Sijoitusstrategiasi

Meinasin jo eilen kirjoittaa asiasta, mutta en sitten vaivautunut. @CitizenJ perkasi hyvin omatkin mietteet.

Molempiin kohtiin kommentoisin vielä “circle of competence” ajatelmalla. Syklisissä on omat riskinsä, mutta vähäinen seuranta pienyhtiöissä ja tunnet sijoittamasi teknologian, niin voit saada melkoisen vivun sijoitukseesi. Korostan tässäkin maksettua hintaa.

Ymmärrän mitä haet takaa, mutta en kyllä tuomitsisi täysin. Teknologia käytännössä nivoutuu parhaiten megatrendien kategoriaan.

3 tykkäystä

Mitähän merkitystä osakkeen yksikköhinnalla on tässä vertailussa?
Keskolla on ulkona yli 20 kertaa enemmän osakkeita.

7 tykkäystä

Äkkiä takaisin opiskelemaan, nyt on ihan perusasiat hukassa.

25 tykkäystä

On valitettavaa, että annat kysyjälle vastauksestani kuvan, että suositukseni on virheellinen ja valheellinen. Kannanottosi ei tietenkään pidä paikkaansa.Sijoitusstartegiani on hyvin varma ja turvallinen aloittelevalle sijoittajalle ja hyvin tyypillinen pitkän linjan, kokeneelle sijoittajille (esimerkiksi Kim Lindströmille), joiden ei enää tarvitse näprätä esittämiesi yksityiskohtien kanssa.

On paljon turvallisempaa sijoittaa olemassa olevaan, todennettuun kassavirtaan ja tuottoon kuin kasvuyhtiöiden johdon lupauksiin tulevaisuuden kasvusta ja potentiaalista. Kannanottosi luo vaikutelman, että et ole vielä kypsynyt sijoittajana vaan olet Inderes-uskovainen peesaaja. Uskon, että ajan mittaan ymmärrät paremmin, mistä sijoittamisessa on kysymys.

11 tykkäystä

Noihin kasvuyhtiöihin voi noususuhdanteen aikana sijoittaa, koska tuotot ainakin alkuvaiheessa voi olla suotuisat, mutta kasvuyhtiöistä pitäisi pystyä irtautumaan hyvissä ajoin ennen laskusuhdanteen alkua (jos yrityksen kasvu perustuu pelkästään tulevaisuuden odotuksiin), moniko on valmis tähän, kun se ahneuden peikko kummittelee siellä taustalla, ehkä auttaisi jos laittaisi jonkin tuottorajan ja kun sen ylittyy, niin myy pois.
Itsellä on salkussa vakavaraisia osinkoyhtiöitä ja muutama, niin sanottuja kasvuyhtiöitä, jotka eivät maksa osinkoa. Myin epävarmuuden alettua kasvuyhtiöitä pois, nyt on ehkä sellaiseksi luokiteltuja enää Dovre ja Tecnotree.

4 tykkäystä

Voisitko koittaa perustella miksi kymmenen suurinta liikevaihdoltaaan suurinta yhtiötä ylittäisi indeksi tuoton lähes varmasti? Mikä on painotus millä tämä onnistuu?

13 tykkäystä

Tästä olen samaa mieltä. En muutenkaan haukkunut sijoitustategiaasi kokonaisuudessaan. Otin kantaa ainoastaan lainaamiini suosituksiin.

Millä perusteella väität, että Kim Lindström käyttää samaa strategiaa kuin sinä? Kerro toki mitä Kimillä on salkussa, kun tunnut nuin tarkkaan tietävän, että hänellä ei ole kuin large cap -yhtiöitä.

Uskon, että ajan mittaan ymmärrät paremmin, että tämmöinen alentava käytös ei lisää arvostustasi tällä keskustelupalstalla.

29 tykkäystä

Pyrin välttämään kisailun kasvu- ja arvosijoittamisen välillä. Se ei yleensä johda mihinkään hyvään ja johtaa yleensä kaltaisiisi reaktioihin. Olen klassinen arvosijoittaja ja halusin antaa kysyjälle oman vilpittömän, kiihkottoman näkemykseni, kun hän niitä palstaa seuraavilta kysyi. Mielestäni on alentavaa käytöstä väittää näin antamaani vastausta virheelliseksi ja valheelliseksi, kun valtava määrä arvosijoittajia kuta kuinkin samoin periaattein pienin painotuseroin sijoittamista harrastaa. Itsekin olen näillä periaatteilla päässyt uskaltaisin väittää kilpailukykyisiin tuottoihin.

Mielestäni olisi tyylikästä tuoda kysyjälle omat näkemyksesi esille ilman, että alat parjaamaan minun näkemyksiäni. Uskon, että vastaaja on vain tyytyväinen, kun saisi erilaisia sijoitusnäkemyksiä, joista HÄN voisi sitten tehdä asiassa omat valintansa.

1 tykkäys

Onhan se kyllä sulaa hulluutta lähteä itse valitsemaan osakkeita, muuta kun tyyliin harrastukset aina maksaa, koska takkiin tulee lähes varmasti mm. Seligsonin etf rahastolle SLG. Ero tulee jo siitä, että nuo ei maksa osingoista veroa. Lindströminkin strategia kuulostaa siis melko kyseenalaiselta verotusmielessä. SLG:n 5 vuodessa tuotto 30%. Vertailuksi : Sharevillessä. Sijoittaja.fi:n Suomi Laatuosake on 10-20 kotimaista laatuosaketta sisältävä 100 %:sti osakkeisiin sijoittava salkku. Sen tuotto 5v. on 9,3%. Jos itse poimitusta salkusta puuttuu yksikin rakettiyhtiö,nyt vaikka Neste ? ETF pesee heti…

Kasvuosakkeilla voi tehdä tiliä, kuten Inderes, mutta monesti ajoitus on näissä väärä. Vaikkapa Coeus rahasto on tästä esimerkki. Toki 99% aloittelijoistakin uskoo olevansa etevämäpi kuin heidänkin salkunhoitajat :slight_smile:

1 tykkäys

Omxh25 indeksi koostuu päälistan 25 vaihdetuimmasta osakkeesta ja painot määräytyy painorajoitetusti market capin mukaan. Indeksi päivitetään pari kertaa vuodessa.
Miten ihmeessä tuosta löytyy vastaus kysymykseeni?

24 tykkäystä

Oman sijoitusstrategiani voinee summata muutamalla avainsanalla:

  • Arvosijoittaja
  • Keskitetty osakesalkku
  • Laatuyhtiöt pitkäaikaisesti (3v+)
  • Heikommat yhtiöt lyhyemmällä tähtäimellä (0-3v)

Arvosijoituksia en määrittele halvoilla P/B tai P/E -luvuilla. En myöskään erota kasvuyhtiöitä pois arvosijoituskorista. Kasvu on osa arvonmääritystä. Käytän arvostuksissani omia arvioita yrityksen normaaleista kassavirroista, ylläpitoinvestoinneista ja diskonttona Suomen 10-vuotista velkakirjaa (min. 3%). Taseesta tarkastelen erityisesti yhtiön omavaraisuutta, lyhyen aikavälin maksukyvykkyyttä, ja nettoreaaliomaisuutta.

Keskitetyssä osakesalkussani pyrin pitämään yhtäaikaisesti 3-5 yhtiötä. Olen vasta kerryttämässä varallisuuttani, enkä koe laajemman hajautuksen tuovan minulle mitään etua. Keskityn sijoitustoimintaan toistaiseksi vain muun elämäni ohessa, enkä koe pystyväni seuraamaan aktiivisesti tai ymmärtämään syvällisesti kymmeniä yhtiöitä samanaikaisesti. Kun siirryn varallisuuden keräyksestä sen ylläpitoon, laajentanen salkun yhtiömäärän huimaan 8-10 haarukkaan, joka on mielestäni enemmän kuin riittävä hajautus sijoittajalle joka ymmärtää omistamiensa yhtiöiden liiketoiminnan syvällisesti.

Laatuyhtiöitä pyrin pitämään salkussa pitkäaikaisesti, vaikka niiden hinnat nousisivat reilustikin oman arvostukseni yli. Ostohinnat ovat kuitenkin olleet maltilliset, enkä näe syytä myydä hyviä yhtiöitä pois salkusta vain jos ne ovat hieman ylihintaisia. Mikäli hinta muodostuu naurettavan korkeaksi omaan arvostukseeni nähden, tai yhtiön liiketoiminnan luonne muuttuu sijoitusaikaisesta oletuksestani merkittävästi, myyn kuitenkin omistukseni myös laatuyhtiössä.

Heikompia yhtiöitä voin omistaa, mikäli niiden arvostus on naurettavan alhainen omaan arvostukseeni nähden. Näissä tapauksissa pyrin odottelemaan arvostuksen korjausta lähemmäs todellista arvoa. Myyn kuitenkin omistukseni heikommissa yhtiöissä jo ennen “oikean arvostuksen” saavuttamista. Heikommissa yhtiössä aika ei ole sijoittajan puolella.

Tällä hetkellä salkussani on neljä yhtiötä, joista kolme menee laatuyhtiökategoriaan (70% salkusta), yksi heikompien yhtiöiden kategoriaan (25%), ja käteistä 5%. Käteistä lisään sijoituksiin palkkatulosäästöistäni merkittävästi kuukausittain, joten pyrin pitämään sijoitusasteen korkealla, mikäli vain ostettavaa löytyy. Nyt, pitkästä aikaa, on se aika kun ostettavaakin löytyy.

9 tykkäystä

Suomen 10v valtion velka on aika pieni diskonttokorko osakesijoitukseen. Tuohon pitää lisätä päälle riskipreemio osakeriskistä ja se vaihtelee yhtiöiden välillä.

1 tykkäys

En toki käytä tuota diskonttoa sellaisenaan, ainoastaan arvonmäärityksen komponenttina. Lähinnä siis vertauksena mahdollisiin muihin diskonttokomponentteihin, kuten jenkkien kymppivuotiseen. Haen tähän tietenkin myös oman tuottovaatimukseni. :slight_smile:

1 tykkäys

Tässä mielestäni kiteytyy yksi oleellisimmista asioista osakesijoittamisessa.Tälläkin palstalla näkee välillä salkkuja, joissa on useita kymmeniä yksittäisiä osakesijoituksia täydennettynä ETF:illä ja rahastoilla. Toki jos kyseisillä henkilöillä on tavoitteena varallisuuden puolustaminen, niin sitten hyvinkin ymmärrettävää. Mutta henkilö joka kasvattaa osakesalkkuaan nuorena, on tehtävä huolellisesti kotiläksyt ja ei missään nimessä saa hajauttaa tuottoa pois.

6 tykkäystä

Isot linjasi ovat hyvin samankaltaiset kuin itselläni. Oma sijoitusstrategiani perustuu lähes pelkästään fundamentaaliseen laatuyhtiöanalyysiin. Ainoa numeraalinen määritys strategiassani on osingon suuruus eikä sekään olisi tarpeen. Pelkkä korkeahko osinko riittäisi. Osaketta ostan sitten, kun se markkinatilanteesta johtuen on edullinen, esim osinkodipeistä. Aina en kyllä kiinnitä siihenkään huomiota. Ostoon voi kulua ostopäätöksestä pitkähkökin aika. Keskon osakkeen ostopäätöksen tein vuosi sitten elokuussa enkä vieläkään ole nähnyt sijoitusajankohtaa kypsäksi.

5 tykkäystä

Varsin paljon löytyy tutkimustuloksia siitä, että ”osinkodippi” ei ole niin suuri kuin sen pitäisi olla. Eli empiirinen havainto on, että kurssi ei yleensä laske yhtä paljon kuin ulos maksettu osinko on. Tämän perusteella yhtiötä kannattaisi ostaa ennen osingon irtoamista. Totta kai tosi elämässä verot tulee mukaan peliin, mutta esimerkiksi osakesäästötilillä tätä ongelmaa ei ole.

1 tykkäys

Osinkojen jakaminen on yleisesti yrityksen johdolta vihamielinen ele omistajiaan kohtaan. Osinkojen jako on yleensä huono tapa jakaa yrityksen voittoja.

2 tykkäystä

Olen saanut yhtiön ostohinnan takaisin netto-osinkoina alle 15 vuotta ostosta. Samalla osinko kasvaa vuosittain. Osinkostrategian pitääkin omissa kirjoissani nojata tarpeeksi suureen alkuperäiseen tuottoon ja merkittävään vuotuiseen osinkojen kasvuun. Tähän ei vain tahdo kotimarkkinoilla päästä, jolloin likinäköisesti asiaa (vain kotimarkkinoiden tarjontaa) tarkastelemalla saattaa osinkostrategia vaikuttaa huonommalta kuin onkaan. Kovat alkuperäiset tuotot ovat verrattain helppoja saavuttaa, mutta kasvupuoli on sitten hyvinkin epävarmaa. Jenkkien parhaat osinkokoneet ovat aivan jäätävän hyviä rahakoneita. Nam nam!

Itse mietin kauhulla sijoituksia papereihin, jotka eivät maksa osinkoa ollenkaan. Osta ja pidä strategialla onkin sitten hienoa 10 vuoden jälkeen todeta, että yksikköhinnan pudottua läpi viimeisen tukitason tukitasosta ei näytettävää ole kuin 3 % vuotuinen kasvu. Sitten ei auta kuin odotella uutta nousua. Loppupäästä avoimella (lue: ikuisen pidon) osinkostrategialla osakkeen nykyinen hinta on täysin merkityksetön. Olen ostanut ainoastaan passiivista, säännöllistä ja kasvavaa tuloa. Tämä myös helpottaa elämää, kun ei tarvitse stressata myyntejä lähes ollenkaan. Signaali mahdolliselle myymiselle on sekin helppo. Osingon leikkaaminen, jolloin raha vain pomppaa osinkojunasta seisakkeella viereiseen junaan ja taas matka jatkuu.

Oman strategiani ehdottomia kulmakiviä ovat kasvavat osingot. I love dividends!

34 tykkäystä

Ajatellaan että olisi kannattava yritys, jonka periaate on koskaan olla maksamatta osinkoa. Ostan yrityksen jollain hinnalla. Että saan tuottoa, ainoa vaihtoehto on löytää joku joka haluaa maksaa omistajaan kohdistuvasta nollan suuruisesta rahavirrasta enemmän kuin minä maksoin. Tämä on tietenkin mahdollista, mutta enta jos en löydäkään? Holdaan osaketta ikuisesti, yritys kasvaa ensin vuosikymmeniä ja p/e on hyvin matala. Ennen pitkään kaikki yritykset menevät konkurssiin tai tulevat ostetuksi. Ostetuksi tulemisessa on vielä toinen greater fooliin nojaava mahdollisuus tuotolle, mutta jos sekään ei hyvällä hinnalla toteudu, olen pitänyt hallussani kasvavia, ennen pitkää valtavia ja lopulta hiipuvia kassavirtoja, joista en saanut lopulta euroakaan.

Ymmärrän että osinko on usein huonoa pääoman allokaatiota, mutta samalla se on ainoa tapa tuottaa rahavirtaa ikiholdaavalle omistajalle.
Jopa Berkshire pitää mahdollisena, että ennen pitkää osingonjako aloitetaan (vaikka tällaisilla rahastotyyppisillä firmoilla osinkovaatimus ei päde, koska yrityksen elinkaarimallia ei voi oikein soveltaa näihin). En tarkoita että esim. Qt:n pitäisi tällä hetkellä jakaa osinkoa, mutta omistukseni perustuu siihen olettamukseen, että kasvun rajat tulevat aikanaan vastaan ja voitonjaon aika minulle päin koittaa (ellen löydä suurempaa höhlää ennen sitä, toistaiseksi en ole löytänyt).

14 tykkäystä

Strategiani (tai tragediani) pähkinänkuoressa. Parantamista löytyy vielä vaikka kuinka, mutta koen vielä 35-vuotiaana voivani ottaa riskiä enemmän kuin ehkä keskimäärin kannattaisi. :slight_smile:

  1. Sijoitan palkasta kuukausittain indeksirahastoihin (suomi/amerikka). Näihin ei kosketa.
  2. Lisäksi kerään palkasta/osingoista/ym. säästötilille puskuria suoria osaketoimeksiantoja varten. Osakkeita ostan ja pidän, ellei jokin yrityksessä tai omassa elämäntilanteessa oleellisesti muutu. Tavoitteena on allokoida noin puolet suorista osakkeista korkean riskin kasvuosakkeisiin ja puolet tylsiin osinkolappuihin.

Toimeksiannoissa oletuksena se että sijoituskohteeseen perehdytään ensin huolella joko oman tai muualta hankitun kattavan analyysin kautta. Muutamia teesejä jotka olen kokenut toimiviksi:

  • Älä hätäile, monesti sijoituskohde ei tunnukkaan enää niin houkuttelevalta parin nukutun yön jälkeen. On epätodennäköistä että juuri tänään olisi paras aika ostaa.
  • Tämä kuulostaa kauhelta, mutta on jotain mitä usein toteutan “peesaa, mutta älä fomota”. Pidän ns. korvat auki hyville ideoille ja mikäli joku seuraamani tunnetumpi sijoittaja tai henkilö foorumilla vinkkaa hyvin perusteluin miksi on johonkin osakkeeseen mukaan lähtenyt, niin usein tutkin näitä omatoimisesti lisää. Olen onnistunut avartamaan tietämystäni eri toimialoista ja bisneksistä yleensä, sekä joskus löytämään myös oikein helmiä.
  • Älä sijoita mihinkään mikä ei tunnu hyvältä (“itse en tähän olisi sijoittanut, mutta…”) tai josta et ymmärrä liiketoimintaa riittävällä tasolla. Kun sijoitus on pelkästään muiden analyysin varassa on miltei mahdotonta reagoida epäedullisiin muutoksiin toimintaympäristössä ajoissa ennen kuin se näkyy viivan alla.
  • Tylsä on hyvä. Sijoitan mielelläni tylsiin bisneksiin jotka ovat ennustettavia eivätkä niin alttiita korkealle volatiliteetille. Alentaa riskiä kokonaisuudessa.
  • Suunnittele. Sijoituspäätöstä tehdessä aseta jo valmiiksi (ainakin mielessäsi) raja jossa olet valmis myymään osakkeet niiden noustessa tai katkaisemaan tappiot niiden laskiessa (huomioi turvamarginaali).
  • Mukaudu. Joskus markkina vaan menee alta ja voi olla aika ottaa happea ja katsoa mihin tilanne lähtee kehittymään. Esim. viime maaliskuussa heti Ukrainan sodan alettua tiputin osakepainon 100% => 10% ja menin kiinteistöihin. Näin jälkikäteen tarkasteltuna tämä oli iso, mutta hyvä liike jonka ansiosta vuosi 2022 tulee suurella todennäköisyydellä olemaan plus merkkinen.
  • Unohda pikavoitot ja anna hyville bisneksille aikaa tuottaa arvoa. En säädä tiukkojen stoppareiden kanssa tai käy kauppaa alle kuukausien horisontilla.
  • Korkea riski on ok kunhan sen tiedostaa sijoittaessa ja mahdollinen upside on sen mukainen.
19 tykkäystä