Sijoituslaina-keskustelu

Jos on hyvin hajautettu salkku, vaikka 10-20 eri firmaa ja maltillinen vipu vaikka 20% salkun arvosta, niin sitten osakesalkkua ei välttämättä tarvitse kytätä ja pakkomyyntejä ei luultavimmin tule. Itsellä nyt Nordnetissä noin 10% velkavipu ja salkkuun kurkkaaminen 1 kerta per kk riittää mielestäni. Ei ole ollut ongelmia lähemmäs 10 vuoteen. Mistään muualta kuin Nordnetistä et saa 0,99% sijoituslainaa normikansalaisena (miljonäärit tai private banking -asiakkaat ehkä voivat saada jos maksavat jo entuudestaan tuhansien eurojen palvelumaksuja per vuosi omalle pankilleen).

Sitten on tietysti se mahdollisuus, että Euroopassa tulee hyvin kylmä talvi osakekursseille ja Nordnet leikkaa lähes kaikkien osakkeiden vakuusarvoja. Riski tästä on nyt pakko myös huomioida. Siinä vaiheessa agressiivisten velkavivuttajien korttitalot kaatuvat jos asiaan ei varaudu etukäteen.

17 tykkäystä

Onko joku ottanut lainaa hiljattain mistä vain, millaisissa koroissa on tarjoukset pyöriny?

Täytyypä tsekata Nordnetistä tuo korko mielenkiinnosta myös.

Sattuuko kukaan tietää käykö vuokrasopimus metsämaasta tuulivoimayhtiölle vakuudeksi pankille? Ne tekee siihen tuulivoimalan ja siitä saa pitkällä vuokrasopimuksella kassavirtaa.

Tuskin se itse vuokrasopimus vakuudeksi kelpaa, mutta näyttää ainakin hyvältä tulojen kannalta kun muistat mainita. Vakuudeksi tarvitaan uskoakseni jotain, jonka pankki voi tarvittaessa myydä, eli jotain jonka omistusoikeus voidaan siirtää.

1 tykkäys

Onko pankit lähteneet vielä nostelemaan sijoituslainojen korkoja tai onko millään foorumilla ollut puhetta aikatauluista nostoille?

On. :slight_smile: Nordnetiltä uutisia:

"Yleisen korkotason nousun seurauksena sopeutamme Superluotto-ominaisuuden korkoalennuksia. Korkoalennukset pienenevät 1 prosenttiyksiköllä. Muutokset tulevat voimaan 12.10.2022.

Superluoton Kulta-tason uusi korko on 1,99 % (efektiivinen lainakorko 2,01 %).

Superluoton Hopea-tason uusi korko on 3,49 % (efektiivinen lainakorko 3,55 %).

Luottosopimuksen mukainen kaupankäyntiluoton normaali lainakorko pysyy samana kuin nyt, eli 4,85 % (efektiivinen lainakorko 4,96 %). Private Banking -palvelun mukainen etuus pysyy samana eli Private Banking -asiakkaiden korko alennuksen jälkeen on edelleen 4,35 % (efektiivinen lainakorko 4,44 %)."

15 tykkäystä

No sieltä se sitten tuli! Voihan perkele =D joutuu myymään jotain pois. Tuo 3.49% on kyllä liian korkea minulle, on tässä onneksi vielä kuukausi aikaa tehdä liikkeitä.

10 tykkäystä

Itse olen käyttänyt kultaluottoa ajoittain isompiin swingeihin, kun stoppareilla varustettuna ei viikon parin odottelukaan paljoa maksa ja ehkä tuolla 1,99% voisi sitä vieläkin harrastaa, mutta eipä tuosta NN luotosta muuten ole enää mihinkään.

Harkinnassa nyt siirto Mandatumiin. Harmi vaan, kun jenkkiosakkeiden siirto maksaa hunajaa. Voi olla, että NN tulee tuon 12.10 jälkeen näkemään melkoisen joukkopaon, kun välityspalkkioiden hintoja tuskin laskevat.

1 tykkäys

Tämä on jotakin mitä pitää itse miettiä tarkkaan. Olen tälle foorumille kirjoittanut, että halpa marginaaliluotto alkoi olla viimeisiä asioita mikä minut piti NN asiakkaana. Hävyttömät kaupankäyntikulut ja pelkkä Saksa markkinapaikkana ETF tuotteille, ei hyvä.

1.99% korko on vielä raameissa hyväksyttävä pidempi aikaiseenkin salkun vivuttamiseen mielestäni. Vaatii kyllä vähän tarkempaa miettimistä pitäisikö portfolio siirtää pois. Olen niin paljon tänä vuonna veivannut salkkua, että vaikka myisin sen tyhjäksi nyt, niin välttyisin suuremmilta veroseuraamuksilta.

Onko tietoa:
Jos on ottanut esim.1000€ sijoituslainaa Nordnetissa ja lainan tarkoitus on ilmoitettu verottajalle 100%:sti sijoittamiseen(jolloin korot vähennyskelpoisia). Tämä 1000€:a on sijoitettu AOT:lle Osinkokone Oy:hyn.

Skenaariot:

A)Osinkokone maksaa 100€:a osinkoa ja omistuksen arvo laskee 900 euroon. Sijoittaja nostaa tuon 100€ ulos(ja ostaa nallekarkkeja), niin onko edelleen korot vähennyskelpoisia vai katsooko verottaja, että nyt lainasta 10%:a on nallekarkkikäytössä eikä sijoituksissa.

B)Okone maksaa edelleen 100€, mutta sijoitus on noussut 1100 euroon. Sijoittaja nostaa 100€ ulos, jolloin AOT:lle jää 1000€.

Onko näissä eroa verottajan näkökulmasta.

1 tykkäys

Ei nyt varmaa tietoa ole, mutta nähdäkseni verottajakin tulkitsee lainan olevan edelleen 100% sijoituslaina. Nämä ovat herkästi semantiikkaa, jos pohdin vaikka omaa opintolainaani, joka on tietyllä tavalla sijoituslainaa, kun vaihtoehtona olisi ollut myydä sijoituksia opiskelujen aikana. En ole sitä kuitenkaan sijoituslainaksi merkinnyt, mutta voisihan tuota selvitellä.

Käytännössähän esimerkiksi Nordnetissa tuo kuitenkin menee siten, että euromääräiset myynnit tai osingot (samalla AOT:lla) laskevat automaattisesti vipua. Eli siis molemmissa tapauksissa lainaa olisi jäljellä 900€, (jos ei huomioida syntyneitä korkoja).

Jos ajatellaan, että laina on otettu kivijalkapankista ja siirretty AOT:lle:
Etenkin A keissi olisi selvä ja uskoakseni verottaja hyväksyisi muutosehdotukseen perustelun, ettet ole myynyt mitään.

Tuo B keissi on sitten vähän tulkinnallisempi. Uskoakseni menisi läpi, jos toiminnassa ei ole mitään epäilyttävää, eli omistat edelleen arvopapereita jne.

Lähtökohtaisesti en kuitenkaan suosittele kikkailemaan mitään keittiöremonttilainaa tai muitakaan nallekarkkihommia sijoituslainaksi, sillä tekoäly noita nykyään valvoo ja se on aika hyvä huomaamaan piilotettuja asioita.

Tuo vähennysoikeus on kuitenkin loppujen lopuksi aika pieni raha, joten on enemmän hävittävää, jos joudut tuon takia verotarkastukseen, josta seuraa töitä ja mahdollisia veronkorotuksia.

Esimerkiksi säästö 10 000€ “firaabelilainassa” on 10 000x0,0199x0,3=~60€. Tuon 60€ säästää helpommin jo kilpailuttamalla lainan hyvin. Jätin korkojen pääomituksen huomioimatta, kun tuota todellisuudessa varmaan lyhennettäisiinkin.

Voit siis hyvin käyttää superluottoa esim. keittiöremontin rahoittamiseen, mutta sitä ei pidä vähentää verotuksessa.

2 tykkäystä

Kikkailemaan ei ole tarkoitus lähteä, vaan lähinnä selvitellä, että voiko osinkoja nostella ulos ilman että joutuu lainan kohdalla mihinkään lisäpaperitöihin.

Verokarhulta selvittelen toki tätä myös, mutta täältäkin välillä löytyy kokemusasiantuntijoita.

Ja en siis kuulu veroallergisiin, vaan hoidan asiat pilkulleen, jos vaan tieto ja taito riittää.

1 tykkäys

Juuri kyselin pankista tarjousta vakuudelliselle 50k€:lle, niin vastaus oli noin 3,0% + Euribor 7v. laina-ajalle. Pidin kalliina.

Osakkeiden arvostuskertoimien laskettua nostin tänään ~100 000 euroa sijoituslainaa yritykselleni Nordnetilta. Kultatason yläraja on kohdallani yli 200 000 euroa,osakkeet saavat lasketella nykyisestä melko reilusti ennen kuin tiputaan edes hopeatasolle. Koska korkokulut voi vähentää verotuksesta (yhteistövero 20%) eikö tuosta tulee efektiiviseksi koron hinnaksi tulee jatkossa 2.0 x 0.8 = 1,6%.

Uskon siis vivutuksen olevan kannattavaa nykytilanteessa. Mikäli tulee tarvetta lyhentää velkaa niin sijoitusten käteistuotot ovat vuodessa 98 000, suunnilleen lainamäärän verran. Lisäksi on tarpeen tullen mahdollista likvidoida kolmessa kuukaudessa 62 000 euroa pörssin ulkopuolisia varoja. Puolessa vuodessa saan muutettua käteiseksi 280 000 euron verran.

Itse sadantonnin velkarahan sijoitin kahdeksaksi vuodeksi yli 20% vuosituotolla. Ilman mahdollisuutta irtautua sijoituksesta ennen vuotta 2030. Ja luonnollisesti pienellä riskitasolla ollaan liikkeellä :see_no_evil:

Älkää kokeilko kotona.

27 tykkäystä

En ole verojuristi, mutta osingon nostaminen ulos ei voine tarkoittaa sitä, että sijoituslaina ei olisi edelleen täysin verovähennyskelpoinen. Ostit lainarahalla osakkeita x kpl ja omistat osingon jälkeen edelleen osakkeita täsmälleen saman x kpl. Omistuksissasi ei ole tapahtunut mitään muutosta, kaikki lainaraha on edelleen käytetty kyseisten osakkeiden ostamiseen ja omistat ne edelleen. Päivittäinen arvonheilunta ei voi vaikuttaa lainan verovähennyskelpoisuuteen. Sinulla on vakaa tulonhankkimistarkoitus lainalle, olet sijoittanut varallisuutesi pitkäjänteisesti vuosikymmenten aikajänteellä pörssiosakkeisiin osinkostrategialla. Sinulla on myös arvo-osuustilillä varallisuutta muutakin kuin tuo lainaraha. Lainaraha jääköön osakesalkkuun ja nostat muuta omaa pääomaa ulos salkusta, et lainarahaa.

Jos asiassa ei ole mitään pöyristyttävää veronkiertotarkoitusta tai keinotekoisuutta selvästi havaittavissa, ongelmia ei voine tulla. Kai tämänkin voi vetää äärimmilleen ostamalla velkarahalla kikkailuosaketta, joka jakaa kaiken varallisuutensa ulos ja osakkeen hinta on osingonjaon jälkeen -99,99% ja arvo 0,01 euroa. Jos tällainen keinotekoinen menettely havaittaisiin, tällöin sijoituslainan verovähennysoikeus voitaisiin ehkä evätä kun on ilmiselvää, että toimeen on ryhdytty vain veroedun saamiseksi.

Vertaus sijoitusasuntoihin: ostat muuttotappiopaikkakunnalta velkavivulla kämpän ja otat siitä vuokratuloa ulos. Kämpän arvo nollaantuu vuosien aikana, lopulta kerrostalo puretaan purkukuntoisena kun putkiremppaa ei ole taloyhtiöllä varaa maksaa. Sijoituslainan korko on verovähennyskelpoinen vaikka nostat siitä vuokratuloa ulos ja asunnon arvo laskee koko ajan.

Sijoitusvarallisuus ja sen tuotto ovat eri asioita. Jos osinkotulo estäisi verovähennyskelpoisuuden, asian seuraaminen olisi lähes mahdotonta. Esim. itse saatan siirtää rahaa Nordnettiin 50 kertaa vuodessa ja teen nostoja tarpeen mukaan. Mahdotonta eritellä, että mikä euro on alunperin lähtöisin osingoista ja mikä on tilille aiemmin tallettamaani käteistä.

Sinänsä hyvä kysymys kyllä. En ole nähnyt, että verohallinto olisi julkaissut asiasta mitään yleisohjetta, jossa asiasta olisi mainittu.

2 tykkäystä

Mitä, voiko yrityksetkin saada Nordnetistä superluottoa?

Ai niin tosiaan. Hyvä pointti. Samahan se on minulla, vaikka en yrityksen lukuun sijoitakaan. Voin vähentää kultatason koron verotuksessa (uusi tuleva 1,99%) pääomatuloista (34%), joten lopullinen korko on vieläkin tosi edullinen, Enpäs ole ajatellutkaan näemmä tuota loppuun asti!

1 tykkäys

Voivat. Kokemusta on. Ehdoissa ei ole mitään eroa yksityishenkilöihin nähden. Toki luottopäätös yleisesti tehdään erikseen yhtiölle hieman eri perustein mutta tällä ei sinänsä ole mitään tekemistä koron kanssa vaan määrittää ainoastaan ns. maksimilimiitin.

2 tykkäystä

”Itse sadantonnin velkarahan sijoitin kahdeksaksi vuodeksi yli 20% vuosituotolla. Ilman mahdollisuutta irtautua sijoituksesta ennen vuotta 2030. Ja luonnollisesti pienellä riskitasolla ollaan liikkeellä :see_no_evil:

Mielenkiintoinen sijoitus, Lajusen putiikkiinko myydään tuollaisia paketteja? :slightly_smiling_face: Hyvä lupaus 8v eteenpäin kyllä.

1 tykkäys

Kyseessä on private equity-rahasto, ei sijoita alkuvaiheen yrityksiin vaan jo isompaa liikevaihtoa tekeviin. Vuodesta 2009 lähtien kyseisen yhtiön private equity-rahastot ovat tehneet yli vuosituottoja 20% sijoittajille. Saas nähdä kuinka tässä käy, Excel-ennusteessani “jo” 15% vuosituotto tekee kelvollista kassavirtaa sitä mukaa kun sijoituskohteet laitetaan lihoiksi. Private equity-sijoituksissa tyypillinen minimisijoitus on 6-numeroinen ja vaadittava kokonaissijoitusvarallisuus lähempänä miljoonaa henkilökohtaisen riskienhallinnan vuoksi.

6 tykkäystä