Kiitos kysymyksistä, yritetään avata.
-
Osasyy viimeisen vuoden aikana läpikäytyyn ahdistukseen on ollut käteisen vähäinen määrä. Kävin jopa S-Pankin kulutusluoton puolelle, että saan omistusteni keskihinta alemmas ja jossain vaiheessa edes omansa takaisin. Voinkin omalla kokemuksellani kertoa, että välttäkää putoavia puukkoja. Käteisen omistaminen tuo sellaista varmuutta mitä mikään muu ei tällä hetkellä pysty tuottamaan. 10% kuulostaa itselleni hyvältä, koska se vastaa noin 2 kk nettopalkkaa mikä pitää olla jos työttömyys kohdalleni osuu.
-
Jos sijottaisin yhteen osakkeeseen 1 000 euroa, niin kokonaispositiona se vastais n. 3% koko salkustani. Tämä on täysin riittävä osuus ettei yksi epäonnistunut valinta heiluttaisi kokonaisuutta. 1 500 eurolla kokonaispositio olisi jo siellä 5% mikä alkaa olemaan minun henkisen kantokykyni maksimi. Tätä asiaa tarkastelen toki uusiksi siinä vaiheessa, kun nämä nykyiset teesit ovat toteutuneet ja jos/kun salkun kokonaisarvo on siellä 100 000 eurossa. Mutta tällä mennään siihen asti.
-
Tämä on erittäin hyvä kysymys. Valitettavasti minulla on uhkapelaajillekin tuttu geeni, missä jääräpäisesti ostan lisää sen sijaan, että ymmärtäisin luopua ajoissa. Paljastettakoon nyt sitten mikä osake on 100% syy kaikkeen epäonnistumiseeni: Arocell. Jos uuden suunnitelmani mukaisesti olen sijoittanut maksimissaan sen 1 000 euroa (n. 3%) yhteen epäonnistujaan, niin sillä ei ole kokonaisuudessa tuon taivaallista merkitystä ja kyseinen epäonnistuja voi edelleen olla salkussani muistuttamassa ettei sijoittaminen ole helppoa ja että aina pitää yrittää parantaa.
-
Tämä ei ole ehkä koskaan oikein mennyt minulla jakeluun, että mitä väliä sillä loppujen lopuksi on sijoitanko kolmeen laajasti hajautettuun rahastoon vai haenko laajan hajautuksen esim. 20 rahastolla? Tästä kuulen mielelläni näkemyksiä(faktoja)?