Niin, hyvä kysymys. Näkisin, että tämä on pitkälti kiinni siitä mitä pitkässä juoksussa tavoittelee. Mulle tämä piste on siinä, kun korko tuo suuremman osan salkun arvon kehityksestä, kuin kuukausisäästäminen realistisella tuotto-odotuksella peilaten. Eli luvuiksi puettuna tämä piste voisi olla 100k€ ja 8% tuotto-odotus.
Varmasti säästämistä kannattaisi jatkaa tuostakin pidemmälle, mutta mielummin lasken säästöastettani merkittävästi ja alan nauttimaan elämästä enemmän.
Pidemmässä pelissä tulen allokoimaan salkkua kassavirraksi ja syömään muutenkin kuormasta. En tavoittele suuria rikkauksia, mutta olisihan se mukavaa, jos tili olisi täynnä fuck you rahaa.
Itsellä menee jossain 250k paikkeilla raja, jonka jälkeen osingot ovat suuremmat kuin keskimääräinen kk-säästö. Tätä odotellessa. Sitten se lumipallp vasta lähtee kunnolla liikkeelle. Tosin säästämistä en tuossakaan vaiheessa ala lopettamaan.
Tästä pisteestä lähtien näillä spekseillä kestää ensimmäiseen mijoonaan joko 22 vuotta tai 30 vuotta riippuen laitatko sen 666e säästöön kuukausittai tai et. Riippuen tavoitteesta ero on radikaali tai mitätön.
@Nuorihurja1 Mikä se yksi yhtiö on jota omistat? Sillä on merkitystä tämän keskustelun kannalta. Onko se vahvojen kilpailuetujen ja vahvan taseen firma, joka on jo osoittanut kykenevänsä kannattavaan liiketoimintaan syklien yli? Vai onko se startup jolla on mielenkiintoinen idea ja potentiaalia, mutta ei vielä juurikaan näyttöjä? Vai jotain tältä väliltä?
Tässä oma sijoitusstrategia, tai oikeastaan enemmänkin hajatusstrategia:
Aktiivinen salkku 60% (käytännössä OST)
Tänne pyrin keräämään 10-15 kpl ei pelkästään hyviä vaan erinomaisia yrityksiä, joilla näen potentiaalia tuottaa indeksiä paremmin. Vertailuindeksinä käytän OMXHGI, koska toistaiseksi salkkuni koostuu lähinnä suomalaisista yrityksistä. Tulevaisuudessa aion todennäköisesti siirtää katsetta enemmän myös ulkomaisiin pörsseihin. Osakepoiminnoissa olen siirtynyt entistä enemmän “opportunistiseen” suuntaan, eli seuraan menestyviä sijoittajia sekä mm. Inderesin mallisalkkua. Pitkän aikavälin tavoitetuotto tälle salkulle on 15% p.a.
Passiivinen salkku 40% (käytännössä AOT)
En sano tätä kuitenkaan indeksisalkuksi, koska salkussa on myös Investor AB, jonka tavoiteosuus on n. 1/4 (eli 10% koko sijoitussalkusta). Loput 3/4 on ETF:iä. Mielestäni EUNL/IS3N suhteessa 85/15% riittää tuomaan maailmanlaajuisen hajautuksen kulutehokkaasti, eikä muita ETF:iä välttämättä tarvita.
Eläkesalkku
Tätä tarkastelen hieman muusta sijoitussalkusta erillään, enkä laske mukaan hajautukseen. Ostan kuukausittain pienempiä eriä kuluttomia indeksirahastoja todella pitkällä horisontilla (yli 30v) eli käytännössä tämä on ikäänkuin eläkekassa.
Tämä ei siis ole hajautukseni tällä hetkellä vaan enemmänkin pyrkimys, jota kohti olen menossa. Millaisia mielipiteitä herättää?
pieni vaatimaton sijoitus “salkkuni” koostuu kohtalaista osinkoa maksavista yhtiöistä
Niin suomesta, ruotsista kuin usa:n pörsseistä(osinkojen lähdeverotus huomioiden, siksi hajautus näissä maissa)
Vahvoja perinteikkäitä yhtiöitä yrittänyt poimia
Suomesta valikoituna sellaisia yhtiöitä mitkä maksavat 1 tai pääsääntöisesti 2 kertaa vuodessa(kevät ja syksy) osingon maksavia yhtiöitä ja samoin myös ruotsista
Ruotsista myös kuukausittaista osinkoa maksava yhtiö löytyy. Ruotsalaisista yhtiöistä pari erilaista sijoitustoimintaan perustuvaa yhtiötä(eli hajautus yhden yhtiön kautta useampaan)
Usa:n pörssistä muutama kk-maksava yhtiö ja muutama eri kvartaaleittain maksava yhtiö
Tuotto odotukseni perustuu lähinnä osinkoihin. Päivittäiset ja vähän pidempiaikaiset kurssien heilahtelut kuuluu asiaan
Tällä hetkellä on omistuspohja niin että osinkoja tulee melko tasaisesti vuoden jokaisena kuukautena
Ei paljon mutta tasaisesti. Välillä pystyn osingot uudelleen sijoittamaan mutta välillä osinkotuotto menee ihan arkipäiväsen vaatimattoman perheellisen ihmisen elämisen yllä pitämiseen. Riippuen sen hetkisten kulujen määrästä
Eli ei mitään pikavoittojen tavoittelua mutta ehkä paremman tuoton tavoittelua kuin pelkän säästötilin korontuotto
Rauhallisuus ja oikea-aikainen reagointi on tärkeä. Sikäli kun puskuri rahastoa on kertynyt
Ostan/lisään aliarvostettua - suosituksilla ja fiilis pohjilla mennään. Let the profits run.
Uudet positiot ovat kokoa ~5-10% salkusta
Hypet ja bitit jätän väliin.
Muutama erikoisrahasto jäänteinä
Vertaislaina n.30%
Toimii käteis-puskurina osakemarkkinalle. Tällä pidetään osakesalkun pääoma jatkuvalla kasvu-uralla ja sekä kun on tarve kaivaa ammuksia uuteen nousuun (>-10%) esim. Covid-dippi
Alkuperäinen tavoite oli saada vertaislainasalkun koko sellaiseksi, että se tuottaa enemmän kuin säästö palkkatöistä. Tämä on saavutettu.
Ihmettelen salkun tuottoprosentteja n. kerran kuussa ja tasapainotusta/toimia sen mukaan.
Palkkatöiden säästöt kertyvät markkinan mukaan joko osakesalkkuun tai vertaislainasalkkuun.
Tässä suorien osakesijoitusteni jakauma. Olen saavuttanut alphaa tällä “eläke” salkullani:
Pitkässä juoksussa olen pyrkinyt kohti keskitettyä laatuyhtiösalkkua. Oksaharju on kirjoittanut että “keskitetyssä laatuyhtiöstrategiassa 5 suurinta ja laadukkainta sijoitusta tulee muodostaa ainakin 50% salkun arvosta”.
Selvennettäköön että mielestäni sana “laatu” pitää sisällään position ostohinnan sen lisäksi että yhtiön muut ominaisuudet täyttää laatukriteerit. Ylihinnalla ostettu laadukas yhtiö ei ole laadukas sijoituspositio. Toisaalta alihintaan ostettu “perustason” yhtiö voi olla laadukas sijoituspositio.
Keskitettyä laatuyhtiösalkkua olen pitänyt ideaalisena tavoitteena, mutta tällä hetkellä 5 suurinta ja “laadukkainta” positiota muodostavat vain 34% salkusta. Miksi ei sen enempää, vaikka olen rakentanut salkkua jo vuodesta 2012 alkaen? Fakta on että ei vain ole tullut sellaisia ostotilaisuuksia, jolloin olisi ollut samaan aikaan sekä riittävästi varoja käytössä että riittävästi uskoa seuraamiini sijoituskohteisiin.
Tilanteeseen vaikuttaa toisaalta merkittävästi myös se että keskistetyn laatuyhtiöstrategian lisäksi minulla on osinkostrategia: Eli haluan että salkku tuottaa riittävästi eri valuuttoihin hajautettua jatkuvaa kassavirtaa.
Tämä on tietysti “vähän” ristiriidassa keskittämisen kanssa.
Näennäisen ristiriitaisista tavoitteista huolimatta olen kuitenkin tyytyväinen “hybridistrategiani” tuloksiin. Salkku tuottaa jo peruselinkustannukset ylittävää kassavirtaa; toisaalta myös kokonaistuotto on tähän mennessä voittanut indeksin. Uskon myös että suurimmalla osalla yhtiöistäni on ominaisuuksia joilla pärjätään pitkässä juoksussa.
Muutamia epävarmoja tapauksia mahtuu joukkoon toki. Mutta koska salkulla on pitkä häntä, seurannan fokus voi olla isoimmissa positioissa. Pienemmät positiot pitää kyllä huolen itsestään. Nukun hyvin tämän salkun kanssa.
Aika rohkea veto, ja nostan hattua tälle. Itsellä ollut sama tavoite suunnitelmissa pari vuotta, mutta aina se riskin määrä on estänyt nostamasta painoa näihin tarpeeksi isoksi. Mihin lainoittajiin tai alustoihin luotat? Erittäin kiva juttu näissä on se, että ajoituksella ei ole mitään väliä, kunhan lainoittaja ei katoa tms…
Alunperin käytin Fellowfinancea (2015) kunnes tuotot alkoivat hiipumaan. Siirryin käyttämään Mintosia 2019 alussa. Tein custom strategian Buyback turvalla ja se toimi hyvin. Kun Mintos julkaisi automaattiset strategiat olen siirtynyt pikkuhiljaa niihin, samalla kun omat startegiat eivät ole enää löytäneet ostettavaa. Recovery näyttää olevan hetkellä 3.67%, keskituotto 11.61%.
On hyvä verrata rehellisesti osakkeiden ja vertaislainojen todellista ja odotettua tuottoa. Siitä sekä dollar-cost averaging & dippi-ammus mahdollisuudesta minä sain motivaatiota kasata vertaislainasalkun. Ja on osakesalkku kehittynyt rinnalla myös, vertaislainat ovat tainneet olla max. 50%.
Jenkkien 10-vuotisen koron tuotto ylitti juuri SP500 keskimääräisen tuoton. Olisiko aika myydä SP500 indeksirahasto ja siirtyä korkoihin??? Oletan tietysti, että kurssinousun huiput alkaa olemaan tässä.
Täällä on porukalla hyviä ja vaihtelevia strategioita ja suunnitelmia. Usein sijoitusstrategia yhdistetään siihen, mitä ostetaan ja milloin myydään. Nyt kun eletään täysillä nousumarkkinassa ja kohta jokainen yhtiö ylittää miljardin markkina-arvon, on erinomainen hetki palata perusasioiden äärelle. Miten tärkeässä roolissa teillä on rahanhallinta tai yleensä salkunhoito (money management, portfolio management), kun sijoitatte? Tähän osa-alueeseen liittynee oikeastaan kaikki liikkuvien osien hallitseminen osakeostojen ja myyntien takana, muunmuassa;
-riskien hallinta
käteisposition, riskinsietokyvyn, oman talouden riskinkantokyvyn sekä yksittäisten osakkeiden/sijoituskohteiden riskisyyden ja sen mukaan panoskoon määrittely/kartoittaminen. Näiden säätäminen yhteen.
salkun tasapainottaminen ja hajauttaminen osaksi riskienhallintaa. Säännöt, milloin toimitaan?
-oman talouden budjetointi
säästäminen, kuluttaminen. Oman säästöasteen tavoite ja toteuttaminen
-suunnitelman ja tavoitteiden määrittely, sen sovittaminen riskienhallinnan kanssa
-toimintasuunnitelma eri skenaarioissa
-suorituksen seuraaminen
Salkunhoidon tavoite on maksimoida tuotto mahdollisimman pienellä riskillä, sekä varmistaa, ettei sijoittaja mene poikki pahimmassakaan skenaariossa. Lähtisin liikkeelle ajatuksella, että kaikki lähtee salkunhoidosta, ja että se käsittää ainakin puolet sijoittamisesta. Vaikka kuinka olisi taitava osakepoiminnoissa, muttei haltsaa riskienhallintaa ja perusasioita, se on kuin rakentaisi lasipalatsia hiekalle. Tietenkin nämä asiat saattavat jäädä aloittelijoilta huomiotta, tai ne hoidetaan hieman fiilistellen siinä sivulla. Usein vain haetaan tuottoa ja unohdetaan riskit. Nämä asiat voivat myös tuntua hieman turhilta, kun kaikki osakkeet nousevat. Näiden tärkeys astuukin silloin esiin, kun tulppa irtoaa uima-altaasta. Miten olette huomioineet salkunhoidon ja riskienhallinnan? Jotain ajatuksia?
Käteinen on varattu oman asunnon käsirahaksi. Jos sattuu tulla iso rommi ennen kuin uusi asunto löytyy, voidaan käteistä käyttää osakkeisiin.
Lähtökohtaisesti keräilen käteistä kunnes löytyy uusi asunto, myös pieniä kk-säästöjä (satasia) voidaan laittaa indekseihin, Alibabaan, Berkshireen. Kryptoihin ehkä pieniä lisäyksiä, all in bitcoiniin.
Kun uusi asunto löytyy, kerätään sopiva puskuri ja aletaan kerryttää kk-säästöllä indekseihin riippumatta kertoimista.
Mielenkiintoinen nosto. Hyvin sait puettua sanoiksi tämän ajatelman.
Uudet aloittelevat sijoittajat voivat olla ongelmissa näiden kaikkien asioiden kanssa. Tosin nousumarkkinasta johtuen, ja vain muutaman vuoden sijoituskokemuksella, tälläkin kokemuksella voi olla melko passiivisella osakepoiminnalla vaikeuksia salkunhallinnan tasapainottelussa. Kertoimet ovat venyneet railakkaasti. Qt lienee hyvä esimerkki ihan foorumia silmäillessä.
Tämä ihan hyvä muistutus. Nämä rahat pitäisi olla jossain ihan muualla kuin pörssissä.
Omaa henk koht säästöastetta pyöritellessä ei voi kuin todeta, että ei ole oikea aika nipistää kuluista yhtään ylimääräistä, että saisi salkkuun täytettä… sekin aika joskus taas tulee, kun tuotto-odotus nousee kohisten.
Tässä tullaan siihen ikuisuuskysymykseen onko vola riski? Ei minusta ainakaan, mutta mikäli on tapana panikoida jokaisessa dipissä niin silloin kannattaa ehdottomasti hajauttaa ja reippaasti
Ihmiset menevät vain sekaisin volan kanssa. Mitähän asuntosijoittajatkin sanoisivat, jos voisivat reaaliaikaisesti seurata vivutetun huoneistonsa arvonkehitystä netissä? Ei pörssin hurja vola tarkoita sitä, että yrityksen ansaintakyky heilahtelisi yhtä voimakkaasti
Yritän maksimoida tuotot allokoimalla pääomaa markkinoille silloin kun osakkeet ovat halpoja, kuten ne olivat koronadipissä. Tässä nousukaudella olen sitten vain tyytynyt pitämään osakkeet salkussa ilman sen kummempaa spekulointia milloin lasku voisi tulla ja mistä syystä. Minua kiinnostaa ylipäätään osakekursseja paljon enemmän yhtiöiden liiketoiminta ja sen kehitys. Myynnistä joutuisi maksamaan veroja ja sitten odottelemaan käteisen kanssa suhdanteen kääntymistä. Nämä ovat sellaisia sanoja joista sitten myöhemmin totean että miksi en myynyt kun kaikki näytti hyvältä…
Tuon odottelun kustannuksen voi laskea matemaattisesti. P/E-luku on siitä hyödyllinen, että se kertoo suoraan kuinka monta vuotta kestäisi maksaa ostohinta takaisin, jos tulos pysyisi samana. Oletetaan että tulos pysyy samana. Osake on ostettu P/E 7:lla. Nyt se on P/E 15. Tulkitaan että osakkeessa on riski, että P/E-kerroin laskisi kymmeneen ja osakkeen hinnasta lähtisi siis -33 % pois. Tämän riskin voi muuten tulkita katsomalla yhtiön historiaa, tuloksentekoa ja historiallisia arvostuskertoimia, jos uskot tällaiseen regression toward the mean -ajatteluun. Vaihtoehdot on siis holdata tai myydä. Jos myyt, saat (15 / 7 - 1) = 114 % voiton, tai 80 % verojen jälkeen. Mutta tuossa P/E kymppi skenaariossakin voitto on (10 / 7 - 1) = 42,3 % tai 30 % verojen jälkeen. Nämä pitää vähentää, eli skenaarion toteutuessa menetys on 50 % voittoja nettona ostohinnalle laskettuna. Osake tuottaa 7^-1 = 14,3 % vuodessa, eli tämän huonon skenaarion pitäisi toteutua 0,5 / 7^-1 = 3,5 vuoden kuluessa jotta myynti olisi onnistunut.
Harvassa tosin on noin stabiilit yhtiöt. Todennäköisemmin sekä tulokset että niiden kertoimet voisivat laskea. Laskusta tulee hieman mutkikkaampi jos kyseessä on kasvava yhtiö, mutta senkin voi laskea luonnollista logaritmia hyödyntämällä.
Kalliita osakkeita ostaessa ei menetä kuin rahansa. Vaikka olisi kuinka vakaa Elisa kyseessä, niin sen 2,7 % tuoton kanssa sitten vain odotetaan riskittömän koron nousua ja toivotaan että osinkoja on tullut tarpeeksi kattamaan kurssilaskutappioita.
Toistelet tätä teesiä joka ketjussa, hieman vajavaisin perustein ainakin tässä yhteydessä. Pidetään foorumin tasoa yllä ja perustellaan aina omat ronskit väitteet. Ja, aihe ei edes kuulu tähän ketjuun ellei strategia ole nimenomaan makrosijoittaa.
Strategia on makrosijoittaa ja mielestäni kuuluu hyvin tähän foorumiin. Inflaatio on jo nyt rajussa nousussa globaalisti ja GDP ennusteita ruuvataan alaspäin. Tämä lienee jo yleistietoa, joten en sen tarkemmin esittele tässä grafiikkaa tms.
