Raskaalla velkavivulla Fortumia ja Nokian Renkaita juuri ennen Venäjän hyökkäystä osakesalkkuun. Siinä hyvä esimerkki lähihistoriasta velkavivun vaaroista. Jos tuolloin hyökkäyskeväänä et ollut valppaana, Nordnet olisi pakkomyynyt osakesalkkua hyvin nopeasti.
Itse käytän velkavipua siten, että ostan hyvän osinkoyhtiön (osinko vakaa, kasvava, yhtiön tuloksentekokyky todistettu) osakkeita jos “halvalla” saa. Velkavivun pyrin nollaamaan seuraavan kevään osingoilla ja/tai tulevilla palkkatuloilla. Pystyn siis maksamaan velan pois ongelmitta vaikka osakekurssi romahtaisi ja voin syytellä tyhmästä sijoituspäätöksestä itseäni, mutta ongelmia velan kanssa ei kuitenkaan tule.
Tällainen sinänsä järkevä sijoitusstrategia on kuitenkin typerä jos tapahtuu jotain yllättävää kuten Venäjän hyökkäys, joka muuttaa oman sijoitussuunnitelman perusteellisesti.
Jos vaikka Nordeasta otat sijoituslainan muilla vakuuksilla, amatööri pystyy helposti tuhoamaan vaikkapa 10 000 euroa sijoituslainaa lyhyessä ajassa treidaamalla ja sen jälkeen velka + korot jää tosiaan maksettavaksi. Ei voi suositella varauksetta kenellekään.
Ei vivun käyttämiseen voi nyrkkisääntöjä laittaa. Jos riskitaso on pieni noin muuten, esim. ei asunto/autolainoja ja on todella varmat tulot, niin mielestäni voi huoletta ottaa vipua tuon 12 kk, HUOM! riippuen sijoituskohteesta. Jos haluaa leikkiä päivätreidaajaa, niin vipu voi olla tie tuhoon.
Itse käytän vipua silloin tällöin ja yleensä käteisen korvikkeena. Nostan sijoitustasoani velalla (limittitili) ja pidän käteisen tilillä. Vain todella harvoin laitan kaiken käteisen markkinalle ja otan vipua kylkeen. Koronasta minulle jäi käteen se, että jatkossa sijoitan härkämarkkinaan isolla vivulla ja olen valmis irtautumaan nopeasti. Koronassa menin vähän viiveellä ja irtauduin hitaasti, joka leikkasi tuottoja huolella. Kun markkina lähtee laskuun ja salkussa on iso vipu käytössä, niin se lisää stressitasoja ja voi johtaa huonohin päätöksiin.
edit: nyt vipuni 0% ja parhaimmillaan se oli n. 20%.
Niin ei todellakaan ole mitään nyrkkisääntöä miten paljon voi vivuttaa.
En lähtisi itse vetämään kovin isoa velkavipua näihin kasvuosakkeisiin.
Itse käytän velkavipua ( Nordnet kultataso 1,99 % ) siten että vipu max. noin 20%
salkun arvosta. Sijoitusaste vaihtelee noin. 100% - 120%.
Aloittelijan kannattaa aloittaa varovasti ja muutenkin olla malttia sen
vaurastumisen suhteen. Viimeiksi itse lisäsin vipua isommin korona montussa ja nyt
olen sitä pikkuhiljaa vähentänyt tai osingot hoitaa sen itsestään.
Omalla kohdalla osingot hoitaa max 20% vivun itsestään 3-4 vuotta.
Jokainen omalla tyylillään ja riskinsietokyvyllään.
Nykyinen sijoitusasteeni noin 105%…olen valmis lisäämään vipua jos kurssit kyykkää
kunnolla tai löydän “hyvän” kohteen.
Tämä oli hyvin sanottu ja on mielestäni todennäköisin riski joka vivuttamiseen liittyy. Palstalla moni pelottelee margin callilla tai koko pääoman menettämisellä tai ottaa vivun yhteydessä kantaa päiväkauppaan (joka ei oikeastaan liity vipuun mitenkään i.e. vivulla voi yhtä hyvin hävitä jos on buy-n-hold jossain reisille menevässä kasvuyrityksessä mukana). Mainitut on kuitenkin varsin epätodennäköisiä tapahtumia jos pitää vivun järkevällä tasolla.
Mutta luulempa että jokainen joka ostaa velalla osakkeita joutuu kohtaamaan tämän että kun panokset ja vipukertoimet kasvaa niin se johtaa liian helposti huonoihin päätöksiin. Eli olet helpommin sellaisessa “fomo - paniikkimyynti - fomo” kierteessä joka ei vaan johda hyvään lopputulokseen.
Jahas, sijoituslainaa koskeva viestini poistettiin sijoituslaina-aiheiselta keskustelupalstalta, outoa mutta kummallista…
Kokeillaanpa näin päin: jos ottaisit nyt sijoituslainan (kohteena loma-asunto, jota tarkoitus vuokrata, laina-aika 20v), sitoisitko sen 3 kk euriboriin vai 12 kk euriboriin? Miksi?
Riippuu pitkälti siitä mitä lainalla ajattelin ostaa. Mikäli ostan vaikka arvostonkseja osinkoja tuottamaan, niin todennäköisesti lukitsisin koron vuodeksi eli 12 kk euribor. Jos taas yrittäisin vaikka osinkoveivailla tai tehdä muutaman kuukauden swing tradeja (joita ei meikäläisen skilsseillä kannattaisi tehdä toim. huom!) niin sitten valitsisin sillä hetkellä edullisemman koron.
Kiitos vastauksesta. Alkuperäisessä viestissäni luki, että kohde on loma-asunto, ja tarkensin tuohon uuteen viestiini tilannetta. Eli 20v laina-aika sijoitusmökin hankintaan.
Nythän 3 kk euribor on 2.6% luokkaa, 12kk taas noin 3,6%. Kolmikuukautinen nousee oletettavasti rivakammin EKPn päätösten myötä, mutta jossakin vaiheessa korot kääntyvät alas, ja sillon kolmekuukautinen taas kääntyy nopeammin alas. Mutta, kun historiallista dataa tarkastelin 2010-luvulle saakka, näyttää siltä, että kolmekuukautinen on lähes aina alempana kuin 12 kk euribor. Mutta, onko näin jatkossa…? Mitä muita tekijöitä pitäisi huomioida?
Pankin lainatarjouksessa on 3kk euribor + 0,79 marginaali, tai 12kk euribor + 0,6% marginaali.
Kiinteästä lainakorosta ei ole ollut puhetta.
Tuota euriboria voi vaihtaa matkan varrella, mutta siitä tulee kuluja ja välttämättä pankin marginaali ei vaihdukaan tuohon pienempään, vaikka itse lainan vaihtaisikin 12kk euriboriin (tai ainakin se vaatisi uuden lainaväännön).
Soitin tänään Nordeaan ja varmistin heiltä että OST:in omistuksia vastaan on mahdollista hakea sijoituslainaa. Ehdot ovat tietty neuvoteltava jokaisen asiakkaan kohdalla erikseen. Eli laki ei nähtävästi tätä kiellä.
Nordnetillä todetaan seuraavaa, eli johtuneeko tämä nyt sitten lain eri tulkinnasta, vai onko pankkien teknisessä kyvykkyydessä eroja? Onko kenelläkään kokemuksia muista pankeista?
Onko kukaan tehnyt niit että on muuttanut omistusasunnosta vuokralle ja jättänyt tämän omistusasunnon vuokralle ja vähentänyt ns normaalin asuntolainan korot vuokratuloista? Ilmeisesti jos pankille asiasta ilmottaa niin ehdot muuttuvat radikaalisti etenkin laina-ajan osalta.
Tein näin. Lainaa ei muutettu mitenkään, en kyllä edes pankille ilmoittanut mitään. Veroilmoitukseen muutin kyseisen lainan asuntolainasta tulonhankkimislainaksi. Näin korot saa vähennettyä pääomatuloista. Lainan tyyppi riippuu käyttötarkoituksesta, ei siitä, millä nimellä se on pankin järjestelmissä.
Onko kukaan huomannut Nordnetin luottopäätösten linjan kiristymistä korkoympäristön muuttumisen myötä?
Aiemmin luottokorotus oli mahdollista toteuttaa verkkoviestillä, mutta nyt vain virallinen hakemuskaavake kelpaa ja sitäkin kautta tuli hylky summaan joka olisi ollut n. 20% salkun velattomasta arvosta. Nykyinen luotto on 10% salkun arvosta, josta 0 euroa käytössä.
Joo, olen huomannut täysin saman. Koitin hakea maltillista korotusta luottorajaan, mutta tuli bumerangina takaisin, vaikka aiemmin hyväksyttiin sukkana.
