Kaupan profiililla ja ostajan lähtökohdilla on valtava vaikutus. Yleistämällä kaikki vaateostokset universaaliksi perus-skenaarioksi yhtä helposti selittää miksi Spinnova on maailman mahtavin tai surkein sijoitus.
Toistaiseksi Spinnovan yhteistöissä on ollut omaan silmään yhteistöitä joissa ei suoraan hihnalta poimita halvinta riepua. (Muut haasteet kyllä sitten tasapainottavat ettei todellakaan voi no-braineriksi sanoa)
Nostat Koyhatasku esiin ihan hyviä kysymyksiä. EU:n tavoitteena on kuulemma nk. viherpesun kitkeminen niin, ettei vihreiden väittämien (on ympäristöystävällinen, pelastaa maailman…) esittäminen ilman riippumattoman tahon laatimaa LCA tms. laskelmaa olisi enää sallittua. Kuluttajille ei siis saisi enää ilman todisteita väittää, että tuote on “environmental friendly”. Voinemme luottaa siihen, että tämä ei aiheuta mitään ongelmia Spinnovalle. Onkohan jonkinlaisia riippumattomien tahojen laatimia laskelmia vielä esitetty julkisuuteen?
Itse toivoisin, että EU kieltäisi samalla myös harhaanjohtavien “tietojen” esittämisen kilpailevista raaka-aineista, materiaaleista ja tuotteista. Esimerkiksi puuvillan osalta korostetaan usein puuvillan kasvatuksen järkyttävän suurta vedenkulutusta. Kuitenkin on niin, että suurin osa maailman puuvillaviljelystä tapahtuu ilman kastelua. Kasvatukselle suotuisilla alueilla vettä tulee taivaalta sen verran kuin puuvillan kasvaakseen tarvitsee, eikä veden käyttö ole käytännössä poissa mistään muusta. Puuvillan viljelyalakin on vain 3 % maailman viljelyalasta, ja keinokasteluun käytettävä veden määrä sekin 3 %. Ei se minusta niin pahalta kuulosta…
Totta että vedenkulus näkökulma on ylikorostunut.
tekstiilikuituopas: Puuvilla - Suomen Tekstiili & Muoti
Tuotannon vastuullisuusnäkökulmat
Puuvillan viljely vaatii paljon maapinta-alaa ja vettä. Lisäksi puuvillakasvi on erityisen herkkä tuhohyönteisille ja kasvisairauksille, joten viljelyssä käytetään usein runsaasti kemikaaleja. Runsas kemikaalien käyttö viljelyssä köyhdyttää maaperää, saastuttaa vesistöjä ja vähentää luonnon monimuotoisuutta. Puuvillan tuotanto vaatii myös runsaasti vettä. Vedentarve yhden puuvillakilon tuotantoon vaihtelee 4 000 ja 29 000 litran välillä kasvupaikasta ja lajista riippuen. Runsas keinokastelu vähentää yleensä pohjavesien määrää jo ennestään kuivilla alueilla sekä lisää maaperän suolapitoisuutta. Puuvillaa voidaan kasvattaa myös pelkällä sadevedellä, jos sitä on riittävästi saatavilla.
Puuvillan viljely on painottunut kehitysmaihin ja maaseudulle, joten sen tuotantoon liittyy myös sosiaalisen vastuun näkökulmasta useita huomioitavia seikkoja. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan lapsi- ja pakkotyövoiman käyttöä on edelleen tunnistettu puuvillan tuotantoketjuissa esimerkiksi Uzbekistanissa, Turkmenistanissa ja Kiinassa. Pakko- ja lapsityövoiman käyttöön liittyvät ongelmat ovat tyypillisesti hyvin syvälle juurtuneita ja pitkiin tuotantoketjuihin piiloutuneita. Niiden seuranta vaatii puuvillaa käyttäviltä ja valmistavilta yrityksiltä pitkäjänteistä työtä läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja mahdollisten riskien tunnistamiseksi.
Tuo ei minusta kovin innostavalta kuulosta…
Ehkä vielä hetki mennään tuolla ajatusmallilla.
Vastuullisuusasiat tulee tulevaisuudessa olemaan todella merkittäviä vaateteollisuuden lisäksi monella muullakin teollisuuden haaralla mainittakoon vaikka esim teräs-, auto-, energiateollisuus, ja vaikka kuinka monella muullakin. Mistäkö tän voi päätellä, no moniko tekee bisnestä vielä naapurissa? Vastuullisuus on muutakin, kuin vain vihreiden juttuja ja tuossa naapurissa se näkyy nyt korostetusti. Kyllä mulla on tuttuja, ketkä ovat kiinostuneita siitä, missä tuote on tuotettu ja valmistettu. He myös maksavat kotimaisesta, tai Eurooppalaisesta tuotteesta mielellään extraa, mikä myös on näillä markkina-alueilla valmistettu.
15€ T-paitoja löytyy vaikka kuinka ja paljon, mut 1/3 ostaa varmaan niitä Stadiumin, tai Lidlin kympillä 3-paitaa settejä.
Mutta kun Spinnovan tuotteen käyttö yleistyy ja volyymit kasvaa, niin myös näiden tuotteiden hinta tulee alemmas. Ja eiköhän näitä ruveta mahdollisesti jopa tukemaan ja niitä muita vähän rankaisemaan…
Miksi peruskuluttaja olisi Spinnovan kannalta kiinnostava segmentti?
Elon Muskin omaisuuden huvettua mm. Twitter-sekoilujen takia, maailman rikkain mies on muotitalo LVMHn pääpomo Bernard Arnauld. Kyseinen yhtiö ei myy “peruskuluttajille” ja silti kasvaa kovaa, mikä osoittaa, että ylemmän keskiluokan kuluttajissa on varmasti aivan riittävästi ostovoimaa Spinnovan (ja kilpailijoiden) koko tuotannolle, ne kun ovat vielä pitkään kovin marginaalisia kokonaismarkkinasta. Tähän kun lisätään ns. tiedostavat kuluttajat ja ekologiset kuluttajat, Spinnovalle riittää hurjasti globaalia markkinaa, koska tämä vihertrendi tulee vain lisääntymään ilmastonmuutoksen ja ilmastonmuutostietoisuuden lisääntyessä.
Jos tämä väite on tilastotieteellinen fakta, tarkoittanee se sitä, että 10% peruskuluttajista (mitä he sitten lienevätkään) saadaan ostamaan spinnovan kuituja sisältävä paita. Kannattaa siis alkaa lapioimaan osaketta salkkuun nyt eikä vasta myöhemmin, kun tuo kymmenys on ostoksensa aloittanut ja ollaan 100x hinnoissa.
Tämä ei ole sijoitussuositus, sillä viitattu väittämä vaikuttaa perustuvan kirjoittajan mutuun.
Spinnovan IR:ään oltu yhteydessä. Lähinnä kannustettu lisäämään kommunikaatiota meneillä olevista hankkeista.
Hankkeista ei tietty voitu kertoa mitään uutta noin sähköpostin välityksellä enkä sitä suoraan jaksanut kyselläkään. Pyrin enemmän pyytämään jonkinlaista julkista ajallista ohjeistusta Woodspinin tehdasprojektille ja kyselemään kehräämöstä ja sen aikataulusta. Tehtaasta mainittiin sen verran, että pörssitiedotetta tulee, kun on jotain tiedotettavaa.
Kehräämöhankkeesta sen verran, että kuten täälläkin on pohdittu, ei kyseessä ole kaupalliseen tuotantoon tähtäävä tehdas, vaan tutkimusta ja tuotekehitystä tukeva laitos. Rieterin kanssa hommat etenee kuulemma hyvin, mutta tarkempaa aikataulua ei annettu. Tästäkin kerrotaan sitten kun on uutisia.
Spinnovalla vastattiin viesteihin nopeasti ja muutenkin mukavalla hengellä. Kannattaa olla sinnekin suoraan yhteydessä ihan matalallakin kynnyksellä. Meitä varten he siellä on. 
Woodspinin uusi päästötön tehdas kasvattaa kestävän puupohjaisen SPINNOVA® -kuidun tuotantoa Suomessa . Yhtiön ensimmäinen SPINNOVA®-kuitua valmistava kaupallinen laitos nostaa tuotannon 1000 tonniin vuodessa.
T&T Tilaajille
Ketjussa on ollut paljon puhetta kuidun käytettävyydestä. Nyt on just julkastu tähän liittyen kiinnostava yhteistyö. Ihan vakuuttavan näköinen ilmestys on saatu aikaan 20% spinnova kuidulla. Itse koen tämän uutisen varsin positiivisena signaalina. Kuidusta saa tehtyä muutakin kuin huppareita ja tuulipukuja.
Lainaus:
“Kauppalehden analyytikon Ari Rajalan mukaan tämänhetkisellä 6,08 euron osakekurssilla vuonna 2030 yhtiön tuloksen pitäisi käänteisen arvonmäärityksen perusteella olla 45 miljoonan euron tasolla, jotta nykyinen kurssitaso olisi perusteltu. Kymmenen prosentin tulosmarginaalilla liikevaihdon pitäisi siis silloin yltää 450 miljoonaan euroon.”
Ellei sosiaalisesti aleta katsomaan yleisesti kieroon henkilöä, joka ei osta sitä ekologista vaihtoehtoa. Uudet sukupolvet saattavat ajatella asioista aivan toisella tavalla, mitä nykyiset kulutuspäätöksiä tekevät sukupolvet.
Luin juuri mielenkiintoisen tekstin psykologiasta, missä käsiteltiin Amerikan vuoden 1956 tehtyä päätöstä rotuerottelun lopettamisesta. Ennen korkeimman oikeuden päätöstä, vain noin 35% valkoisista amerikkalaisista kannatti rotuerottelun lopettamista. Vain kaksi vuotta lakimuutoksen jälkeen rotrotuerottelun lopettamista kannatti jo yli noin 55%. Laki pakotti ihmiset käyttäytymään tietyllä tavalla, mikä taas vahvistaa käyttäytymistä ja sitä kautta se näkyy toimintana.
Jos lait alkavat entistä enemmän määrittämään tuotteiden ekologisuutta, niin se vahvistaa kuluttajia tekemään ekologisia valintoja myös omia ostopäätöksiään tehdessä. Itse en näe mitään muuta mahdollisuutta, kun katsotaan nykyisiä tavoitteita kansainvälisesti.
Toinen vaihtoehto olisi insentivointi kuten vaikkapa pullopanttijärjestelmässä. Mutta tämä asia on niin aluillaan, että edes subventoinnista ei ole juuri havaintoja… Planeetan kannalta ikävää, ettei vihreää siirtymää toteuteta jo täyttä häkää ja kaikin keinoin.
Pitääkö tuo otsikko ymmärtää niin, että Spinnovan kokonaistuotanto nousee tämän jälkeen 1000 tonniin vuodessa, vai onko tuon tehtaan tuotanto on 1000 tonnia vuodessa?
Aiemmista uutisista ymmärsin, että pilottilinja on ollut vuositasolla satoja tonneja, tarkemmin on todettu “Laitoksen maksimikapasiteetti on 100–400 tonnia vuodessa”.: Jyväskylässä valmistetaan pian ympäristöystävällistä tekstiilikuitua satoja tonneja vuodessa – Spinnovan pilottilaitos on nyt valmis | Keski-Suomi | Keskisuomalainen
Onko jossain mainittu minkä verran pilotti on tuottanut?
Tähän uuteen tehtaaseen Spinnova on sijoittanut tähän mennessä 14 miljoonaa euroa (sivu 38: https://spinnovagroup.com/wp-content/uploads/2023/04/Spinnova_Hallinnointi_Palkitseminen_Tilinpaatos_2022.pdf). Omistus taisi olla puolet, joten tehdasinvestointi on ollut 28 miljoonaa euroa. Jos oletetaan että uuden tehtaan kapasiteetti on tuhat tonnia, niin tuotettua tonnia kohden investointi vaikuttaa suurelle (28 000 €/t), en tosin osaa arvioida mitä se yleensä tämänkaltaisissa laitoksissa on. Skaalaamalla luvut liiketoiminnan tavoitteisiin 150000t/1000t*28M€ antaa viitteitä usean miljardin investointitarpeesta, huomattavasti enemmän kuin nykyisellään yrityksen kassassa on varoja.
Lisäksi ymmärsin uutisoinnista, että tämä tehdasrakennus ei kuulu investointiin (Jykia käynnistää Woodspinin tehdashankkeen Jyväskylän Eteläporttiin | Jykia Oy).
Nykyisessä korkoymäristössä suuren rahoituksen hankinta ja siihen liittyvät vuosikulut voivat olla ongelma.
Maailman tekstiilimarkkinassa on tilaa usealle investoinnille. Spinnovan katsauksessa puhutaan 150 miljoonan tonnin ylityksestä, josta tuo 150 000 tonnia on vain promille. (https://spinnovagroup.com/wp-content/uploads/2023/04/Spinnova_Vuosikatsaus-2022.pdf). 20% Spinnovakuituosuudella investointeihin tarvittaisiin useita satoja miljardeja.
Tekstiilikuitumarkkinan arvoksi todetaan samassa esityksessä tuolloin 245 miljardia euroa, joka tarkoittaisi hieman yli 1600 euroa tonnia kohden. Pelkät investointien poistot (koneet ja laitteet 25%) ovat vielä tässä nykyisessä kaupallisessa tehtaassa yli tuon tason (7000€/t).
Ylläolevassa siis koetin hahmottaa mittaluokkia ja tarpeita tulevaa silmälläpitäen. Vaikuttaisi, että kumppanuuksia tarvitaan investointien toteuttamiseen. Saatoin tosin ymmärtää aivan väärinkin.
"Operated by Woodspin – Spinnova and Suzano’s joint venture – the plant will produce 1,000 tonnes of sustainable, recyclable and fully biodegradable textile fibre from responsibly-grown wood each year. "
Kiitos Taystumpelo rakentavasta ansaintaan liittyvästä viestistä. Rakentavaa kritiikkiä tarvitaan, jotta hyvät asiat voidaan saada maaliin.
Tuo tekstiilikuitumarkkinan 1600 €/t laskemasi arvo vastannee käsitykseni mukaan aika tarkasti puuvillakuidun hintaa markkinoilla nyt. Ilmeisesti tekstiililumppua (puuvilla) voisi saada jollain 600 - 800 €/t. Spinnovahan on sanonut, että Spinnova-kuitu on kalliimpaa kuin neitseellinen puuvillakuitu eli olisikohan jossain 1800 - 2000 €/t Spinnovakuidun valmistuskustannukset vai katteella varustettu myyntihinta? Olisi mukavaa, jos Spinnovakuidun kate olisi 500 €/t, jolloin voisi investointeja kuolettaa. Tuosta lumpputekstiilistä voisi ilmeisesti tähän päästä helpommin. Ehkä heillä on skaalattavuus ja tuottavuus parantumassa huomattavasti tuon Jyväskylän tehtaan kokemusten pohjalta, jolloin myös sellukuidusta voisi paremmin tehdä rahaa.
Minusta oikean vihreän keksinnön pitää ilman tukia tai muita säännöksiä tai velvotteita pystyä kannattavaan liiketoimintaan itsenäisesti. Meitä köyhätaskuja on muitakin, joille hinta ratkaisee.
Tämä yhtiö on mielenkiintoinen ja näkymien ymmärtäminen helpottaa sijoituspäätöstä ainakin kohdallani.
Valmistuskustannuksista ainakin sellun hintataso vaikuttaa raaka-aineen hintaan:
Toisaalta, Spinnovan sijoittajapäivässä (s.14 https://spinnovagroup.com/wp-content/uploads/2022/06/Investor-Day-EN-PDF-62a82dec76d83.pdf) oli kuva jossa hupparille laskettiin 8 € kun puuvillainen oli 6.5 €. Esityksestä ei käynyt ilmi millä kuituosuudella laskelma oli tehty, mutta tähän asti käytetyt määrät ovat olleet ymmärtääkseni n. 20-25% kuituosuudella, jolloin kustannuseron kautta laskien (+1.5€) Spinnovakuidun osalta olisi karkeasti kaksinkertainen 1.5 € / 0.25 = 6 € tai 1.5 € / 0.2 = 7.5€ puuvillaan verrattuna antaen Spinnovakuidun hintatasoksi tällöin jotain hieman yli 3000€/t. Selvästi luksustasoa. Mielestäni juuri senkaltaista kuin pitääkin tavoitella. Pitäisikö tätä luksusnäkökulmaa sitten Spinnovan jo korostaa viestinnässään enemmän? En tiedä. Tähän verraten ainakin LVMH:n osake on kehittynyt aika suotuisasti viime vuosina.
Porasen jälkikasvu on vähentänyt reippaasti. Emmi noussut listoille. OP rahasto on myynyt ison potin.
Kiitos jälleen laskelmasta.
Olen varsin pitkän elämäni aikana oppinut, että laatu/hinta on se, josta halutaan maksaa. Tuplasti siis puuvillan hinta ja Spinnova on kertonut, että sellusta tehtynä laadullisesti (tarkoittaa ilmeisesti lujuus) huonompi. Minulle yhtälö ei siis toimi näillä tiedoilla, jos raaka-aineena on sellu (MFC), joka vielä tuotaisiin Brasiliasta Eurooppaan. Tuo kuljetus huonontaa ympäristöarvoja.
