Rakennusten teknisen suunnittelun alalla käytännössä kaikki isommat projektit perustuvat kattohintaan, joka tarjouksessa tulee myös erotella eri suunnitteluvaiheille, esim. SV1 hankesuunnittelu, SV2 toteutussuunnittelu (urakkalaskentasuunnitelmat), SV3 rakentamisvaiheen suunnittelu. Allianssiprojekteissa ei välttämättä erottelua vaadita. Tällä hetkellä kilpailu isommista projekteista on kovaa. Monet projektit menevät siis pitkäksi, joka syö olennaisesti kannattavuutta. Kovin kilpailutilanne pätee ehkä tällä hetkellä vain rakennusalalle.
Parhaat suunnittelijat pystyvät kuitenkin tässäkin markkinatilanteessa tekemään kannattavasti projekteja. Suunnittelijoiden väliset tasoerot ovat kuitenkin suuria, suunnittelijalla x voi mennä suunnitelmien tekoon 1 viikko, kun taas suunnittelijalla y kuluu samaan työhön 3 viikkoa.
Jep, tuo on haaste, ja jo tarjousvaiheessa tunteja arvioidessa pitäisi huomioida, kuka projektia ehtii loppu viimein tekemään. Jos hankkeen tarjoaa suunnittelijalla x joka ei sitten ehdikään mukaan ja hitaampi y hyväksytetään tilaajalla tekemään homma, tuntiarvio ei välttämättä enää pidäkään. Toisaalta jos homman haluaa, ei voi tarjota liian kalliilla, koska kilpailu on kovaa.
Hei @Sitowise_IR_Mari !
@Pelle_Hermanni69 toteaa yllä rakennusten teknisen suunnittelun alan tilanteen, että kaikki isommat projektit perustuvat kattohintaan, ja projekti laskuttaa asiakasta kuukausittain toteutuneiden työtuntien mukaan. Omien tietojeni mukaan infran suunnittelussa on myös käytännössä sama tilanne. Puhtaaseen tuntilaskutukseen (ei kattoa) perustuvia suunnitteluprojekteja on tullut vastaan aniharvoin. Teollisuuden projekteissa joskus. Toki esim. työmaapalvelu, rakennuttaminen ja projektinjohtopalvelut voisi olla pääosin tuntilaskutukseen pohjautuvaa, mutta onko näitä niin paljoa, kun katsotaan kokonaisuutta. Ja allianssi -hankkeet toki ovat omanlaisensa erilainen hankemalli.
Kun Buildings ja Infra muodostavat yhteensä 68% Sitowisen liikevaihdosta, niin pystyisitkö hiukan avaamaan sitä, mitkä liiketoimialat/palvelut tuottavat valtaosan tuosta Hourly Based (64%) tuntilaskutukseen perustuvasta liikevaihdosta? Ja koska Hourly Based osuus on noin iso (kaksi kolmasosaa), niin onko siellä mahdollisesti kuitenkin mukana joitakin projekteja, joissa on tuntilaskutus+kustannuskatto yhdistelmä, mutta riski katon ylittämiseksi on katsottu vähäiseksi tms?
Entä minkä tyyppisiä palveluita on Fixed price - lokerossa?
Mihin lokeroon allianssi -projektit on tässä piirakassa laitettu?
Huippua, jos voisit valaista tätä hiukan lisää meille yhtiöstä kiinnostuneille ja lisätä ymmärrystämme Sitowisestä. 
Haasteita lähinnä Talopuolen tekemisessä josta on höylätty tekijöitä reippaalla kädellä. Myös Ruotsissa haasteita, mutta ne vaikuttavat väliaikaisilta.
“Ruotsissa ostettujen yritysten integraatiot veivät odotettua
enemmän aikaa myynnin kustannuksella, ja muut sisäiset haasteet kuten yksi ongelmallinen suuri projekti ja avainrekrytointien
viivästyminen rasittivat liiketoimintaa. Samalla markkina pehmeni,
ja kokonaisuutena tämä kaikki näkyi Ruotsin liiketoiminnan odotettua heikompana kehityksenä.”
“Kokonaisuutena kolmannella vuosineljänneksellä kohtaamamme
haasteet, yhden työpäivän negatiivinen kalenterivaikutus mukaan
lukien, hidastivat kasvua ja rasittivat kannattavuutta. Sitowisen
oikaistu EBITA laski heinä–syyskuussa 3,5 miljoonaan euroon,
mikä vastaa 7,6 prosentin oikaistua EBITA-marginaalia. Tämä jäi
selvästi odotuksistamme.”
Talo tulee vielä varmasti elpymään kun suhdanne tästä kääntyy, mutta se voi ottaa aikansa. Sillä välin toivotaan muiden segmenttien kasvavan aiemmin nähtyyn tapaan.
Olli haastatteli Sitowisen toimaria Heikki Haasmaata.
Sitowisen liikevaihto pysyi Q3:lla vertailukauden tasolla, mutta operatiivinen tulos laski selvästi heikomman talonrakentamisen markkinan ja Ruotsin haasteiden myötä. Infrassa ja Digitaalisissa ratkaisuissa on kasvuaihioita, mutta Suomen ja Ruotsin talousnäkymien heikkous hidastaa kasvua laaja-alaisesti. Sitowisen toimitusjohtaja Heikki Haasmaa kommentoi analyytikko Olli Koposen haastattelussa.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:16 Q3:n pääkohdat
03:16 Kannattavuus laski
05:09 Haasteita Ruotsissa
07:35 Näkymät
11:25 Ohjeistus
14:14 Taloudelliset tavoitteet
16:52 Strategia
20:30 Markkinatilanne
Ruotsissa 2020 alkaneen ison hankkeen haasteet kuulostaa aika isoilta, jos niiden selvittely on syönyt merkittävästi aikaa pois avainhenkilöiden rekrytyöstäkin. Vaikuttaa siltä, että projektin alaskirjauksia on tullut kvartaalille, kun se kerrottiin yhtenä syynä Ruotsin pehmeään vuosineljännekseen. Projekti ilmeisesti päättyy aikaisintaan vuoden vaihteessa. Olisi kiinnostavaa tietää, mikä projekti on kyseessä, mutta se ei varmaan selviä ilman jonkin sortin salapoliisityötä. 
Kun infra ja digi tekee jo 12% ebita marginaalia, se osoittaa, että tavoite on realistinen silloin, kun kaikilla asiantuntijoilla on työtä, jonka voi laskuttaa. Jos töitä ei ole riittävästi tarjolla, ei yhdelläkään konsulttitoimistolla ole siihen mitään taikatemppua.
@Olli_Koponen ainakin verrokkiryhmän lukuja näyttää olevan väärin. Esim solwersin yritysarvo ja sen takia myös muut luvut.
Kiitos huomiosta! Näköjään Solwersin kohdalla datantarjoajalla on hieman erikoiset luvut. Selvittelen tämän.
Hei!
Kiitos kysymyksestä ja pahoitteluni että vastaaminen jäi ensin Q3-tuloksen ja sitten post-Q3 roadshown jalkoihin.
Sekä graafin fixed price että hourly based osioissa pohjalla on tiettyyn työ/tuntimäärään perustuva laskutus.
Fixed price -projekteja on kaikilla liiketoiminta-alueilla, mutta tyypillisesti nämä ovat kuitenkin Talo-liiketoimintaan liittyviä, kooltaan ehkä hieman pienempiä ja lyhytkestoisempia projekteja. Kyseessä saattaa esimerkiksi olla taloyhtiön linjasaneerauksen suunnitteluun liittyvä projekti, jossa hinnoittelu on kiinteä ja asiakassuhde kestää juuri tuon projektin keston ajan. Jos tällaisessa projektissa tunti- tai työmääräarvio muuttuisi alkuperäisestä, kantaisi Sitowise riskin työmäärän ylittymisestä, mikäli työmäärän ylitys ei johdu työn sisällön muutoksista.
Hourly fee -projekteja on samoin kaikilla liiketoiminta-alueilla. Tähän ryhmään sisältyvät mm. erilaiset allianssiprojektit ja puitesopimusten alla tehtävät projektit, joita molempia on etenkin Infra-liiketoiminnassa. Tyypillisesti projekteissa sovitaan tietyn vaiheen toteutuksesta, Sitowisen arvioimiin tuntimääriin ja puitesopimuksessa sovittuihin tuntihintoihin perustuen. Jos tuntimäärä olisi toteutusvaiheessa ylittymässä, neuvoteltaisiin lisätuntien laskutuksesta tai hinnoittelusta uudestaan. Tällöinkin Sitowise kantaa osittain riskin siitä, onko työmäärä arvioitu oikein.
Kokonaisuutena voi sanoa, että projekteja, joissa ei olisi lainkaan määritelty kustannuskattoa, on lähinnä rakennuttamis- ja projektinjohtopalveluissa. Laajemmissa projekteissa, joita tehdään useammassa vaiheessa (vaiheet esim. nykytilan kartoitus, ympäristöselvitys, suunnittelu, projektinhallinta) ensiksi suoritettavien vaiheiden löydökset/tulokset tyypillisesti vaikuttavat jälkimmäisten vaiheiden työmääräarvioon (eli se täsmentyy projektin edetessä).
Sitowise laskuttaa tekemänsä työn sen etenemisen mukaan, tyypillisesti kuukausittain. Näin ollen Sitowisen toimintaan ei liity merkittävää riskiä siitä, että pitkäkestoisten projektien saatavat jäisivät maksamatta useiden kuukausien osalta, jos asiakas jostain syystä joutuisi maksuvaikeuksiin. Riskiprofiili on tältä osin siis erilainen kuin esimerkiksi rakennusyhtiöissä, jotka kantavat riskiä siihen saakka, kunnes rakennettava kohde on myyty.
CMD:ssä esitetyn graafin osalta huomion arvoista on myös recurring revenue osuus, eli viime vuonna 4 % liikevaihdosta tuli jatkuvalaskutteisista palveluista. Käynnissä olevalla strategiakaudella haluamme nostaa tämän osuuden 10 %:iin.
Kiitos @Sitowise_IR_Mari perusteellisesta vastauksesta. Tosi hienoa, että teillä on edustus täällä palstalla, jolta voi kysyä juttuja. 
Sitowisen inden arvioima riski on päivitetty korkeimpaan mahdolliseen viimeisimmässä päivityksessä. Omia ajatuksia Sitowiseen liittyvästä riskistä ja osakkeen arvostuksesta:
-
Rakentaminen (etenkin asuntotuotanto) on suhdanteille altista, ja suunnittelu ei tältä suhdannevaihtelulta voi kokonaan välttyä. Tilanne ei ole muuttunut aiemmasta tai erityinen yllätys. Tämä vaihtelu on aina kuulunut toimialaan.
-
Tässä hankalassakin rakentamisen suhdanteessa Sitowise tekee selkeästi positiivista tulosta, vaikkakin kannattavuuden tavoitetasonsa alapuolella. Kannattavuus kestää vertailun kilpailijoiden tilanteisiin. Ei ole näköpiirissä, että yhtiö muuttuisi tappiolliseksi “ongelmayhtiöksi”, joka joutuu taistelemaan selviytyäkseen huonompina aikoina.
-
Osakkeen arvostusriski on jo pitkälle toteutunut. Osakkeen kertoimet on painettu varsin alhaisiksi ja osakkeen hinta laskenut 9 eurosta 3:een euroon. Pörssi ei tällä hetkellä hinnoittele yhtiön pääsemistä lähivuosina tavoitteisiinsa tai kannattavan kasvun jatkumista. Osake voi toki vielä laskea, mutta paljon löysää on jo otettu pois.
-
Yhtiöllä on pitkä historia kasvaa kannattavien yritysostojen kautta koko 2000-luvun aikana. Yksi tai kaksikaan heikompaa kvartaalia heikossa suhdanteessa ei vielä itselleni riitä näytöksi tai edes vakavammaksi epäilyksi siitä, että yritysostojen integroinnissa olisi jotain pidemmän päälle perustavanlaatuista ongelmaa.
Sitowise on reagoinut hyvin markkinan muutoksiin.
Sitowise tunnisti nopeasti, että Talorakentamisen ongelmat jatkuvat vielä pitkään ja elokuun YT:ssä organisaatiota uuditettiin tarkoituksena keskittyä korkeamman kannattavuusasteen palveluihin, joita ovat erikoispalvelut, energiasuunnittelu ja muut energiaan liittyvät palvelut sekä turvallisuuskriittiset palvelut.
Marraskuun alussa Sitowise uudelleen organisoi myyntiä muuttuneen markkinatilanteen vuoksi.
Halutaan hyödyntää kasvavat markkinasegmentit uusiutuva energia ja teollisuuden sektorit sekä vastuullisuuspalveluiden kehittäminen
Sitowisen innovaatiojohtaja Sami Lankiniemi kertoo blogissaan “Sitowisen uudeksi strategiseksi tavoitteeksi onkin nostettu rakennetun ympäristön älykkyyden uudelleenmäärittely. Meidän on varauduttava yhteiskunnan ja toimialan muutoksiin uudella tietopääomalla ja ymmärtää, että ala saattaa tulevaisuudessa näyttää jopa hyvinkin erilaiselta kuin nykyään. Tämä näkyy esimerkiksi energia-alan, liikenteen ja liikkumisen sekä rakennetun ympäristön toimialojen entistä syvempänä yhdistymisenä.”
Heikki Haasmaan mukaan löytyy enenevässä määrin myynnillisiä synergioita softa-/digikehityksen ja muiden osa-alueiden välillä
Itse vedän yhteen Samin ja Heikin kommentit siten, että digikehityksestä tulee ikään kuin liima ja integraattori eri toimialueiden välille ja pitkässä juoksussa yhdistää ne.
Tämä on Sitowiselle kilpailuetu
Toistaiseksi Haasmaa on mielestäni osoittautunut päteväksi toimitusjohtajaksi.
Omassa sijoittamisessa katse on jo syksyssä 2024, kun korot lähtevät laskuun. Tuolloin uskon Sitowisen tulevaisuuden näkymien olevan hyvät
Hyvää pohdintaa @JukkaM .
Tuumailen myös niin, että rakennetun ympäristön konsultointi toimii jatkossakin hyvin samalla perusperiaatteella kuin ennenkin. Yritys tarjoaa asiantuntijoita erilaisiin tehtäviin ja projekteihin, joita asiakkaat tarvitsevat. Se on pääbisnes. SaaS tms palvelut puhtaasti digitaaliset palvelut ovat pienempi lisä sen päälle. Toki kun yhteiskunta kehittyy, myös palvelutarpeet pikku hiljaa kehittyvät.
Oleellista on, että yhtiöllä on osaajat toteuttaa nämä palvelut ja keinot kasvaa orgaanisesti ja epäorgaanisesti. Työ on organisoitu fiksusti ja vältetään hukkatyötä. Silloin projektit ovat kannattavia.
Perinteinen rakentamisen suunnittelu tullee edelleen pitkään olemaan konsulttifirmojen perusleipää. Asuntorakentaminenkin elpyy jossain vaiheessa. Vihreän siirtymän hankkeet ovat iso mahdollisuus ja kiinnostavat kaikkia konsulttifirmoja. Kakkua varmasti riittää jaettavaksi kaikille. Sitowise on hyvissä asemissa, koska yhtiöllä on vahva asema ja maine suomessa.
Sitowisen ei tarvitse keksiä mitään täysin mullistavaa uutta vaan jatkaa samalla polulla, jolla ovat olleet viimeiset 20 vuotta ja pidempäänkin.
Loppuun vielä pakollinen disclaimer:
IMHO
Olen olettanut, että Sitowisen kilpailijoilla ei ole vastaavaa yhtä keskeisessä roolissa olevaa omaa Digikehitystä. En tosin ole syvällisesti kilpailijoita tutkinut
Jokainen tutkailee asioita omien näkemyksien ja kokemuksien mukaan. Minä katson digilasit päässä, näkemys voi olla suppea ja olen siksi osin väärässä. Joka tosin on vain osa oppimisprosessia.
Itse näen, että infran, liikenteen, rakennetun ympäristön jne. tulevaisuus noudattaa samaa murrosta, joka on tapahtunut 10 vuodessa yritysten teknologisissa ratkaisuissa.
Kun 10 vuotta sitten CIO osti irrallisia projekteja mistä halvimmalla sai, oli lopputuloksena joukko irrallisia yhteentoimimattomia järjestelmiä.
Nykyään toimitaan siten, että yrityksen kaikki osa-alueet huomioidaan kokonaisarkkitehtuurissa, jolloin jos on jotain tietoa, mikä on kaikille osa-alueille yhteistä, se on otettu huomioon. Tämä mahdollistaa erilaisten toimialojen palvelujen ja datan yhtenäisen käytön
Tekninen arkkitehtuuri sitoo yrityksen kaikki osa-alueet. Saman uskon käyvän Sitowisen eri toimi-alojen kanssa.
No tämän näkee pidemmän ajan kuluessa
Tämän Positive Impact Finland Oy:n oston keskeinen tarkoitus lienee saada hyviä asiakkuuksia ja vahvistaa ympäristö- ja kestävyysratkaisujen alueen osaamista. Muuten kyse on muutaman hengen firmasta
Viittasin edellisessä viestissäni Infran, liikenteen ja rakennetun ympäristön tuotanto- ja suunnitteludatan datan yhtenäistämisen olevan tulevaisuuden trendi pitkällä tähtäimellä. Tähän voidaan rakentaa erilaisia palveluja kuten 3D-näkymiä, datan analysointia (AI), tuotannon prosessien tehostamista jne.
Tuotantodataa voi käyttää hyödyksi suunnittelussa.
Törmäsin tuoreeseen videoon, joka käsittelee aihetta Turun ja Helsingin kaupungin osalta sekä Väylävirasto rautateiden osalta
Alla pari kuvaa 53 min videosta, josta itsekään en kaikkea katsonut
Turku rakentaa kaupunkitietomallia
Helsinki rakentaa kaupunkitietomallia, jonka osa-alue on liikkumisen tietomalli/Digitaalinen kaksonen.
Myös Sitowise on ollut tässä mukana
Myös rautateistä rakennetaan vastaavaa Väyläviraston toimesta.
Osin linkittyvät Sitowisen perusliiketoimintaan vaikka ovat alkuun vain pieni osa sitä, mutta vuosien saatossa osuus kasvanee
Itse tuumin, että nuo kaupunkitietomallit voivat olla vähän kuin uuden sukupolven versioita näistä nykyisin “karttapalveluiden” nimellä toimivista tietopalveluista, joista löytyy rutkasti aineistoa suunnittelun lähtötiedoksi ja myös ylläpitoon, kaavoitukseen ym. liittyviä tietoja.
https://kartta.hel.fi/
Kaupungin työntekijät pääsevät myös käsiksi tarkempiin tietoihin tuon palvelun kautta, kuin mitä sieltä näkyy tavalliselle käyttäjälle maksuttomasti.
Jos tuosta linkistä klikkaa Aineistot → Taustakartat → 3D-kaupunkimallit → Siirry älykkääseen kaupunkitietomalliin, niin sieltä aukeaa jonkinlainen 3d-näkymä. Mutta tuo lienee vasta vaatimaton “prototyyppi” siihen nähden, mihin suuntaan kaupunkitietomalleja kehitetään. Lisää ja yhä tarkempaa dataa lienee saatavilla tulevaisuudessa tämän tyyppisten palveluiden kautta.
Mikä on Sitowisen rooli tässä? Tuo kartta.hel.fi -palvelu pyörii Sitowisen toteuttamalla alustalla. Tuosta 3D-kaupunkimallista en ole varma, mikä taho sen on tuottanut. Joka tapauksessa näiden palveluiden pyörittämisestä saa mukavaa jatkuvaa liikevaihtoa.
Hienoa, että kasvu jatkuu, ja erityisesti digitaalisten palveluiden puolella.
Positive Impact Finland Oy:n osto vahvistaa Sitowisen osaamista yrityksille ja yhteisöille tarjottavissa vastuullisuuspalveluissa ja vastuullisuuden digitaalisissa ratkaisuissa. Positive Impactin Finland Oy:n palveluihin kuuluvat muun muassa hiilijalanjälkilaskurit, hiilikädenjälkiarviot, vastuullisuusohjelmat, ilmastotiekartat sekä vastuullisuuteen liittyvien ohjelmistojen suunnittelu. Sen liikevaihto vuonna 2022 oli 0,4 miljoonaa euroa, ja yritys työllistää yhdistymishetkellä 7 henkilöä.
Olettaisin, että keskeistä on saada tuotanto, suunnittelu jne. data yhteismitalliseksi tallennettua eri palvelujen saataville.
Tätä voidaan hyödyntää vaikka 3D-mallissa, jos se on järkevää. Tai vaikka puhtaana datana lähteenä, kuten Turun kalvossa mainitaan “Toimii ajan tasaisena tiedon lähteenä suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon”
Yleisesti voidaan rakentaa palveluja tämän päälle.
Tässä ei sinänsä rakenneta yhtä järjestelmää tai tietokantaa vaan kokonaisratkaisua. Data lienee hajautettu ja siihen pääsee yhtenäisten rajapintojen kautta kiinni.
Tämän päälle voi sitten innovoida mitä vain.
Usko, että on paljon hommia Sitowiselle, jolle kasvaa softakehittäjiä, joilla on kokemusta ja ymmärrystä Infrasta ja rakennetusta ympäristöstä.
Tuossa on jotain Väyläviraston tavoitteita
Itse kirjoitin juuri liikenteeseen liittyen ajatuksia tuonne Autonomisen ajamisen ketjuun
Suunnittelu on ollut jo pitkään tietokonepohjaista, jossa tuotetaan 3d-aineisto. Urakoitsijat tarkemittaavat toteuttamansa rakenteet työmaalla, josta syntyy toteutumamalli. Nämä tiedot tallennetaan tietokantoihin, joista niitä voidaan hyödyntää monella tavalla. Teknologia tähän on jo olemassa ja käytössä.
Tämäkin on jo nykypäivää, josta esitin esimerkin. On olemassa jo palveluita, jotka toimii ajan tasaisena tiedon lähteenä suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. Tietenkin nämä palvelut tulevat yhä kehittymään, tiedot tarkentuvat ja päivittyvät yhä nopeammin.
Olen sama mieltä. Dataahan on nykyisinkin jo aika paljon, jota hyödynnetään erilaisissa palveluissa. Kaikki nuo digitaalisen kaksosen ym. konseptit perustuu siihen, että data yhä tarkentuu, jolloin sitä voidaan hyödyntää yhä monipuolisemmin ja kehittyneemmin. Joka tapauksessa sitä hyödynnetään jo.
Ainakin itselleni on vaikeaa arvioida, minkälaisia palveluita Sitowise tulee/kykenee kehittämään ja missä se tulee olemaan hyvä kilpailuun nähden ja jo olemassa oleviin ratkaisuihin verrattuna. Siksi pyrin hahmottamaan asiaa sitä kautta, mitä Sitowise jo tekee ja on onnistunut asiakkaille myymään. Esim. tuo “karttapalvelu”, joka on mielestäni ns. digitaalinen räätälöity niche palvelu, jonka toteutuksessa tarvitaan myös rakennetun ympäristön ja paikkatiedon osaamista. Tällaisessa Sitowise voi olla hyvä?
Toki Sitowise voi olla myös mukana kehittämässä nykyisiä järjestelmiä niin, että ne mahdollistaa tulevaisuudessa digikaksosen ja siihen liittyvät sovellukset. Saman asian äärellä siinä ollaan. Liikevaihdon näkökulmasta Sitowiselle olisi toki hyvä omistaa se teknologia, että siitä saadaan jatkuva palvelu.
Editointi: muokkasin hieman viestiä