Pidättekö kuinka todennäköisenä, että nykyinen johto pyrkii eroon tavarataloista vai onko strategia jollain ilveellä elvyttää, että ne tekemään tulosta? Toimitusjohtajan valinnasta tulee vain sellainen olo, että Lindex edellä mentäisiin tulevaisuudessa.
Lindexin arvostus on aika pahasti Stockan panttivankina nyt.
Eli päivitetty rapsa ulkona, siinä osien summa / arvonmääritystä on hienosti avattu.
Inderes: 2,35 (Lisää) → 2,40 & Lisää
Omistajan omistuksen arvolle tavaratalot on varsinainen taakka, sillä raportissa arvioidaan että 0-hintaisella lahjoituksella osake olisikin yli 4 euron arvoinen Raulin Lindex-tuloskunnon arvioilla ja P/E 12 -kertoimella (ei siis tarvitse venyttää H&M/Inditexin tasoihin (P/E=20)
Pitelenkin peukkuja että yrityssaneeraus saadaan loppuun, ja että teollinen ostaja tutustuttuaan toteaa että heidän omistuksessaan (synergiat / mittakaavaedut; hankinnnat; hallinto; IT; jne) retail on saatavissa nollahinta-arvoiseksi.
Toki yhtä lailla tai enemmänkin toivon että retail kykenee itsenäisestikin nollatulosta parempaan, ei se liiketaloudessa hääppöinen suoritus ole. Ei vaan tunnu onnistuvan kaikesta tekemisestä huolimatta. Ehkä P&C osaaminen aikanaan valuu retailin suorittamiseen ja tuo bisneskunnon.
Tuotto-odotus on kohtuullisen hyvä, kun huomioidaan mahdolliset rakennejärjestelyt keskipitkällä aikavälillä
Vuokraveloilla ja kassalla oikaistuna arvioimme Stockmannin 2023-24 P/E luvun olevan 8-9x ja EV/EBIT:n noin 6x.
Pelkästään yhtiön tulosta ja kassavirran luontikykyä ajatellen nämä ovat mielestämme hyväksyttävien
arvostuskertoimien alalaidassa. Yhtiötä arvioidessa tulee kuitenkin huomioida myös mahdolliset rakennejärjestelyt jota voi hahmotella osien summan arvon kautta, jonka arvioimme olevan 3,5-4 euroa. Emme näe tämän piilevän arvon realisoituvan lähitulevaisuudessa, mutta 2-5 vuoden päähän katsottaessa näemme sen mahdollisena.
Pidemmällä aikavälillä emme odota merkittävää tuloskasvua ja pääoman tuotto jää ennusteillamme
tuottovaatimuksemme tuntumaan, joka korostaa rakennejärjestelyjen tarvetta ja niiden roolia osakkeen tuottoodotuksessa.
Onko saneeraus minkälainen ongelma retailin myynnille vai odotellaanko tässä käytännössä saneerauksen loppua ensin jolloin alkaa tapahtua?
Itselläni on vähän hankala hahmottaa tulevien tapahtumien aikajanaa, mutta omistaja-arvon kannalta on kuitenkin selvää, että retailille tapahtuu se kuuluisa “jotain”.
En osaa arvioida Stockmannin johdon pyrkimyksiä muuten kuin siltä osin, että aivan varmasti yrittävät kaikkensa saadakseen tavaratalot tekemään tulosta. On nimittäin paljon helpompi myydä voittoa tuottavat tavaratalot kuin tappiota tuottavat tavaratalot. Ja pitäessäkin on parempi tuottaa voittoa.
Isompi kysymys on, että millainen tulevaisuus tavarataloilla ylipäätään on. Nettikaupan voittokulkua on ennustettu jo ainakin 10 vuotta, ja onhan se kyllä ollut voittoisaa. Tällä on seurauksia myös kaupan alan ulkopuolelle mm. kiinteistöbusinekseen ja logistiikkaan.
Että kun osaisi ennustaa tulevaisuutta, niin olisi helpompi tehdä rahaa sijoituksilla…
Mitään isoa ei tapahdu ennen saneerauksen päätöstä.
Saneerauksen päätöstä voi alkaa odottamaan aikaisintaan tämän vuoden lopulla. Oma arvioni, toki riippuu vahvasti parista käräjäoikeuden päätöksestä ja niiden aikataulusta.
Taustaoletukset muuttuvat, laskut muuttuvat, sijoittajat muuttuvat, toimitusjohtajat muuttuvat, analyytikot muuttuvat, mutta tuo 4€ - 5€ potentiaalinen haarukka Stockmannin kurssille on ja pysyy 
Yritin pyöritellä lukuja jotta saisi jotain arvausta Lindexin arvosta ilman retailia.
EV on luokkaa 520me ja EBIT on se ~90M, tästä saadaan nopeasti sellainen 5.5 kertoimeksi, tätä voi verrata HenkkaMaukan vastaavaan kertoimeen 17 (FY24e, Raulin viimeisin rapsa) ja sitä kautta saada helposti 6€ hintoja osakkeelle.
Vastaavasti PE on HM:llä 20 (FY24e) joka antaisi taas 0.35€ EPSillä Lindexille 7€ kurssin.
Vastaavasti jos taas uskoon esim. The Peltihallin tuomaan kasvuun ja kustannustehokkuuteen niin alhaisen inflaation tilanteessa ei ole varsinaisesti mitään syytä miksei EPS voisi olla 0,5€, siitä taas sitten kertoimilla voidaan hakea 7.5€-10€ lukuja - jos käytetään HM:ää verrokkina.
Summasummarum, kun saneeraus on ohi ja KUN rakennejärjestelyt on tehty niin nykyisistä tasoista puhutaan helposta kurssin tuplauksesta mutta 2-3v säteellä voidaan puhua triplauksestakin - tai enemmän.
Mutta katsotaan miten homma etenee, kunhan lomat on lusittu ajattelin tehdä taas soittokierroksen oikeuslaitokselle ja katsoa missä mennään saneerauksen suhteen.
Muuten kusisin jo sammakon hunajaa, mutta ainoa mikä mietityttää hieman on Coeuksen rahaston aiemmat myynnit. Veikkaisin (ihan puhdasta spekulaatiota siis), että jonkinlaista vahvaa signaalia on jotain kautta tullut sille, ettei Stockassa nähtäisi rakennejärjestelyjä vielä ainakaan useampaan vuoteen. Muuten en ainakaan keksi mitään yhtä isoa syytä, miksi Coues päätti Stockasta yhtäkkiä luopua. Luultavasti syitä on ollut kuitenkin ainakin muutama?
Toivottavasti @Arimatti_Alhanko ja kumppanit tulevat tätä myyntiään vielä joskus valottamaan jotain kautta, niin ei tarvitse täällä arvailla.
Strategiasta on paha sanoa, kun se ei ole firmalla itsellekään kasassa. Mutta arvaisin, että ei Susannenkaan johdolla tavoite ole tavarataloista luopua mahdollisimman pian nolla-arvolla, vaikka se paperilla näyttäisi osakkeelle hyvältä. Eli varmasti yritetään myös operatiivista parannusta, vaikka myynti olisi mahdollinen. Toimarivaihdos tosiaan viittaa siihen, että jos tässä jonkun osan myynnillä spekuloidaan niin pikemminkin tavaratalojen kuin Lindexin.
Ei se teknisesti ole ongelma eli saneeraus ei estä myyntiä (sillä velkojat ei varmaankaan vastusta tappiopesän myymistä). Yhtiö viittaa kuitenkin strategiatyössään saneerauksen jälkeiseen aikaan, joten luultavaa on, että tuota kuitenkin odotetaan ennen isompia liikkeitä ja toki se helpottaa asioita.
Q1 aikana tehdyt myynnit? Sijoittajakirjeestä jäi se kuva, että oli vain “poikamaista höntyilyä” ja ostettiin jo vähän takaisinkin.
Tuo kirje on muuten hyvä, mutta historiaa.Näkemykset Lindexistä edelleen päteviä.Mutta kuten täällä on käsitelty.Coeus myi kaikki omistuksensa Stokkassa kesäkuussa.Eli hävisi listoilta.
TILAAJILLE Lainaus Kauppalehti otsikkotaso.
Näillä kaupan alan osakkeilla arvostus on painettu alas – Yksi sektorin pörssiyhtiöistä karkasi omille teilleen
Matalassa päässä sekä tuloskasvuennusteen että p/e-lukujen perusteella ovat toimistotavaroita myyvä Wulff, tavarataloyhtiö Stockmann ja tukku- ja vähittäiskauppakonserni Kesko. Wulffin tuloskasvun odotetaan pysähtyvän, kun taas Keskon ja Stockmannin tulosten nähdään kääntyvän alamäkeen – Stockmannin tuloksen odotetaan pienentyvän 13 prosentilla seuraavan kolmen vuoden aikana Lainaus jutusta.
Kommenttini.Taulukko kauppojen vertailuun on mielenkiintoinen.Kuten teksti kertoo Stokkan tasot matalat.Etenkin historialliseen tasoon nähden.
Coeus vaihtaa omistuksiaan kuin sukkia. Paha tuosta on mennä mitään pidemmän aikavälin johtopäätöksiä tekemään.
Pieni päivitys IFRS 16- kuvioihin (tällä kertaa toivottavasti asioita helpottava tieto) 
Mulla oli seurannan aloitus laajassa tämmöinen kommentti:
Stocka julkaisi nyt Q2-raportin yhteydessä lukuja, joiden pohjalta voidaan laskea (CFOn avulla), että itse asiassa tällä hetkellä vuokrien vaikutus tuloslaskelmaan ja kassavirtaan on aika lailla sama. Eli jostain syystä sale-and-leasebackin kirjanpitoerikoisuudet ei johtaneetkaan semmoiseen tulokseen jota kuvittelin ja jollaisen kuvan yhtiöltäkin viime syksynä sain. Tämä kuitenkin vähän yksinkertaistaa näitä IFRS 16 oikaisuja.
Samoja lukuja katsomalla voi myös huomata, että itse asiassa IFRS 16 poistoja on ollut vähän odotuksiamme vähemmän ja IFRS 16-eriä rahoituskuluissa odotuksiamme enemmän. Pienemmät poistothan luonnollisesti parantaa liikevoittoa. Stockmann-divisioona (jota nämä IFRS-koukerot enemmän koskee) teki kuitenkin odotettua ja vertailukautta hieman heikomman liikevoiton H123, joten itse asiassa rahoituskuluista löytyvä vuokrakomponentti huomioiden sen divisioonan tulos jäi vielä hieman enemmän ja on siis tuhdisti miinukselle, kuten aiemmin kerrottu.
Nämä on toki huomioitu tuoreimmassa analyysissä, eikä tuo isoon kuvaan muutosta. Lähinnä yksityiskohdista kiinnostuneille tiedoksi pieni päivitys aiempiin tietoihin nähden.
Susannen johdolla Stocka vetänyt aika aggressiivista alekampanjaa. En muista että Jarin aikana tällaista 60 + 20 % hulluttelua olisi nähty. Itsellekin tarttui mukaan Gantia kun kerran halvalla sai.
Susanne oli ennen NetOnNet -krääsäkaupan johtaja eli ehkä hän tietää että joskus tavara vaan on saatava liikkeelle ja uutta putkeen. Katteille tämä ei tietysti tee hyvää, mutta toisaalta asiakkaiden ja myös kanta-asiakkaiden määrä lisääntyy. Ja itse inhoan Stockan osakkaana sitä kun jengi selaa puhelinta kauppakeskuksessa josko tämän saisi muualta halvemmalla. En siksi etten ymmärrä tätä toimintaa, vaan siksi että näin se kuluttaja toimii ja joku muu käärii hillot.
Kyllä tää on tällähetkellä ihan yleinen ongelma kun ostovoima on kärsiny, niin kauppojen varastot täyttynyt ja niistä pitää päästä eroon. Joten ei jää muita vaihtoehtoja kuin alennusmyynnit ja suuret sellaiset. Vaikka 60% + 20% kuulostaa paljolta, mutta se on lopulta ”vain” 68% alennus.
Ja kyllä noita alennusmyyntejä on stokkalla ollut aikasemminkin, kun edellisen sesongin tuotteet -50-60% halvemmalla. Aikasemmin on vaa ne riittänyt, niin ei oo tarvinu laittaa lisäalennusta. Eli sanoisin, että enempi olosuhdekysymys kuin uuden toimarin toimintaa.
Moikka. Tuolla toisessa ketjussa tulikin jo esille että ikävä kyllä rahasto on päättänyt lopettaa toimintansa. Täten rahaston Stockmann myynnit liittyvät tähän päätökseen. Todella ikävä juttu ja todella pettynyt olo 
Mitä tulee itse Stockmanniin sijoituskohteena, itsellä on edelleen vahva usko yritykseen hyvänä sijoituskohteena. Etenkin Lindexin tekeminen haastavassa makroympäristössä on ollut erittäin vakuuttavaa. Gross margin 66.8% ja lähes korkein taso koskaan (pois lukien Q2 2021 jolloin marginaali oli 67.1%). Aivan mieletön suoritus ottaen huomioon että marginaalin piti vasta kunnolla palautua H2 2023 alkaen. Hennes on myös puhunut paremmista marginaaleista vasta myöhemmin. Hats off!
Tavarataloliiketoiminta on toki edelleen ollut vaisua. Mutta mikäli Stocka divisioona joku päivä pääsisi jonkun toisen yrityksen alle, olisi omasta mielestäni synergiaedut ilmeiset. Jos tämä toinen peluri tekisi vastaavaa liiketoimintaa ja olisi paljon Stockan kokoluokkaa isompi, Stocka saisi luultavasti neuvoteltua ostopuolella paljon paremmat ehdot. Lisäksi admin kuluja saisi karsittua. Markkinointibudjetti on myös aika kookas esimerkiksi suhteessa P&C:hen.
Uskon myös edelleen että pelihalli ei tule pysymään Stockan omassa taseessa mikä tulee vapauttamaan mukavasti pääomaa.
Kaupan alan asiantuntija Arhi Kivilahti on kirjoittanut kuukausi sitten ihan mielenkiintoisen artikkelin tavaratalojen murroksesta.
Jutusta löytyy ihan mielenkiintoinen kuvaaja.
Tässä muutamia nostoja.
Viime aikoina menestyneet ovat keskittyneet erilaisiin asiakasryhmiin
"Halpatavaratalot olivat yksi ”Innovator’s Dilemma” -kirjan esimerkeistä. Ne tulivat markkinaan myymälöillä jotka olivat pelkistetympiä kuin perinteiset tavaratalot, myivät tuotteita, jotka olivat huonompilaatuisia ja palvelivat matalatuloisempia asiakkaita.
Näistä syistä perinteiset tavaratalot eivät kiinnittäneet huomiota halpatavarataloihin, vaan keskittyivät parhaisiin asiakkaisiinsa. Halpa hinta kuitenkin puhutteli tiettyä asiakasryhmää. Kehittyessään halpatavaratalot paransivat laatuaan houkutellen yhä suurempaa asiakaskuntaa, usein yhä halvemmilla hinnoilla. Osa halpatavarataloista myös alkoi myydä yhä laadukkaampia tuotteita. Pikku hiljaa ne ottivat yhä suuremman osan perinteisten tavaratalojen markkinasta."
Harmi, kun Prisman kehitys ei ole kuvaajassa sillä hän kirjoittaa näin.
“Todellisuudessa Tokmannin ja Prisman kaltaiset kauppaketjut ovat nousseet maamme suurimpien käyttötavarakaupan ketjujen joukkoon. Kun asiakas ostaa kodin tarvikkeita Tokmannilta tai perusvaatteita Prismasta, on se usein pois tavaratalon myynnistä. Etenkin Prisma on vahvasti läsnä suurissa kaupungeissa. Tavaratalojen perinteiset asiakasryhmät, kuten keskiluokkaiset perheet, ovat myös Prismalle tärkeitä ruokakaupan asiakkaita.”
Tulevaisuuttakin pohditaan:
“Verkkokauppa voisi kuitenkin olla myös iso mahdollisuus laajentaa asiakaskuntaa niin uusiin asiakasryhmiin kuin myös uusille alueille. Tavaratalokaupassa edelläkävijät, kuten John Lewis Englannissa, ovat rakentaneet verkkokaupasta merkittävän osan (50+%) liiketoimintaa. Samaan aikaan Suomessa verkkokaupan hyödyntäminen on ollut vähäisempää. Tässä olisi iso hyödyntämätön myyntipotentiaali.”
Stockmann ja Lindex on viime aikoina pyrkinyt kasvattamaan jäsenasiakkaidensa määrää. Tämän yhdessä valmistuvan modernin peltihallin kanssa voisi ajatella edistävän verkkokaupan kehittämistä.
Lankeaako Stockmann tähän kategoriaan?
"Maailmalla on paljon esimerkkejä tavarataloista, jotka eivät ole kyenneet palaamaan entisaikojen loistoonsa. Erikoiskaupan suuret valikoimat pitänevät huolen siitä, että tavaratalot eivät kykene enää tarjoamaan ”kaikkea saman katon alta” -strategiaansa. Tämä on johtanut siihen, että moni tavaratalo-yhtiö on keskittynyt entistä enemmän muotikauppaan ja kosmetiikkaan, ja usein verraten hienoilla brändeillä. Nämä tavaratalot ovat jättäneet taakseen keskiluokkaisen asiakasluokan ostovoiman ja keskittäneet voimansa keskustojen turisteihin sekä vauraampiin asiakkaisiin.
Tässä mallissa palvelun ja kokemuksellisuuden merkitys korostuu hinnan jäädessä sivuun. Mitä enemmän tavaratalot satsaavat vauraampiin asiakkaisiin, sitä pienemmiksi käyvät myös heidän kohdeasiakasryhmänsä. Lisäksi kokemuksellisessa päässä tavaratalot ovat saaneet uuden kilpailijan brändien omista myymälöistä. Niken ja Applen johdolla suuret brändit ovat rakentaneet entistä hienompia ja kokemuksellisempia myymälöitä.
Jotkut tavarataloketjut ovat pitäneet kiinni keskiluokkaisemmista asiakkaistaan. Näillä ketjuilla usein kategorioiden kirjo on hieman laveampi. Monella ruoka on myös tärkeässä roolissa."
Lainaus PTY tiedote
Tavaratalo- ja hypermarketketjujen liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 7,6 %
Liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 2023 pukeutumisen tuoteryhmässä yhteensä 8,3 % vuoden 2022 tammi-kesäkuusta. Samaan aikaan kodin ja vapaa-ajan tuoteryhmän liikevaihto kasvoi 1,1 %. Käyttötavara yhteensä -tuoteryhmän liikevaihto kasvoi 2,7 %. Elintarvikkeiden tuoteryhmässä liikevaihto kasvoi yhteensä 9,7 % vuoden 2022 tammi-kesäkuusta
Lainaus Stokka Q2.
Stockmann-divisioonan liikevaihto kasvoi 3,2 % ja oli 147,8 miljoonaa
euroa (143,1).
Stokkan prosentit taisivat jäädä hieman jälkeen muiden kehityksestä
Olihan se karmea kvartaali enkä ihan osta hullujen päivien ajoitusta selityksenä.
Aiemmassa jutussa Stockan verkkokauppa on siitä potentiaalinen, että sieltä saa kaiken hugobossista kahvikoneisiin kanta-asiakasohjelman piirissä. Lisäksi verkkokauppa-alusta on onnistunut. Harmi vaan, että Stockan kanta-asiakasohjelma on aika heikko pl. kilpailukykyiset alennukset aika-ajoin. En koe platinajäsenenä olevani missään eksklusiivisessa porukassa (lukekaa ne edut jos ette usko).
