Stubbin kampanja saa näistä gallupeista lentävän lähdön, suorastaan häkellyttävä nousu. Uskoisin että on todella hyvä TV:ssä, kentän kiertäminen ja tarpeeksi nöyrä asenne siellä vähän kysymysmerkki.
Rehnin silmänkääntötemppu valitsijayhdistyksen muodossa vaikuttaa puolestaan täydeltä flopilta, korttien kerääjät ovat kepun pakottamia tyyppejä. Ei merkkiäkään innostuneesta kansanliikkeestä. Vaikuttaa putoavan kelkasta. Tarvitsisi oivaltavan kampanjan jossa harmaus käännetään itseironialla positiiviseksi, tosin nyt sekin on vaikeaa kun tuli albiinomoka.
Hesarin presidenttigallup -artikkelissa oli hieman rapsutettu myös pinnan alta.
Pekka Haavisto on suosituin ehdokas puna-vihreässä kulmassa, paitsi Vihreille myös Demareille ja Vasemmistoliitolle. Suositumpi kuin uhrautuva Urpilainen tai Li Andersson. Vasemmiston “kärkiehdokas”.
Tätä leimaa hämmentääkseen Peksun(kin) taakse kerätäänkin valitsijayhdistystä
Ilmeisesti Kok / PS / Kesk kannattajat kannattavat eniten oman puolueen ehdokasta.
”Vielä toukokuun kyselyssä Aaltola oli Rehnin jäljessä, mutta nyt hän on noussut vähintään Rehnin rinnalle.”
Kyselyn mukaan Aaltolaa pidetään hyvänä vaihtoehtona suurimpien puolueiden kannattajien keskuudessa, vaikka minkään ison puolueen kannattajille hän ei ollutkaan suosituin ehdokas. Perussuomalaisten kannattajille Aaltola oli toiseksi suosituin vaihtoehto, kokoomuksella ja keskustalla kolmanneksi ja Sdp:llä neljänneksi suosituin.
”Julkisuudessa on ollut esillä, että Aaltola voisi sekoittaa pakkaa niin sanotun porvaripuolen keskuudessa. Tämän mukaan se voisi ainakin jossain määrin olla mahdollista, vaikka tässä vaiheessa on tietysti liian aikaista sanoa”, Nurmela arvioi.
Nurmelan mukaan puoluekentän punavihreässä kulmassa Pekka Haavisto on suosituin vihreiden kannattajien, mutta myöskin Sdp:n ja niukasti vasemmistoliiton keskuudessa.
Hyvä jos Rehn saa 10% äänistä. Nyt on niin monia ehdokkaita, että tiukkaa tekee että ylittäisi Kepun kannatuksen.
Stubb ottanee kentän ja tentit haltuunsa - mistä vaan tulee kokoomuksen lisäksi kannatusta? RKP:stä todennäköisesti. Ja syökö Aaltola hänen kannatustaan esim.kokoomuksen konservatiivi-siivessä?
Stubbin pahin uhka on Halla-aho. Jos Persut tukee 100%, tuleeko lisä ääniä muualta vai syökö Aaltola kannatusta?
Aaltola - riittääkö puhti vielä kuukausia ja mistä se reilu 20% äänistä saadaan kokoon.
Stubbin mukaantulo näyttää sittenkin muuttavan asetelman.
Olisin viikko sitten vastannut gallupissa Aaltola, nyt menee Stubbille.
Haaviston putoaminen toiselta on hyvin epätodennäköistä - vihervasemmiston äänistä 3/5 on takuuvarma jatkopaikka, puoletkin voi riittää.
Tuskin kaikki persuja eduskuntavaaleissa äänestäneet Halla-Ahoa äänestää. Luultavasti nähdään ainakin jossain määrin “taktista äänestämistä”, jossa muuten Halla-Ahoa äänestävät äänestävät Stubbia tai Aaltolaa, joilla lienee parempi mahdollisuus Haavistoa vastaan, joka lienee keskimääräisen persun ehdoton ei presidentiksi .
Saa kyllä nähdä tuleeko lopullisesta tulospäivästä Amerikkatyylinen jännitysnäytelmä, jossa 49,5% hyväksytyistä äänistä toiselle, ja 50,5% toiselle
Itseäni on ihmetyttänyt demareiden tarve saada presidentinvaaliin väkisin ehdokas. Eikö nyt olisi hyvä sauma paikata kevään eduskuntavaaleissa SDP:n ja Marinin vihervasemmiston yhteisiin riveihin tekemiä säröjä? Ilmottaisivat tukevansa Pekkaa, joka tulee sopivasti vielä valitsijayhdistyksestä, niin aika ilmainen paikka liennytellä Vihreiden pettymystä ja kiukkua.
Hukkaanhan menevät ne Urpilaiselle annetut äänet, koska tuskin edes ehdokas itse uskoo mahdollisuuksiinsa. Kunhan nostaa yhden jokerikortin pakkaansa käytettäväksi palkintovirkaan kun SDP on jälleen pääministeripuolue.
Olisi melkoisen typerä veto olla asettamatta mitään ehdokasta. Presidentinvaaleista ei millään puolueella ole varaa jäädä pois, vaikka tietäisi ettei ole juuri mahdollisuuksia voittaa tai päästä edes toiselle kierrokselle. Presidentinvaalit on yksi tapa tuoda puoluetta julkisuuteen siinä missä muutkin vaalit, eikä sitä mahdollisuutta voi jättää käyttämättä.
Se voitaisiin myös katsoa puolueen heikkoudeksi, jos se jättäisi asettamatta ehdokasta.
Kun kyseessä on ulkopoliittinen ja edustusvirka - Stubb lienee sopivin Saulin seuraajaksi. Lisäksi Stubb on käynyt armeijan - onhan historiassakin korpraaleista tullut kenraaleja.
Demarit ei ole vihreä puolue, mikä toki Marinin johtajuuskaudella on hieman hämärtynyt. Ja vihreät ei ole vasemmistopuolue, mikä toki etenkin Ohisalon johtajuuskaudella on hieman hämärtynyt.
Poliittiselta taustaltaan Haavisto lukeutuu niihin “cityvihreisiin”, joiden poliittiset juuret ovat monien osalta Liberaalisessa Kansanpuolueessa. Itse hän ei tosin tainnut LKP:ssä toimia.
Vaikka presidentti ei olekaan puoluepoliitikko tai talouspoliittinen toimija, on noilla asioilla oma merkityksensä.
En nyt keksi, miksi demarit lähtisivät Haaviston taakse. Ja olisi erikoista, jos galluppien ykköspuolue ei asettaisi omaa ehdokastaan. Olkoonkin, että mikään ei viittaa siihen, että demareilla olisi kykyä nousta vaalien kärkitaistoon tai lähellekään kakkoskierrosta.
Kaikilla puolueilla ympäristöasiat ovat nykyään tärkeitä, eli mitä edes tarkoittaa “olla vihreä puolue”? Ja Vihreät on vasemmistopuolue. Ohisalon aikana asia on selkiytynyt, ei hämärtynyt. Nyt Haaviston kannattajilla lienee tarve yrittää hämärtää asiaa?
Mikä siinä on ettei voi tunnustaa olevansa sosialisti? Tätä ainakin arvostan Vasemmistoliitossa, että oikeasti tunnustetaan väriä. Muutenhan nyky-Vihreissä ja Vasemmistoliitossa ei ole juuri mitään eroa.
Jos nyt konkretisoidaan, niin esim. Rinteen/Marinin hallituksen ympäristöpolitiikka oli vaikkapa hiilineutraalisuustavoitteen osalta demarien mittapuulla vähintäänkin tavoitteet täyttänyt päätös. Vihreille se oli pettymys, koska he ajoivat vielä kovempaa linjaa.
Selvästikään et tunne vihreiden historiaa, saati henkilöiden aatepoliittisia taustoja. Mutta mielestäni tämä on väärä ketju siitä keskustelemiselle.
Hyvä kuitenkin tiedostaa paitsi historia niin nykyisyys,
Vihreät ovat näissä arvokartoissa samassa nipussa SDP:n ja Vasemmistoliiton kanssa, koska metodiikassa Vihreät vastaavat suhteellisen samalla tavalla kuin SDP:n ja Vasemmistoliiton ehdokkaat.
Varmasti em kolmikosta juuri ympäristöasioissa Vihreät ovat “vihreämpiä” kuin muut, ja Vasemmistoliitto eniten valtion kautta operoiva (rahat valtiolle, valtio jakaa rahat + hoitaa eniten tehtäviä)
Toki voi ja mediassa pitäisikin enemmän pohtia onko arvokartta liikaa yksinkertaistava, mutta näin etäämmältä tarkasteltuna aika samaa porukkaa.
Toki joukkoon mahtuu yksilöitä, esim Vihreitten Atte Harjanteen olen muistiini tallentanut oikeistolaiselle puolelle ja RKP:n Eva Biaudetin puolestaan tuonne voimakkaan vasemmalla.
Eiköhän Haavisto löydy arvokartoilta tuolta vasemmasta alakulmasta, mutta vaatii tonkimista
Hyvä mielestäni ymmärtää Presidentin tausta-ajattelu,vrt Halonen.
Verkkouutisissa on ihan hyvin avattu Haaviston aatemaailmaa ja “aatepoliittisia taustoja”. Mielestäni on hyvä ymmärtää Haaviston ja muiden presidenttiehdokkaiden ajatuksia ennen vaaleja, eli varsin hyvä ketju käsitellä asiaa.
Mitäköhän olen mielestäsi ymmärtänyt väärin ajatellen Haaviston näkemyksiä tai historiaa?
Vaatii kyllä melkoista mentaaliakrobatiaa väittää, että Perussuomalaisille ympäristöasiat olisivat tärkeitä. PS:n ympäristöohjelma lähinnä kasvattaa kotimaista hiilijalanjälkeä, fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja vähentää insentiivejä investoida vihreään energiaan tai yleensä vihreään teollisuuteen.
Perussuomalaisia äänestetään, koska halutaan että keskitytään vähemmän ympäristöasioihin ja enemmän muuhun. Annetaan taloudelle suurempi painoarvo ja vähennetään ympäristön- tai ilmastonsuojelun painoarvoa.
On totta, että kaikilla puolueilla on joku ympäristö- tai ilmasto-ohjelma. Mutta PS on kyllä sellaisen valinta, joka ei halua että suomalaiset osallistuisivat esim. ilmastotalkoisiin.
Presidentin tontille ympäristöasiat eivät kuulu, joten vaikea uskoa että ympäristä näyttelisi näissä vaaleissa juuri mitään merkittävää osaa. Eli siinä mielessä lähinnä sivujuonne.
Olin alunperin kirjoittamassa “Kaikille puolueille paitsi Perussuomalaisille ympäristöasiat ovat tärkeitä…”. Mutta sitten ajattelin että kyllähän ne Persuillekin ovat oleellinen tapa erottua muista puolueista. Mutta joo, ihan relevantti huomautus.
Esimerkiksi tuon Yleisdemokraattisen rintaman koostumusta et taida ymmärtää, jos se on jokin todiste vasemmistolaisuudesta. Se ns. rintama kattoi opiskelijapolitiikassa koko vasemmiston sekä keskustan ja liberaalit. Eli käytännössä kaiken muun kuin Kokoomuksen.
JP Tikan ollessa kirjoittajana en edes vaivaudu kommentoimaan hänen tekstilainauksiaan, ellei tekstikokonaisuudet ole jostain nähtävissä. Itsesensuurista/suomettumisesta täytyy toki todeta se, että se on mitä vähäisimmässä määrin oikeistolaisuuteen tai vasemmistolaisuuteen liittyvä aihe, ja vihreät olivat siinä ilmapiirissä 1980-luvulla suurimpia ilmapiirin raikastajia ja sananvapauden puolustajia. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka vuonna 1987 säädetty videolaki, jota vihreät ainoana puolueena johdonmukaisesti vastustivat, ja jonka läpimeno merkitsi elokuvien sensurointia ja kieltämistä mm. ulkopoliisin perustein.
Itse en ole äänestämässä sen enempää Haavistoa kuin demarien ehdokastakaan, mutta ymmärrän oikein hyvin sen, että Haavisto ei istu demarien tukemaksi ehdokkaaksi.
Mutta tämä osaltani tästä aiheesta tässä ketjussa.
Aika paksu väite että suomettuminen olisi “mitä vähäisimmässä määrin oikeistolaisuuteen tai vasemmistolaisuuteen liittyvä aihe”. Varmaan esimerkkejä löytyy jokaisesta puolueesta, mutta yrität ilmeisesti väittää että että porvarit olisivat olleet yhtä suomettuneita kuin vasemmistolaiset?
Miellän itseni oikeistoliberaaliksi, Opan linkittämässä nelikentässä tuonne tyhjään oikeaan alempaan laittaan. Ja itse tulen äästäämään oikeastaan melkeen ketä tahansa mielummin kuin Haavistoa. Syynä siis ei ole se että Haavisto olisi liberaali, vaan se että hän on vasemmistolainen.
Kokoomuksen nuorisosiiven johtajat olivat mukana teiniliitossa - he olivat täysin suomettuneita, näitä oli mm. Ilkka Kanerva ja Anders Blom.
Kokoomuksen ei-suomettunut siipi oli täysin syrjäytetty, heitä oli Tuure Junnila, Kullervo Rainio(loikkasi perustuslaillisiin) ja Pentti Mäki-Hakola.
Demareista löytyi selkärankaisia miehiä - jotka tosin erotettiin puolueesta kuten Kaarlo Pitsinki tai Ahti M.Salonen. sitten tietysti SMP:n Vennamo ja perustuslailliset, joita kutsuttiin äärioikeistolaisiksi.
Jos joku ei usko Kokoomuksen suomettumista…lukekaa v. 1974 poikkeuslaista tai siitä, että kokoomus tuki Kekkosta 1978 näytösvaalissa.
En ymmärrä tämän gallupin kysymyksenasettelua, siis varsinkaan tuota, että saa valita useamman ehdokkaan. Ainut hyvä puoli on, että spekulointi helpottuu.
Ehdokasasettelu on jo niin selvä, että voitaisiin kysyä reilusti “ketä äänestäisit vaalien ensimmäisellä kierroksella?” Mukana voisi olla Urpilainen ja Andersson maininnalla, että nämä ovat vielä epävarmoja eli huomioi puolue tms.
Sitten toista kierrosta varten tehtäisiin todennäköisemmät parit; niitäkään ei kovin montaa vaihtoehtoa tule. Näistä pareista saisi valita sen ehdokkaan, jota äänestää toisella kierroksella.
.
