Suomen presidentinvaalit 2024

Jussi Halla-ahon uuden vuoden puhe.

16 tykkäystä

En yleensä ole kovin innostunut kirjoittelemaan puolustuspolitiikasta.

Enkä tee sitä nytkään, sillä Kreeta Karvala on koonnut erinomaiseen juttuunsa sen pitkän ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjan, jota Haavisto on edistänyt useita vuosikymmeniä uransa aikana.

Kannattaa muuten lukea koko juttu eikä pelkkää otsikkoa - varsinkin jos ei muista kaikkia käänteitä vuosikymmenten varrelta.

36 tykkäystä

Oikein hyvä juttu. Saman juttusarjan toinen osa Alexander Stubbin Venäjä-näkemyksistä kannattaa lukea myös.

14 tykkäystä

Muutama hieman epälooginen kohta noissa Karvalan jutuissa on:

Haavistoa koskevassa kirjoituksessa puolustusmäärärahojen “alasajosta” kirjoitetaan näin:

"Myös Suomessa oli päättäjiä, jotka halusivat ajaa Suomen puolustusta alas. Yksi heistä oli kolmekymppinen vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto.

Haavisto esitti vuonna 1990, että puolustusmäärärahoista pitäisi leikata 10 prosenttia ja siirtää summa ympäristöministeriölle…

…Suomea on viime vuosina kiitetty paljon siitä, että puolustusta ei lähdetty ajamaan alas, kuten esimerkiksi Ruotsissa tehtiin."

Stubbia koskevassa jutussa puolustusmäärärahojen “leikkauksesta” ja “säästöohjelmasta” kirjoitetaan näin:
"Kataisen kokoomusjohtoinen hallitus toteutti vuosina 2011–2015 puolustusvoimauudistuksen, ja hallitus leikkasi puolustusbudjettia noin kymmenen prosenttia. Stubb oli yksi hallituksen ministereistä.

Jälkeenpäin leikkausten on katsottu ajaneen Suomen puolustuskyvyn ahdinkoon ja olleen jälkikäteen arvioituna suuri virhe.

Puolustusvoimien säästöohjelmaa jatkettiin myös Stubbin pääministerikaudella, aina vuoden 2015 loppuun saakka, vaikka Venäjä oli edellisenä vuonna aloittanut valloitustoimet Ukrainassa."

5 tykkäystä

Näissä ministereiden ajamien asioiden arvioinneissa kannattaa muistaa se, että ministeri ajaa ensisijaisesti hallituksen konsensuksen mukaista linjaa riippumatta henkilökohtaisesta mielipiteestä. Esimerkiksi Olli Rehn oli ennen Sipilän hallituksen ministeriaikaa Rosatomin ydinvoimahanketta vastaan. Ministerinä hän kuitenkin joutui ajamaan hallituksen politiikkaa. Iltalehden mukaan kyseessä oli takinkääntö - mikä on mahdollista - mutta jättää huomiotta, että ministerit eivät ole oman alueensa feodaaliruhtinaita, joilla on täysi itsenäisyys toimia joka asiassa oman halunsa mukaisesti. Suuria linjoja sitoo hallitusohjelma. Jos näin ei olisi, voisi esimerkiksi Perussuomalainen Eurooppaministeri lopettaa kaiken EU yhteistyön ja alkaa Orbaniksi. No, näinhän asia ei onneksi ole, vaan ministerin toimia sitoo hallituksen konsensuspolitiikka.

Näkisin, että tämä Rehnin takinkääntö johtui juuri siitä, että hän ei voinut yksin sanella Suomen energiapolitiikkaa, vaan syy löytyi koko hallituksesta. Jos useammat ministerit - Sipilä etunenässä - olisi ollut kriittisempi Venäjää kohtaan, koko typeryyttä ei olisi tapahtunut ensinkään.

Vuonna 2014 EU-komissaarina toiminut Olli Rehn (kesk) piti Fennovoiman ydinvoimalan osaomistajaa Rosatomia Venäjän johdon poliittisessa ohjauksessa olevana toimijana. Rehn ei olisi halunnut, että Suomi tekee Venäjän kanssa yhteistyötä, koska maa oli jo aloittanut voimapolitiikan Ukrainassa.

Seuraavana vuonna Rehn toimi Juha Sipilän (kesk) hallituksessa elinkeinoministerinä. Tuolloin Rehn luopui omista periaatteistaan ja käänsi takkinsa venäläiselle Rosatomille myönteiseksi.

10 tykkäystä

Kirjoittelen hiljalleen avointa kirjettä Paavo Väyryselle, ja nyt kun luin Karvalan Haavisto-analyysin, tuli mieleen että Haavistolla ja Väyrysellä on yllättävän paljon yhteistä: molemmat ovat älykkäitä ja kunnianhimoisia pitkän linjan poliitikkoja, kummallakin on maaninen työkyky, molemmat ovat taitavia kynämiehiä, kumpikin herätti huomiota poliittisilla väittelytaidoillaan jo alle kolmekymppisenä, molemmat ovat puolueidensa pitkäaikaisia puheenjohtajia, kumpikin asemoituu poliittiseen keskustaan ja kavahtaa assosioitumista niin vasemmistoon kuin oikeistoonkin, molemmat ovat yllättäen pudonneet eduskunnasta, kummankin uran huippuaikaa on ollut toimiminen ulkoministerinä, kumpikin edusti ulkoministeriössä äkkipikaista management by perkele -tyyliä, kummallakin on pakkomielle presidentinvaaleihin ja ovat niissä aina ehdolla, kumpikin on edustanut 70-luvulta lähtien myöntyväistä Paasikiven-Kekkosen linjaa suhteessa itänaapuriin, kumpikin tykkää autoista ja autoilusta.

20 tykkäystä

Presidentinvaaleissa äänestäjät taktikoivat. Jos oman ehdokkaan voittomahdollisuudet näyttävät pieniltä, äänestetään ”pienintä pahaa”.

– Näitä on tutkittukin ja on huomattu, että äänestäjä voi haluta estää jonkun ehdokkaan pääsyn kakkoskerrokselle ja on äänestänyt sen takia jotakuta toista.

Borgin mukaan sukupuolella on ollut joissakin presidentinvaaleissa paljon merkitystä, mutta näissä vaaleissa ei näytä olevan. Maailma muuttuu ja vaalit ovat kukin omanlaisensa.

– Turvallisuuspoliittinen keskustelu ja Suomen toimintaympäristö maailmassa on muuttunut paljon. Voi olla, että se ei suosi näissä vaaleissa naisehdokkaita.

1 tykkäys

Ylen presidentinvaalitentit. Areenasta läytyy nyt kolme, lisää varmasti tulee lähipäivinä.

3 tykkäystä

Ylessä on Presidenttiehdokkaiden puolisoiden / kumppaneiden haastattelut. Ihan mielenkiintoinen ja haastattelut positiivisia. Useimmat eivät ole olleet julkisuudessa lainkaan. On hyvä, että se on Suomessa mahdollista. Monissa maissa presidenttiehdokkaiden puolisoiden ja kumppanien taustat tiirataan läpi tikun kanssa. Meillä vielä on asiat mallillaan. Pidetään ne näin myös jatkossa.

3 tykkäystä

Jopa ehkä yllättävänkin presidentillinen esiintyminen tänään mielestäni Haavistolta. Al Hol-kysymyksissä tuli ihan syystäkin painetta, mutta rauhallisesti niistäkin selviytyi. Tenttejä on vielä näkemättä, mutta näillä näytöillä taidan kallistua äänestämään ensimmäisellä kierroksella Haavistoa.

9 tykkäystä

Hauskaa että mietitään kuka oli oikeassa mm Venäjän tai NATOn suhteen, joskus vuosia sitten.

Pyysin ChatGPT tä kirjoittamaan tuosta jälkiviisastelusta:

Jälkiviisaudella tarkoitetaan taipumusta arvioida menneitä tapahtumia tai päätöksiä nykytiedon valossa.

Keskusteltaessa siitä, olisiko Suomen pitänyt liittyä NATOon aikaisemmin, on tärkeää ottaa huomioon, että menneessä tilanteessa päätöksiä tehtiin rajoitetun tiedon ja kontekstin pohjalta.

Rinnakkaistodellisuuden puuttuessa on haastavaa arvioida, olisiko toisenlainen päätös johtanut

parempaan lopputulokseen
vai mahdollisesti
pahempaan eskalaatioon.

Historiallisten päätösten arviointi vaatii huolellista harkintaa alkuperäisessä kontekstissaan.

6 tykkäystä

Minunkin mielestäni Haavisto oli aika vahva ja uskottava yksilötentissä, ainoa miinus että tankkasi kolmen minuutin puheen suoraan paperista. Kyllä huippupoliitikon pitää pystyä sellainen vetämään ilman paperia, vaikutus ja kontakti yleisöön toista luokkaa.

Vuoden ensimmäinen ison median gallup tullee myöhemmin tällä viikolla ja lienee lopullinen kuolinisku Rehnille ja Urpilaiselle. Halla-aho saattaa olla nousussa ja parin viimeisen viikon jännitys liittyä siihen, voiko hän uhata Haavistoa. Halla-ahon ongelmana on, että vaikka hän pääsisi lähelle Haavistoa viimeiselle viikolle tultaessa, silloin Haavisto saa uutta reserviä vasemmalta. Stubb-Haavisto alkaa näyttää hyvin todennäköiseltä.

19 tykkäystä

Haaviston ongelma on se, että mies ei ole niin suosittu kuin 12 vuotta sitten.

Haaviston äänimäärät EK-vaaleissa:

2015: 14000
2019: 20000
2023: 8000

Stubb on ollut tenteissä heikko ja konservatiiviset oikeistolaiset voivat äänestää hyvillä Halla-ahoa ensimmäisellä kierroksella, kun uutisointi on vuoden 2023 alusta muuttunut. Silloin Haavistosta puhuttiin jo todennäköisenä presidenttinä. Nyt kukaan ei enää usko siihen.

3 tykkäystä

Kyllä, joskin näkisin, että Urpilaisen ja Rehnin kuoliniskut ole tulleet jo siinä vaiheessa kun he lähtivät Stubbia ja Haavistoa haastamaan. Kepulla ja demareilla pitää kuitenkin olla presidenttiehdokkaat ja nämä molemmat ovat mitat täyttäviä sellaisia. Molemmat pistävät kampanjoissaan itsensä likoon myös puolueensa puolesta ja saavat näkyvyyttä itsensä ja puolueensa tärkeinä pitämille asioille.

Tuota heikkoutta olisi hyvä perustella jotenkin? Lähinnä uutisoinnissa Stubbia on nostettu kuitenkin ennakkosuosikiksi ja tämän mainitsemasi heikkouden luulisi olevan linjassa myös osittain oletetun kannatuksen kehittymisen kanssa?

Tosiaan mutulla Halla-aho saattaa olla hyvinkin yllättävän vahva ensimmäisellä kierroksella.

Silloin puhuttiin niin, koska Haavisto oli voittajasuosikki. Nyt Stubb on gallupeissa kärkipaikalla. Pitäisikö asioista kertoa valheellisesti vai mitä ihmeen kritiikkiä tuo on olevinaan? Tottakai uutisointi muuttuu sitä mukaan, kun tilanteet muuttuu. Jos Mestari menisi piikkipaikalle niin taas muuttuisi “uutisointi”.

2 tykkäystä

Olen aina pitänyt Essayhia tolkun ihmisenä mutta tämä ajatus meni nyt romukoppaan.
Jos luulee maitolitran maksavan 0.29 senttiä niin sitten ei kyllä varmaan ymmärrä normaali ihmisten arjesta juuri mitään. Toisaalta ei voi myös ymmärtää taloudesta oikein edes perusteita jos yksiköt menevät aivan sekaisin eikä sitä itse tajua.
Jos oletamme että sentti/euro sekaannus oli vain lipsahdus niin siltikään ei osu edes sinne päinkään. Kuinka pahasti arviot heittävät vaikeammissa kysymyksissä?

14 tykkäystä

Kyllähän tässä vähän voi pohtia olisiko ollut KD:n kannatukselle parempi, että Essayh olisi jäänyt vain pois näistä kekkereistä. Ei ole vakuuttanut tämä kampanjan alkuunkaan, jopa Hjallis ja Aaltola suoriutuneet mielestäni viime aikoina paremmin.

Tänään oli sitten vuorostaan Essayn eduskuntaavustaja ja KD:n 3.varapuheenjohtaja aika eksysissä Ylellä.

Kuka tätä puolueetta enää tulevaisuudessa äänestää, kun uskovaisten konservatiivien määrä vähenee koko ajan yhteiskunnassa? Yllätyn, jos onnistuvat säilyttämään viisi paikkaansa seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Hieman asian sivusta, ajattelen usein, että kuka tahansa meidän ehdokkaista voittaakin vaalit, tämä tulee ajamaan maamme asiaa täydestä sydämestään. Voin elää sen kanssa, tuli nykyisistä ehdokkaista kuka hyvänsä presidentiksi.

Kaikkialla asiat eivät ole aivan samoin. :face_with_diagonal_mouth:

6 tykkäystä

En kyllä itsekään osaa sanoa kovin tarkkaan paljon litra maitoa maksaa, kun ostan sitä pari kertaa vuodessa joulun aikaan riisipuuron keittelyä varten. Ehkä Sarinkaan taloudessa ei juuri maitoa käytetä ja muistikuvat hintatasosta ovat jossain markka-ajalla.

Ei tuo mielestäni kovin paha rimanalitus siinä mielessä ole, että tuskin kovi moni sentinvenyttäjäkään osaa sanoa paljon 250 g paketti härkistä maksaa kaupassa ellei ole kasvissyöjä. Itse veikkaisin n. 2 €, mutta tarkastin S-ryhmän sivuilta ja karkea hinta kaupasta riippuen on 4,09 €.

1 tykkäys