Miksi ala on ollut perinteisesti hyvinkin syklinen ja mitkä syklisyyden aiheuttajat ovat lakanneet?
Mitä buffereita terästeollisuuteen on tullut viimeisten syklien jälkeen?
SSAB:lla ei huoltoliiketoimintaa, joka tasoittaisi alamäkiä, mikä osaltaan antaa nousukerrointa noususuhdanteessa, koska osa liiketoiminnasta on tasaisempaa.
Stora Enson tulos omalta osaltaan kertoo tuloskäänteen rajuudesta valmistavassa teollisuudessa.
Kumpu maksanut velat pois ja varmistanut osingonmaksukyvyn yli syklin aallonpohjan, myös johdon suulla luvannut säilyttää osinkotason. SSAB:llä on siihen myös hyvin varaa, en tiedä ovatko ottaneet kantaa asiaan, mutta joku 0.5€ osinko läpi syklien voisivat halutessaan maksaa. Kyse on vain johdon halusta vähentää osakkeen syklisyyttä, onko sitä vaiko ei. Sijoittajallehan on ihan sama onko mikä sykli ja onko masuunit välillä kiinni, jos tuottotaso säily nyt ja tulevaisuudessa suurella todennäköisyydellä kaikissa tilanteissa.
Näin itsekin ymmärrän tilanteen eli lähinnä muutos liittyy SSAB:n ja Outokummun velkaosuuteen, mutta onko itse markkinaan liittyvä syklisyys poistunut tai edes vähentynyt.
Kun se syklisyys toistaa itseään niin kyllä siihen liikkeenjohdon pitää pystyä varautumaan. Kaikki alihankintasopimukset neuvotella sellaisiksi että niissä on ketterä jarruttaa ja prosessit sellaisiksi että lomautukset yms onnistuu tarvittaessa nopeasti. Varmaan ihan siellä tuotannossakin on mietittävissä jotain kehityshankkeita jotka johtaisi siihen että helpompi / nopeampi jarruttaa ja estää tappiot.
Big dataa ja tekoälyä pitää yhdistää silleen että markkinoiden suunnasta on varmuudella paras näkemys omasta takaa. Hinnoittelumekanismit&sopimukset voisi yrittää neuvotella isoimpien asiakkaiden kanssa silleen että aina on joku baseload tilauksia vaikkei sitten niistä asiakkaista huippuhintaa saisikaan kun sykli on kuuma. Jne jne.
Nämä on siis kaikki tällaisia maallikon esimerkki-ideoita ja luotan siihen että SSAB:n johdossa on paljon minua parempi kyky arvioida mikä toimii ja mitä kannattaa selvittää. Ja osa on varmaan tehtykin.
Jos olisin HPJ ja TJ sanoisi mulle että matalasykli tulee ja mitään ei voida tehdä ja tappiot tulee olemaan hurjia ni alkaisin etsimään uutta toimitusjohtajaa.
Mitä tulee osingon maksuun niin SSAB:n politiikka sitä sanelee ja ovat pysyneet siinä aika tiukasti. Eli jos tulosta ei tule niin kaippa se osinkokin menisi nollaan. Kummussahan ovat muotoilleet asian toisin.
Tarkoitatko, että tappiovuosinakin jaettaisiin osinkoa vai keskimäärin tietyltä ajalta tuo 0,5€? Jos ensiksi mainittua niin rahaa kerrytettäisiin siis hyvinä vuosina kassaan mätänemään ihan sen takia, että voitaisiin maksaa joku lukkoon lyöty osinko huonoina vuosina.
SSAB:n taloudellisissa tavoitteissa lukee osingon kohdalla: “40% tilikauden tuloksesta verojen jälkeen”.
Vaikuttaako osingon maksaminen jotenkin yhtiön syklisyyteen? Tuskin se sijoittajia lämmittää jos yhtiö tekee tappiota, mutta maksaa näön vuoksi jotain pientä osinkoa aiempien vuosien tuloksista. En sijoittaisi ikäpäivänä sellaiseen osinkokikkailufirmaan.
Itse kyllä ostaisin mielelläni 0,5€ osinkoa suurella varmuudella hamaan tulevaisuuteen maksavaa firmaa 6eurolla, ihan sama onko syklinen tai ei. SSAB tuon pystyisi lupamaan halutessaan.
Minulle ratkaisee vain ja ainoastaan saamani tuotto sijoitukselle, ei se tekeekö firma tappiota vaiko ei.
Ja itse asiassa, SSAB on kerryttänyt nettokassaansa “mätänemään” noin 2 miljardia euroa, Nokia “mädättää” lähes 5 miljardia josta aikoo maksaa osinkoja tulevina vuosina.
Mielestäni se olisi ihan pölhöläisen touhua. SSAB sijoittaa lähiaikoina paljon vihreään siirtymään. Omaan tulevaisuuteen panostaminen on paljon tärkeämpää kuin rahojen lykkääminen väkisin takaisin sijoittajille.
Näilläkö ei ole mitään yhteyttä? Yleensä firman pitää kehittyä koko ajan ja tehdä sitä tulosta. Tämä näkyy kurssinousuna, joka on myös tuottoa sijoittajille. Jos SSAB tekee seuraavat viisi vuotta tappiota niin saamasi tuottokin tulee olemaan tasan 0€ miinus iso kurssilasku.
Tuossahan se ylempänä lukee ainakin pariin kertaan, että sitä on 11,7 miljardia kruunua eli noin 1 miljardi euroissa. Ja kyllä, ihan turhaan sitä jätettäisiin kassaan odottamaan jotain tappiovuosien osingonmaksua.
Kassa taitaa kruunun huonosta kurssista johtuen olla vain 950 miljoonaa Euroa. Ja kassa ei pidä missään nimessä säästellä jotain tulevien vuosien osinkoja varten mutta sen sijaan rahoitusasema pitää säilyttää hyvänä. Jos se sitten tarkoittaa Nokiamaista 4 MRD kassaa niin pakko kai siinä on uskoa talousjohtajaa että sellainen tarvitaan.
SSAB:llä on niin mittava investointisuunnitelma että tuossa pitää nuorallatanssia hyvin tarkkaan mitä rahoittaa lainalla ja mitä liiketoiminnan tuotoilla. Jos velkaantuminen johtaa merkittävästi korkeampiin rahoituskuluihin niin kyllä oma järki sanoo ettei kassaa kannata maksaa osinkoina ulos.
Äkkiseltään pitäisin SSAB:n politiikkaa varsin tervejärkisenä - jos tulosta tulee niin sitten ihan matemaatisella kaavalla siitä tietty osa osinkoina omistajille.
Saksa on kyllä niin Saksa. Miljarditolkulla valtiolle lisää lainaa ja eikun investoimaan maan teollisuuteen.
Vähän kyllä kadehdituttaa. Valtionvelan puolesta Saksalla on enemmän pelivaraa kuin Suomella.
Ja Suomi kun ottaa lisää valtionvelkaa niin… …se kylvää sen minne sattuu eikä ainakaan investointeihin 
Tämä on kyllä hyvä esimerkki siitä miten protektionismi nostaa päätään. EU sanoi jo taannoin saksalaisillekin että “mitenkäs se velkakuri…?” Ja Saksa sanoi EU:lle mihin voi velkakurinsa työntää.
Kun valtiolla on ollut velkakuri kunnossa hyvinä aikoina ja “investoinnit” eivät ole vappusatasia, voi tällaista tehdä. Saksa on matalan valtionvelan ja keskeisen sijaintinsa vuoksi hyvässä asemassa tehdä juuri nyt isoja vihreän siirtymän investointeja.
Toisaalta heillä on siihen kyllä tavallista isompi tarvekin, kun menivät hölmöyksissään sulkemaan ydinvoimalat ja rakentamaan energiahuollon Venäjän varaan.
OP nostaa SSAB:n suosituksen lisää-tasolle (aik. vähennä) ja tarkistaa tavoitehinnan 70,00 Ruotsin kruunuun/5,90 euroon (aik. 67,50 kruunua/5,85 euroa)
Varmaan tyhmä kysymys, mutta hyötyykö ssab mitään kun maat uusivat puolustus kalustoa?
Eikö näihin kuitenkin käytetä terästä 
Typerä kysymys, mutta kysytään kuitenkin.
SSAB on maailman johtava suojausterästen valmistaja, joten oletettavaa on, että hyötyy. Armox on brändinä vahva.
Varmasti teräsfirma hyötyy, kun puolustusta uusitaan, mutta mielestäni tärkeämpi kysymys on kuinka paljon rakentamisen taantumisesta tulee haittaa? En usko, että Armox kattaa kysynnän menetystä rakentamispuolella.
Joo näin se varmaankin on 
onko toi armox kuinka suuri toimija? Mietin vaan ruotsia ja mahdollista NATO jäsenyyttä et vaikuttaako mitenkään mihinkään?
Tyhmiä kysymyksiä, mut näin viisastuu kun tarpeeks kyselee
Tuotettuja tonneja vähemmän, mutta jokaisesta tonnista moninkertaisesti rahaa. Rakennusteräkset ovat myyntihinnaltaan paljon halvempia kuin tuo Armox.
Eli siis pienemmillä tuotantokuluilla saadaan enemmän rahaa
"TERÄSYHTIÖ SSAB Europe aloittaa muutosneuvottelut Raahessa. Neuvottelut käynnistetään pitkittyneesti heikentyneen kysynnän takia.
Yhtiö tavoittelee vähintään 10 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä kiinteisiin kustannuksiin. Neuvotteluiden piirissä on noin 2 400 henkilöä. Neuvottelut voivat johtaa henkilöstövähennyksiin, yhtiö kertoo tiedotteessaan."
Muutaman päivän ollut kurssi kivassa nousussa, tässäkö syy?
Kuumavalssatun teräksen hinta kääntynyt syyskuun aikana nousuun. Halpaa on vielä, mutta pohjat näyttää jääneen taakse
Tässä on Jorma Erkkilän tekemä juttu SSAB:sta, jossa on lainattu Handelsbankenin analyytikon Christian Kopferin ajatuksia.
”Ensi vuoden tulosennusteemme on 30 prosenttia Bloombergin kokoamaa konsensusennustetta korkeampi. Pidämme SSAB:tä laadukkaampana yhtiönä kuin sijoittajat ymmärtävät. Vaikka Euroopan bisnes tulee todennäköisesti pysymään erittäin suhdanneherkkänä, näemme rakenteellista tuloksen paranemista Amerikassa”, Kopfer toteaa.
Handelsbankenin antaa SSAB:n osakkeille kolmen kuukauden ajanjaksolla edelleen ostosuosituksen. Kolmen vuoden tavoitehinta osakkeelle on 130 kruunua, mikä vastaa 11 euroa. Helsingin pörssissä yhtiö noteerataan tällä hetkellä vajaaseen 5,3 euron kurssiin.