Sijoitusstrategiasi

Juurikki · Heinäkuu 12, 2023, 4.16pm

Juurikki on täysin eri mieltä tämän asian suhteen.

Jos ei ole treidari, niin kyllä arvosijoittaja, jolla ei ole lyhyellä aikavälillä tarve ottaa pikavoittoja, älyää tai ainakin pitäisi tajuta, ettei arvosijoittajan tehtävä ole seurata pörssikurssia, vaan firman tekemistä ihan reaalimaailmassa. Sieltä se tulostuotto tulee. Pörssikurssit ei arvosijoittajaa niin paljon kiinnosta, kuin firman kyky tehdä hyvää tulosta jatkossakin. Tietysti jos vaihtaa firmaa kuin tinderkumppania, niin.

Treidaajat, onnettomat omaa parastaan ymmärtämättömät hämmentäjät, tindersijoittajat ja 30-luvun termein osakespekulantit, tai jopa tämän vuosituhannen juppispekulanttinilkit on sitten erikseen. Jos kaikki omassa salkussa on kaupan, niin silloin omistajuus on hukassa.

Juurikki osti isosti Nordeaa alta 6€ aina 7€ asti. Juurikin se on arvosijoittajalle tärkeää, että ostaa siivun sellaisesta firmasta, joka tekee hyvää tai loistavaa, mutta myös toivottavasti kasvavaa tulosta. Hyvältä näyttää Nordean sekä tulostuotto että osaketuotto laskettuna alkuperäiselle sijoitukselle. Nykyhinnalla ostavat sitten arvioivat ihan itse tuottonsa.

Juurikin arvosijoittamisstrategia perustuu firman tekemiseen. Osakkeen arvonmuutos tulee siinä lisäpalkintona.

KalleH · Heinäkuu 12, 2023, 4.25pm

Millä muulla mittarilla voit arvottaa osakkeen hinnan kuin pörssikurssilla. Arvosijoittajan on tarkoitus löytää aliarvostettuja osakkeita. Miksi arvosijoittaja pitäisi niistä kiinni jos ne muuttuvat yliarvostetuiksi?

Juurikki · Heinäkuu 12, 2023, 5.19pm

Arvostus pörssikurssimittarilla vaihtelee. Arvosijoittaja suhtautuu siihen kuten S-marketin alennuksiin. Yleensä on kivempi ostaa hyvää firmaa halvemmalla kuin kalliimmalla. On ehkä hyvä tehdä ero sen välillä, mitä sinä tiedät osakkeen arvosta ja mitä markkinat on mieltä. Arvosijoittaja löytää arvon, jota laiska enemmistö eli pörssikurssi ei. Miksi Juurikki alkoi ostaa Nordeaa jo alle 6 €?

Vastaus on tietenkin, että Juurikki tekee omia pimeitä laskelmiaan. Pörssiarvo on oston/myynnin mittari. Firman arvo on jotain ihan muuta.

Edit: ok, sama asia eri näkökulmista.

Juippi · Heinäkuu 12, 2023, 6.01pm

Emme ole eri mieltä tässä asiassa. Tarkoitukseni on sanoa, että monet arvosijoittajat ovat arvosijoittajia vain silloin kun ostokohdetta ollaan valitsemassa. Tämä on hieman hassua, jos ei sovella samaa hyvää arvosijoittamisen kriteeriä myös salkussa oleviin yhtiöihin. Miksi pitää kynsin hampain kiinni yhtiöstä jos sen liiketoiminta ei enää olekaan laadukasta, tai osakekurssia ei enää voi mitenkään järkevästi perustella?

Myin erään ruokakaupan osakkeet, koska sen kurssi oli kaksinkertaistunut, vaikka yhtiön liiketoiminnassa ei ollut tapahtunut oikein mitään mikä olisi oikeuttanut kurssin kaksinkertaistumisen ja P/E oli noin 20. Päätös oli mielestäni järkevä. Jälkiviisaana kurssi onkin tullut alaspäin myyntihetkestä ja osuin sattumalta aivan huippuihin.

Olen pitänyt salkussa ruotsalaisen elektroniikkayhtiön osakkeet. Kurssi on lähes kolminkertaistunut ostohetkestä, mutta yhtiön P/B on 2,26. Osake on lievästi (10 %) yliarvostettu suhteessa yhtiön historiaan. Pidän osakkeet, joskin fiilis on hieman penseä.

Olen pitänyt salkussa ruotsalaisen rakennusfirman osakkeet, jotka vuonna 2021 oli arvostettu P/B 3,22. Arvostus oli lievästi (4 %) yli pitkän aikavälin keskiarvon ja P/E oli 15,3. Yhtiö oli kehittynyt hyvin ja ajattelin että P/E-luvullakin tästä on järkevää maksaa 15 kertaa tuloksen verran. Tein selvän virheen aliarvioidessani asuntomarkkinoiden riskialttiutta. Osake on sittemmin romahtanut -63 %. Rakennussektori on tällä hetkellä vaikeuksissa, mutta ostin lisää, koska minulla on paljon markkinoita positiviisempi näkemys yhtiö tulevaisuudesta näillä hinnoilla. Tämä on kuitenkin asia, josta en voi sanoa olevani kovin varma, joten sijoitus on riskinen. Paljon riippuu korkojen kehityksestä.

Olen pitänyt salkussa ostamani ruotsalaisen rahapelifirman osakkeet. Osakekurssi on lähes kaksinkertaistunut yhtiön laajentaessa loogisesti liiketoimintojaan. Hankintavaluaatio oli P/B 1,09 mikä oli selvästi alle yhtiön todellisen arvon. Nykyinen valuaatio on P/B 2,03. Se on hyvin lähellä mitä voidaan pitää yhtiön reiluna arvona. Pidän siis osakkeet hyvillä mielin.

Tarkoitukseni ei ole olla treidaaja. Arvosijoittaja Warren Buffett käy myös kauppaa, vaikka onkin tunnettu yhtiöiden pitkäaikaisena omistajana. Kuten hän sanoo: “Our favourite holding period is forever”. Toisaalta Charlie Munger on sanonut haastattelussa maailman muutoksesta, ettei hänen nuoruutensa suosituista firmoista ole jäljellä enää mitään. Kannattaa olla realistinen optimisti ja pitää silmänsä auki.

Zizzler · Heinäkuu 12, 2023, 6.47pm

Tulee tai on tulematta, tai tulee mutta liian pitkällä tulevaisuudessa mikäli ei halua jättää perikunnalle. Omistin Hexistä yritystä joka paransi tulosta 13 vuosineljännestä peräkkäin ja osakekurssi oli alussa hyvin alhainen ja lopussa vieläkin alempi kuin alussa. Yritys ostettiin ulkomaille pienellä preemiolla super halvalla. Yritys toimi loistavasti, osake tuotti alle +/-0% / 3v.
Löytyy useitakin esimerkkejä, eli Hexissä firman laadukkaan tekemisen arvo ei välttämättä koskaan realisoidu, heikommat markkinatilanteet ja syklit kurittaa myös hyvin toimivia yrityksiä.
Välillä joku ala on hypessä, sitten alamaissa 10v ajan ja joku toinen ala paistattelee yliarvostuksessa.
Myös muita riskejä jotka osuu myös laatuyhtiöihin, esimerkiksi Nokia renkaiden tai Fortumin tuotto ole kummoinen.

On kuitenkin niin että pörssissä tuotto ei voi tulla mistään muusta kuin pörssikurssista, osto ja myyntihintojen(tai lunastus) erosta ja osingoista.

Letkajenkka · Heinäkuu 18, 2023, 8.23am

Taas mennään puolivuosikatsauksen merkeissä.
Kokonaisuus nyt kolmen ja puolen vuoden sijoituksista noin -5%. Harrastus siis kallistunut entisestään. 2022 YTD pakkasella. Käännyin enemmän osinkofirmojen suuntaan ja tässä on tehty virheitä. Tämän lisäksi ylisuuri Nokia-positio ajaa kokonaisuuden ainakin toistaiseksi miinukselle.

Puolen vuoden onnistumisia:

Onnistuneita kevennyksiä vihdoin myös nouseviin kursseihin. (TIETO, HMC).
Optiotreidaus luonnistuu yhä kuin tanssi ja pakkasella oltaisiin reilusti ilman sitä. Jatkakaa.
Honda motor corp -omistus (HMC). Firmalla on hyvä maksukyky ja järkevä osinko. Kun itsellä on luotto kohdallaan on ilo omistaa.
Nautin myös suuresti: TTALO, NOHO
Suunnitelman mukaisesti merkittävät kiinteistölainalyhennykset osakepainon kustannuksella

Ärsyyntymisen aiheita:

Firmavalintani ovat olleet ihan prrssstä revittyjä. Osingonkuvat silmillä olen ylipainottanut “vakaita tunnettuja nimiä”, pitkän linjan firmoja joilla on merkittävä osinko… mutta ei mitään kasvunäkymiä, ei vallihautaa ja lainaa on s***tanasti.
Kuka tekee näin huonoja valintoja? Ihan päin peetä jäänyt huomioimatta sireenit ja kirkkaat valot lainakorkojen noususta, enkä ole lainkaan riittävästi ottanut huomioon firmojen vakavaraisuutta valintoja tehdessäni.
Haluan ehdottomasti omistaa jatkossa nimenomaan MAKSUKYKYISIÄ firmoja. Nimetään virheitä: INTRUM, WBA
Olen yhä perustanut joitain ostojani yleiseen peesaamiseen tai muiden analyyseihin. Aina mennyt puihin eikä omistaminen tunnu hyvältä, kun ei tiedä mitä omistaa ja missä järkevä arvostus piilee.
Jos firma maksaa kohtuuttoman suurta osinkoa (~10%) niin siinä on jotain mätää, tarkista maksukyky, tähtää ~5% osinkoihin mieluiten.
Ottaa pannuun kun mielestään tekee ostoja JÄRKEVIIN firmoihin hyvien laskelmien kautta, missä vuorostaan hyvät sijoittajat(treidaajat) ostavat usein mielestäni tolkuttomia firmoja tolkuttomilla arvostuksilla ja vetävät +10% pariin päivään. Itse vedän vakaata miinusta pitkällä aikavälillä. Time well spent!
Rikastumisen pelko, myyn liian varhain pieniin nousuihin

Korjausliikkeitä:

Lisää lihaa firma-analyyseihin. DCF-laskelman lisäksi analysoi myös firman vakavaraisuus ja maksukyky jollain mittareilla. Ei vain hatusta vedettyä turvamarginaalia. Perusta ostot/myynnit VAIN omiin arvolaskelmiin mihin voit itse uskoa.

Rahastosäästäminen. Jatka ja painota tätä. Et osaa firmojen valintaa ja kauppojen ajoittamista kovinkaan hyvin ja tarve ymmärtää itse firmoista hyvin paljon on liian työlästä. Lisäksi tavoite on suurilla summilla saada pienehköä prosentuaalista nousua. Tähän rahastot toimivat ihan hyvin. Varmista ettet turhaan omista suoraan firmoja jotka myös rahaston osa.

Firmojen myynti. Ensin hätäilin laskuissa myymällä, nyt en myy millään. Omista vähemmän firmoja, myy miinuksellakin, jos firman tarina selvästi muuttuu.

Mitään ei ole pakko tehdä, älä ainakaan hätäile ostojen kanssa.

Ylisuuret positiot. Pidä kiinni säännöstä, että yhden firman prosentuaalinen osuus ei kasva liiaksi (köh, Nokia)

Vanhat parannettavat pätevät yhä toistan, jos jokin lappu on ‘halpa’ niin siihen on yleensä hyvä syy → tutki enemmän. Hyvät firmat eivät mene konkkaan ja aika on pien-sijoittajan puolella, ei hätää!

Tässä omat omistukset, siniset ovat sellaisia joissa positio on 0 mutta ovat käyneet/poistuneet salkusta:

EDIT: Lasta varten aloitin uudelle tilille kuukausisäästämisen koko maailmaan hajautettuihin rahastoihin. Lyön vetoa että tästä tulee parhaiten performoiva tilini.

Jartzan · Heinäkuu 18, 2023, 9.18am

Oma sijoitusstrategiani on olla pelkäämättä, ettei synny isompaa tragediaa.
Parhaimmat sijoitukset ovat kyllä asunnoissa ja ehkä niin kauan kun niissä ovat pitkäaikaiset vuokralaiset. Ne kun katoavat, niin riskit hetkeksi lisääntyvät.
Rahastoihin aloin säästämisen varmaan kaksikymmentä vuotta sitten, mutta ei niitten käyrä mitenkään suihkuhävittäjän lailla ole lähtenyt nousuun. Itseasiassa melko vaisua menoa, toki minulta Putin on ottanut omansa.
Osakkeitten osto on sellainen harrastus josta tykkään. Olen pitänyt alarajana 500€ per laaki/ kuukaudessa, että kulut sulautuisi siihen massaan kivuttomasti. Osakkeitten oston aloitin vasta vuoden -22 alussa.
Ostokset en tee minuutin mietinnän jälkeen. Eilenkin kulutin aikaa tuntitolkulla ja päädyin osakkeeseen jonka nettovelka% on 38 ja sijoitetun pääoman tuotto% on 18.osinko% 7. Ja lopuksi heitin syötin veteen 9%:in hinnanalennuksella, koska tämä onneton tekee muutamissa kuukausissa melkoisia liikkeitä.
Pyrin ostamaan kahden kuukauden aikana jotain uutta ja tämän syklin aikana palkinnoksi lisään sen hetken menestyjää.
Keväällä minun piti laittaa käyttötililtä ylimääräiset rahat “piiloon”, ja ihan oikeasti… Päätin ostaa sellaista osaketta joka oli noussut salkussani 150%. Hupsusti kävi, se osake taitaa pulpahtaa pintaa silloin kun perinnönjako on täydessä riidassa.

_TeemuHinkula · Heinäkuu 19, 2023, 3.01pm

Vaikka termi “lyncheily” on esiintynyt usein minun foorumiteksteissä, omat lyncheilyni perustuvat pääasiassa yritysvierailuihin.

Sen sijaan uusien osakeideoiden löytäminen sekä osakkeiden screenailu ei kuulu vahvuuksiini.

Tässä ihan mielenkiintoinen Twiitti-ketju Peter Lynchin kriteereistä.

Ketjun lopusta löytyy lista kriteerit täyttävistä osakkeista.

Löytyykö tuosta listasta jollekin tuttuja firmoja?

Edit: Itselle kaikki outoja firmoja, mutta pitipäs sattua, kun tässä iltasadukasi luin luxemburgilaista Venture Capital Guidea, niin siellä tuli vastaan yksi listan yhtiöiden rahastoista.

Ukkeli2 · Syyskuu 2, 2023, 10.43am

Olen lueskellut Ideresin palstaa nyt noin vuoden verran ja olen pannut merkille, että keskusteluissa on mukana melko paljon aloittelevia sijoittajia. Nyt päällä oleva OMXH:n laskumarkkina selkeästi raastaa monien hermoja ja useilla on salkut tukevasti pakkasella sijoitusuran alkutaipaleella. Ajattelin laittaa tänne muutaman ajatuksen ja luoda uskoa tulevaan. Se on mielestäni yksi sijoittajan tärkeimmistä ominaisuuksista, luottamus tulevaisuuteen. Haluaisin tuoda esille, että pitkäjänteisellä osakesäästämisellä voi saada kohtuullisia tuloksia vaikka välillä tuntuu, että kaikki on “kusetusmarkkinaa ja bumtsibumia” tai jotain muuta. Kyse on tietenkin strategiasta jonka valitset, mutta varmaan kaikki strategiat on voittavia jos sille annetaan aikaa.

Tästä “strategiastani” tuli hieman tarinallinen, mutta kai siitä jotain voi lukea rivien välistä. Sijoitustrategiassa on mielestäni tärkeintä miettiä se, millaista riskiä sietää, antaa sijoituksille aikaa ja muistaa vaihtaa strategiaan, jos se tuntuu epämiellyttävältä tai se ei kohtaa tavoitteitasi. Sijoittaa kannattaa kuitenkin aina jollakin tavalla.

Olen itse ollut markkinoilla vuodesta 2006. Sijoittaminen alkoi perinteiseen tapaan rahastosijoittamisesta, ensimmäiset omistukseni oli Helsingin pörssin indeksirahasto ja Venäjän yhdistelmärahasto. Ajattelin vuonna 2006, että Venäjä tulee lähentymään Euroopan kanssa ja siitä voi kehittyä jotain kaunista. Hyvä hankinta pitkään salkkuun. Täytyy myöntää, että jonkin aikaa sitä kesti, mutta viime vuodet on todistanut, että olin totaalisen väärässä. Rahastosijoittamista harrastin noin 1-2 vuotta ja olen siitä hyvin kiitollinen. Se oli sysäys sijoittamisen maailmaan ja aloin lukemaan sekä tutkimaan asiaa, tai itse asiassa tutkimaan koko maailmaa toisesta kulmasta. Vuonna 2007 finanssikriisin alkutaipalaille päätin myydä omistukseni rahastoissa ±0 tuloksella. Tämä oli loistava päätös sillä edessä oli vuosikymmenien suurin pulkkamäki ja minulla oli jonkin verran käteistä. Mistään suurista rahoista ei ollut kyse, koska olin reilu 20v ja tykkäsin käyttää rahaa hauskanpitoon. Myyntiin vaikuttivat suuresti tietenkin arvioni alkavasta finanssikriisistä, mutta myös rahastosijoittamisen suuret kulut ja tylsyys. Silloisessa työpaikassani tilaukset ja rahan saanti pysähtyi kuin seinään, joten oli helppo arvioida olevan tosi kyseessä.

Oma sijoitustrategiani on hyvin vanhanaikainen " buy cheap and let the profits run" tyyppinen arvosijoittaminen. Mielestäni vaikeinta sijoittamisessa on myyminen. Ostamisen ajoittaminen on huomattavasti “helpompaa”. Sen takia en käytännössä koskaan myy omistuksiani, paitsi jos yrityksen tai sen markkinassa tapahtuu radikaaleja (peruuttamattomia) muutoksia huonompaan suuntaan. Väliaikaiset ongelmat liiketeiminnassa tai markkinassa kestän helposti ja jos kassassa on rahaa, niin lisään omistuksiani. Pyrin myös pitämään kulut pieninä joten salkun jatkuva veivailu ei ole mielestäni järkevää. Verot ja kaupankäyntikulut eivät kuulu sijoitustrategiaani.

Pyrin löytäämään vakavaraisia yrityksiä jotka tekevät vuodesta toiseen voittoa. Osingonmaksukyky tulee olla hyvä ja mielellään kasvava. Mietin onko kyseisellä yrityksellä tarpeeksi resurssia tuotekehitykseen ja onko tuotteella tai palvelulla mahdollisuus kasvaa markkinoilla, ja kuinka hyvin. Voin myös sijoittaa yritykseen jonka näen mahdollisena ostokohteena, mutta sen tulee silti täyttää muutkin kriteerit. Kriteereissä on jonkin verran joustoa, jos jokin muu mittari on ylivoimainen. Mietin myös missä vaiheessa yritys on keskipitkällä aikavälillä esim. investointien suhteen. Onko niitä tehty, tullaanko niitä tekemään ja milloin ne tulevat tuottamaan? Pysyn kaukana niin kutsutuista kasvuyrityksistä jotka tekevät vain tappiota ja kasvu perustuu olettamiin ja tarinoihin. Olen hävinnyt tämän takia merkittäviä nousuja, mutta olen myös säästynyt monilta turpaanvedoilta. Tarvitsen faktoja, perusteluja ja näyttöjä jotta sijoitan yritykseen. Sen takia en juurikaan hajauta, vaan kestän suurta yrityskohtaista riskiä joka usein tuo ylituottoa indeksiin nähden (OMXHGI). Tällä hetkellä salkussani on ainoastaan kuutta yritystä. Nukun yöni erittäin rauhallisesti ja näen mukavia unia uusista pörssihuipuista. Olen käytännössä aina all-in markkinoilla. Säästän sijoituksiin palkasta ja osingot menevät pääsäsäntöisesti takaisin markkinoille. Pyrin saamaan melko korkeaa osinkotuottoa ja pääsääntöisesti brutto-osinko salkussani on pyörinyt noin 5% paikkeilla. Lisäksi jos jostain tupsahtaa rahaa syliin, niin ostan osakkeita. Olen hävinnyt indeksille koko sijoitusurani aikana neljänä vuotena ja näyttää siltä, että tänä vuonna hävitään taas. Kokonaisuutena olen kuitenkin voittanut indeksin yli kymmenenä vuotena, joten olen tyytyväinen. Hävityt vuodet on lisäksi ollut aika lähellä indeksiä ja voitetut välillä jopa kymmeniä prosentteja yli. Seuraan aina salkun kehitystä suhteessa indeksiin kalenterivuosittain. Jos tuijottaa vain pitkän aikajänteen tuottoa, voi menneiden vuosien tuotot hämätä onnistumista.

Miksi sitten ostaminen on minusta helpomaa kuin myyminen? Sijoitustrategiassani annan yritykselle aikaa tehdä tulosta. En ole kiinnostunut yhden vuoden kurssinoususta vaan siitä, että yritys tulee tekemään tulosta esim. kolmen vuoden päästä, mutta huomattavasti enemmän suhteessa sen silloiseen hintaan. Nyt hyvin tuottavia yrityksiä saa harvoin edullisesti. Osto-ohjelmani voi kestää jopa vuosia. Esimekiksi vuosina 2018 - 2022 ostin pelkästään Nordeaa. Voin tehdä sijoituspäätöksen melko nopeasti, mutta se ei tarkoita, että tulen hankkimaan yritystä suurempia määriä. Hankin usein yhden erän yritystä, jotta seuraan sen kehitystä. Voin seurata yritykstä jopa muutaman vuoden ennen seuraavaa lisäystä tai sitten myyn erän pois. Hankin esimerkiksi Fortumia seurantaan muutamaksi vuodeksi. Kun Fortum myi sähkönjakeluverkon pois, niin laitoin laput laitaan. Yritykseen selkeästi realisoitui poliittinen riski tai sitten yrityksen johto oli huono. Toinen muutaman vuoden seurannassani ollut yritys oli Tikkurila. Muutamana vuoden yritystä seuranneena kehitys oli surkeaa vaikka suhdanne oli kohdillaan. Myin laput ±0 tuloksella ja seuraavalla viikolla yritys ostettiin pois. Pidän tätä yhtenä isona onnistumisena, koska analyysini osui oikeaan. Pidin Tikkurilaa potentiaalisena ostokohteena ja rahat jotka yrityksessä oli kiinni oli ihan pähkinöitä.

Myymistä en tosiaan juurikaan tee. Olen myynyt vain “testieriä” ja jos yritys ostetaan ulos pörssistä. Pyrin kasvattamaan salkkua, mutta sinänsä salkun markkina-arvo on minulle toissijainen juttu. Haluan kohtuu hyvää osinkotuottoa ja tavoitteeni on saada sellaiset osingot, että saan joustoa elämään. Toki olen saavuttanut jo joustoa, mutta ehkä vielä hieman lisää ei olisi pahitteeksi.

Sitten siihen tulevaisuuden uskoon. Kuten jo aikaisemmin kerroin, niin olen käytännössä aina all-in osakemarkkinoilla ja en juurikaan hajauta. Olen siis kokenut jyrkkiä ja vieläkin jyrkemiä laskuja, mutta niistä aina tullaan ylös ja korkeammalle. Käytännössä pitää vain varmistaa, että on rahaa hankkian lisää osakkeita. Laitoin alle kuvan omasta salkustani, joista poimin muutamia vähän reilumpia laskuja. Salkkuni on lähes puolittunut vuosien varrella finanssikriisissä, eurokriisissä ja covid- pandemian aikana. Lisäksi väliin mahtuu lukuisia muita pulkkamäkiä kuten Kreikan velkakriisi, brexit, öljyn hinnan romahdus, Ukrainan sota jne. niitä tulee käytännössä kokoajan. Tällä hetkellä eniten mietityttää Kiinan rakennusmarkkina joka voi tuoda tullessaan erittäin hyviä ostoaikoja. Mutta joo, takaisin grafiikkaan. Mielestäni sitä tarkastellessa on hyvä huomata millaisia pieni kupruja salkun kehityksessä jopa noin 50% laskut on. Vaikka välillä tuntuu pahalta, niin pitkässä juoksussa salkun arvo kasvaa ja salkun puolittumiset on suorastaan vaikea erottaa grafiikasta. Joten ei muuta kuin ostakaa edullisia osakkeita ja nauttikaa matkasta. Sijoittaminen on hieno harrastus.

_TeemuHinkula · Lokakuu 14, 2023, 11.31am

Bottom-Up vs. Top-Down

Ansiotyöt ovat tauonneet lyhyeksi toviksi ja on aika pohtia passiivisia tuloja. Tuloskausien välissä informaatiotulvan ollessa hillitympää kaikista negareista huolimatta, on hyvää aikaa reflektoida hieman omaa sijoitusstrategiaansa.

Omassa päässäni on viime aikoina pyörinyt lähestymistapani omaan osakepoimintaani. Mielessä on pyörinyt sanaparit “Bottom-Up” ja “Top-Down”.

Bottom-Up sijoittajat keskittyvät analysoimaan yksittäistä yhtiötä ja voivat mennä niiden tutkimisessa hyvinkin syvälle. He eivät ole kovinkaan kiinnostuneita makroekonomisista ilmiöistä.

Top-Down sijoittajat pohtivat makrotrendejä ja valitsevat sijoituskohteensa sen perusteella. He uskovat, että esim jos toimiala voi hyvin, toimialalla toimiva yhtiö myös voi hyvin.

Hahmottelin näistä lähestymiskulmista tällaisen karkean kaavion.

Tehdään kaksi kyselyä:

Millaiseksi sijoittajaksi sinä miellät itsesi?

Top-Down
Bottom-Up

0 äänestäjää

Millä yllä olevan kaavion tasoilla sinä pyörit sijoituspäätöksiä pohtiessasi?

TASO 1
TASO 2
TASO 3
TASO 4
TASO 5

0 äänestäjää

Ps. Tiettyjen yhtiöiden tapauksessa tason 5 välttäminen voi olla erityisen vaikeaa.

Bing @Mikael_Rautanen

Lisää aiheesta:

Kaffi · Lokakuu 24, 2023, 5.47pm

Olipa hieno viesti, joka saa myös itseni luottavaiseksi omaan sijoitus tulevaisuuteen, näin vaikeana aikana. Tässähän oli oikeastaan kaikki omat tavoitteeni ja ajatukseni osake poiminnan suhteen.

Saanko udella strategiaasi lähinnä sen suhteen, että minkälaisia summia olet sijoittanut kerralla ja kuinka usein? Itse siis mietin vain yhä ja aina ajallista hajauttamista joka on järkevää, mutta toisaalta myös kuluja. Esim. Omalla palkalla realistinen summa on 400€/kk, mistä sitten 7€ kaupankäyntikuluina on jo 1,7%. Olenkin tehnyt niin että kerännyt sen 1000€ joka kolmas kuukausi.

Ukkeli2 · Lokakuu 24, 2023, 6.44pm

Kiva kuulla, että luottamuksesi salkkusi tulevaisuuteen ei järky. Nämä vaikeat ajat on itse asiassa omalle sijoitusstrategialle aivan loistavia aikoja. Pitkässä nousupörssissä on hankalampi löytää laatua edullisella hinnalla. Niitä kyllä aina löytyy, mutta vaikeammin ja isommalla työllä.

Ajallinen hajauttaminen on oman strategian olennainen osa. Ostan usein laskeviin kursseihin, joka ei välttämättä ole oppikijamaista toimintaa. Pyrin siihen, että lähden varovaisesti liikkeelle ja kasvatan ostosummaa mitä alemmaksi yhtiön kurssi putoaa. Olen kuitenkin huomannut, että kurinalaisuuteni on välillä rakoillut. Muutamien yrityksien kanssa on käynyt niin, että olen osto-ohjelman alussa sijoittanu liian isoja summia ja liian tiheällä ajallisella hajautuksella. Kun olen määritellyt yrityksen edulliseksi hankinnaksi, niin en ole malttanut odottaa. Mitään katastrofia ei ole koskaan käynyt, mutta keskihintaa olisin pienellä maltilla saanut huomattavasti matalemmaksi ja tietenkin osakkeita suuremman määrän. Pääsääntöisesti omat ostoni liikkuvat noin 500-1500€ haarukassa. Määrittelen myös sen, millaisen kokonaissumman aion yritykseen sijoittaa ja millaista osuutta haluan sen prosentuaalisesti näyttelevän salkussani.

Esimerkkinä vielä omasta innokuudesta alla oleva grafiikka Nordean osto-ohjelmastani. Vuonna 2018 päättelin, että Nordea tulee olemaan tulevaisuudessa melko hyvässä iskussa. Suuret verkkopankin investoinnit olivat loppusuoralla, yritys oli karsinut merkittävästi kuluja toiminnastaan, yrityksellä oli merkittävä osuus Pohjoismaiden pankkitoiminnasta ja epänormaalin korkoympäristön muutos oli taas lähempänä normalisoitumista. Myös yrityksen tunnusluvut olivat ihan ok tasoilla verrattuna yleiseen, suht kalliiseen markkinaympäristöön.

Tästä innostuneena päätin alkaa ostamaan Nordeaa. Uskoin, että ostot kannattaa tehdä suht nopealla aikataululla sillä luulin “Panaman-paperit” casen painavan Nordean ja muun pankkisektorin kursseja väliaikaisesti poikkeuksellisen paljon. Väliaikaistahan se olikin, mutta perään tuli kuitenkin EKP:n pankkisektorin panikointi ja osinkojen jakamiskiellot yms. mikä näkyi yrityksen hinnoittelussa ja näkyy itseasiassa minusta vieläkin. Usko Nordeaan yrityksenä ei kuitenkaan missään vaiheessa heikentynyt, siellä tehtiin oikeita asioita ja mielestäni Kasper Von Konskullin aikana tehtiin loistavia päätöksiä joista nykyinen johto ja omistajat voi nyt nauttia. Hänen TJ aikana niitä ei valitettavasti osattu arvostaa.

Mutta, mikä meni pieleen? Aloitin tosiaan ostoni suht agressiivisesti, koska en uskonut että kussi tulee valumaan ikinä viiden euron hujakoille ilman makrotalouden kyykkäämistä. Olin kuitenkin väärässä ja laitoin noin 40% suunnittelemastani pääomasta kiinni Nordeaan ensimmäisen kuukauden aikana, neljänä ostokertana. Tajusin nopeasti tehneeni virheen kun kurssi vain laski, mutta pidin strategiastani enkä lähtenyt myymään. Olinhan hinnoitellut yrityksen hyväksi hankinnaksi. Sitten aloinkin odottamaan ja ostin seuraavan erän 6 kk kuluttua. Seuraavan oston teinkin taas 11 kk kuluttua. Sitten Covid-elvytys alkoi puremaan ja tiivistin ostojani kurssin noustessa. Loppupeleissä osto-ohjelma meni ihan ok ja olin tyytyväinen siihen, että pidin kiinno strategiastani. Tein kuintenkin virheen innokuuteni suhteen. Olisi pitänyt jaksaa odottaa ja maltaa. Osakemarkkinoilla nopeasta reagoinnista on usein enemmän haittaa kun hyötyä jos ei tee päiväkauppaa. Tässä tapauksessa on toistaiseksi kuitenkin käynyt ihan mukavasti. Nyt “kalliit” Nordeat on kuitenkin tuottanut jo lähes 1/3 hankintahinnastaan osinkoina ja nostanut myös arvoaan jonkin verran. Nyt kävi tuuri, mutta aina ei välttämättä käy.

Ostot (12.8.2019 lahja Sampolta):

Tomi_Valkeajarvi · Lokakuu 28, 2023, 2.13pm

Palaan viimein tähän noin neljän kuukauden takaiseen viestiini strategiastani.

Olen kirjannut itselleni myös muut strategiaan liittyvät ”säännöt” ylös ja tarkastelen niitä aina aika ajoin, mutta koska sääntöjen määrä tuntuu elävän, niin en sittenkään enää yritä mahduttaa strategiaani samaan 8:n säännön muottiin kuin Fight Clubissa. En nimittäin ole muutenkaan varma missä järjestyksessä olisin loput säännöt listannut.

Ensimmäisiin kahteen sääntööni (1. Älä tee nopeita muutoksia strategiaan ja 2. Älä tee nopeita muutoksia strategiaan) viitaten ei strategiassani ole tapahtunut neljän kuukauden aikana minkäänlaisia muutoksia. Myös kolmatta sääntöä eli 50 % allokaatiota osakkeisiin ja 50 % rahastoihin / ETF:iin olen noudattanut ja pyrkinyt sitä kohti vaikkakin osakkeet ovat edelleen lievässä ylipainossa.

Neljännen säännön voisin tiivistää Ken Fisherin lainaukseen ”Time in the market beats timing the market”. Tätä mukaillen pidän sijoitusasteeni aina 95% - 100% haarukassa eli en pyri ajoittamaan markkinaa kuin enintään 5% käteiskassalla. Moni voi pitää tätä typeränä sääntönä, jossa lukittautuu ratsastamaan läpi syklien lähes täydellä osakepainolla, mutta en ainakaan tällä hetkellä luota siihen, että osaisin ajoittaa markkinan syklejä. Pelkään myös, että ison käteiskassan päällä istuminen lisäisi merkittävästi stressiä (FOMOa) ja en usko, että pienikään ylimääräinen stressi olisi sen arvoista.

Tätä sääntöä tukee myös se, että pyrin välttämään liiallista kaupankäyntiä. Olisi ehkä hyvä päättää myös toimeksiantokuluille jokin tietty yläraja, joita kulut eivät saa ylittää suhteessa toimeksiantoon. Toki olen pyrkinyt minimoimaan kulut, mutta tässä on kyllä vielä parantamisen varaa itselläni. Ostoja itselleni tulee keskimäärin ehkä 6 kertaa vuodessa ja myyntejä ehkä kerran tai kaksi. Rahastoja ja ETF:iä sen sijaan ostelen huomattavasti useammin, oikeastaan joka kuukausi jossain määrin, vaikka minulla ei kiinteää kuukausisäästösopimusta ole.

Olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että minulle jää palkasta ylimääräistä sijoitettavaksi joka kuukausi. En ole kirjannut itselleni mitään tiettyä säästöastetta, mutta olen päättänyt euromääräisen summan, jonka vähintään haluan laittaa joka kuukausi sijoituksiin, jotka ovatkin sitten haihtuneet savuna ilmaan, jotta voi kuukauden päästä lapioida taas saman verran uutta rahaa sijoituksiin.

Voisin seuraavalla kerralla avata prosessia osakepoiminnan taustalla, mutta jätän tällä kertaa strategiani pohdiskelun tähän ennen kuin viesti on lyhyen novellin mittainen.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Vanerihands · Marraskuu 14, 2023, 10.57pm

Luin viime vuonna Marko Erolan kirjan Paras sijoitus. Lähdin sen perusteella huolellisesti kokoamaan sijoitusstrategiaa. Kirjassa puhuttiin paljon koroista, mutta muutin mielessäni korot kryptoiksi. Tässä sitten menin pahasti vikaan, kun kryptojen lainauspalvelujen ongelmat vyöryivät Suomeen. USD coinieni arvo meni käytännössä nolliin. Ne olivat kuitenkin suurin osa likvidistä ”suojastani”. Jouduinkin jouluna päivittämään strategiaa, mutta en kuitenkaan keksinyt käteisen lisäksi likvidejä tuotteita suojaan. Uutena vaihtoehtona annoin myös ylimääräiset lainan lyhennykset ja sitä kautta pienemmän suojan, mutta tämäkin on negatiivinen asia lyhyen ajan kassaongelmiin. Loppujen lopuksi käytin salkun suojan käteisen muihin asioihin ja laiminlöin suojan. Näyttää, että tämä oli oikea ratkaisu, mutta kyseessä oli hyvä tuuri, kun salkku on kehittynyt kohtalaisesti.

Ajatuksena oli salkun tasapainottaminen ja aina ajan tasalla oleva suoja. Minulla olikin pari yhtiötä myyntilistalla, mutta en kuitenkaan malttanut myydä. Täytyy nyt jälkikäteen sanoa, etteivät nämä nyt kovinkaan hyvin ole kehittyneet, mutta pidän reaaliaikaista suojaa hölmönä ajatuksena, enkä toiste sellaista tavoittele.

Keskeisissä tavoitteissa olen kuitenkin edistynyt. Pohjois-Amerikka -paino on kasvanut kohti tavoitetta, mutta en taida siltikään päästä siihen ensi vuonnakaan. Suunta on nyt oikea. Lisäksi rahastopaino on kasvanut suunnitelman mukaan. Näyttää, että saavutan tämän tavoitteen ennen Amerikka-tavoitetta.

Miksi en sijoita pelkästään vähäkuluiseen koko maailman kattavaan indeksirahastoon?

Minulle on tullut sellainen mielikuva, että olen mennyt liian syvälle sijoittamiseen ja tähän pelastusrenkaaseen en voi enää yltää. Kai ongelmana on jatkuva säätämisen halu ja pidän siksi varsin vaikeana siirtyä yhteen sijoitustuotteeseen. Olenkin pohtinut, että millä painotuksella maailmaindeksi pitäisi olla, jos ottaisin sen salkkuun. Pitäisin varsin naurettavana, jos painotus olisi jotain 1-2 prosenttia. Pohdinkin että maailman indeksit pitäisi olla noin puolet salkusta

Kyllä tämän tapainen muutos pistäisi nykyisen salkun täysin uuteen tilanteeseen. Muissa rahastoissa pitäisi keskittyä niihin rahastoihin, jotka olisivat riittävän erilaisia maailman indeksiin verrattuna. Kehittyviin maihin jatkaisin nykyisellä ratkaisulla, jossa olen valinnut itse maat ja alueet. Global top 25 brands - rahasto voisi olla edelleen mielenkiintoinen lisä. Kolmantena rahastona voisi olla korkorahasto.

Jos osakkeita olisi vain 10 prosenttia, niin pitäisin järkevänä omistaa noin kolmea osaketta. Todennäköisesti nämä osakkeet löytyisivät Suomesta ja suurin olisi nykyisinkin suurin Tokmanni. Mutta olisi tähän siirtymiseen valtavasti miettimistä, että mistä luopuisin. Osuuskuntien ja listaamattomien omistus pysyisi samana.

Jos nyt alkaisin kasaamaan salkkuani, niin todennäköisesti se olisi tämänkaltainen. Tällä hetkellä en kuitenkaan ole siirtymässä tähän ratkaisuun, mutta tilanne voi muuttua mikäli joudun merkittävästi keventämään salkkuani ja tekemään uuden alun.

Pitää myös muistaa, että olen selkeästi kasvattanut rahastojen osuutta salkussani. Rahastoni sijoittavat melko kattavasti maailman eri kolkkiin. Ainoastaan Eurooppaan en sijoita kattavalla indeksirahastolla ja minusta vaikuttaa, että se on ollut oikea päätös.

Minulla ei sinänsä ole mitään harhakuvitelmia, että voittaisin indeksin. Sen näkee myös tuotoissa. Mutta en näe, että minulla olisi jokin kauhea kiire tehdä suuria muutoksia juuri nyt. Kiirehtiminen ja sohiminen joka suuntaan tuskin johtaa mihinkään järkevään.

Sijoitusstrategia 2024

Sijoittamisen tavoite:

Sijoitustyyli:

Sijoitustyylini on ennen kaikkea passiivinen. Osta ja omista -strategia muodostaa salkun keskeisimmän osan. Osingoissa tavoitteena on pitkällä aikavälillä kasvava osinko, joka pitäisi tulla ihan automaattisesti yhtiöiden lupausten takia. Tällä hetkellä tavoitteena on painottaa ennemminkin kasvuyhtiöitä osinkoyhtiöiden sijaan. Kasvavana osana salkussani ovat rahastot, joita ohjaa passiivinen sijoitusfilosofia. Omistan tavalla tai toisella 17 yksittäisen yhtiön osuuksia. Tulevaisuudessa yhtiömäärää ei tule lisätä - paremminkin harkitusti vähentää.

Sijoitushorisontti:

31.12.2028 on selkein päivä, mihin salkullani tähtään, vaikkakin pankki väläytti, että voisin maksaa viimeisen erän lainasta uudella lainalla. Lisäksi olen varautunut tarvittaessa väliaikaiseen noin 50 prosentin kevennykseen likvideistä, mutta tämä ei ole tällä hetkellä ajankohtaista. Taloudessani on nyt uusia joustoelementtejä salkun kevennyksen sijaan esimerkiksi yritystilin luottolimiitti. Yritin myös saada luottoa Nordnet-salkkuani vastaan, mutten saanut.

Sijoittamiseen käytettävissä oleva uusi raha ja kokonaisvarallisuus:

Puhutaan hyvin pienistä summista - kuukausittain alle sadasta eurosta. Uusi raha on pääosin tarkoitus kuukausittain säästää rahastoihin. En huomioi kokonaisvarallisuuttani sijoittamisessa, koska sen huomioiminen voisi kasvattaa riskihalukkuutta.

Perusallokaatio eri omaisuusluokkien välillä:

Olen jakanut salkkuni komponentit neljään eri luokkaan, jossa merkittävin tekijä on volatiliteetti. Korkeimman volatiliteetin riskin muodostaa yritystoimintaa tekevät pörssiyhtiöt ja listaamattomat yhtiöt korkean riskin vuoksi. Rahastot kuuluvat toiseen matalampaan luokkaan, koska volatiliteetti on pienempi hajautuksen vuoksi. Kolmanteen luokkaan kuuluu kaikista matalimman volatiliteetin instrumentit (suoja), joita ovat osuuskuntien tuotto-osuudet, käteinen, korkorahastot ja SPAC:t, jotka ovat listattua rahaa suurilla toiveilla. Neljäs luokka on itsessään tasapainoiset sijoitukset.

Matalimman volatiliteetin instrumenttien tavoiteprosenttiluku muodostuu lainan viimeisen erän, omaharkintaisen salkun tavoitekoon ja hieman vuosien mukaan. Prosenttiluku vähenee, jos teen ylimääräisiä lainan lyhennyksiä. Huomioin allokaation laskennassa myös ostohinnat. Lisäksi olen arvioinut rahastoihin vähemmän vastapainoa kolmannesta luokasta kuin suoriin osakeomistuksiin.

Allokaationi suosii siis rahastoja ja tavoitteena on pienentää osakepoiminnan määrää.

Berkshire Hathaway muodostaa neljännen ryhmän, joka on mielestäni valmiiksi tasapainoinen. Berkshire Hathaway ei tarvitse siis suojaa eikä myöskään itse ole sitä.

Lisäsin tähän omaharkintaisen salkun tavoitekoon, koska sijoitushorisontti saattoi pidetä pankin lupauksen konelainan uusimisen takia. Oikeastaan salkun koko on tärkeämpi kuin salkun allokaatio, jos ajatellaan lainan takaisinmaksua.

Ensi vuoteen on tarkoitus mennä varsin riskisenä. Tavoitteena on saada salkkuun teknologiayhtiö. Toivottavasti SPAC:sta sellainen kuoriutuu.

Salkun perusallokaation palautus:

Olen valinnut marraskuun kuukaudeksi, jolloin pohdin miten allokaatio palautetaan suunnitelman mukaiseksi. Lähtökohtaisesti on tarkoitus palauttaa allokaatio uusilla ostoilla, mutta mahdollista on myös myynnit ja ostot eri omaisuusluokkien välillä. Mikäli osakepainoa pitää vähentää, teen se ensisijaisesti myymällä suoria osakkeita. Mikäli suojaa on liikaa, niin myydessäni sitä ostan rahastoja tai lyhennän lainaa ja pienennän suojan tarvetta siten. En kiirehdi allokaation palauttamisen kanssa.

Sijoitusten hajautus eri markkinoihin:

Omistajastrategia on johtanut siihen, että Suomi-paino on liian suuri. Suomi-paino tullee olemaan jatkossakin merkittävästi suurempi, mitä maailman laajuisten indeksien mukaan pitäisi olla. Ensimmäisenä etappina Suomi-riskin pienentämiselle pitäisin Pohjois-Amerikka-painon kasvattamista Suomen tasolle osakemarkkinoissa. Tämä on keskeisin tavoite tällä hetkellä. Sijoittaminen Euroopassa on pistemäistä, mutta kauemmas mentäessä sijoitan laajoihin indekseihin.

Olen sijoittanut myös kehittyville markkinoille käyttäen ETF-tuotteita ja aktiivisia rahastoja . Haluan päättää kehittyvien markkinoiden kohteet itse ja valikoin latinalaisen Amerikan, Afrikan, Vietnamin, Turkin ja Taiwanin.

Pohjois-Amerikkaan olen sijoittanut suorien osakkeiden lisäksi kolmen indeksirahaston ja kahden pienyhtiö-ETF:n kautta. Lisäksi keskeisempiä rahastoja ovat Seligsonin Global top 25 brands -rahasto, Phoebus ja Op-Aasia indeksirahasto.

Ajallinen hajautus:

Olen sortunut kiirehtimiseen. Tavoitteena on hidastaa sijoittamista ja hyödyntää ajallista hajautusta. Parhaiten ajallinen hajauttaminen onnistuu rahastojen parissa, mutta teen sitä myös osakkeita hankkiessa. Kulujen pitäminen kurissa on keskeinen asia.

Rahastosijoittamisen ja osakepoiminnan suhde:

Tavoittelen tulevaisuudessa tietynlaista Pluto-mallia, jossa sijoitukset rahastoihin ovat yhtä suuret kuin yksittäiset osakepoiminnat. Osakepoimintani perustuu pitkäaikaiseen omistamiseen.

Ankkuriosake:

Keskeistä suurimmassa osakeomistuksessa on se, että pysyn riittävästi ajan tasalla. Toivottavaa on esimerkiksi suomenkieliset tuloswebcastit.

Käteispuskuri:

Tavoitteena on pitää käteispuskuria arjen yllättäviä menoja varten, mutta olen jatkuvasti epäonnistunut tässä. Tarkoituksena on käyttää salkussa olevaa käteistä tehokkaasti. Korkoinstrumenttien lisäksi käteistä voi käyttää ylimääräisiin lainan lyhennyksiin ja näin pienentää suojan tarvetta.

Salkun nykytilanne

Allokaatio:
Osakkeet 41 %
Rahastot 31 %
Listaamattomat yritykset 6 %
Osuuskunnat 19 %
Lisäksi käteistä noin 3 %

Allokaation kehitys tänä vuonna

Salkkuni allokaation palautusarvot uusina sijoituksina:
Suojan lisäys 2421 euroa
Osakkeiden vähennys 4496 euroa

Likvidoimisprosentti 75 % ( 76 % )
Jätän likvidoimisprosentin ulkopuolelle vaikeasti tai hitaasti likvidoitavat kohteet:
-Osuuskuntien tuotto-osuudet
-Listaamattomat yhtiöt

Osinkoa maksavat yhtiöt 68 % ( 85 % )
Tässä on mukana listatut ja listaamattomat osakkeet, jotka maksavat osinkoa.
osinko
Tavoite kasvavasta osingosta toteutuu, mikäli Tokmanni maksaa toisen osingon.

Suojaamattomuusarvo 1,76 % ( -6,91 % )
Tämä arvo on toteutuneen salkun koon ja suojan laskentaan käytettävän tavoitearvon välinen erotus prosentteina.
Salkun koko on 21057,31 euroa. Kun sen kertoo suojaamattomuusarvolla, vastaukseksi tulee 369,82 euroa. Suojan laskentaan käytettävä tavoitearvo on 21057,31-(+369,82 )=20687,49 euroa.

Uudet sijoitukset ja lunastukset vuonna 2023
uudetsijoitukset

Vertailu All Country World indeksiin:
salkkualueet
acwi

Tilikohtainen strategia ensi vuonna

OP:n arvo-osuustili
Tällä hetkellä näyttää siltä, että OP:n AOT:stä tuleekin suurin rahastosijoitustili minulle. Muutaman ETF:n lisäksi minulla on valmiina vain OP-Aasia indeksirahastoa, johon on tarkoitus aloittaa ensi vuoden alussa kuukausisäästäminen. Kesäkuun lopussa tarkastelen OP-Aasia indeksiin säästämisen jatkoa ja selvitän, onko mahdollisuutta aloittaa sijoittaminen myös OP-Amerikka indeksiin.

OP muutti osakekauppojen 1% kulukaton toistaiseksi voimassa olevaksi. Osakerivien vähentäminen ei ole kovinkaan kiireellistä. Mutta jos salkkua pitää keventää OP:n AOT:n osakkeet ovat ensimmäisenä vuorossa. Lähtökohtainen tavoite on kuitenkin ostaa osakkeita lisää maltillisesti. 2023 on vielä tarkoitus tehdä veromyyntejä. Tämän syystä pidän osakkeiden lisäämistä varsin todennäköisenä.

Nordnetin arvo-osuustili
Jatkan Nordnetissa USA-indeksirahastojen kasvattamista kuukausisäästämällä. On varsin epätodennäköistä, että lisään osakkeita. Tarkoituksena on koittaa hakea uudelleen luottoa salkkua vastaan keväällä.

Nordnetin osakesäästötili
Tavoitteena ostaa ja pitää tässä USA-osakkeita, jotka ei maksa osinkoja. Tähän tulee ja on omistuksia, joita en voi pitää nykystrategian mukaan Nordnetin AOTissä eli isommat positiot ja matalamman lainoitusasteen osakkeet. Osakesäästötilissäni on Teslan osakkeita tällä hetkellä.

DEGIRO
Ostan tähän tarvittaessa ETF-tuotteita. Monia liikkeitä ei ole tarkoitus tässä tehdä työläämmän veroilmoituksen teon vuoksi.

LähiTapiola ja Seligson
Tarkoituksena on jatkaa sijoittamista Phoebukseen.

Suoja
Suojassa olen varautunut SPAC:in poistumiseen. Tavoitteena on pitää osuuskuntasijoitukset ennallaan. Työkalupakissa on myös ylimääräiset lainan lyhennykset. Tavoitteena on myös muodostaa pieni korkosalkku.

Alustava suunnitelma korkosalkusta.

itarumaa · Marraskuu 15, 2023, 10.56am

Kolmas sijoitusvuosi on nyt menossa ja alkaa olla jonkinlainen käsitys siitä, että mitä tällä sijoittamisella haluan.

No, ensinnäkin haluan toiminnallisen salkun, sellaisen missä tapahtuu koko ajan jotain. Tämähän on iso miinus helposti, koska se menee loputtomaan kaupantekoon, mutta sitten huomasin, että jos teen todella laaja-alaisen, osinkoa maksavan salkun, niin se toiminta tulee ihan luonnostaan. Kaiken laitan sitten Exceliin, jota on aina kiva katsella. Tänäänkin odotellaan Bokusgroppenin osinkoja, niin taas saa vahän dataa Exceliin samalla.

Eli, laaja-alainen, (jatkuvaa) osinkoa maksava osakesalkku. Firmoja saa olla reilusti, tällä hetkellä n. 50 mutta ihan hyvin vois olla enemmänkin. Ja koska OP:lla on 1% ostohinta suomiosakkeissa, niin voin periaatteessa ostaa osakkeita koko ajan, vaikka joka päivä (kunhan pörssi on auki).

Maat ovat tällä hetkellä Suomi-Ruotsi-Kanada ja siihen voisi vielä lisätä Espanjan sekä Hollannin. Toki nuo ulkomaat on vähän ongelmallisia ostokulujen takia. Niitä ei voi kovin usein ostaa siis.

Sen lisäksi on OP:n indeksirahastoja, jotka nekin sopii mulle tosi hyvin, koska niitä voi ostaa (ja myydä) kulutta. Samalla pääsen Amerikan markkinoille, joka on iso plussa sekin.

Kun on tälläinen peruspalkansaaja, niin siinä on itselle ainakin paljon eroa, että mitä ne ostokulut ovat. Aika tylsää olis kerran kuussa ostaa jotain firmaa

Ensi vuonna tavoite on olla tekemättä yhtään myyntiä. Se on se isoin ongelma minulle tällä hetkellä. Kasvuosakkeet eivät myöskään oikein minulle sovi. Niiden ostoja sekä myyntejä on niin vaikea ajoittaa, että pieleen se yleensä menee. Joten, varmaankin pysyn näissä osinkoa maksavissa yrityksissä jatkossakin.

Toinen minkä olen huomannut on osakkeiden oston hajautus ja kuinka tärkeää se on. Jos ostan vaikka Tokmannia, niin parempi olisi minun mielestäni ostaa 10 kertaa 10 osaketta, kun kerralla se 100. Siinä tulee ihan luonnostaan se kauppojen ajallinen hajautus. Tällä hetkellä ostan aina siten Suomifirmoja, että ne ovat luvulla 15:sta hajautettuja. Se sopii minulle hyvin. Toki pitää aina huolehtia kuluista, mutta olen pyrkinyt siihen 1%. Periaatteessa pääsis OP:lla allekkin, mutta en näe sitä enää merkityksellisenä.

Ensi vuodelle tavoitteet; ei osakkeiden myyntejä, jatkuva osakkeiden osto ja lisäksi voi edelleen laajentaa hajautusta vaikkapa indeksirahastojen tai sitten jonkun uuden maan avulla.

xlat · Marraskuu 15, 2023, 1.14pm

Olen vähän pidemmän linjan sijoittaja (aloitin kuukausisäästämisen rahastoihin v. 1998). Strategia on vuosikymmenten aikana elänyt tosi paljon, lähinnä oppimisen takia. Olen toisaalta lukenut esim. Buffetin ja Anders Oldenburgin juttuja todella paljon ja yrittänyt sisäistää niitä. Toisaalta olen saanut niin paljon kaikenlaisia kokemuksia (niin hyviä kuin huonoja), että niistä on oppinut paljon.

Tuossa taannoin myin paljon osakkeita yhtä kallista projektia varten ja se vinoutti salkkuani aika lailla. Tällä hetkellä salkustani melkein puolet on Harviassa. Muu salkku on sitten kohtalaisesti hajautettu (Berkshire, PYN Elite, Seligson Phoebus ja nyt uutena Russell 2000 ETF). Syy Harvian hurjaan ylipainoon on ihan sen kova tuotto, jolloin se kasvoi niin euroissa kuin prosenteissakin suureksi. Vaikka myin 2/3-osaa Harvia-omistuksistani niin tuollainen siivu sitä jäi jäljelle. Osuus on kaikilla mahdollisilla mittareilla suuri.

Olen henkisesti ajatellut Harviaa vähän kuin omana juttunaan, että annan sen olla valtavalla painolla niin kauan kuin yhtiö on laadukas. Mikä on kaunis kiertoilmaisu itsepetokselle, mutta sijoittaminen on myös psykologiaa. (Tosin onhan Buffetinkin Apple-potti suurempi kuin 9 seuraavaa sijoitusta yhteensä, että kun joku yhtiö menestyy erinomaisesti ei Buffetkaan sitä positiota trimmaa.)

Noin yleisellä tasolla strategiani on hajauttaminen eri tyyppisiin sijoituksiin. Pääpaino on Buffett-tyylisissä laatuyhtiösijoituksissa, lisänä frontier-markkinoiden kasvua isolla riskillä (PYN Elite) ja nyt alan kasaamaan Yhdysvaltoihin pienyhtiösalkkua, jolla pysyn mukana sikäläisissä markkinoissa ilman sen kummempaa näkemystä. Se voi vielä vaihtua suoriin osakesijoituksiin Yhdysvalloissa, jos löydän sieltä jotain sopivaa. Mutta pääpaino on ehdottomasti Buffett-tyyppisissä sijoituksissa. Ja edelleen jatkan oppimista, niin kokemuksistani kuin lukemisestani, sitä kautta strategiani kehittyy yhä paremmaksi ajan myötä.

Ranetin · Marraskuu 18, 2023, 10.46pm

Olen sijoittanut 1/2022 lähtien suurinpiirtein maailmaindeksin mukaisesti ETF:iin nordnetissä. Joka kuukausi 50% IUSQ 40% EUNL 5% IUSN 5% IS3N. Hajautus IUSQ ja perinteisemmän setin välillä ihan rahastoriskin vuoksi. Kiinnostavaa, ehkä ei, mutta varmasti järkevin valinta minulle sijoittamisesta mitään tietämättömälle.

MDK5 · Marraskuu 20, 2023, 6.10am

Aloitin sijoittamisen kesäkuussa 2017. Muutama kaveri oli perustanut Nordnettiin salkun ja olivat ostaneet ilmaisia superrahastoja ja jotain suomalaisia osakkeita 200€ / 0,99% kampanjasta. Itsekin kiinnostuin aiheesta ja perustin salkun ja laitoin kuukausisäästön rullaamaan 25€ kuhunkin pohjoismaan superrahastoon (eli 100€ kuussa) ja lainasin kirjastosta muutamia suomenkielisiä sijoituskirjoja. Aloin myös seuraamaan muutamien osakkeiden kursseja ja lukemaan blogeja ja keskustelupalstoja.

Tällä hetkellä nämä entiset superit on edelleen salkussa mutta kuukausisäästön olen vaihtanut perus ETF:iin EUNL+IS3N. Myös muutamia SXR8 tuli ostettua korona dipin aikana. Ajatuksena on vaan jatkaa EUNL+IS3N kuukausisäästöä hamaan tulevaisuuteen ja tämä pysyy minun ns. Pääsalkkuna (60-70% sijoitusvarallisuudesta).

Minulla on myös toinen salkku omassa pankissa jossa on halvemmat kaupankäyntikulut kuin Nordnetissa. Sinne ostan aika ajoin osinkoa maksavia mielestäni hyviä yrityksiä. Tämän salkun tavoitteena on jossain vaiheessa sylkeä pihalle 500€ nettona ja toimia talouden apuna, antaa mahdollisuuksia esim. nelipäiväiseen työviikkoon siirtyminen tai pitkien vapaiden pitämiseen kun siltä tuntuu. Tällä hetkellä salkku kotiuttaa vielä alle 100€ osinkoja kuukaudessa eli tekemistä riittää. Toki tuo ei tasaisesti jakaudu joka kuukaudelle eikä se ole tarkoituskaan, mutta tykkään ajattella tätä kuin palkkana joka maksetaan kerran kuukaudessa.

Xarelto · Marraskuu 20, 2023, 6.20am

Nykyään kaikki uudet säästöt menee 100 % IUSQ. Vanha strategia oli tuttu EUNL+IS3N+(IUSN) mutta pidän yhden ETF:n yksinkertaisuudesta.

Onko teillä muilla joku tietty syy käyttää edelleen useamman ETF:n maailma-indeksi-strategiaa?

Reload · Marraskuu 20, 2023, 7.08am

Annetaas täysin toisenlainen vastaus: enempi parempi.
Itse olen jakanut pääsalkkuni 9 eri etf:ään, mihin sisältyy tietysti nämä ns. “varmat” perus indeksit ja lisäksi kiinteistöt, pienyhtiöt, intia ja vietnam ja lopuksi spekulaation iloksi uraania.
Pyrin tällä tavoin pitämään mielenkiintoni hommaan yllä ja luomaan illuusion siitä, että tässä jotenkin ajoittelisin markkinoita.
Käyttöpankissani pyörii automaattiveloituksella pieni summa amerikka+eurooppa+kehittyvät rahastokombo ja olen todennut tämän niin tylsäksi, etten aina muista koko rahastojen olemassaoloa. Tavoitteeni on kuitenkin säästää 2/3 kuukausipalkasta, joten mielenkiinto hommaan on syytä pitää yllä, muuten summat pääsevät lopahtamaan hyvin nopeasti. Mitä taas siihen ajoittamiseen tulee, niin näin “laajalla” haaremilla voin valita kuukausisäästökohteiksi aina ne sen hetken 2-3 mielestäni parasta. Esimerkiksi tänä vuonna olen keskittynyt lähinnä kiinteistöihin ja pienyhtiöihin, jättäen S&P500:n lisäsijoitukset vuoden loppupuoliskolla kokonaan tekemättä.
Kolmanneksi argumentiksi totean vielä, että näiden yhdeksän etf:n kanssa yksikään omistus ei pääse kasvamaan liian suureksi, jolloin jos joudun syystä tai toisesta myymään jonkun position kokonaan, ei missään tilanteessa tulla puhumaan satojen tuhansien myynneistä. Tällaisia tilanteita voisi olla esimerkiksi jos joku etf valintani on epäonnistunut täysin ja tuottanut pelkkää tappiota 10v putkeen, joku etf lakkautetaan kokonaan tai yhdistetään sellaiseen porukkaan, mitä en enää halua omistaa. Myös ihan oikeassa elämässä saattaa tulla rahantarpeita, jolloin mieluummin valitsen listasta sen huonoiten performoineen myytäväksi, kuin esim. jos omistaisin vain yhtä ainoaa rahastoa tai etf:ää, ei siinä ole juurikaan mistä valita.

Jään odottamaan argumentteja siitä, kuinka huono tämä systeemi on.