Hyvä että Solidiumille avattiin oma ketju, se on kuitenkin merkittävä peluri Helsingin pörssissä. Olen itse alkanut seuraamaan yhtiötä jollain tasolla Mäkisen aikana, ja sen innoittama tässä omia maallikon ajatuksia.
On hyvä että Solidiumia seurataan ja kritisoidaan, mutta mielestäni välillä se saa aiheettakin lokaa niskaansa ja on historiansa aikana onnistunut vähintäänkin kohtuullisesti. Moni myös kritisoi firmaa ehkä senkin takia, että ei haluta valtion touhuavan pörsissä ja näkee kaiken valtion omistuksen vääränä ja tehottomana. Nämä perustelut toki ymmärrän. Pitää kuitenkin muistaa, että omistukset tulevat pitkälti historiasta, ja pitihän niille jotain tehdä.
Perustettaessa idea oli kai viedä finanssisijoitukset pois politiikasta asiantuntijoiden käsiin, missä kai ainakin jollain tasolla onnistuttu. Toki Talvivaarat ja SSAB:t eivät tästä kerro, mutta tästä ei kai voi firman johtoa syyttää. Itse pidän tärkeänä, että Suomessa on Solidiumin kaltainen vahva ankkuriomistaja, mutta tämä toki vain oma mielipiteeni ja poliittinen kysymys.
Sammon viimeaikaiset myynnit ovat pistäneet silmään ehkä vähän outoina, mutta en toisaalta lähde omalla track recordillani uskalla lähteä barrikadeille. Telioiden myynnit ja muiden omistusten kotimaisuuden puolustamisesta, sekä salkkuyhtiöiden tukemisesta voin antaa pisteet. Toki mukana on huonoja myyntejä ja outojakin ratkaisuja.
Ennen periaatteena oli kai, että osinko maksetaan kokonaisuudessaan (miinus kulut) valtiolle, ja osakemyyntien tuloilla piti ostaa uusia osakkeita. Mielestäni ihan hyvä periaate, toivotaan että olet väärässä.
Tämä oli huono kauppa, jos mieltää Solidiumin perinteiseksi sijoitusyhtiöksi, mutta kun miettii sen tehtävää, muuttuu asia päinvastaiseksi. Kaiken sanahelinän jälkeen Solidiumin rooli on pitää yritysten pääkonttorit koivun ja tähden alla. Myymällä Nelekset halvalla Valmetille, josta Solidium omistaa n.10%, vapautti se pääomaa muihin hankkeisiin ja sai Nelekselle uuden kotimaisen pääomistajan.
Myymällä oikeampaan hintaan, olisi Valmetin ollut vaikeampi taistella Alfa Lavalin valtaus yritystä vastaan. Neleksen ollessa pörssissä olisi ollut selvästi haastavampaa perustella miksi myydä Valmetille, jos ulkomainen tarjoaja maksaa enemmän. Solidiumissa kuitenkin varmasti osattiin ennakoida, että Nelesille riittää kosijoita.
Lisäkaneettina pitää muistaa, että EU:ssa valtiontuet on kielletty. Myymällä alihintaan osuuden Nelesistä, mahdollistettiin Valmetille kyky puolustaa omistusta ja hankkia Neles. Käytännössä tämä oli epäsuora valtiontuki. Niiden hankittujen osakkeiden keskihinta ei taida olla Valmetille kovin korkea, vaikka niitä ostettiin pörssistä yli Lavalin tarjoushinnan. Se myynti hinnassa mentetyt kymmenet miljoonat ovat tulleet Solidiumille takaisin jo Valmetin kurssinousun myötä, vaikka Neles ei siihen toki ole ainoa syy.
Pitää vielä todeta, että vaikka Solidiumista syntyy puhetta ja mielipitetiä, on se vain murto-osa valtion osakevarallisuudesta. Pelkät Nesteen osakkeet taitavat jo kirkkaasti ohittaa koko Solidiumin salkun.