palkintoja on satanut, kuten nanoformille ja spinnovalle
wikipedia on vain wikipedia, mutta voihan sinne korjata asioita
muut mainitaan, mutta rauta “unohtui”, miksi suomalaiselle johdolle rauta on vaikea sanoa? hallituksen jäsen tuo sen esille
viime vuosien aikana listautuneet suomiyritykset ovat todella huippuluokkaa markkinoinnissa, ihan huippua, luottamus vaan on ehkä mennyt
katsoin Solar Foodsin pääomapäivän, jotenkin putosin tyhjän päälle vegaanisen protenipatukan myötä, joita on jo markkinoilla ja niihin voidaan lisätä vitamiineja ja rautaa, eikä liikaa
elintarviketeollisuuden mullistuksesta taidettiin 3 kk sitten IPO:ssa puhua, no markkinat ovat jo antaneet oman vastauksen
Tuo rauta-asia on todella monimutkainen ja eri viranomaiset ja maat käsittelevät sitä eri tavalla. Johto on ollut minussa tästä johdonmukainen ja varovainen, yhtiössä on aivan valtava määrä biologista, regulatorista jne… osaamista. Kirjoittelen tänne omia ajatuksia siinä määrin kuin voin, mutta koko ajan keskusteluyhteydessä johdon kanssa. Tässä teksti, jonka siis juuri laitoin Nordnetin keskusteluun. Toivottavasti tämä vähän avaa tätä rautakysymystä.
Olen tämän päivän aikana selvitellyt yhtiön kanssa miten tuota rautamäärää käsitellään Yhdysvalloissa. Tässä minun oma tulkintani asiasta: (pahoittelen pitkää tekstiä)
Soleinin proteiinipitoisuus on noin 75% ja 100g Soleinia sisältää yhtiön aiemmin kertoman mukaan 128 mg rautaa. Eri terminologiat tekevät asiasta hieman vaikeaselkoisen; on eri asia puhua tarvittavasta minimäärästä, jonkin tahon määrittelemästä tavoitemäärästä ja sitten määrästä rautaa, jolloin on riski saada joitain oireita. (Samaa keskustelua käydään Suomessa muuten parhaillaan D-vitamiinista)
Yhdysvaltojen terveyskirjaston julkaisun mukaan jotain oireita aiheuttava ("moderate symptions”) määrä rautaa voisi keskimäärin olla 20-60 mg/henkilön painokiloa kohden vuorokaudessa. (Iron Toxicity - StatPearls - NCBI Bookshelf).
Yleisesti tiedossa oleva riittävä proteiinin määrä painokiloa kohden vaihtelee välillä 1-2g/kg niin, että painoa pudottavan urheilijan, joka haluaa säilyttää lihasmassaa tulisi syödä enemmän proteiinia per painokilo.
Jos otetaan äärimmäinen skenaario, eli henkilö, joka haluaa saada 2g proteiinia per painokilo ja saisi sen kaiken proteiinin Soleinista, saisi hän tällä tavalla laskettuna 3,5 mg rautaa per painokilo, joka on 17% edellä mainitun mahdollisesti oireita aiheuttavan määrän alarajasta. Vastaavasti 1,5g/kg -proteiinitasolla ja siten, että Solein-pohjaista proteiinia olisi 30% päivittäisestä tarpeesta raudan määrä olisi 0,8 mg painokiloa kohden (3,8% määrä alarajasta). Näin ollen Soleinin runsaskaan käyttö ei tule lähestymään terveydellisiä riskirahoja vaikka tätä kautta saatu raudan määrä on yli minimi- ja suositustasojen.
Suomessakin myydään apteekissa ilman reseptiä 100mg rautalisätabletteja, yhden tabletin määrä rautaa tulisi 50 kg henkilöllä ja 1,5g/kg -proteiinitasolla kun henkilön proteiinisaannista 80% olisi Solein-pohjaista.
Oletko varma, että käytät oikeita viitteitä? Tuo viitteesi kertoo rautamyrkytyksestä kerta-annoksena ”ingestion”. Mistä tieto per vrk? Yli 60 mg/kg kerta-annos voi tappaa. Itsemurhista puhutaan siinä. Vai että vain jotakin oireita 20-60mg/kg?
Soleinin käyttö olisi varmaankin toistuvaa?
Elimistö kyllä säätelee raudan imeytymistä, jos sitä kohtuullisesti liikaa nautitaan pitkäaikaisesti, vatsavaivoja paikallisärsytyksenä tulee 50-100 mg tableteistakin monille. Joillakin on alttius raudan kertymiin eli imeytymistä ei säädellä ja esim. maksa voi poksahtaa. Miten tuokin riski hallitaan soleiinin syöjillä? Silloin tällöin syömisellä ei ole merkitystä, mutta jos se olisi säännöllinen osa ravinnossa…
Viite oli jo tuossa tekstissä ja sen lähde myös Iron Toxicity - StatPearls - NCBI Bookshelf tämän USA:n markkinoilla virallisen lähteen mukaan “Moderete symptions” -raja on tosiaan 20-60 mg/painokilo. “Ingestion of less than 20 mg/kg of elemental iron is non-toxic” (Ingestion=ravinnonotto, syöminen). Ja koska valitussa segmentissä Soleiniina käytetään ravinnonlisänä ei pääravintona, Soleinin kautta tuleva proteiinin (urheilujuomat, proteiinipatukat) ei ole tarkoitustakaan muodostaa päivän pääproteiinin saantia. Kuten edellä olin laskenut 1,5g/painokilo proteiinisaannolla ja melko korkealla 30% solein-osuudella proteiinisaannosta raudan määrä on 0,8mg/painokilo eli hyvin kaukana tuosta 20-60 mg/painokilo-tasosta, joka virallisessa materiaalissa on katsottu olevan ensimmäinen haitallinen taso päiväkäytössä.
Yksittäisen kuluttajan käyttäytyminen voi olla ja usein onkin terveydelle haitallista, vaikkapa liiallisten syötyjen hampurilaisten muodossa. Kiitos hyvästä kommentista, minulla ei ole tähän asiaan enempää kerrottavaa
Hampurilaisten? Ei tuo viitteesi edelleenkään muuttunut ravinnonotoksi vaan se kertoi rautamyrkytyksestä kerta-annoksena, siis yhden kerran, lapsen vahingossa ottamana tai aikuisen itsemurhatarkoituksessa, ei jatkuvana saantina ravinnosta. Missä siinä sanotaan ”ensimmäinen haitallinen taso päiväkäytössä”? Kukaan ei varmaankaan ole missään väittänyt, että soleiinista voisi samantien kuolla, vai onko?
mitä ilmeisemmin rauta-asiat menevät kuten Vino_Pino toteaa,
jotenkin soleiiniin rautaongelma pitäisi ratkaista, ei varmasti ole helppoa, oliskos se joku kiinteä katalyytti kuten pakoputkessa, joka ei siirry soleiinin mukana, en tiedä, varmaan tutkittu kuten moni muu keino
ylimääräistä jatkuvaa rautaa ei ilmeisen moni halua syödä monesta syystä, jo pelkästään ripuli joka päivä ei edesauta sitä
Lupaukseni vastaisesti yritän vielä hahmottaa toista kautta tätä miten minä olen asian ymmärtänyt yhtiön kanssa tätä selvittäessäni. Ymmärrän kyllä, että viitattu Yhdysvaltojen hallinnon sivustolta löytyvä tutkimus koskee kertakäyttöä, mainitut ikävät oireet tulevat kun kerta-annos ylittää tuon 20(-60) mg painokiloa kohden, tutkimuksen mukaan kerta-annos alle tuon 20 mg/kg:n pitäisi olla oireeton.
Käännetään vielä kerran nämä samat numerot toisin päin, eli kuinka usein säännöllisesti käytettynä tämä 20 mg/kg -annosteluraja tulisi täyteen aika tyypillisellä urheilijalla, joka treenin jälkeen nauttii Solein-pohjaisen palautusjuoman tai -patukan. Oletetaan, että yhdessä annoksessa on 25 g proteiinia, mikä sekin on melko yleinen määrä tämän tyyppisissä tuotteissa:
50 kg / henkilö, 2 treeniä viikossa : kerralla ei oireita aiheuttavaksi todettu 20 mg/kg tulee täyteen 82 vuorokauden välein
50 kg, 5 treeniä viikossa : 33 vuorokauden välein
70 kg, 3 treeniä viikossa : 77 vuorokauden välein
70 kg, 5 treeniä viikossa : 46 vuorokauden välein
90 kg, 2 treeniä viikossa : 148 vuorokauden välein
Se onko tämä nyt paljon vai vähän on sitten jokaisen itse varmasti arvioitava, mutta tietenkin on aivan eri asia ottaa kerta-annoksena rautaa 20 mg/painokiloa kohden kerran kuukaudessa kuin ottaa sama määrä tasaisesti koko kuukauden aikana (50 kg henkilö, 5 treeniä viikossa).
Koko keskustelun aloitus oli kuitenkin se, että tämän hetken tiedon perusteella Soleinin käyttö valituissa segmenteissä on mahdollista Yhdysvalloissa.
Viesteissäsi sekoitat kaksi asiaa. Kerta-annos ja sen haitallisuus ja jatkuva käyttö. On kyse sitten lääkeaineen käytöstä, jolloin kerta-annos on liian vähän tai haitallisen aineen saamisesta, vaikka muut metallit kuten lyijy. Jos saat kerran sitä elimistöösi, ei huolta, mutta jos se jatkuu, sairastut. Rauta on välttämätön vähäisenä, mutta myrkyllinen liiallisena.
Alla on jatkuvan käytön turvallinen yläraja. Voit laskea ja kertoa tässä ketjussa montako grammaa, yksi vai kaksi, soleiinia päivittäin olisi maksimi. Paljonko siitä saisi proteiinia? Jos käytät USA markkinaa, voisit laskea, montako potilasta ja juristia siellä tarvitaan puhaltamaan koko firma nurin korvausvaatimuksellaan, jos jollekin aiheutuu maksakirroosi tai sydänsairaus, kun hänellä sattui kohdalle se imeytymishäiriö. Vastaus on todennäköisesti yksi.
Varmaan marsiin menijät ja huippu-urheilijat testataan ferritiinin ja maksa-arvojen osalta ja ehkä geneettisestikin, jos imeytymishäiriötä epäillään, mutta siitä nichestä ei liikevaihtoa tule. Varoitustekstit pitäisi olla tuotteessa, myynti apteekeista ohjattuna, mutta se karkottanee kuluttajat, pilaisi koko idean. Saattaa olla, että mikrobi pitäisi vaihtaa toiseksi, jos tästä sinänsä mainiosta ideasta saadaan tuote, ikävä kyllä.
Can iron be harmful?
Yes, iron can be harmful if you get too much. In healthy people, taking high doses of iron supplements (especially on an empty stomach) can cause an upset stomach, constipation, nausea, abdominal pain, vomiting, and diarrhea. Large amounts of iron might also cause more serious effects, including inflammation of the stomach lining and ulcers. High doses of iron can also decrease zinc absorption. Extremely high doses of iron (in the hundreds or thousands of mg) can cause organ failure, coma, convulsions, and death. Child-proof packaging and warning labels on iron supplements have greatly reduced the number of accidental iron poisonings in children.
Some people have an inherited condition called hemochromatosis that causes toxiclevels of iron to build up in their bodies. Without medical treatment, people with hereditary hemochromatosis can develop serious problems such as liver cirrhosis, liver cancer, and heart disease. People with this disorder should avoid using iron supplements and vitamin C supplements.
The daily upper limits for iron include intakes from all sources—food, beverages, and supplements—and are listed below. A doctor might prescribe more than the upper limit of iron to people who need higher doses for a while to treat iron deficiency.
Ymmärrän kyllä nämä erot ja tässä oli lähdetty arvioista turvallisista määristä ja edelleen koko threadin lähtökohta oli se, että Yhdysvalloissa viranomainen ei tule rajoittamaan raudan määrää.
Soleinin korkea rautapitoisuus pitää tuoda selvästi esille pakkauksessa ja Nutrition Facts -tiedoissa. Siellä on myös prosentit päivän kokonaissaannista. Noissa suositusylärajoissa 10 kiloinen vauva voisi syödä turvallisesti 4 mg/kg päivässä painokiloa kohden ja satakiloinen urheilja
0,45 mg/kg päivässä painokiloa kohden.
Yhdessä 20g proteiinin Solein-annoksessa on rautaa 34 mg, eli todennäköisesti tälläinen annos voisi mahtua varsinkin kasvisruokavaliota käyttävän henkilön diettiin vaikkapa 3 x viikossa treenin jälkeen nautittuna myös noiden suositusylärajojen puitteissa.
Ymmärrän huolen tässä asiassa enkä halua myöskään suhtautua siihen liian ylimalkaisesti, mutta asia on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen ja varmasti saamme tähän lisätietoa kun yhtiö toivottavasti etenee Yhdysvaltojen markkinoilla. Mikäli yhtiön tiedossa olisi, että tuotetta ei voi tuoda markkinoille, siitä varmasti tiedotettaisiin asianmukaisesti. Kiitän vielä asiallisesta keskustelusta ja hyvistä argumenteista!
Rautatasapainon säilyttämiseen vaadittu keskimääräinen raudansaantitarve on aikuisilla (EAR = Estimated Average Requirement, löytyy kirjan sivulta 344):
Kirjasta löytyy (sivulta 375) myös UL = “Tolerable upper intake level” eli tutkimuksiin pohjautuva päivittäin syöty määrä rautaa, joka ei todennäköisesti aiheuta suurimassa osassa yksilöitä haittavaikutuksia. Tuo taso on 45 mg päivässä.
En missään nimessä lähtisi neuvomaan ketään syömään 20-60 mg per painokilo päivässä. 75 kilon miehelle se tarkoittaisi jo 1500-4500 mg rautaa päivässä. Mahdollisesti kuolettava annos! (edit. en siis sano, että olisit näin neuvonut, mutta on hyvin vaikea uskoa, että tieto pitäisi paikkaansa."
“Johto on ollut minussa tästä johdonmukainen ja varovainen, yhtiössä on aivan valtava määrä biologista, regulatorista jne… osaamista.”
ottamatta mihinkään kantaa, niin on tilanne hämmentävä, koska tiede kyllä on aika yksiselitteinen, ja tietysti siirtyminen maailmanruokkimisesta proteiinipatukoihin tuli puun takaa
Mikä muuten on tämän ketjussa toistuvan tiedon lähde? Tuohan tarkoittaisi, että 100 g soleiinia sisältää 5000 mg rautaa ja hyvin imeytyvässä muodossa. Vai mistä laskettuna pitoisuus on 5 %? Rautaahan ei ilmasta tai sähköstä tehdä, se pitäisi syöttää ravinneliuoksena, aika rautaisannos.
Missä tuo tieto on? Aivan eri tasolla kuin toi 5 %. Ovat varmaankin joutuneet tiedot Jenkkiläänkin antamaan, kun ovat markkinalle päässeet, ehtoja en tosin löytänyt eli millä he saavat sitä markkinoida ja pitäähän kuluttajillekin julkaista kaikki ”hivenaineet”. Kuten toteat, rauta-asiat ovat monimutkaisia. Lisäisin siihen, että välttämättä eivät ole, jos on halua olla viestinnässä avoin.
Tohon otettiinkin raportissa kantaa. Siis 128 mg rautaa per 100 g. Ja ainoana raudanlähteenä max n 30 g soleiinia päivässä, tietenkin rautaa oikeasti tulee muualtakin eli selvästi alle 30 g. Jos se olisi 5000 mg olisi kyseessä katastrofi/skandaali ja toisaalta taitaisi olla biologisesti mahdotonta tuottaa?
Aika ammattitaidottomasti on annin kysymyksiin vastattu ja itseään voivat syyttää sekaannuksesta:
”Raudan pääasialliset muodot ovat hemirauta ja ei-hemirauta, joista hemirauta imeytyy ei-hemirautaa paremmin. Kasviperäisen ruoan rauta on ei-hemirautaa. Liha ja kala sen sijaan ovat hemiraudan lähteitä. Raudan esiintymismuotoihin perustuen Soleinin hemiraudan pitoisuus on laskennallisesti arvioitu olevan noin 5 %. Näin ollen Soleinin sisältämä rauta on käytettävissä ja imeytyy kasvikunnan tuotteita paremmin, mutta heikommin verrattuna lihaan ja kalaan. Perustuen tutkimukseen, jossa Soleinin raudan biologista saavutettavuutta ja saatavuutta tutkittiin in vitro -mallissa, todettiin, että biologinen saatavuus (miten rauta menee solun läpi ja imeytyy kehoon) oli matala (alle 5 %). Biologinen saavutettavuus (miten rauta irtoaa solein-jauheesta ruoansulatuksessa) sen sijaan n. 50 %, eli 50 % raudasta irtosi Solein matriisista ruoansulatuksen avulla. Biologinen saavutettavuus on edellytys, jotta rauta voi imeytyä kehoon ja kulkeutua sinne, missä sitä tarvitaan.
Biologinen saavutettavuus = bioaccessability = miten ravintoaineet saadaan irrotettua ruokamatriisista
Biologinen saatavuus = bioavailability = miten menee solun läpi, imeytyy kehoon.”
Tarkoittivat varmaankin, että hemiraudan osuus on 5 % kaikesta raudasta eikä pitoisuus.
Kivennäisaineista eli mineraaleista hivenaineet ovat ”mikromineraaleja” ja muut sitten makro. Tuossa ravinneliuoksessa esim kalsiumia on vähän verrattuna ihmisen tarpeeseen, bakteerillahan ei ole tukirankaa. Siten bakteerille kalsium voisi ollakin hivenaine😲
Runsaasti rautaa näyttää olevan liuoksessa. Ennen rautapitoisuuden miettimistä huomio tuosta NH4OH, jota on eniten eli ammoniumhydroksidista. Sitähän tehdään ammoniakista. Se sisältää runsaasti energiaa, mikä herättää kysymyksen, missä ja miten se on valmistettu. Laaja raportti ei siihen ottanut kantaa. Samaa tavaraahan on lannoitteissa, joita on syytetty valtavasta energian kulutuksesta valmistuksessa. Tehdään Venäjällä mm maakaasusta, kuljetetaan junalla Suomeen eli valmistus fossiilisesti ja Suomessa tehdään samalla tavalla. Onko laskettu ympäristövaikutuksiin? Joo, vihreää vetyä voi olla joskus. Toisena on kaliumdivetyfosfaatti, kolmantena dinatriumvetyfosfaatti, joiden raaka-aineiden valmistus vaatii energiaa. Onko nämä laskettu tähän ”hiilineutraaliin”?
Näin siis ”salakuljetetaan” prosessiin energiaa sisältäviä aineita. Siten voidaankin ottaa tarkasteluun vain fermentaation vaativa vedyn tuottaminen ja unohtaa muut?
Alkuperäiseen tehtävään:
Bakteeri vaatii rakentamiseensa typpeä ja fosforia ja ne saadaan noista. Hiili tulee hiilidioksidista.
Jos ravinneliuos olisi koostumukseltaan juuri sellainen kuin bakteerimassa tulisi olemaan (tässä tarkastellaan kuivapainoa eli kylmäkuivattua märkämassaa, kuten Solein on kuiva jauhe, paino putoaa kuivauksessa 80 %), pyydetään chatGPT4o apua laskentaan. Se olettaa, että raudasta bakteeri saa otettua 20 % ja bioreaktorissa tuotto on arviona 0,5 g/l:
Näin saatiin siis prosentiksi 1,6, joka ehkä voisi olla mahdollinen, jos kaikkia mineraaleja olisi ilmoitettu 5 %. Viittä prosenttia rautapitoisuus ei voi olla, jos kerran kaikki yhteensä ovat 5 %. Kömpelössä annin Q&A vastauksessa, jossa hemiraudan ”pitoisuus” on 5 % sanotaan, että soleiinin raudasta elimistön saatavissa on alle 5 % ja 50 % soleiinin raudasta irtoaa. Lasketaan 1,6 % 100 g:ssa soleiinia on 1,6 g. Siitä on saatavilla elimistöön alle 5 %. Viisi prosenttia 1,6 grammasta eli 1600 mg:sta on 80 mg. Soleinista irtoaa vain 50 % raudasta, saadaan 40 mg.
Jos tehdään tarkennettu lasku, jossa äsken laskettu 20 % bakteerin kyky ottaa rautaa nostetaan GPT:n arviovälin 30 %:iin ja biomassan tuotto grammoissa laitetaan puoleen, päästään 120 mg:aan, joka on hyvin lähellä Solar Foodsin ilmoittamaa 128 mg:aa (imeytyvää rautaa) per 100 g soleiinia. M. O. T.
“FDA currently requires that iron-containing dietary supplements sold in solid form (e.g., tablets or capsules but not powders) carry the following label statement: “WARNING:…”
FDA ei siis Nykyisin vaadi jauheelta samaa kuin vaikkapa tableteilta, kapseleilta, voi olla jotain vanhaa perua tms miksi näin
kuitenkin voi olla vaikeaa valmistajan tms. päästä tällä vastuusta, koska tietoa on, ja vähän pitemmällä tähtäimellä ei ehkä mennä tuosta löydetystä porsaanreiästä läpi ja vastuullisesti,
ja niin kuin on sanottu, voi olla juristien namupala
