Harvia oli tuorein tapaukseni, sillä ei ollut tosiaan pidempää historiaa. Katselin tuossa vähän vanhoja papereitani ja kaivoin esiin yhden tenbäggerini lukuja, en kyllä näistäkään saa irti, miten näistä olisi voinut arvata tenbäggeröinnin tuolla ajanjaksolla, tulos lähinnä heilui edestakaisin, toki nämä ovat osinkokorjattuja lukuja mutta silti:
Olen pyöritellyt numeroita vuosien varrella monilla eri tavoilla kun olen etsinyt sijoituskohteita. Tämä tuotto-odotus voisi olla hyvä työkalu mutta en oikein hahmota, miten sitä voi käyttää. Pitää kaivella lisää vielä vanhoja muistiinpanoja, josko sieltä löytyisi jotain ideoita…
harviassa kasvoivat tulos ja kertoimet ja Harvia teki onnistuneita yritysostoja, eli sen arvostus ja tulos ovat molemmat voimakkaasti kasvaneet. Tällaisissa tapauksissa tuotto on yleensä korkein.
Viestisi alla on spekulointia Kamuxin suhteen. Myös kamuxissa on samaa, sen tulos ja liikevaihto ovat kasvaneet luotettavasti (mutta syystä tai toisesta kurssi vaan laski, varmaan epäonnistuneesta IPOsta oli muistot ja siitä bensa hommasta ja epseksikkyydestä), Kamux todisti pysyvänsä kasvamaan ja olevansa muutakin kuin autokauppa (Integroidut palvelut), käänsi Ruotisin voitolle ja nyt viimeisellä kvartaalilla Saksan voitolle. Tämä on nostanut hyksyttäviä arvostuskertoimia eri tasolle kuin 5 € hinnassa jossa myös P/e oli alhainen.
Jatkossa on siis mietittävä voiko Kamuxin kertoimet nousta ylemmäs, jos esim. Saksa pysyy voitolla ja sinne voidaan avata uusia alueita jne. tällöin voisi mahdollisesti vielä parhaassa tapauksessa saada kertoimiin nousua.
Jos kertoimet olisivat samat ja kannattavuus pysyisi saman kuin tähän saakka (esim. Ebit % 4) , niin tällöin tuotto-odotus olisi aikalailla Kamuxin liikevaihdon kasvun verran.
Liikevaihdon kasvuhan on Kamuxilla ollut toki hyvää 10-15% luokkaa vuosittain.
Selvensikö tämä yhtään tuota tuotto-odotus asiaa?
Astetta hankalammaksi menee esim. QT tyyppisten yhtiöiden miettimien etenkin kun ei vielä ollut saatavissa tuloskertoimia ja yhtiö oli voimakkaan kasvun kynnyksellä.
Inderesin palvelussa on hyvä huomata myös, että Inderes ei mallinna ennusteisiinsa yrityskauppoja, eli esim. Harvia “pääsi yllättämään”.
Toinen suosikkini on ollut Gofore, joka kasvaa kivasti orgaanisesti, mutta on ottanut tavaksi ostella kilpailijoita pois, tällöin voi aina yllättää ennusteet :D… Edelleen oletan Goforen esim. jatkavan samaa rataa. Pitäisikö se huomioida Goforen arvostuksessa enemmän tai vähemmän sen me sijoittajat päätämme joka päivä.
Hmm. Alkaa hahmottua kyllä. Tuotto-odotusmalli toimii varmaan parhaiten aika tasaisille yhtiöille, joiden bisnes kehittyy suht. tasaisesti, jopa bondimaisesti.
Ajatusleikki: jos Harvia kasvaisi jatkossa tavoittelemaansa reilun 5% tahtia 20% liikevoittotasolla ja hyväksyttäisiin nykyinen P/E (23) niin olisiko Harvian tuotto-odotus sitten reilu 5%+3% (kasvu+osinko) eli reilu 8% vuodessa?
Tuotto-odotusmalli on hyvä pohja ja toimii juuri noin. Sitten voi tunnistaa siihen päälle niitä muita tekijöitä. Esim. Relais Groupin Inden ennusteista on puuttunut myös aina yhtiön yrityskauppastrategian ostot. Niinpä kasvu on ylittänyt toistuvasti odotukset ja historiallinen kasvu on ollut oikeampi tieto kasvusta, jota olen itse hyödyntänyt arvioissani. Pe-luku oli pitkään aivan nollakasvuyhtiön tasolla. Pe-luku edelleenkin 12.4 v.2021 ennusteelle.
periaatteessa jos tosiaan muut komponentit pysyisivät vakiona,
en tosin ole varma hyväksyisikö markkinan tuon Pe 23 jos kasvu oleellisesti hidastuisi, ja pystyykö yhtiö tavanomaisessa tilanteessa tuohon yli 20% kannattavuuteen :). En myöskään ole tarkastanut mitä tuo kannattavuus on tällä hetkellä, että onko se alle vai yli tuon 20%, muistelen tosin, että edellisellä kvartaalilla oltaisiin oltu pikkuisen yli 20%.
Pointtini vaan oli, että jos kertoimet eivät veny, niin jatkossa liiketoiminnan kehitys ratkaiseen tuoton, mutta on hyvä muistaa, että kertoimet , eli arvostus voi myös tulla alaspäin, jos esim. kasvu hiipuu tai kannattavuus heikkenee. Näistä eri muuttujista se osakkeen kurssi/arvostus sitten muotoutuu, tietysti katsomme tulevaisuuteen ja arvioimme miten jatkossa menee, millainen markkina yhtiöllä on, onko se saamassa kilpailua sektorilleen. Yksi oleellenen asia on yhtiön luotettavuus, eli jos yhtiöllä on vakaa ja toistuva liikevaihto, ja markkina asema, niin myös sellaiset yhtiöt usein saavat hiukan korkeammat kertoimet, kuinta vaikkapa konepajat, jotka olvat riippuvaisempia yleisestä suhdanne tilanteesta (vaikkapa Raute).
Vaikkapa Saunoissa varmasti maailmassa on paljon potentiaalisia asiakkaita 
Harvian tavoite on muuten kasvaa yli tuon 5% vuosittain! 5% on sauna markkinan odotettu kasvu.
Näin juuri, laitoin tuohon vain sanan “reilu”, kun en osaa laittaa sen parempaakaan arvausta. 
Kannattavuus on tällä hetkellä jossain 20% tienoilla. Kertoimet on hyvä kysymys, jos kasvu olisi jatkossa lähempänä tuota 5% tasoa niin onko P/E 23 “sallittu”.
Mutta siis reilu 5% tuloskasvua + 3% osinkoa tekisi reilun 8% tuotto-odotuksen, jossa olennainen on tuo sana “reilu”. Jos kasvu olisikin pidemmän päälle esim. vaikka 10% niin tuotto-odotus olisikin 10%+3%=13% vuodessa? Ja tätä sitten heiluttaa mahdollinen P/E:n muutos. (Toki pitkällä aikavälillä P/E:n muutoksen merkitys pienenee, kannattavuus ja kasvu ratkaisevat.) Menikö järkeilyni oikein?
pitkällä tähtäimellä liiketoiminnan onnistuminen ratkaisee, Tällöin jos kertoimet ovat venyneet, niin vaikka liiketoiminta olisi ok, niin kurssi voi jopa laskea tai junnata paikallaan kunnes kasvava tulos kuroo arvostuksen kiinni.
Harvia ja Kamux tekevät ihan oikeita asioita oikein hyvin ja pitkällä välillä se kyllä antaa hyvän tuloksen jos sama meno jatkuu.
Jos Harvian kasvu hiiouisi vaikkapa 5% ja kannattavuus olisi about ennallaan, niin ehkäpä Pe 18 voisi olla sopivampi kuin Pe 23, mutta mistäpä minä sitä tietäsin miten sitä arvostettaisiin silloin.
Riippuu varmaan sitten Koroista yms.
Hieno homma, tervetuloa takaisin pörssivuoristorataan. Eli kotimaasta robitit, solteqit ja kumppanit sitten vain seurantaan.
Salkun siivous toteutettu, arvo-osuustililtä myyty lähestulkoon kaikki omistukset ja tarkoitus olisi hankkia takaisin osakesäästötilille suomalaisia osinkokoneita ja jatkossa pääasiassa rahastoja aot:lle. Käteistä löytyy siis tällä hetkellä 97%.
Toivotaan, että jos tulis edes pienimuotoisia alennusmyyntejä vielä tämän vuoden puolelle 
Pakkohan sitä on avata, kun kysytään. Lajittelin osakkeet omiin ryhmiinsä.
Omistukset (17, lisääntynyt tällä viikolla kahdella): Verkkokauppa, Exel, Valmet, Tieto, Sampo, Marimekko, UPM, Fortum, Kamux, eQ, Revenio, Incap,Talenom, CapMan, Gofore, Relais, Harvia.
Laatu ++, Kasvu ++, Arvo - - : Admicom, Qt
Laatu -, Kasvu ++. Arvo - -: Leaddesk, Bittium, Musti Group
Laatu +, Kasvu -, Arvo +: Scanfil, Tikkurila
Kääntyykö takaisin nousuun?: Wärtsilä, Detection, Ponsse, NoHo
Seurannassa olevat “lottolaput”: SRV, Fondia
Vahvasti kasvyhtiösalkulla olen mennyt sijoitusuran alusta lähtien, mikä oikeastaan alkoi isommilla panostuksilla vasta maaliskuun alkupuolella 2020.
Sijoitussalkuni vahva tuotto on tehnyt omistajansa ahneeksi ja toisaalta yhtäaikaa skitsosti varovaisemmaksi, joten jahkailun jälkeen olen alkanut kääntämään maltillisesti painopistettä hieman enemmän yhtiöihin, joiden tilanne todennäköisesti paranee kun Korona saadaan hallintaa,
Lisäksi nappasin Sieviä salkkuun marraskuun alkupuolella eli salkussa on siis kevyt rotaatio meneillään.
Ahneusosasto puolestaan päätti, että osakepaino on edelleen 90-100%.
Salkun helmet Qt, Harvia ja Kamux pysyy isoilla painoilla edelleen salkussa ja niiden vahva tarina pitää ne salkussa, vaikka pieniä yskähdyksiä matkalla tulisikin.
Muiden salkussa olevien kasvuyhtiöiden kanssa liipaisinsormi on herkemmällä, mutta kategorisesti en niitä myy pienen sijoitustrategiani viilauksen vuoksi.
Kuulostaa eka vähän omalta strategia lta I vaikka sampo ja fortum kelpasivat keväällä.
Paitsi minulla on hajautusta enemmän ja ne pikkuiset firmat jo kasvijvat isoiksi (valuaatio).
Myös hinnoittelu virheet kelpaavat ja käänne firmat, mutta äärimmäisen kova laatu muodostaa ytimen.
Paitsi minä pääosin rajaan itseni digitaalisuus voittajiin ja uusiutuviin.
Vaimollani on toinen strategia. Avasi salkun ja kysyi, että mitä voisi olla jees, sellaisia aika varmoja ja laadukkaita, ei riskisi kasvuraketteja:
aloin miettimään "sampo, digitaalista liiketoimintaa, jossa otetaan asiakkaita rahat ja annetaan n. 85% takaisin. HYVÄKSYTTY
" Sanoma vois olla, digitaalista oppimateriaalia jossa kertoimista varaa ja digitalisoituvat lehtibusiness jne." HYVÄKSYTTY
" Siltronic voi olla hyvä, hinta 70 eur, 2018 käytiin 162, paljon hyviä ajureita, potentiaalia tuplata, mutta myös turvallinen 5+% osinko tod. Näk. JNE" . HYVÄKSYTTY
Tässä vaiheessa vaimoni: nämähän alkaa kaikki s-kirjaimella, voisko mulla olla sellainen ässällä alkavien yhtiöiden valikoima, niin kaventaa vähän mahdollisia firmoja.
Minä, no joo, kyllähän se olis helpompaa miettiä vaan s alkavia: scorpio tankers? EI.
no miten olis vähän "riskisempää, tämmöinen kuin Smart eye, lupailen hillotolppaa 2022-23 paikkeille. Vaimo päättää laittaa pienemmän panoksen tälle, koitan miettiä vielä S alkuisia, ei niin riskisi, sfc fuel CELL EI, subsea 7 Ei, EI NIITÄ LAIVOJA, sit ei kai käy SAIPEM…
Sitten vihdoin keksin mikä olisi viimeinen kohde: SKAMUX, tässä kohtaa piti vähän soveltaa tuota ääntämystä ja niin tästä käytettyjen autojen kauppiaasta tuli viimeinen kohde, ääntämys on vaimon kohdalla vähän erilainen sitten.
Oisko teillä hyviä S-kirjaimella alkavia firmoja tiedossa, seuraavat valinnat lähestyvät, vai lisätäänkö smart eye ja s kamuxia? 
Ps ei kai Sievi capital 
Pss. Ilmeisesti ei aurinko firmoja tai vetyjä vaimolle…
Oon huomannut, että pikkuisen omia valintoja on buffattu, yleisen edun nimissä tietysti! eikähän siellä ole ketjussa hyvin perustelu löydettävissä Ässä Strategia on kyllä sellainen mikä antaa hiukan haastetta tutkia muutamia yhtiöitä, vaimolle ei voi mitään ihan kuraa suositella
Seikun saha… Eli UPM? Periaatteessa alkaa S-kirjaimella 
Vajaa vuosi menty vailla strategiaa, niin voisi alkaa jotakin ylöskin laittamaan. Itselle kehitettyjä “sääntöjä” on matkan varrella kertynyt kun olen pyrkinyt sijoittajanurani alussa kokeilemaan vähän kaikennäköistä. Kokeiluista on selvitty viisaampana ja tästä viihteestä onkin saanut jonkin verran maksaakin. Foorumilla olen kerran tai kaksi lukenut, että “sijoittaminen on viihdettä, josta täytyy joskus maksaakin”. Onneksi olen tajunnut pitää sijoitetut pääomat pieninä tällaisissa viihdekokeiluissa.
Koska kaikki hyvä tulee pienissä paketeissa, niin ajattelin tiivistää Strategiani viiteen kohtaan. (Ajatuksenjuoksulla tehtyjä, joita todennäköisesti täytyy jossain vaiheessa täydentää)
-
Sijoitushorisontin ollessa vähintään 25 vuotta, ei yksittäisillä päivillä, kuukausilla tai vuosillakaan ole järin suurta merkitystä. Seuraan pörssejä päivittäin ja vihreät päivät hymyilyttävät. Punaisina päivinä paikoitellen ahdistaa. Viisi punaista päivää putkeen ja hiki alkaa nousemaan pintaan. Pidempää ja isompaa punaista jaksoa odotellessani muistutan itseäni aika ajoin siitä, että mikäli keissi ei ole muuttunut, niin ei muutu salkkuni sisältökään.
-
Osta, äläkä myy senkin idiootti. Edellisestä kohdasta aasinsillalla seuraavaan kohtaan. Eli keissin pysyessä hyvänä, jatketaan niitä ostoja eikä aleta myymään. Myydään niitä huonoja sitten, jos jotakin on pakko myydä. Jos yhtiö on hyvä, niin ei välitetä siitä, että arvostus olisikin välillä kireä. Jos hyvää on pakko myydä, niin tehdään se salkunhallinnallisista syistä.
-
Nuorena voi ottaa hieman riskejä (ja toivottavasti tuottoja). Tällä hetkellä sijoitussalkkuni kasvaa kuukausittain palkkatuloilla n. 5%. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka menettäisin huomenna pörssin auetessa kaiken, olisin 2 vuoden päästä säästänyt saman summan. Eli nyt jos joskus on aika hakea myöskin niitä houkuttelevia korkean tuotto-riski-suhteen kohteita. Iän lisääntyessä ja salkun toivottavasti paisuessa vähennetään riskiä sen mukaan.
-
Hype, FOMO, Hyi. Oisinpa ostanut Teslaa, tai Palantiria tai penniosakkeita. En ostanut, hyvä. Tehdään tuottoa hyvän yrityksen völjyssä, eikä hypejunassa. Raja hyvän kohteen ja hypen välillä on Inderesin foorumilla välillä häilyvä, sillä hyvä kohde totta kai aiheuttaa myös hypeä. Hype ei ole siis täysin pahasta, kunhan sillä on pohjaa.
-
Paras ei tartte olla, mutta riittävän hyvä. Pyritään voittamaan se kuuluisa herra indeksi. Jos muutaman vuoden jälkeen näyttää pahalta, niin siirrytään oikeasti sinne indeksirahastoihin. Inderesin foorumilaisia ei tartte voittaa, eikä Redditin wallstreetbetsiläisiä. Ollaan tyytyväisiä niihin omiin tuottoihin varsinkin silloin kun voitetaan indeksiä. Taputukset selkään.
Jokaista näistä kohdistani olen rikkonut. On tullut myytyä punaisena päivänä täysin ilman syytä; on haettu riskiä typeristä paikoista (4X bull sertifikaatti Nokian osariin → ei ikinä enää); on ostettu kymmennen euron SPACia, koska joku twitterissä sanoi mergerin tapahtuvan alan kuumimman yrityksen kanssa; ja on kateellisena tullut tuijotettua satojen prosenttin vihreitä käyriä, vaikkei itselläkään huonosti mene.
Näitä virheitä tullaan tekemään myös jatkossakin, mutta muistetaan bonusvinkkinä tämä: “Jos teet typeryyksiä, niin tee se pienellä pääomalla”. Tämä on minut monessa typeryydessäni pelastanut ja toivottavasti pelastaa myös jatkossa.
Onpas hauskaa. Juuri, kun tänään mietin, että -10% on raja, milloin myyn osakkeeni. Tästä juuri keskustellaan kahvihuoneella. Nyt olen tarkentanut rajan niin, että jos omistan spekulatiivisen osakkeen, niin aktivoin tuon rajan käyttöön. Eli periaatteessa annan itselleni luvan ottaa riskisempää näkemystä enkä oikeastaan häviä kuin 0,0x prosenttia salkun koosta. Pitkän holdin osakkeita en myy samalla periaatteella. Niissä periaate on se, että jo tarina muuttuu negatiivisemmaksi niin sitten ulostetaan. Strategiana on ostaa lisäosuuksia hyviin firmoihin. Olen kokeillut erilaisia kombinaatioita omissa ajatusmalleissa ja todennut, että en ole markkinaa viisaampi. Myös käytettyjen autojen myynti voi olla hyvä bisnes. Ja se on bisnes, mitä tehdään paljon. Siksi ehkä palaan erään firman omistajaksi (myin osakkeet q3 osarin jälkeen, joten ei suurta hätää ole) nyt, kun olen pitänyt mietintähetken ja tuhonnut 0,5 prosenttia osakevarallisuudestani.
Mitenkä muuten teette, jos yksittäinen osake hurjan kurssinousun jälkeen alkaa olla oikeasti isolla painolla salkussanne? Myyttekö osan pois riskienhallintamielessä (tyyliin 30% → 20%) vai annatteko suuren position olla rauhassa ja hyväksytte, että salkun riskiprofiili muuttuu riskisemmäksi?
Itse olen nykyään muuttanut linjaani niin, että annan nousseen position olla rauhassa ja siksi yksi osake muodostaakin jo 31% salkustani. No, tämä on pientä Warren Buffettiin verrattuna, hänen Apple-pottinsa on kasvanut kurssinousun myötä huimiin lukemiin (46% koko salkusta), hänen varainhoitajansa on hieman keventänyt omasta salkustaan sitä mutta Buffett on antanut oman osuutensa olla rauhassa.