Osingoista vain 85% on veronalaista pääomatuloa arvoosuustilillä. Joten oikea prosentti on 0.85* 30%=25.5% alle 30000euroon asti(siitä ylöspäin 0.85*34%=28.9%).
Ost maksat ulkomaalaisista ensiksi verosopimuksen mukaan. Ruotsalaisista 15% ja sitten nostaessa ulos rahoja 30% eli yhteensä 40.5%. Etuna on että saat 10.5% yksikköä verovelkaa. Eli tällä vivun osuudella pitäisi kattaa 15% yksikön ylimääräinen vero. Eli jos pystyt ~2.5 kertaistamaan kaikki saadut osingot OST:n sisällä pääset voitolle.
Ketjussa voisi keskittyä vaihteeksi keskustelemaan yhtiöstä. Sijoitusstrategiaan ym. salkunhoitoon liittyvät jutut voisi siirtää täältä? Ping @Johannes_Sippola
Yleisesti kannattaa myös miettiä, mistä tämänkin lapun tuotto-odotus muodostuu lähivuosina:
tuloskasvu 30-40%
osinko 1-2%
arvostuskertoimien venyminen (jos tulee)
Osingon merkitys lähivuosina on huomattavan pieni verrattuna oletettu kokonaisuus. EI mulla muuta sanottavaa.
Joo, ulkomaisten osakkeiden kanssa kannattaa oikeasti muistaa nuo valuutanvaihtokulut, varsinkin jos ulkolaisia osakkeita veivaa kovasti edestakaisin treidausmielessä. OST on tällöin yllättävänkin huono vaihtoehto, vaikka OST:ia juuri treidausmielessä moni käyttääkin. AOT:lla on mahdollisuus valuuttatiliin, jolloin yhden oston valuutanvaihtokulut ovat esim. Nordnetilla 0,075%, ja vastaavasti edestakaisen osto/myyntioperaation 0,15%. OST:lla ei valuuttatilimahdollisuutta ole, ja valuutanvaihtokulut ovat samaisella Nordnetilla aina 0,25%/0,5%.
Eli käytännössä, jos ostat AOT:lla esim 1000 euron arvosta EVO:n osakkeita ja sinulla on valuuttatili, maksat valuuttakuluja 0,75€ (edestakaisesta ostosta ja myynnistä 1,5€). OST:lla sama osto aiheuttaa valuutanvaihtokuluja 2,5€ ja edestakainen veivaus 5€. Yksi 10000 euron edestakainen kauppa (tai vastaavasti kymmenen tuhannen euron edestakaista kauppaa) aiheuttavat vastaavasti AOT:lla valuutanvaihtokuluja 15€ ja OST:lla 50€. Yli kolminkertaisen summan.
Mitä enemmän treidailet ja veivaat OST:lla ulkolaisia osakkeita, sitä suuremmiksi valuutanvaihtokulusi kasvavat ja syövät pääomaa verrattuna siihen, että tekisit samat treidaukset AOT:n puolella.
Jep, mutta JOS tehdään jokaisella kaupalla voittoa, saati jos voitot ovat kohtuullisen suuria, niin kannattaa siitä laskee verohyöty AOT vs OST, jossa OST mahdollistaa pitkällä aika välillä suurempien/isompien kauppojen tekemistä verrattuna AOT, josta maksaa verot välistä.
Toki OST joutuu myös ne verot aikanaan maksamaan, mutta kun verotuksellisesti pystyy voitollisilla kaupoilla kasvattamaan sitä pottia, jolla tehdä enemmän voittoa (toivottavasti).
Kukaan ei tee kaikilla kaupoilla voittoa ellei harrasta itsepetosta ja jätä myymättä tappiollisia positioita. Eikä sillä ole mitään merkitystä OST suhteen. Usein kuulee sanottavan että OST tappioita ei voi hyödyntää verotuksessa mutta tällöin liikaa keskitytään vuosikohtaiseen verotukseen mikä ei ole OST:n kanssa millään tavalla relevanttia. OST:llä käyt kauppaa miettimättä verotusta koska se ei ole ajankohtaista ennen kuin nostat pääomaa pois. Jos OST kuitenkin menee huomattavasti tappion puolelle voi sen aina aloittaa alusta.
Myöskään voittojen suuruudella ei ole merkitystä veromatetiikkaan. Asiat kannattaa tehdä optimisti riippumatta onko kyse tonneista vai kymppitonneista.
Jokainen laskutaitoinen varmasti käyttää OST:ä ja AOT:ä rinnakkain. OST on hyvä mutta ei täydellinen. Yllä on listattu muutamia seikkoja jossa OST on huonompi(valuuttatilin puute, ulkomaan osinkojen tuplaverotus, hankintameno-olettaman puute). Mutta koska OST on rajattu 50000euroon on allokaatio optimointi huomattavasti helpompaa. Täytä OST mahdollisimman nopeasti mutta verotehokkaasti.(ei kannata myydä, maksaa veroja ja siirtää) Sen jälkeen OST:llä sisällä kannattaa sijoittaa vain sinne parhaimmin sopivat osakkeet ja loput AOT:lle.
Joo ei tietenkään, mutta mielestäni jos lasketaan pois kaikki ulkomaiset ns osinko osakkeet, jotka maksavat korkeaa osinkoa, niin kaikki jäljelle jäävät ostan itse OST, koska se helpottaa henkisesti myymistä jos oma tai yhtiön strategia muuttuu tai tulee vähänkään epävarmaa olo.
Tällöin voit helposti siirtyä seuraavaan kohteeseen ilman ajatusta veroista.
Esim 10 vuotta omistaa yhtä osaketta on mielestäni pitkä aika jos miettii mitä kaikkea 10 vuodessa ehtii muuttua.
Toki nämä on on vain omia ajatuksia ja “strategioita”, mutta tarvittaessa nopeita liikkeitä on henkisesti helpompaa tehdä, joka on tosiaan myös joskus huonokin asia.
Eu sijoittajille value faktori etf on vain 2. Toinen on se msci world value indeksiä seuraava joka on vähä outo. Sektori neutraali joka tarkoittaa sitä että 20% menee “IT value” ja large cap only.
Kun olen sielultani osakepoimija (toistaiseksi), olen miettinyt miten pystyisin yhdistämään yrityksen arvon, kasvun ja laadun, tunnuslukuja käyttäen. Koska kaikki hyvät ideat ovat nasevia, niin ratkaisuksi syntyi “5,10,15,20,25,50” -sääntö.
Unelmaosakkeen tunnusluvut ovat:
P/E alle 15
Tuloskasvu yli 10
ROE yli 20
Osinko yli 5
Koska unelmista pitää osata joustaa, niin olen valmis antamaan periksi 50 prosentissa yllä olevista vaatimuksista (eli kahdessa) 25 prosenttia. Saa käyttää strategiana osakepoiminnassa, mutta en suosittele.
Asiaan. Aluperin, kun aloitin muutama vuosi sitten sijoittamisen, niin hahmottelin 50/50-strategiaa suorien osakeomistuksen ja indeksirahastojen välillä. Kuitenkin tällä hetkellä salkku koostuu 2/3 suorista omistuksista. Pitkällä tähtäimellä pyrin tasapainottamaan tilanteen. Kaikki suorat omistukset ovat Suomesta ja kaikki rahastot sijoittavat ulkomaisiin osakkeisiin. Tämä on ollut tietoinen valinta. Itselleni on ollut toistaiseksi vaikeaa lähteä mukaan yrityksiin, joista en löydä “luotettavaa” analyysiä. Omat taidot, kun eivät riitä syvälliseen osakeanalyysiin. Lisäksi Suomen 100+ pörssiyritykseen tutustuminen on vienyt ja vie paljon aikaa. Nyt olen kuitenkin tullut siihen pisteeseen, että Suomen pörssi alkaa olla ainakin pintapuolisesti tuttu sillä tavalla, että olen karsinut seuraamani yritykset noin 30 itselleni mielenkiintoisimpaan, joista omistan tällä hetkellä 15. Katse on alkanut kääntyä ulkomaille. Ensimmäinen steppi tulee olemaan etsiä luotettava analyysitalo, joltain valitulta markkinalta, joka esipureksii yritykset minulle ymmärrettävämpään muotoon.
Tällä hetkellä 60% osakkeista kasvuyhtiöissä (osinko nolla tai pieni) ja 40% kohtuullista kasvupotentiaalia omaavissa hyvää ja kasvavaa osinkoa maksavissa yhtiöissä. Osakepominnassa 20% tuotto-odotus p.a. keskimäärin hyvä peukalosääntö.
Yksinkertaisimmillaan, katsot ennusteesta osakekohtaisen tuloksen kasvun ja päälle osinko. Tästä saat vuosituoton.
Ennustetta ei kannata toki sokeasti tuijottaa, vaan niitä voi omalla arviollaan tarkentaa suuntaan tai toiseen. Jos osaketta tukee megatrendi, markkina kasvaa vahvasti, yhtiöllä on paljon markkinaosuutta vallattavana, yhtiöllä on hyvä track record, yhtiöllä on vahvat kilpailuedut, niin mm. nämä tekijät eivät ainakaan paina odotuksia alaspäin.
Otetaan esimerkiksi Harvia. Kun ostin sitä, sen ennustettu tuloskasvu oli 6% vuodessa ja osinko 5%. Siitä tulisi 11% vuosituotto-odotus, eli parissa vuodessa tuotto-odotus olisi ollut +23%. Kuitenkin osake tuotti reilussa parissa vuodessa +286%, eli melkein nelinkertaistui.
Ero tuotto-odotuksen ja toteutuneen tuoton välillä on niin älytön, että vaikka olisi huomioinut plussana yhtiön vahvuudet silloin aikoinaan niin ei olisi päässyt mihinkään lähimaillekaan toteutunutta tuottoa. Jotenkin luulen nyt ymmärtäväni tuon tuotto-odotuksen logiikan, mutta en oikein hahmota, miten sitä voi hyödyntää osakevalinnoissa, kun toteutuvat tuotot voivat olla jotain totaalisen muuta kuin tuotto-odotukset.
Käytät esimerkkinä yhtiötä, jolla ei alussa listautuessaan ollut vielä pörssistä track recordia. Ne eivät ole välttämättä helpoimpia ennustettavia kohteita. Mielestäni yhtiön track record ja tarinan kehittyminen kertovat paljon tuottopotentiaalista. Arvostuskertoimet ovat myös osa arvonmuodostusta ja niitä myös ennakoin
Esim. Kamux on hyvä esimerkki yhtiöstä, josta on tarjottu pitkään ostopaikkaa eri tasoilta. Yhtiön tarina on kehittynyt ja ajurit hahmottuneet yhä selvemmin. Omissa papereissa pidän Kamuxia ennusteisiin nähden mahdollisena outperform-osakkeena. Tosiaan, toteutunut tuottohan voi olla paljonkin yli sen 20% tavoitteen kasvuosakkeilla.
pörssissä VGVL