Onko tämäki Nordnetissä tapahtunutta? Tilanne näyttää muuttuneen, joten omat kokemukset ei sitten pidä enää paikkaansa.
1 tykkäys
Ainakin vuonna 2020 ja 2021 kyselivät Nordnetissä tulotietoja, kun luottosopimuksia tein.
1 tykkäys
Itse sain vuonna 2021 lainaa noin 80% omasta pääomasta, vaikka olin opiskelijana ja ilman töitä. En tosin usko, nykyään saisin samoilla spekseillä lainaa nordnetistä.
Sama homma viime vuonna. Halusivat palkkakuitit nähtäväksi. Ei maksukyky poista tietenkään vakuusvaatimusta, mutta aivan ilmeisesti (ja ymmärrettävästi) haluavat arvioida maksukykyä ja taloudellista tilannetta kokonaisuudessaan.
1 tykkäys
Kuinka moni käyttää velkavipua sijoittamisessa? Ja minkälaisiin sijoituksiin vipua käytetään?
En ole aiemmin käyttänyt velkavipua, vaan palkasta ja osingoista olen tehnyt lisäsijoitukset. Nyt kuitenkin olen ottanut Nordnetin Superluottoa. Koska olen sijoittajana hyvinkin varovainen ja turvallisuushakuinen - ja muutenkin kammoksun kaikkea velkaa, niin velkasumma on hyvinkin pieni. Velkamäärä on noin 5 prosenttia salkun (tämän hetkisestä) arvosta ja kuluvan vuoden osingoilla pystyn velkasaldon nollaamaan. Olen kova stressaamaan velasta, joten tämä on itselleni henkilökohtainen limiitti hyvien yöunien takaamiseksi.
3 tykkäystä
Olen usein miettinyt, että monikohan asuntolainaa lyhentävä sijoittaja tajuaa/ajattelee sijoittavansa velkarahalla. Luulen, että ei kovinkaan moni. Jos on näin tehnyt vuosikausia, niin tuskin sitä sijoituslainaakaan kannattaa sen kummemmin pelätä.
Tämä ei nyt ollut tarkoitettu sinulle @kaarlo_k, koska erikseen mainitsit kammoavasi velkaa. Se on yhtälailla tärkeä havainto, ettei väkisin taistele itseään vastaan ja kuluta siten energiaansa. Samasta syystä olen hiljalleen siirtymässä itse enemmän ja enemmän ETF/Indeksi/Rahasto-sijoittajaksi, sillä en lopulta ole kovinkaan kiinnostunut tekemään yhtiöanalyysejä edes kevyellä tasolla.
5 tykkäystä
Laitetaan tännekin koskien alijäämähyvitystä, kun liippaa aihetta. Voi olla, että on jo tosin mainittu aiemmin ketjussa
1 tykkäys
Miten porukka on pääsääntöisesti sijoituslainaa käyttänyt? Indeksisijoittamisen tehostamiseen vai suoraan osakepoimintaan?
Mä laitoin Nordnetille hakemuksen, en ole täysin varma aionko silti käyttää, vai pidänkö valmiina erikoistilanteita varten - en kyllä ole kovin aktiivinen kaupankävijä mutta varuiksi. 
Alustava ajatus olisi maltillisesti indeksisalkun kylkeen ottaa, ja jos mietin OMXH markkinaa, niin joskus se lähtee nousuun, mutta USA taas hinnoiteltu melko korkealle - ja omat rahastot on hajautettu muutamiin erikoisrahastoihin, suomi,ruotsi ja usa pääasiassa. Suorat osakkeet Nordealla eri salkussa.
Yhtenä vaihtoehtona pohdin myös suoraan näkemyksen ottamista esim. 4 osakkeeseen, mutta se on tietysti riskisempää.
Korkorahastoihin olen voimakkaasti vivuttanut. Nordnetilla on tarjolla ihan hyvä tarjonta pienemällä riskillä olevia tuotteita, joiden tuottotavoite on kuitenkin yli koron.
Itse en koe lainan (Nordnet superluotto) vaikuttaneen sijoituspäätöksiini tai -tyyliini, ajattelen sen olevan pääomaa siinä missä omakin. Lainasta toki on maksettava lisähintaa. Lainan maksimi on luokkaa 15% omasta pääomasta, joten sinällään vielä suhteellisen pieni lisäriski. Sijoitusvakuutusta en ole alkanut käyttää kun toistaiseksi se ei ole käynyt lainan vakuudeksi, vielä harkinnassa mitä teen sitten kun se onnistuu.
Lainan kanssa kannattanee miettiä se oma strategia varsin huolella. Mitä haluaa, miten, mitkä riskit ja miten niihin varautua?
Tähän mennessä olen itse käyttänyt sijoituslainaa ainoastaan keep & hold tyyppisen sijoitussalkun rakentamiseen. Pohja ajatuksena se, että osingot kattavat korot ja vähän päälle. Osakekohtainen vuoden tuotto-odotus pelkällä osinkotuotolla pitää olla suurempi kuin keskimääräinen pääoman kustannus. Mahdollinen kurssinousu tuo varallisuuden kasvun ja tulevaisuuden näkymät takaisi sen, että kasvavat osingot auttaisivat pikkuhiljaa maksamaan myös sen itse lainan pois. Tässä mallissa jos riskejä haluaa minimoida niin salkku kannattanee ylihajauttaa 15-30 lappuun, toki vivusta ja pääomasta riippuen.
Tässä mallissa se selkein heikko kohta on tietysti se, että korot juoksevat koko ajan, mutta osinkoja tai kurssinousua ei osu jokaiselle kuukaudelle. Näin ollen tappiolliset kuukaudet ovat pakollinen osa tätä hupia. Ylihajautetussa salkussa myös yksittäisten osakkeiden veivaaminen voi olla hankalaa - vanha viisaus siitä ettei osakkeita kannata omistaa koko ajan saa hankalan toteutuksen ylihajautetussa pitosalkussa.
Tästä syystä johtuen oma strategia sisältää jakautumisen kahteen salkkuun, joista toinen on tämä keep&hold ja toinen sitten maltillinen swing treidaus. Oma ajatus on se, että “treidaussalkku” sisältäisi muutaman saman osakkeen jota on myös pitosalkussa ja tässä salkussa olisi pyrkimys hyötyä pörssin tavanomaisesta aaltoliikkeestä. Tämä ehdottomasti lisää sijoittamisen riskiä, mutta tätä riksiä voi madaltaa huomattavasti lappuvalinnoilla. Mahdollisuutena tullee uusien tulovirtojen mahdollistaminen.
Suosittelen kuitenkin aloittamaan sijoituslainan käyttämisen osakepoiminnassa tällaiseen hyvin tukevasti ja mahdollisimman varmanpäälle rakennettuun ylihajautettuun pitosalkkuun, jossa varovaisesti ennustetut osingot riittävät korkojen maksamiseen ja kuukausikorko ei ole sellainen josta ei selviäisi mikäli sen joutuu muista tuloista kuittaamaan. Tässä strategiassa jää katveeseen aktiivisemman kaupankäynnin tuoma mahdollinen lisätulo. Strategiaa voi muokata aktiivisempaan suuntaan kunhan sijoituslainaa on tottunut paremmin käyttämään, ymmärtämään miten lainoitusarvot elävät ja miten lainan ja vivun tuomien suurempien päiväliikkeiden tuoman henkisen taakan itse jaksaa kantaa.
5 tykkäystä
Sopiva riskitaso sijoituslainassa riippuu monesta asiasta. Kuinka hajautettu ja riskinen salkku on. Suurin osa Sammossa ja muissa tylsissä osingonmaksajissa on aivan eri asia kuin riskisemmät kasvulaput. Kuinka paljon pystyy laittamaan säästöjä velan lyhentämiseen kuukaudessa ja tarvittaessa enemmän poikkeustilanteessa. Riskit kannattaa yliarvioida mieluummin kuin toisinpäin. Kaikkein tärkeimpänä. Jos huomaa miettivänsä huolestuneena sijoituslainaa koko ajan, sitä on liikaa numeroista riippumatta.
2 tykkäystä
Meinasin lisätä, että käytännössähän ei ole eroa mihin sen lainan käyttää jos on suoria osakkeita ja rahastoja.
Mut mun ajatus on just siinä, että lisäänkö muutamaa osaketta vai hajautusta rahastojen kautta.
First world problems:
Qt nousi muutama vuosi sitten salkussa niin suureksi, että isolle osalle siitä piti avata oma arvo-osuustili. Halusin siis pysyä Superluoton kultatasolla (yksittäinen osake saa olla max 20%).
Nyt Nvidia nousi samassa salkussa yli 20%:iin, joten tipuin taas hopeatasolle ja mahdollisesti kohta sinne perustasolle.
Kultatason korko ja lähtökohtaisen koron ero on tätä nykyä paljon pienempi 1,36% (4,85%-3,49%) kuin nollakorkoaikaan. Mutta on tämä vähän hassu systeemi, jos joutuu onnistuneiden sijoitusten takia kikkailemaan saadakseen parhaan korkotason.
Toki ymmärrän Nordnetin halun mallintaa riskiä tällä(kin) tavalla.
Ehkä ironisinta on kuitenkin se, että jos nostaisin lainoitusastetta ja ostaisin salkkuun muita kuin Nvidian osakkeita, niin Nvidian osuus laskisi taas alle 20%. 
6 tykkäystä
Sijoituslainan käyttöä hehkuttavat kommentit ovat selvästi vähentyneet nyt vuoden aikana mielestäni. Lainaa ottaneilla hymy hyytynyt kun lainarahalla tehdyt sijoitukset ovatkin reilusti tappiolla monella ja korko juoksee tämän lisäksi. Nousumarkkinassa näytti helpolta tavalta tehdä rahaa kunnes riski realisoitui.
Itsekin olisin tänään tyytyväinen jos joku olisi pari vuotta sitten väkivallalla uhkaamalla estänyt minulta velkavivun käytön jatkamisen. Kalliiksi on tullut ja tulee, osinkotulovirta lainarahalla tehdyistä sijoituksista ei kata nykyistä korkokulua nyt kun osinkoja leikattiin reilusti. Jokin velkarahalla ostettu (asiantuntijan suosittelema) osake on nyt puolittunut hinnassa ja muuta mukavaa.
Nordnet on sijoituslainaa varten rakentanut 1 riskienhallintamallin, jota sovelletaan jokaiseen asiakkaaseen. Ei voida tehdä jokaisen asiakkaan kohdalla poikkeusta säännöstä, pyyntöjä voisi muuten tulla kymmeniä tuhansia ja kokonaisuutta ei pystyisi kukaan enää hallitsemaan. Tämän takia itsekin aikoinaan avasin toisen arvo-osuustilin ja siirsin osan osakkeista sinne, jotta pääsin takaisin kultatasolle hajautussääntöjen mukaisesti.
11 tykkäystä
Aloitin itse pikkuvivulla sijoituslainakokeilut.
Ensimmäinen ajatus on tutkia omaa toimintaa sekä tunnetilaa, kun ensimmäistä kertaa osakepuolella salkussa on myös velkaa.
Eipä tämä toisaalta sijoitusasuntolainoista juurikaan eroa paitsi vivun määrissä.
Nyt koko salkkuun peilaten vipua n. 5%, Nordnetin salkkuun verraten 18% eli Superluoton 3,49%:lla mennään. Nordnetin puolen osinkotuotto riittää lyhentämään koko luoton pois n. 5 vuodessa.
Kävin keskusteluja myös oman pankkini Nordean ja POP-pankin kanssa, ne tarjosivat 1,5%:n ja 2%:n marginaalia. En jaksanut jatkaa keskustelua.
Lisäksi Aktia on aktiivisesti koittanut saada minua asiakkaakseen, joten suostuin tapaamiseen sillä ehdolla, että heillä on tarjota sijoituslainaksi jotain hyvää vaihtoehtoa (= edullista lainaa.)
Kiinnostaisi nostaa vipua noin 30-50%:n kokoon salkkuun nähden, kun asuntopuolen lainat pikkuhiljaa pienenevät.
Superluotto on mielestäni pienimuotoiseen vivuttamiseen tällä tutkimisella täysin ylivoimainen tuote. Korko on varsin edullinen kilpailijoihin verrattuna ja automaattinen limiittiominaisuus on erittäin mukava lisä.
4 tykkäystä
Lainalla ostettu osinko-osakkeita. Kyseisten osinkojen nettomäärä ylittää lainan hoitokulut.
2 tykkäystä
Yksi merkittävä syy on aivan varmasti kultaluoton koron nouseminen 0,99 prosentista 3,49 prosenttiin muun korkomarkkinan mukana. Joka tapauksessa ihan hyvä sen on olla aktiivisena, kunhan ottaa luottoa sijoituksiin vain sen verran kuin perse kestää merivettä.
Itsellä on limiitti ollut täynnä jo pitkään, ja tulee olemaan kunnes pölhexin firmojen arvostus kohoaa normaalitasolle. Tosin voi kestää kyllä pitkään.
11 tykkäystä
Itsellä ollut mielessä ottaa sijoituslainaa pikavippimäisesti nyt osinkokauden alla ja maksaa laina pikaisesti pois kevään osinkojen avulla jolloin kulut jää minimiin.
Osinkoilla perinteisesti voisi ostaa osinkodipeistä vähän lisää, mutta mulla on jo monia osinkolappuja isossa painossa enkä varsinaisesti haluaisi lisätä samoja.
Mietin sitä jos ostankin velaksi vaikka Constia 5% vivulla (ihan vaan esimerkkinä) ja sitten maksaa muiden lappujen osingoilla lainan pois. Näin saisin hajautusta lisää.
1 tykkäys
Päätin juuri nostaa itse itselleni maksamaa viikkorahaa vitosesta kymppiin. Aion käyttää tämän lisääntyneen rahan osinkolappujen osteluun ennen osinkokautta.