Alla on Salkunrakentajan Jorma Erkkilän artikkeli Stockmannista, jutussa on linkki sijoituskirjailija Mika Hyttisen videoon, jossa hän kertoo näkemyksistään Stockasta. Hänen tavoitehintansa tälle käänneyhtiölle on kolme euroa. 
“Sijoituskirjailija Mika Hyttinen pohtii Stockmannin tilannetta lyhyesti yllä olevalla videolla. Hyttisen mielestä Stockmannin markkina-arvo on ”epäilyttävän alhainen suhteessa faktoihin.”
Stockmannin velkataakasta. Stockmannilla OLI saneerausvelkoja maksettavana 31.3.2022 365,4 Me, jonka konserni maksoi kokonaan pois viime kuussa. Tuon lisäksi Stockmannilla on korollista lyhytaikaista velkaa 76 Me ja kassaa 156 (130+391-365,4) Me. Stockmannilla ei ole siis nettona yhtään korollista lyhytaikaista velkaa, joten velkataakka alkaa olla jo aika kevyt.
Pitkäaikaista “velkaa” oli 31.3.2022 yhteensä 423 Me, josta 300 Me oli Lindexin ja retailin vuokravastuita eli käytännössä ei oikeaa velkaa rahoituslaitokselle. Tää IFRS-16 sekoittaa monien päät kun vuokravastuut käsitellään velkana. Stockmannin kohdalla EV/EBIT -luku on tämän vuoksi muuten ihan onneton. Tän Q1 jälkeenhän “velkataakka” tulee kasvamaan huimasti, kun IFRS-16 mukaisesti Helsingin tavaratalon 20v vuokravastuut tulevat näkymään pitkäaikaisessa velassa. Älkää säikähtäkö.
2021 konsernin EBIT OIKAISTUNA kertaeristä yht. 68,3 Me.
2022 Q1 yhtiö on viime vuoden lukuja operatiivisesti jotain +17 Me edellä.
= Yhtiö kykenee erittäin todennäköisesti tekemään tänä vuonna (oikaistuna tavaratalomyynneistä) 70-100 Me EBIT:n.
→ Verot noin 20 %
→ Rahoituskulut jäävät aika pieniksi koska korollista velkaa ei enää saneerauksen jälkeen juuri ole. Tästä tulee vähennyksiä todennäköisesti jotain 5-20 Me välillä.
= Nettotulosta osakkeenomistajille 40-80 Me (EPS noin 0,26 - 0,52.
Bear-skenaario: EPS 0,25e ja P/E 8,4x
Base-skenaario: EPS 0,4 ja P/E 5,3x
Bull-skenaario: EPS 0,52 ja P/E 4x
Ja huom! Tämä ei ole mikään kertaluontoinen vuosi, vaan erittäin todennäköisesti tämän vuoden tulos tulee säilymään! Toki veroja joutuu taas pian maksamaan kun yhtiö alkaa tekemään voitollista tulosta säännöllisesti. Yhtiö teki ennätyskovan operatiivisen tuloksen Q1 tässä makroympäristössä. Yhtiön operatiivinen toiminta on kiistatta kehittynyt parempaan suuntaan jo pitkään. Itseasiassa käänne alkoi jo ennen koronaa, mutta korona meinasi tuhota kaiken. Tässä liiketoiminnan kehittymisestä:
Ja saneerausveloista ulos päästyään, yhtiö pystyy vihdoin investoimaan myös fiksusti kruununjalokiveen, eli Lindexiin! Yhtiön toimarihan valitteli mediallekin, kun Lindex ei saa kunnolla rahoitusta koska Stockkan saneeraus.
Mitä missaan? @SijoitusSeppo on ainakin kovasti ja ansiokkaasti karhuillut, joten sitä kaivataan jälleen.
EDIT: Verokohta poistettu, kyllä tässä veroja joudutaan makselemaan heti.
MM-kisat starttaa Tampereella. Perjantaina 13.5. tippuu kiekko ensimmäisen kerran jäähän ja pelataan 29.5. asti.
Tuomiokirkon katu onkin sitten kaupungin virallinen Kisakatu, joka menee Stockmannin välistä. Kadulle rakennetaan kaikenlaista tapahtumaa kävijöille.
Nokia Areenan vaikutukset Stockmannin sijainnin keskeisyyden elpymiseen ratikkatyömaan jälkeiselle ajalle ja kävijämääriin tuskin loppuu tähän. 
Mistä se on huomattu? Ei se ainakaan Stockmannin tuloksessa ole näkynyt kuten tämä kuva sen todistaa.
Helsingin kaupunki on tänä keväänä herännyt eroon ihan eritavalla verrattuna kahteen edelliseen vuoteen ja uskon että tämä on tilanne myös muissakin kaupungeissa jossa Stockmann operoi, mitä tulee LVHM:n raporttiin niin ei Stockmann myy juurikaan ns. oikeita luksusbrändejä, hieman alemman hintaluokan brändejä myyntiportfoliosta sitten löytyykin Ralph Laurenin, Bossin ja Armanin muodossa ja siellä kehitys on ollut päinvastainen.
Ralph Lauren
@Laatumies Konsernin liikevaihdosta Lindexin osuus oli 607 Me ja retailin 291,6 Me. Mikäli sun argumentti pitää paikkaansa, niin se koskee retailia, ei Lindexiä. Lindexin lastenvaatteet tai naisten alusvaatteet eivät ole tuohon määrittelemääsi alueeseen sopivia. LVMH:n trendit ei ole mitenkään verrattavissa Lindexiin. Retailin liikevaihto taas ei ole kummoisesti kehittynyt viimeisten vuosien aikana, joten en näe kyllä tällä sinällään hyvällä huomautuksella kovinkaan relevanttia merkitystä sijoitustarinan kannalta. Tuloksen kehityksestäkin valtaosa on tullut toiminnan tehostamisen kautta, ei myynnin kovalla kasvulla.
Ja sitten kun ottaa tämän @TJT tuoman pointin huomioon, niin ei tässä retailiakaan kyllä mitenkään “selväksi hyötyjäksi” saa koronasta.
Merkkivaatteiden ostaminen varmasti romahtaa, mutta kyllä perusvaatteille on vieläkin kysyntää. Lindexillä taitaa olla enemmän tuota halvempaa kamaa?
Q1:llä joutui maksamaan yllättävän paljon veroja, tässä kannattaa huomioida että verovähennysoikeus vanhoista tappioista koskee vain Suomea. Lindex taitaa näyttää kaikki tulokset Ruotsin puolella, eikö?
Mitä tekemistä tällä on yhtään minkään kanssa?
Stockmannin PE on viime vuoden oikaistulla tuloksella ~7 ja Harvialla PE kävi yli kolmessakmypissä, OP:n tämän vuoden ennusteilla PE 5 ja nekin on enemmän kuin mahdollista ylittää.
Harvia vertauksen voisi edes yrittää ymmärtää jotain pitkospuita pitkin ymmärtää jos siellä olisi tulos tai liikevaihto romahtanut, molemmissa kyseinen firma teki Q1 ennätystuloksen ettei sekään nyt tähän anna oikein vipuvartta vaikka ennätystason kannattavuus hieman laskikin.
Millä tavalla Stockmannin tavaratalot hyötyivät koronapandemiasta kun ei sitä mikään liiketoiminnan luku tue?
Voikohsn saneeraus vaikuttaa tähän verovelvollisuuteen? Mutjoo enpäs hoksannutkaan, että Lindexin verot eivät välttämättä mene niin yksinkertaisesti.
Hei, ehdottomasti tervetuloa karhuilemaan. Karhuilu on yksintärkeimpiä osia osakekeskustelua. Ilman asiapitoista karhuilua ja opposition ääntä osakekeskustelu ei vain ole uskottavaa ja kuulostaa kaikkien korvaan oman osakkeen hypettämiseltä.
Ehdottomasti. Antakaa kaikkien karhujen painia! 
Tämä antaa myös erinomaisen mahdollisuuden minun vastata sinulle.
Stockmannin yksi suurimmista ongelmista on, että se on turhan vahvasti profiloitunut Helsingin Manskun tavaratalon brändiin, herr Stockmannin 1800-luvulla tarjoamaan luksukseen sen ajan ihmisille ja siihen, että sen tulosvetoisuus löytyy tänä päivänä hieman korostuneesti muualta kuin sen tavarataloista, meinaan Lindexistä.
Olet oikeassa siinä, että jos luksus brändien myynti sakkaa taantuman kolkuteltua ovelle Stockmannin tavaratalojen liikevaihto laskee. Stockmannilla on niihin liittyviä menojakin katettavana ja silloin tehtäisiin miinusta. 
On hyvä ottaa huomioon, että vaikka tavaratalossa ei ole seiniä osastojen välillä, Stockmann vuokraa myös tiloja brändeille, eikä näin tulos ole täysin riippuvainen itse tuotteiden myynti määristä vaan, miten saadaan houkuteltua vuokralaisia mukaan ja mihin hintaan.
Hyvin on tullut myös ketjussa esille, että Stockmannin tuloksesta suurimman tuloksen tekee Lindex, jonka päätuotteet ovat alusvaatteet ja päiväkoti-ikäisten lasten vaatteet. Muutakin toki löytyy. Varsinkin alusvaatteet ovat tuotteita, joita ei rynnätä ostamaan kirpparilta heti ensimmäisenä rahojen loputtua. Tuotteet ovat myös kohtuu hintaisia. Lasten vaatteitakin on vain pakko ostaa. Tietyn iän jälkeen vaatteet ehtivät menemään käytössä rikki ja uudelleen käytettävyys vähenee, jolloin niitä ei löydy samanlaisia määriä kirpparilta kuin New Born koossa.
Itse olen keskimääräistä pihimpi lasten vaatteiden suhteen, mutta oma kokemukseni on, mitä vähemmän vanhemmilla on varaa antaa lapsilleen, sitä enemmän he heille haluavat antaa ja varmistaa, ettei heiltä puutu mitään. Se on sellaista rakkautta ja kiintymystä, joka pitää vain kokea.
LVMH on todella mielenkiintoinen firma. Se onkin ostellut kaikenlaisia suuria ja pieniä luksusbrändejä. Luulet olevasi uniikki, mutta todellisuudessa ostat vain juuri sinulle suunnattua LVMH:n tuotetta, kun haluat palkita itseäsi sillä pienellä palalla luksusta.
Vaikka uskon todellakin, että taantuma varmasti vaikuttaisi kertaostosten määrään sekä tavarataloissa että Lindexissä. (Kyllä taantumaa itsekin jännittän ja povaan sitä vuoden päähän ellei kohta jokin makrotekijä rauhotu) Näkisin kuitenkin, että Stockmannin tulos konsernina ei ole liikaa taantumasta riippuvainen. Se on erityisesti kivijalkamyymälöistä koostuva konserni, joka vuokraa yhä tavaratalo liiketilojaan ja on hoksannut hetki sitten, miten kaupitella vaatteita myös netissä. Juuri korkojen nousun aattonakin se on päässyt finanssikriisin aattona syntyneestä tulosta kampittaneesta velkataakastaan ja odottaa malttamattomana, josko immeiset uskaltautuisivat koronan jälkeen käydä hieman ulkona.
Odotellaan edelleen jotain oikeita perusteluita miksi stocka ei ole pilahinnoiteltu. Tässä omat plussat ja miinukset, tietysti samoja tullut jo ennenkin kerrottua.
+tre ja tapiola remontit selätetty, vahva retailille
+konkkariski sivuutettu
+firman markkina-arvo vain 300 vs käypä noin 600 ME
+ihmiset liikkuvat taas kaupungilla, käyvät sekä retailissa että tarvitsevat uusia vaatteita
+Lindex toiminta erittäin vakuuttavaa, uskomaton suoritus tässä markkinassa
-kuluttajakysyntä heikentyy varmasti, kuinka paljon, jää nähtäväksi. Ne joilla tiukinta, eivät ruuan ja esim. polttoaineen hinnan nousun kuristaessa kulutusta käy nyt stockalla, mutta eivät tehneet sitä ennenkään, voi auttaa lindexiä
-stockkaa seuraa aika harva analyytikko, OP:n suoritus oli pohjanoteeraus
-vaatteen nettikauppa kivikovaa, voi tulla myös huonompia vaiheita
Jopa kesäharjoittelija-analyytikoille helpompi arvotettava jatkossa kun kaikki kiinteistömyynnit ja riidanalaiset perattu. Sitä odotellessa voi pitää rauhassa.
E: oma keskihinta siis yli 2 euroa, sumeassa tilanteessa 1 euro oli kallis, nyt seestyy ja 2 euroa halpa
Hajauttaja1 väittää että Stockmann hyötyi korona-ajasta, kun ihmisillä oli varaa ostaa kalliita vaatteita kun palvelut oli kiinni.
Olisiko kuitenkin niin että koko korona-aikana ei ostettu juuri mitään muuta vaatetta kuin aivan pakolliset arkivaatteet.
Mielestäni nostin jo edellisessä viestissäni nämä asiat esille (en ainakaan huomannut, että kukaan olisi korjannut kommenttini esittäneen jotain virheitä, joten oletan, että nuo esittämäni asiat pitivät paikkansa):
Tässähän hyvin itse kiteytit sen, että jos tämä pitää paikkansa niin kyllä tämä on hyvä sijoitus
Vähän provosoiden niin olisihan 2015/2016 voinut todeta vastaavaa Martelasta, jolla olisi voinut perustella arvostuksen, mutta sitten kävikin niin että se tulos ei säilynytkään. 
Tässähän on kaksi muuttujaa: Lindexin tuloskunto ja retailin tuloskunto ja yksinkertaistaen tämä menee näin:
Sitten voi arvioida todennäköisyyksiä noille eri skenaarioille. Pitkältihän tämä keissi rakentuu tietysti Lindexin tuloskunnon varaan jos oletetaan, että retail nyt ei kovin pahaa turskaa päädy tekemään. Lindexin tuloskunnosta kannattaa huomioida se, että oikeastaan 2021 on ainoa vuosi kun yritys on tehnyt hyvän tuloksen, ei se sitä aiemmin ole mikään kultakaivos ollut ja ennen koronaa se teki liikevoittoa vain reilut 30M€ vuodessa. En tunne muotikauppaa niin hyvin, että osaisin arvioida Lindexin tuloskyvyn kestävyyttä kovin luotettavasti, mutta mielestäni yksi huipputulosvuosi ei ole vielä varma osoitus siitä että se on pysyvästi hypännyt selvästi aiempaa korkeammalle tasolle, eli tätä riskiähän tässä markkinakin hinnoittelee. Varsinkin kun kyseessä ei ole “normaali” vuosi.
Täsmennetään vielä, että en halua leimaantua joksikin über-stockmann-karhuksi. Minua vain aina häiritsee kun jostain yhtiöstä aletaan puhumaan “varman tuoton” sijoituksena ja “täysin no-brainerina” mikä ei tietysti minkään yhtiön kohdalla pidä paikkaansa vaan vaatii aina sen, että tietyt oletukset toteutuvat ja nämä riskit on hyvä tiedostaa. 
Edelleenkin kohtuu epäselvä perustelu sille, miksi Harvian kurssin pitäisi mitenkään vaikuttaa Stockmanniin. Vertailupari on kyllä haettu aika erikoisesti. Hiukan sama, kun alettaisiin vertailemaan vaikka Tokmannia ja Nokian Renkaita. Molemmat myy kuluttajatuotteita ja Nokian Renkaita voisi pitää high end tuotteena verrokkeihin nähden, eli onko odotettavissa että Tokmanni ei nykykurssista tule nousemaan, koska Nokian Renkaiden tilanne on mitä on venäjän takia?
Jonkinnäköinen taantuma on varmasti edessä, mutta jotta p/e 7 firma on nykyhinnalla ihan paska ostos, vaatii jo aika kovaan lamaan ajamista lähiaikoina. Taantuma, eikä edes lamakaan ole kuitenkaan mikään absoluuttinen tila, eli se ei vaikuta samalla tavalla kaikkiin talouksiin. Jotkin kärsivät siitä kovasti, toisten tilannetta se saattaa jopa parantaa. Ei siis voida tarkaan määrittää, paljonko se tulee vaikka vaatteiden ostoksia vähentämään ja varsinkin sitä, paljonko se syä juuri Stokkan tulosta. Kiuas jää aika paljon helpommin uusimatta, kuin vaikka puku, jota käyttää töissä päivittäin. Ja jos se puku on se työasu, niin tuskin sitä mennään taantumassakaan ostamaan heti halvimmasta mahdollisesta paikasta.
@Aili taas erittäin hieno viesti ja allekirjoitan myöskin sen, että karhuille on enemmän kuin tarvetta foorumille ja hyvä karhuilu tuo erittäin paljon lisää keskusteluun firmojen tilanteesta. Jos se kuitenkin perustuu suurelta osin siihen, että “minun mielestäni kaikki tulee menemään päin persettä ja näin nyt vaan on” ja “myöskin Paasi sekä Oksaharju ovat sanoneet, että kaikki tulee menemään päin persettä ja hekin ovat varmoja”, voisi ehkä miettiä, että kannattaisiko niitä pointteja perustella hiukan syvemmin, eikä heti heittää hanskat tiskiin, kun joku perusteluja kysyy. Se että kiertää ketjuissa vain ilmoittelemassa, että “kallis”, “tulee menemään perseelleen” ja “näinhän minä varoitin” ei kyllä tuo sinne paljoa uutta sisältöä.
Tuo on kyllä hyvin totta, mutta voisi sanoa, että tuo on myöskin Stokkan vahvuus joiltakin osin? Meillä on kuitenkin täällä peräkorvessa riveittäin Sokoksia, Prismoja, Cittareita sun muuta, mutta Stokka on ehkä se ainut hiukan parempi tavaratalo (no Sokos myöskin). Hinnallisesti hyppy siitä ns. tavallisesta ei kuitenkaan ole mikään valtava ja tuo helposti ainakin hiukan luksuksen tunnetta elämään, vaikka olisi taantumat sun muuta päällä. Stokka ei tietenkään pysty laajentumaan niin helposti, kuten vaikka Tokmanni ja vaan avaamaan johonkin uuden liikeen, mutta ne nykyiset paikat, jotka on hankittu jo aikoja sitten ovat ainakin tunnettuja kotimaan mittakaavassa.
Yhtenä omana karhunäkemyksenä, voisin nostaa venäjän tilanteen ja tuon Ailin pointin siinä mielessä, että venäläiset turistit kantavat huomattavasti rahaa varsinkin Hesan Stokkaan ja nythän ollaan tilanteessa, missä pahimmassa tapauksessa koko itä menee kiinni ehkä pitkäskikin aikaa ja turistivirrat sieltä tänne loppuu kokonaan. Tästä voisi kuvitella tulevan aika iso miinus Stokkalle ja saattaa näkyä isommin varsinkin Q2 tuloksessa.
Q4 tuloksessa sanottiin että loppuvuoden tulos tehtiin jo ilman venäläisiä ja aasialaisia turisteja jotka ovat olleet keskeisiä joulunajan asiakkaita. Tästä voisi päätellä ettei välttämättä ole hirveän suuri riski q2 ?
Tämä on SEB:llä bull skenaario, ja sille tavoitehinta 5,9eur. Eli jos Lindex pystyisi toistamaan 2021 tuloksen (Q1 jälkeen näyttää että Lindex ei toista vaan parantaa) ja retail pystyisi nollatulokseen (Q1 jälkeen täysin mahdollinen)
Edit: tässä Hki tavaratalon hinta oli 500meur, toteutunut 400meur, eli voidaan laskea tavoitehintaa 100meur kassan edestä = 0,5eur
Sikäli mikäli tuottovaatimus on vakio, ei tuo kiinteistön myynti laske arvoa noin paljoa, koska vuokrat laskevat myös ja sopimus oli 20 v.
Ja todettakoon nyt vielä että olisi aika erikoista jos konsernin liiketulos 2022 ei olisi parempi kuin 2021 kun Q1 jälkeen ollaan 17 M€ edellä (ja 2021 oik. liiketulos oli 68.5 M€).
Tämä on ihan mielenkiintonen kysymys, että mikä on taatuman vaikutus vaatekauppaan tai luksustuotteisiin tai tavataraloihin. Toki tätä keskustelua seuratessa tuli mieleen, että tästä on varmasti todella paljon tilastoja ja lukuja olemassa, jotta ei tarvitse täysin ilman infoa täällä keskustella.
Kun katsoo Stockmannin vuosikatsauksen vuodelta 2009 niin huomaa, että tavaratalojen liikevaihto supistui 12 % finanssikriisin jälkimainingeissa, mutta toisaalta ihan mielenkiintoinen ja hauska lainaus raportista:
Maailmantalouteen syksyllä 2008 iskenyt kriisi syveni alkuvuoden 2009 aikana. Eräiden Stockmann- konsernin keskeisten toimintamaiden valuuttojen devalvoitumiset, jotka tapahtuivat edellisen vuoden lopulla, vaikuttivat osaltaan kulutuskysyntään Venäjällä, Ruotsissa ja Norjassa. Venäjän taloutta painoi tämän lisäksi erityisesti öljyn hinnan nopea lasku. Baltian maissa koettiin suoranainen romahdus, kun täydestä nousukiidosta törmättiin suoraan talouden koviin realiteetteihin. Seurauksena oli monilla aloilla kysynnän täydellinen pysähtyminen, työttömyyden kasvu ja julkisen talouden nopea kriisiytyminen. Suomessa vienti kääntyi voimakkaaseen laskuun globaalin kysynnän heikentymisen seurauksena. Heijastusvaikutukset ulottuivat nopeasti koko Suomen talouteen. Vuoden viimeisellä neljänneksellä alkoi näkyä merkkejä laskun pysähtymisestä erityisesti Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän markkinoilla. Baltian maissa tilanne jatkui vaikeana, eikä näköpiirissä ole talouden kovin nopeaa toipumista. - // - Liiketoimintayksiköistä Lindex menestyi kriisistä huolimatta erinomaisesti, kasvatti myyntiään, teki kaikkien aikojen parhaan tuloksensa ja jatkoi laajentumistaan sekä tutuilla että uusilla markkina-alueilla
Kuriositeettinä että myös H&M:llä oli suhteellisen vahvaa kasvua vuonna 2009.
Eurostatin julkaisusta selviääkin, että finanssikriisin aikana “tekstiili, vaatetus, jalkine ja nahka” sektori pärjäsi parjaiten koko Euroopan alueella ja myynti kasvoi 2,9 %. Julkaisun kirjoittajan mukaan tämä luultavasti johtuu siitä, että vaatteet ovat välttämättömiä kulutustavaroita
Tätä voi verrata konsulttiyhtiö Bain & Co globaaleita luksustuotemarkkinoita kuvaavaan tutkimukseen samalta vuodelta, jonka mukaan globaali markkina supistui kokonaisuudessaan 8 %. Tavaratalojen myynti sakkasi 11 % Yhdysvalloissa, mikä on aika hyvin linjassa Stockmannin tavaratalojen kanssa. Katsoin myös paljon parjatun LVMH:n tuloksen vuodelta 2009: liikevaihto tuli peräti prosentin alas. Sielläkin “fashion ja leather” onnistui kasvattamaan liikevaihtoa ja tulosta_
Jos näitä vaate- ja tekstiilikaupan (+2,9 %), “luksuksen” (-8 %) tai tavaratalojen (-11 %) kasvulukuja finanssikriisin aikoina vertaa vaikka elintarvikkeisiin (+3,1 %), kestokulutustavaroihin (-5,3 %), euroalueen BKT:hen (-9,8 %) huonekalukauppaan (-25 %), tai autokauppaan ja rakentamiseen (-40 %) vastaavalla ajanjaksolla, niin huomaa, että vaatteilla ja vastaavilla kauppa käy jopa suhteellisen hyvin taantumassa. Luksuskin on melkein defensiivinen. Tämähän on yleinen harhaluulo, että luksusbrändeillä menisi kovin huonosti taantumassa. Mielestäni juuri päinvastaisia tuloksia raportoitiin jossain julkaisussa hiljattainkin.
Mitä moni ei ehkä ole sisäistänyt, on se, että erityispiirteidensä takia koronakriisi oli vaate-, luksus- tavarataloyhtiöille Europassa ainakin myyntilukujen valossa moninkerroin pahempi tilanne kuin finanssikriisi tai eurokriisi. Ja se on sitä myös osittain edelleen, koska ainakin konsulttitoimisto McKinsey raportoi (julkaistu 2021 joulukuussa), että Euroopan vaatemyynti on/olisi luultavasti vasta tämän vuoden alussa ylittänyt vuoden 2019 tason. Vaatekauppa oli viimevuonna myös Suomessa ja Ruotsissa selkeästi vuoden 2019 myyntilukujen alapuolella. @Laatumies sehän on täysin totta, että monet kuluttajatuoteyhtiöt on yliansainnut pandemian jälkimainingeissa valtavasti varsinkin Yhdysvalloissa ja kohta on sen suhteen krapula, mutta ainakin näiden lukujen valossa tämä trendi ei ole ulottunut Euroopan vaatemyyntiin, joka on/oli vasta tänä vuonna pääsemässä kasvu-uralle vuoden 2019 tasoon nähden.
Tietenkin tilanteet on taas vuodenvaihteen jälkeen muuttunut ja Eurooppaan povataan taas uutta taantumaa, mutta vaatekauppa näyttää olevan aika defensiivinen “normaalissa taantumassa” ja Lindex vaikuttaa suorastaan yliperformoivan aina kun on joku kriisi päällä, joten en olisi sen osalta niin huolissani. Tietenkin tavaratalojen osalta uusi taantuma ei ehkä olisi niin ruusuista, varsinkin kun ollaan vielä riippuvaisia niin rajatusta maantieteellisestä alueesta, mutta elämässä pitää olla jännitystä.
Lähteet:
Stockmann, LVMH, H&M vuosikatsaukset 2009.
Erinomainen nosto. Muotila on tosiaan vielä jäljessä normaalista joten tarkoittaako silti vielä kasvua vaikka yleinen markkina laskisi ensi vuonna.
maalaisjärkeni sanoo, että sellaista taantumaa ei tulekaan että vaatekauppa sakkaisi niin kuin se sakkasi koronassa jossa ihmisten liikkumista ja kauppojen aukioloja rajoitettiin sekä ihmiset majailivat kotona. Matkailun uskon kärsivän sillä se on 10x kalliimpaa kuin parin vaatteen ostaminen.
