonnousua ei saisi käyttää vakuutena vipuun mutta sitä alkuperäistä pääomaa jonka on laittanut OST:lle saisi käyttää?
Ihan yhtä tavalla verottaja “lainaa verovelkaa” jos sijoitat buy&hold periaatteella vaikka Berkshireen, Amazoniin jne jotka ei koskaan jaa osinkoa eikä tule ostetuksi jonkun vielä isomman toimijan toimesta käteisellä pois, etkä myy niitä. Ja näitä pystyt vivuttamaan sijoituslainalla.
Ei ole mitenkään yhtälailla. Silloin sinulla on varat lukittu siihen sijoituskohteeseen. OSTilla taas voit vaihdella omistuksia mielesi mukaan. OST on mahtava työkalu kansankapitalismin nostamiseksi, mutta mielestäni alkuperäinen idea katoaa jos salkkua voisi käyttää lainan vakuutena.
Jos voisit kiinnittää salkun ja elellä vaikka sitä vastaan otetulla lainalla, niin verottaja ei saisi ikinä siitä muuta kuin perintöveron, joka olisi pitkässä juoksussa varsin minimaalinen verrattuna pääomaverotukseen saadun veron kannalta.
Nyt kun asiaa on tullut tämän keskustelun pohjalta mietiskeltyä, niin en kyllä hetkeäkään usko että OSTia voisi käyttää lainan vakuutena.
Miten tämä eroaa indeksirahaston panttaamisesta lainanvakuudeksi? Tehokkaast hoitaa hajautuksen ja osinkojen uudelleen sijoittamisen täysin verovapaasti.
Indeksirahaston sisältöä et voi itse päättää ja muutella, ilman että verot tulevat maksuun.
Miksi tämä on ratkaisevaa? Kunhan välttyy verojen maksulta ja saa historiallisesti hyvää tuottoa edullisin kuluin.
No olen sen tuossa ylempänä monta kertaa selittänyt. Veroja saadaan näin enemmän.
Jos tuo sun ehdottama tapa sijoittaa indeksirahastoihin on sama asia kuin OST, niin mihin sitä edes sitten tarvitaan?
No eihän sen noinkaan tarvitse mennä kun se laina tulee sinne OST:n sisään. Sitten jos nostat jotain niin heti tulee myös veroseuraamukset.
No sitten vaan odotellaan että mikä pankki alkaa ensimmäisenä tarjoamaan.
Kuten ylle linkitin ainakin Nordnetin näkemys on että laki ei anna tähän myöten. Mutta ehkäpä siihen suuntaan ollaan menossa.
Mun mielestä tämä on vähän samaa sarjaa kuin se että OST:n sisälle ei saa ostaa etf:iä tjms. Ihan teennäinen sääntö.
Veikkaisin, että veroja saadaa enemmän, jos kansan annetaan vaurastua enemmän.
Tämä on hiljentynyt Venäjän hyökkäyksen jälkeen, mutta onko ihmisillä tuoreita kokemuksia sijoitusluoton hakemisesta? Nordnetin luotto on tällä hetkellä hopeatason luotolla käytössä ja haluaisin selvittää millaisilla ehdoilla ja millaisella korkotasolla vierasta pääomaa olisi tarjolla.
Korot ovat nousussa, mutta näkyykö se jo sijoituslainojen koroissa ja saatavuudessa?
Veikkaan että tilannettä lainan hausta vähentänyt enemmänkin se, että markkina on hieman jäähtynyt, ja tulevaisuuteen liittyy nyt paljon epävarmuutta. Ihmiset välttävät ylimääräistä riskiä ja eivät ota sijoituslainoja samaan tahtiin.
Nordnet muuttaa yhteensä 341 osakkeen ja rahaston lainoitusastetta huomisesta alkaen. Tässä lista muutoksista:
Äkkiseltään näyttäisi että valtaosassa osakkeista lainoitusasteet ovat nousseet 
Edit. lainoitusasteen laskut astuvat voimaan vasta 18.8.
Aiemmin nousevat ja laskevat lainoitusasteet oli eritelty muistaakseni omina listoinaan. Nyt hieman sekavampi käytäntö, piti koko lista selata läpi, että onko omia yhtiöitä mainittuna laskevalla lainoitusasteella. Muistikuvani on monen vuoden takaa, voin olla väärässäkin.
Foorumin suosikeista kannattaa huomioida ainakin Harvia 40% → 50% ja Qt 50% → 70%.
Lisäksi aiemmin ihmettelemäni Lehdon lainoitusaste laskee viimein 60% → 40%