Sijoitusstrategiasi

Minulla on vahvistunut oikeastaan strategiassa se, etten ole yksinkertaisesti pelännyt sijoittaa ja sitä kautta saanut mielenrauhaa ja tuloksiakin. Olen ottanut turpaankin ihan huolella tässä 2020 alkaen tietysti, mutta tuotot toisaalta olleet sitäkin parempia.

Ennen hätiköin, panikoin ja pelkäsin. Mitä jos menetän vaivalla ansaittuja rahoja, kauheaa!

Nyt touhu on ollut varmempaa, eräällä tavalla yrittäjämäistä ajattelua. Viime syksynä aloin pohtia, että why not think BIG? Eihän tuloksia yrittäjälläkään tule ilman riskinottoa?

Olenkin saanut jo kasvatettua pääomat hyvälle tasolle, koska viime kesänä ja syksyllä alkanut momentum tuli vedettyä niin isolla pääomalla kuin vaan sain irti. Toki vieläkin enemmän vivuttamalla olisin jo Bahamalla.

Tällä hetkellä toki ymmärrän realiteetit, mutta silti mukana riittävän isosti. Kun olen tämän vuoden pois työelämästä niin aikaa on tähän panostaa ja uskon vahvasti, että jälki tulee olemaan hyvää.

22 tykkäystä

Tämän hetkinen sijoitusstrategiani ja perustelut siihen. Vai onko se taktiikka?

Salkut ja taktiikka

  1. Iso osa sijoitusvarallisuudesta on Nordean eläkesäästötilillä, jonka avasin 2002 muistaakseni. En ole siihen ennen 2019 juurikaan koskenut, näköjään oli euroissa tuplaantunut siinä välillä. Tämä on ns. vakuutuskuori, jonka sisällä voi kuluitta ja veroitta vaihdella sijoituskohteita vaikka pari kertaa viikossa jos siltä tuntuu. Tällä hetkellä allokaatio on:
  • 20 % kiinteäkorkoisella, 3.5% korko
  • 20 % Sampo osakekori, koska tämä on ainoa vakuutuskuoriosake, jolla on Inderesin Osta-suositus
  • 60 % kolmessa eri rahastossa, jotka vaihtuvat kerran kuussa. Haen kerran kuussa kolme parasta valikoimassa olevaa rahastoa 1v tuotolla laskettuna, ja vaihdan sijoitukset niihin
  1. OST, täynnä.
  • 46 % Inderes mallisalkku
  • 46 % Redeye Top-Picks (p.l. Fortnox, jota ei Nordealta saa)
  • 4 % Efecte, Gofore, Nexstim - näistä luovun, jos mallisalkku tai top picks pienentää käteispossaa
  • 4 % cash
  1. AOT
  • Inderesin osta-suosituksen osakkeita, joita ei ole mallisalkussa
  • Muutama omavalintainen osake, jotka on jotenkin tuttuja muusta yhteydestä: Nordic Semiconductor, Serviceware, Polight

Perustelut
Tuossa 2019 tienoilla vuoden verran rakentelin erilaisia, jälkeenpäin katsottuna melko typeriä, algoritmeja, joilla kävin kauppaa vakuutuskuoren sisällä osakkeilla. Tulos oli +/- 0, eli en hävinnyt pääomaa, mutta menetin 25% tuoton, jonka indeksi kerrytti sinä aikana.Pelasin muistaakseni noin 25 k€ panoksella tuolloin.
Tärkein oppi oli kuitenkin se, miten hyvä passiivinen indeksointi sitten onkaan. Pirun paha päihittää algoritmeilla. Mutta, jos pystyisi pienelä vivulla KULUTTA rakentamaan oman indeksirahaston, se olisi vielä parempi, tämä backtestattuna sekä Suomi-, Ruotsi-, Saksa-, Ranska- että USA-osakkeilla. Suomesta käytin myös pienempien firmojen osakkeita, mutta en saanut gainia.
Tästä seurasi siis kauteni ETF-sijoittajana. Pohdin ja tutkin erilaisia ETF-strategioita, ja löysin yhden tutkimuksen, missä saatiin lisätuottoa sillä, että pysytään aina 1 vuoden aikana parhaiten tuottaneissa rahastoissa, ja vaihdetaan rahastot kuukauden välein. Tätä strategiaa noudatan nyt siis tuossa Nordean eläkesäästökuoressa.

Korona-aikaan tutustuin inverse-ETF:iin, ihan menestyksellä shorttasin koronadroppia, ja sain kasvua aikaan, kun muut dippasivat. Aloitin vaan hieman myöhässä. Koronamontun jälkeen aloin ostamaan 18MF.DE -ETF:ää, joka on 2x vivutettu MSCI USA -indeksi. Olisin halunnut ostaa 3x Nasdaqia Nordnetista, mutta se tökkäsi virheilmoitukseen, että koska esitteitä ei ole suomeksi, en saa ostaa. Tuo 18MF on siis vivutettu daily ETF, ja niistähän varoitetaan, että jos kurssi sahaa, niin pääoma tippuu. Mutta toisaalta pitää muistaa, ja tämähän ei ole varoitus, vaan suositus, että jos kurssi liikkuu samaan suuntaan, niin ETF:n arvo kasvaa enemmän kuin 2x indeksi, ja toisaalta jos kurssi tippuu monta päivää peräkkäin, arvo tippuu vähemmän kuin 2x indeksi. Historiadatan perusteella tuo on hyvä ETF pidempäänkin pitoon. Itse holdasin 10 kk.

Tässä talven mittaan aloin koodata uutta tekoälypohjaista algoa treidaukseen Nordnet Markets-tuotteilla. Tammikuun lopusta huhtikuun alkuun tulos oli +40 %. Tein noin 100 treidiä viikossa, ylläpidin kalliita palvelimia jotka punaisena laskivat kurssidataa. Mulla noin 51.5 % kaupoista oli onnistuneita. Piti siis käydä kauppaa ihan perkuleesti, että sai tuottoa aikaiseksi. Noin x5 -vivut tuntui olevan sweet-spot kulujen ja tuottojen suhteen, ja piti olla myös tarkkana mitä spreadia ostaa, ja milloin pitää myydä.

Nyt vaihdoin duunia taas uuteen startuppiin (tää on jo neljäs mun uralla). Yhdestäkään en ole itse massia saanut kerättyä, mutta kova on yritys ja mielenkiintoista hommaa. Koska tuo algotreidaus on oikeasti aikasyöppöä hommaa, päätin jättää sen pois. Lisäsyynä on, että en osaa sanoa, miksi voitot oli niin hyviä. Uskon, että jos indeksit laskee, niin ainakin jonkin aikaa olisin tehnyt isoakin turskaa algoilla.

Niin, nyt siis taas kaikki aika investoidaan tähän startuppiin, ja toivottavasti optiot ja mahdollinen pieni osakepotti sitten tuovat vaivanpalkkaa. Tätä varten backtestasin Inderesin suosituksia ja totesin, että siinä on ihan oikeasti tapa voittaa indeksi. Näinpä olen ulkoistanut nyt treidauspäätökseni Inderesille ja Redeyelle, sekä tuolle 1v/1kk rahastostrategialle, ihan pelkkään laskennalliseen analyysiin perustuen.

Edit. Tulipa pitkä teksti, mahtaakohan kukaan jaksaa lukea, kun ei ole kuviakaan. No hitto, laitetaan kuva.
image

Laitetaas toinenkin, tää on tuosta alkuvuoden algoilusta.

19 tykkäystä

Tämä on se asia mitä olen ihmetellyt koko sijoitusurani ajan. Olen kuunnellut luppoaikanani erilaisia sijoituspodcasteja, joissa kaikissa kehotetaan kuuntelijoita sijoittamaan, koska sijoittaminen on korkoa korolle. Asunto kannattaa ostaa, koska lainan takaisinmaksaminen on kuin säästämistä. Usein muistutetaan ettei pankkitililtä saa mitään ja inflaatiokin syö säästöjä. Allokaatioissa osakkeet on ylipainossa oltiin sitten all-time-highssa tai romahduksen pohjalla. Paitsi romahduksessa osakkeet on riskisiä niin ehkä peruspainoon ne. Rahastot on sellaisia että voit sijoittaa johonkin kivalta kuulostavaan asiaan, kuten puhtaaseen ilmastoon tai ikäihmisten hoivaan. Sijoitus on varmaan hyvä jos yhtiö on sinulle jotenkin tuttu. Viiden vuoden päästä rahasto-osuuden arvo on 5 % korkeampi kuin tänä päivänä. Kuukausisäästämisestä kertyy ajan mittaa iso rahasumma.

Tämä on se ymmärryksen taso millä sijoituksia arvioidaan. Korkoa korolle on ihan pätevä konsepti, mutta tulokset vaihtelee aika lailla riippuen onko korkotekijä 3 % tai 10 %. Sijoittaessa voi myös menettää rahansa. Ei ole mitään takeita, että jos ostat 10 euron Outokumpua että osake saavuttaisi vielä joskus tuon tason. Mutta ihmettelen eniten sitä miten vähän sijoittajia ylipäätään kiinnostaa tämä tuloksellisuus. Pörssi on sellainen paikka missä voi satunnaisesti voittaa vaikka ei eläessään olisi lukenut yhdenkään sijoittamansa firman osavuosikatsausta. Silloin kun ollaan all-time-highssa niin ei ole juurikaan väliä mitä ostit kun kaikki osakkeet nousevat kuitenkin. Jopa ammattilaiset sekoittavat iloisesti kertoimien kasvun ja yhtiön fundamenttien parantumisen, kun molemmat ovat arvonnousua yhtä lailla.

Kun minä mietin sijoittamista, mietin ensimmäisenä että tekeekö tämä kiska edes voittoa liiketoiminnallaan. Sitten katson että paljonko tienatusta eurosta pitää pörssissä maksaa. Kaikki Warren Buffettin puheet kuulostavat niin selväjärkisiltä, kun taas valtaosassa pankkien asiantuntijoiden puheita ei ole oikein mitään mieltä.

Benjamin Graham - The Intelligent Investor
Vaikka kirja on kirjoitettu vuosikymmeniä sitten, sen teksti on kuin suoraan tämän päivän tunnelmista. Sijoittajapsykologia ja liiketoiminnan fundamenttien osaaminen ei vanhene. Sanoisin, että tämä kirja on pakollista luettavaa jokaiselle sijoitusmarkkinoille tulijalle. Opiskelulla saa tässä hommassa menestystä. Kuinka hukassa sijoittaja onkaan kun lukee pelkkiä pankkien mainoksia? Kun luen osaria ja lasken että omistamani firma on tienannut minulle 100 euroa tällä kvartaalilla, tuntuu se aika paljon todellisemmalta kuin mikään mielipide.

30 tykkäystä

Jatkan vielä sen verran, että tarkoitus on vielä 5v sätkiä työelämässä ja sen jälkeen teen ihan mitä huvittaa. Ehkä mielenkiintoista työtä (edelleen).

7 tykkäystä

Tubolevin iltapakina #3

Tänään ei tarvinut tehdä ansiotöitä eikä passiivisen tulolähteen puolellakaan kaikki kanavat olleet auki. Oli siis hyvä aika pohtia sijoitusstrategiaa.

Itse olen valinnut strategiakseni ESG-painotteisen indeksisäästämisen höystettynä pääasiassa suomalaisista pienyhtiöistä koostuvasta satelliittisalkusta. Inderesille suuri kiitos tässä projektissa ystävällisestä avustuksesta.

Olen pariin otteeseen elämässäni hairahtunut Fortumin omistajaksi. Viimeksi tänä syksynä, kun isot pojat kertoi, että se on halpa. Möin ne sitten tuossa syksyllä pois, kun huomasin, että sillähän on ihan ok paino myös tuolla indeksipuolella.

Eilen katsoessani jälkilähetysksenä analyytikko @Juha_Kinnunen hyvin ansiokasta live-lähetystä Fortumista, tuli hyvä muistutus siitä, miksi tämä strategia on mielestäni järkevä.

Tällä videolla ajassa 17:31 analyytikko Kinnunen, joka todennäköisesti on hyvinkin perehtynyt yhtiöön, kertoo kuinka tiettyjen Venäjän toimintojen myyminen tuli hänelle yllätyksenä.

Ok, kokonaiskuvassa myynnin vaikutus Fortumin kokonaistulokseen ei ole järisyttävä. Pointtinani on kuitenkin se, että tällaisen ansiotyössä käyvän ei ole mielestäni järkevää yrittää ymmärtää ja ottaa näkemystä Fortumin kaltaisen suuren ja kompleksisen yhtiön toiminnasta. Informaatioetua siitä on nimittäin vaikea löytää. Miksi tällaisella työssäkäyvällä yksityissijoittajalla olisi joku markkinaa parempi näkemys yrityksen toiminnasta kuin muilla, jos kerta yritystä ammatikseen seuraavalle analyytikollekin tietyt asiat tulee yllätyksenä?

Eipä siinä, osa porukkasta tykkää rakentaa salkun itse ja rakastaa osinkoja. Nauttikaa siitä. Omaan strategiaani se ei kuitenkaan sovi. Mielummin otan osingot verottomana rahastoon. Ymmärrän toki, että jaetut osingot tehostaa pääomien allokointia, mutta pitkäjänteiselle sijoittajalle rahastojen tuoma veroetu on mielestäni silti järkevämpi ratkaisu.

Hyvää yötä! XXX

7 tykkäystä

Tämä kuulostaa kovalta tuotto-odotukselta, kun huomasin että salkkusi on täynnä erittäin korkean arvostuksen peli- ja teknoyhtiöitä. Tuotto-odotus on sama kuin maailman menestyneimmän sijoittajan Warren Buffettin omalle pääomalle saama tuotto. Helsingin pörssissä muistaakseni ainoa yhtiö joka on saanut 20 % geometrisen tuoton on Neste. Koronakriisin pohjilla viime vuoden maalis- huhtikuussa tarjolla oli muutamia yhtiöitä, joita ostamalla olisi saanut 20 % nimellistuoton ennen veroja.

20 % tuoton saamiseksi yhtiön oman pääoman tuoton pitää olla siis vähintään 20 % ja sen pitää voida kasvattaa liiketoimintaansa rajoitteetta, siten kasvaen toimialansa johtavaksi jättiläiseksi. En varmaankaan ymmärtänyt tätä kohtaa viestissäsi, voisitko selventää, että onko tämä vain esim. 20 % erotus analyytikon korkeammalla olevaan tavoitehintaan?

7 tykkäystä

Kiitoksia ystävällisistä kommenteista! Olen tosiaan pyrkinyt perehtymään parhaani mukaan, mutta jatkuvaa oppimista tämä on aina.

Kuten sanoitkin, kokonaisuuden kannalta tuo ei ollut merkittävä. “Venäjän veivaus” oli käsittääkseni Russia-segmentin Q1-tulokseen +17 MEUR. Olisi hurja raha minulle ja varmaan kaikille täällä, mutta Fortumille pyöristyseroja (ed. 12 kk liikevoitto 2341 MEUR, pelkästään Q1’21: 1345 MEUR). Nostin sen esille, koska se selitti Russia-segmentin kvartaalituloksen poikkeamaa ennusteista - yhdelle neljännekselle ja yhdelle pienemmälle segmentille merkittävä lukema. Kokonaisuuden kannalta ei sitten niinkään, eikä mielestäni edes tiedotettava asia Fortumille. Toisin sanoen tuolla yksittäisellä tiedolla ei ollut oman arvioni mukaan merkitystä Fortumin osakekurssiin tai kurssireaktioon.

Mutta tämä kommentti ei ole millään tavalla kritiikkiä sijoitusstrategiaasi kohtaan. Se vaikuttaa oikein fiksulta, ja se varmasti sopii sinulle erinomaisesti - silloinhan se on erinomainen :ok_hand:

13 tykkäystä

Huom. 20 % tuotto-odotus ostohetkellä! :wink: Sen jälkeenhän, jos oma näkemys/arvaus/analyytikolta lainattu näkemys (puettuna omiin sanoihin) on oikein ja “markkina” samaa mieltä niin väkisin osake nousee tasolle, missä lähtökohtaisesti tuotto-odotus ei enää ole 20 % mutta yhtä kaikki hyvää yhtiöitä kannattaa pitää salkussa: ne saattavat joskus jopa yllättää positiivisesti.

Koska teen tolkuttoman paljon virheitä, niin siksi 20 % tuottovaade niin ehkä voisi päästä jonnekin ~15 % nurkille hyvällä munkilla pitkässä juoksussa. Sekin on kova.

Viimeisen reilu 11 vuoden CAGR salkussa on ~28 %, mutta leijonan osa tuotoista on tulleet viimeisen kolmen vuoden teknojen rallattelusta joten en odota tahdin pysyvän tuollaisena. On epäselvää, mikä osa tuosta on omaa ansiota, muiden hyvien ideoiden ansiota ja tuuria. :smiley:

17 tykkäystä

Mille aikavälillä etsit tuota 20% tuotto-odotusta?

Eli “osakkeessa 20% aliarvostus, jonka jälkeen 3%oainkotuotto odotettavissa” vai

“Seuraavat 3/5/10/?? vuotta 20% vuosituotto odotettavissa”?

Toki alemmassakin voi olla vielä extra 20% turvamarginaali ostohetkellä tms.

Yleensä pyrin miettimään tuottoja 3–5 vuoden päähän (yksi syy miksi itse annan tavoitehinnoille ja suosituksille niin vähän painoarvoa kun ne ovat 12kk säteellä ja oma horisontti 36-60kk säteellä). Jos osakkeessa voi nähdä realistisen mahdollisuuden tuplata kolmessa vuodessa, niin super.

Sitten katsotaan, mitä tapahtuu ja miten tuotto-odotukset lähtee elämään. :slight_smile:

Tykkään yleensä yhtiöistä, joilla on massiivinen kasvukiitorata edessä ja paljon optionalisuutta (=mahdollisuuksia laajentua uusille alueille tai skaalautua uuteen kokoluokkaan), mikä jättää positiivisille yllätyksille varaa silloinkin kun hinnat kiristyvät.

8 tykkäystä

Nykymarkkinoilla on saanut vähän väärän kuvan mitä tuotot voisivat realistisesti olla. Toivottavasti kukaan ei ole tehnyt viivoitinanalyysiä tulevalle vuosikymmenelle. Toki bongaamalla käänneyhtiöitä tuottotavoite tulee nopeasti täyteen, mutta siihen päälle vielä överit arvostuskertoimien nousut niin ollaan epärealistisilla vesillä.

Noita kumuloijia sitä on yrittänyt salkkuun löytää. Helpompaahan tuo on mikäli yhtiö osaa suoraan sijoittaa rahat uudelleen. Ei ole karvakäsi vetämässä välistä kaiken aikaa.

4 tykkäystä

Täysin samaa mieltä. Viimeisestä parista vuodesta ei kannata liikaa vetää johtopäätöksiä omista taidoista (ehkä hermoista vähän jos ei panikoinut tolkuttomasti 2020), kun käytännössä kaikki on nousseet pintaan kuin muoviroskat Gangesissa.

Useimmilla pro-sijoittajilla iso osa historiallisia tuottoja on sentään tehty aikoina, kun keskuspankit saattoivat kiusakseen jopa puhkaista ilmaa markkinalta. :o Nythän tässä pelissä on ollut koko ajan pieni “cheat code” päällä ja ainoa mitä sijoittajan on tarvinnut tehdä on ollut välttää totaalisia pommeja (osun niihin silti itse tämän tästä mutta kokonaisuus tietysti ratkaisee… :smiley: ).

9 tykkäystä

Yritän itse olla pahemmin Fomottamatta kaikella uudella trendikkäällä. Ehkä joitain tuottoja jäi viime vuonna pöydälle, mutta kevennykset osuivat aika hyvin kohdalleen

Kyse on lähinnä siitä, että suojelen itseäni omalta nokkeluudelta. Raja on hiuksenhieno oletko se “greater fool” vai nero, joka fundamenteista välittämättä ostaa ja ostaa toivoen jonkun hullun maksavan vielä enemmän. Riskinhallinta herkästi myös unohtuu ja se nokkeluus kostautuu jossain vaiheessa. En oikein jaksa uskoa, että vuosikymmenien sijoitusstrategiaa voi perustaa tällaiselle

8 tykkäystä

Tubolevin iltapakina #4

Sotakassa

Taas on ansiotyöt tauonneet hetkeksi ja löytyi aikaa istahtaa parvekkeelle kesäillassa sekä antaa muutama ajatus passiivisille tulolähteille.

Viikottaisiin traditioihini kuuluu kuunnella torstaisin Ylen Pörssipäivän viikottainen jakso. Tällä viikolla haastatteluvuorossa oli arvostettu yksityissijoittaja Erkki Sinkko. Annan jaksolle kuuntelusuosituksen siitä huolimatta tai juuri siksi, että Erkin (kuten hän itse itseäänkin jaksossa juhlallisesti kutsuu) ajatukset ovat mielestäni hieman päivittämättä. (Onnittelut kuitenkin Qt:n bongauksesta)

Jakson kuunnteltuani jäin pohtimaan Erkin hehkutamaa sotakassaa. Erkki kun vaikuttaa olevan sen kova ystävä ja laittoi sen tantereelle esim korona-dipin aikoihin. Nyt on kuulemma jo uusi valmisteilla.

Iltajumppa

Tästä motivoituneena päätin tehdä hieman excel-jumppaa iltani ratoksi.

Hypoteesini oli, että sotakassaa rakentamalla on riskinä olla hyödyntämättä täysimääräisesti pörssin noususyklejä ja tämä arvonnousu voittaa romahduksen. Jumppani on hyvin epätieteellinen, sillä jo käyttämäni oletukset ovat hyvin epämääräisiä. Silti ajattelen, että se antaa hyvää tukea sijoitusstrategiaa valittaessa.

Päädyin elämään maailmassa, jossa pörssikurssit nousevat 11% vuosittain 10 vuoden ajan ja tämän jälkeen romahtavat vuodessa 30%. Päädyin näihin lukuihin sen vuoksi, että ne vastaavat ko. 11 vuoden ajalta pörssin keskimääräistä n. 7% tuottoa.

Kertasijoitus ja kiinteä sotakassa

Vertailin iltajumpassani 100% osakeallokaatiolla taistelevaa jantteria eri suuruisilla allokaatioilla taisteleviin vihollisiin siten, että kaikki laittavat allokaationsa verran kertasijoituksena sisään ja jäävät 11 vuodeksi jännittämään tuloksia.

Heti alkuun on sanottava, että jos sotakassaa ei kasvata alun allokaation jälkeen, taistelu on jo hävitty. 100% osakesalkku vie ja muut vikisee. 10 vuoden 11% p.a. nousun ja sitä seuranneen 30% dipin jälkeen 100% allokaatio on tuottanut 11 vuodessa 98%.
Sotakassasalkut ovat tuottaneet seuraavasti (sotakassa mukaanlukien):
-70%:n osakeallokaatio: +69%
-80%:n osakeallokaatio: +79%
-90%:n osakeallokaatio: +89%
Eli takamatkalta joutuvat hyökkäämään dippiin sotakassoinensa.

Kertasijoitus ja kasvava sotakassa

Tilanne muuttuu, jos sotakassaa kasvatetaan suhteessa salkkuun (vaikkapa ansiotuloilla). Tällöin tuotot ovat seuraavat:
-70%:n osakeallokaatio: +98% (Sotakassan muutos 30%->59% alkupeäisestä summasta)
-80%:n osakeallokaatio: +104% (Sotakassan muutos 20%->45% alkupeäisestä summasta)
-90%:n osakeallokaatio: +104% (Sotakassan muutos 10%->25% alkupeäisestä summasta)

Jatkuva sijoittaminen

Tässä kohtaa luovutin, koska muuttujia alkaa tulemaan jo niin paljon, koska pitää miettiä sijoitettavaa summaa ja säästettävää osuutta suhteessa pääomaan jne. Lisäksi tuli pimeä ja väsy. Vähän kuitenkin jumppasin lisää ja päädyin johonkin johtopäätökseen.

Johtopäätös

Sotakassa ei saa olla isompi kuin odotettavissa olevan romahduksen suuruus. Jos harrastat jatkuvaa osakesäästämistä, silloin sotakassan kärsii olla pienempi.

Tuottojen ja lukujen lisäksi sotakassalla on varmaankin myös tarkotus viihdyttää sijoittajaa ja antaa mahdollisuus kuvitelmalle, että muka osattaisiin vetää oikeista naruista. Ja kukapa meistä istuisi 10 vuotta sotakassansa päällä? Joka tapauksessa itse ajattelen, että markkinatuoton odotusarvon ollessa yli yhden, kannattaa olla mahdollisimman suurella osakepainolla mukana, jos rahoille ei ole välitöntä käyttöä seuraavaan 11 vuoteen.

Hyvää yötä! XXX

52 tykkäystä

Hieno kirjoitus. Sotakassan, sellaisen johon kosketaan vasta työttömyyden tai vakavan sairauden takia, koko on itsellänikin jatkuvan pohdiskelun alla. Onko tosiaan tarpeellista pitää 3kk nettotulot pankkitilillä inflaation syötävänä? Miten käy jos siipaisen ne vaikka kuukausittaisilla sijoituksilla parin vuoden aikana halpoihin indeksirahastoihin?

4 tykkäystä

Mielestäni ylemmässä viestissä sotakassalla tarkoitettiin rahaa, jolla varaudutaan pörssin laskuihin eli hyviin ostopaikkoihin.

Elämän yllätyksiin olevaa puskuria en ainakaan itse sotkisi pörssiin. Se, että pahimmillaan samalla kun saat käteen irtisanomislapun huomaat että rahaston arvosta on kadonnut 50% ei ole mikään mukava yllätys. Koronan alkaessa tuokin oli ihan realismia monelle.

21 tykkäystä

Ongelmahan on ettei tiedetä minkä vuoden kohdalla nyt ollaan, vuoden 1 vai 10. Jos tuo 30% rommaus tulee jo ensi vuonna, iso sotakassa näyttää jo paljon järkevämmältä.

Pienehköllä esim. 5-15% sotakassalla on myös huomattavat psykologiset vaikutukset pienemmänkin rommin tullessa, mitkä ei excelissä näy. Kun ei tarvitse -4% indeksi laskun jälkeen olla jo keventelemässä omistuksiaan ja sitten missata huomisesta alkavaa nousua.

Itse siis pidän mielusti pientä “sotakassaa”, jotta rommauksissa olisi jotain hyvääkin, eikä ne vaikuttaisi yöuniin. Se on mukavempi ongelma että “riittääköhän vähäiset rahani ja ostoohjelmani pohjille asti” kuin että “kohta on koko oma pääoma mennyt ja enään vipurahat jäljellä”, jos olisi vaikka 150% osakkeissa. Vaikka pitkässä juoksussa vivulla pääsisikin parempiin tuottoihin - ainakin excelillä.

Kaffehuoneessa puheena ollut osinkokuningas ja koronadippi hyvä esimerkki, mitä hyötyä pienestä käteispositioista olisi ehkä ollut:

12 tykkäystä

Täsmälleen sama logiikka. Oma osakepaino on tällä hetkellä vaeltanut haarukassa 85% … 100% ja yleensä ollaan noin 90% painolla. Joskus pelimerkit menee sisään ja sitten seuraavan viikon-parin aikana pyritään parturoimaan sen verran että on taas vähän avoinna.

6 tykkäystä

Minun mielestä sijotusstrategiassa on hyvä noudattaa oman luonteen vahvuuksia ja miettiä mikä sopii itselle.

Omana vahvuutenani pidän pitkäjänteisyyttä ja sellaista vähän scifiäkin ajattelua, eli kykyä keksiä erilaisia pidemmän aikavälin kehityskulkuja. Toisaalta en oikein tykkää stressata turhaan ja olen aika turvallisuushakuinen. Näiden ympärille olen oman sijoitusstrategiani rakentanut. Jonkin verran katson yhtiöden kvartaaliraportteja ja tunnuslukuja, mutta keskimääräistä enemmän varmaankin painotan omaa mutu-arviota yhtiön tulevaisuuden näkymistä.

Olen ollut osakemarkkinoilla mukana nyt 12 vuotta, ja oma sijoitusstrategia on osoittautunut toimivaksi, joten sitä ei tarvitse lähteä muuttamaan. Se on kestänyt hyvin nousut ja laskut, ja öisin ei tarvitse sijoitusasioita murehtia. Tuottoakin on tullut kivasti.

Tässä neljä omaa perussääntöä

1 ”Osta ja unohda”
Osakkeet ostetaan pidettäväksi ikuisesti. Etuna ettei myyntejä ja niiden ajoituksia tarvitse miettiä, jolloin kaikenlainen turha veivaus ja murehtiminen jää pois. Joskus tulee huonoja hankintoja, mutta niitä kompensoi hyvät hankinnat. Joskus ne huonot ovat yllättäen muuttuneet takaisin hyviksi.

2 Laaja hajautus
Salkussa 40 eri osakelajia ja pari ETFää. Osakkeiden lisäksi myös muita omaisuuslajeja, joiden arvonnousuun uskon. Ostan säännöllisesti joten myös ajallista hajautusta tulee.

3 Megatrendit
Mitkä yhtiöt / omaisuuslajit voisivat kasvattaa arvoa mahdollisesti pitkällä aikavälillä (=horisontti jopa 20+ vuotta)? Mitä muutoksia yhteiskunnissa on odotettavissa? Esim. ilmastonmuutoksen, väestön ikääntymisen yms. vaikutukset.

4 Vaikuttavuus
Painotus sijoituksissa Suomeen. Painotus sijoituksiin, joilla voi tuoton lisäksi tehdä hyvää yhteiskunnalle (esim. ympäristö, terveys).

13 tykkäystä

Alkaa olla aika päättää seuraava osakelisäys salkkuun, niin voisi avata omaa tapaa valita osto-/ lisäyskohde:

Listataan paperille kourallinen potentiaalisia menestyjiä.

Paperilappu tai -laput vajan tms. seinään kiinni txtpuoli seinään päin.

Apinan puutteessa(lähipiiri voi olla eri mieltä) otetaan h.sapiens, kourallinen tikkoja ns.susikäteen ja aletaan viskoa.

Kun riittävä määrä osumia saatu, tarkistetaan tulos ja eiku osakekaupoille.

Tällä on jokunen vuosi menty ja hyvin on saatu nukuttua.

10 tykkäystä