Suomen presidentinvaalit 2024

, ,
1309

Kyllä hän myös sätti vimmaisen vihamielisestä mediasta, joka palautti muistiin Paavo Väyrysen vuoden 1994 vaalien mediapeli-höpinät. Ja siihen päälle hän jaksoi kirjoitetussa kiitospuheessaan vielä tuskastella, että kuusi vuotta sitten perussuomalaisilla vasta kamalaa olikin, kun pilkattiin ja demonisoitiin. Eli uhriutumista ja valitusta oli enemmän kuin missään muussa kiitospuheessa.

Eivät ne poikkeuksia ole. Selvässä vähemmistössä kyllä voivat olla. Kyse on myös merkittävistä poliitikoista. Sheikki Laakso oli puolueensa ääniharava vaalipiirissään. Merja Kyllönen taas entinen presidenttiehdokas, entinen eu-parlamentaarikko jne.

Viittasin edellä, kuinka vassarien ex-EU-parlamentaarikko ja ex-kansanedustaja Esko Seppänenkin ilmoitti vuonna 2012 äänestäneensä Niinistöä Haaviston sijasta. Hän toki perusteli asiaa ulkopoliittisesti, mutta epäilen taustalla olevan muitakin syitä. Toisin kuin monesti ajatellaan, vihreän liikkeen alkuaikojen aktiivit eivät tulleet mitenkään erityisen korostuneesti vasemmistolaisesta liikkeestä. Päinvastoin, Helsingin cityvihreätkin - joiden ikoneihin Haavisto lukeutuu - omasi korostuneen vahvasti poliittista taustaa Liberaalisessa Kansanpuolueessa. Sen sijaan kannatusta liike onnistui kyllä jo 1980-luvulla syömään vasemmistolta. Koska monissa keskeisissä kaupungeissa vihreät ovat historiassa kuntapolitiikassa asemoituneet pikemminkin oikeiston kuin vasemmiston kanssa samaan suuntaan kulkeviksi, on monen “seppäsen” inho vihreitä kohtaan edelleen suurta ja laantumatonta. Ihan siitä riippumatta, että entinen “Kokoomuksen puisto-osasto” (=vihreiden yleinen pilkkanimi vielä parikymmentä vuotta sitten) on tällä ja viime vuosikymmenellä näyttäytynyt valtakunnan poliitiikassa usein likipitäin Vasemmistoliiton kloonina.

Omalta osaltani vielä totean, että itselläni ei ole minkäänlaista mielipidettä Stubbin ja Haaviston keskinäisen paremmuuden suhteen. Näen molemmissa vahvuuksia ja heikkouksia. Enemmän onneksi vahvuuksia. Hienoa on, että meillä on toisella kierroksella kaksi liberaalia Eurooppa-myönteistä ulkopolitiikan osaajaa. Poliittisen linjan suhteen presidentinvaalien tulos selvisi jo eilen.

13 tykkäystä
1312

Toisella kierroksella sisäpolitiikka eli hallitus vastaaan oppositio saattaa nousta enemmän esiin kuin ekalla kierroksella. En tarkoita, että ehdokkaat siihen puuttuisivat siihen vaan oppositiopuolueiden edustajat sekä ainakin jotkut toimijat. Saamalla äänestäjät uskomaan, että Stubb ajaa kokoomuslaisena nykyistä “köyhiä ja työväkeä sortavaa” politiikkaa, Stubbin kannatus pienenee juuri tarvittavat 10 %.
Samalla saadaan myös hallituspuolueiden kannatusta laskettua. AY-mielenosoitukset helmikuun alussa olisi hyvä lähtölaukaus tälle.
Esim. Sofia Virran olemus eilisessä vihreiden vaalitilaisuudessa oli niin fanaattinen, että malttaakohan olla käyttämättä tätä korttia.

2 tykkäystä
1314

En oikeen ymmärrä miksi seksuaalinen suuntautuminen olisi presidentille tai päättäjälle (tai kenellekään muullekaan) mikään juttu mistä pitäisi kiinnostua enää. Pakko toki myöntää että vaikka en halua Suomeen vasemmistolaista presidenttiä, niin Haaviston valinnan myötä pääsisi katsomaan miten änkyrät ja hihhulit suhtautuvat Antonioon kättelemässä linnanjuhlissa. :slight_smile:

Ja meillähän on jo aiemmin ollut ehkä parikin homopresidenttiä? Halonen ja Mannerheim. :slight_smile:

9 tykkäystä
1315

Oma päätös on kyllä todella vaikea. Oikeastaan vaikein ikinä. Oma ehdokas on löytynyt tähän asti todella helposti. Nyt kuitenkin tilanne on se, että jos Stubbia vastassa olisi kuka tahansa muu niin äänestäisin tätä toista. Sama homma Haaviston kanssa. Molempien kiertely, unohtelut sun muut sammakot eivät ainakaan anna lisää selkänojaa tekemiseen omissa silmissäni.

Jos tulevissa tenteissä saataisiin edes jotain eroa kannoissa. Tällä hetkellä molemmat ovat pohjimmiltaan täysin samaa puuta. Ylen tentti oli tässä tapauksessa mainio vaikka nämä kaksi ehdokastakin siinä väistelivät parhaimpansa mukaan vastaamista.

4 tykkäystä
1316

Joltakin osin tuntuu, että keskustelu pyörii ympyrää ja kerrataan vanhoja jo tuttuja asioita läpi ilman, että tulee uusia olennaisia asioita. Toki uusia asioita on tullut perustelujen kera sekä on nostettu esille faktojakin (hienoa!), mutta ajattelin alle kerätä asioita, joista saattaa olla apua keskustelussa. Monipuolinen keskustelu on suotavaa, mutta kinastelu, joka ei tuo uutta niin ei tuo muuta kuin harmitusta.

Käytin lähteenä lähinnä Vaali.fi-sivustoa, koska kaikkea en muistanut ja kirjoitin aikas väsyneenä, joten saattaa olla kirjoitus- ja ajatusvirheitä sekä jotain, missä olen väärässä. Olen harvinaisen usein väärässä, esimerkiksi kaksi viikkoa sitten tajusin olleeni väärässä asiasta, jonka luulin tietäväni.

Suomen ylimmät valtioelimet ovat eduskunta, tasavallan presidentti ja valtioneuvosto (hallitus). Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta. Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
Onko presidentillä valtaa yllä oleviin asioihin liittyen vai onko presidentti muodollisesti mukana ja annetaan mielikuva, että presidentti on mukana aidosti näissä mukana. Jos koetaan, että on näissä mukana, niin noista voisi saada keskusteltavaa.

Tasavallan presidentin tehtävät liittyvät ennen muuta ulkopolitiikkaan. Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja niihin liittyvistä Suomen päätöksistä vastaa puolestaan valtioneuvosto, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä.

Edelliseen lainaukseen liittyen; presidentti tekee merkittävät päätökset yhdessä hallituksen kanssa. Presidentti päättää valtioiden tunnustamisesta, diplomaattisuhteiden solmimisesta/katkaisemisesta, kansainvälisiin järjestöihin liittymisestä tai niistä eroamisesta jne. Onko tulevalla presidentillä näkyvissä näihin liittyviä olennaisia tapahtumia, jossa häntä ”tarvitaan”, jos on niin olisiko tässä hyvää phdittavaa?

Presidentti määrää suurlähettiläät. Rauhasta ja sodasta päättää presidentti, eduskunnan suostumuksella. Onko näissä pohdittavaa?

Presidentti tekee päätöksensä lähtökohtaisesti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta. Hän nimittää eduskunnan valitseman pääministerin sekä muut ministerit pääministerin ehdotuksen mukaisesti. Presidentti vahvistaa eduskunnan hyväksymät lait. Presidentti myös nimittää tuomarit ja eräät valtion korkeimmat virkamiehet. Hän voi yksittäisessä tapauksessa armahtaa tuomioistuimen määräämästä rangaistuksesta joko kokonaan tai osittain. Presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.

Onko näissä nimityksissä tai lain hyväksymisissä oikeasti sellaista, mitä pitää pohtia valitessaan ehdokasta vai onko hänellä näissä aitoa roolia? Rauhasta ja sodasta päättää presidentti, eduskunnan suostumuksella. Onko näissä pohdittavaa?

Presidentin tehtäviin kuuluu edustaminen, muodollisesti ulkopolitiikan johtaminen ja puolustusvoimien ylipäällikkönä oleminen. Voisiko pohtia, millainen hän on johtajana ja millainen hänen substanssiosaamisensa on? Jos valtaa ei koeta presidentillä olevan valtavasti, niin onko ehdokas kykenevä hyödyntämään näkyvyyttään presidentin tehtävässä?

Osaako ehdokkaalla kykyä ajaa asioita eteenpäin sekä kunnioittaako hän demokratiaa että millaiset suhteet hänellä on valmiina ennen presidenttiyttä?

Onko ehdokkaalla ymmärrystä Suomesta, laajasti kansainvälisistä suhteista ja maanpuolustuksesta? Millainen hänen yleissivistyksensä on, onko perillä historiasta ja kattavasti erilaisista asioista?

Muistetaan kunnioittaa toisiamme ja kannattaa muistaa, että kaikkia ehdokkaita ovat äänestäneet ihan tavalliset ihmiset. Ehkä sisällöttömät heitot, jotka eivät tuo lisäarvoa keskusteluun tai uutta tietoa niin voi jättää vähemmälle. Jos keskustelu ei aidosti etene eikä junnaa, niin voi pohtia kannattaako sitä jatkaa. Keskustelu on varsin sallittua, mutta jos koet aidosti, ettei jokin keskustelu etene tai joku hölmöilee, niin ole fiksumpi ja älä jatka sitä.

Yleensä kärkkäät perustelemattomat heitot jo tutuista asioista eivät yleensä tuo omalla ehdokkaalle uusia kannattajia, vaan päinvastoin… no näin olettaisin. Hyvin perustellut kiihkottomat kommentit helpommin purevat empiviin äänestäjiin ja ehkä ehdokkaiden kiihkoisa fanittaminen on vähän pelottavaa.

Olen oppinut jokaisen puolueen kannattajilta ja ehdokkailta jotain, kunhan ovat kertoneet asian selkeästi perustelujen kera.

Toivottavasti viestiäni ei lueta kuin piru lukee Raamattua. Kiitoksia ymmärryksestä ja hyviä keskusteluja! :blush:

20 tykkäystä
1317

Näitä väitteitä näkee aika usein, ainakin Mannerheimistä. En ole Mannerheimistä lukenut kuin lehdistössä vuosien saatossa olleita Mannerheim-kirjojen arvosteluita. En niistä muista , että olisi kerrottu Mannerheimin olleen homoseksuaali tai edes bi. Onko hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan mitään edes kohtuullisesti luotettavaa tietoa?
Mannerheimiä on vasemman puolen kirjailijat ja YLEkin (Musta Mannerheim) halunneet pudottaa jalustaltaan julkaisemalla hänestä erilaisia presentaatioita ja väitteitä. Näiden tahojen viha Mannerheimiä vastaan johtunee käsityksestä, että Mannerheim osaltaan esti pariin otteeseen Suomen muuttumisen kansandemokratiaksi. Nuo sukupolvet ovat luonnollisesti loppumassa; hyvä niin ja Mannerheimkin liukunee historian hämärään.
Jos lainattu väite pätee, niin Pekka valitaan, koska “ei kahta ilman kolmatta”.

2 tykkäystä
1318

Ottaen huomioon, että Tarja Halonen on kertonut olevansa “tavallinen hetero”, hänen kaikki parisuhteensa ovat olleet miesten kanssa, hänellä on lapsi parisuhteesta miehen kanssa ja hän on seurustellut vuosikymmeniä nykyisen miesoletetun puolisonsa kanssa, pidän tuota oletusta kohtuullisen erikoisena.

Mutta se on hienoa, että nykyään vain aniharva äänestää miestä tai naista, tai heteroa tai homoa presidentiksi. Sen sijaan huomio kiinnittyy enemmän sellaisiin ihmisiin ominaisuuksiin, joilla on tekemistä presidentin tehtävän kanssa.

Näissäkin vaaleissa Jutta Urpilainen yritti kyllä selvästi käyttää naiskorttia hyödykseen. Laihoin tuloksin. Sen sijaan Li Andersson tai Sari Essayah eivät mielestäni mitenkään korostaneet sukupuoltaan vaalikampanjassa, mikä on hieno asia.

31 tykkäystä
1320

Menee ehkä vähän tangentille, mutta käsittääkseni nuo väitteet Mannerheimin suuntautumisesta perustuvat aika pitkälle siihen, mitä on kirjattu tämän kadettikunnasta erottamisen syiksi. Taustalla on siis ainakin ollut se, että Mannerheim on viettänyt yötä tunnetun homoseksuaalin luona, ja erottamisesta käsitellyssä pöytäkirjassa viitataan “moraalittomiin hairahduksiin ja alentaviin irstailuihin”.

Todisteita sille, että onko siellä mitään varsinaista tapahtunut tai onko kyseessä ollut esim. ryypiskelyillan jälkeinen kertakokeilu ei kai suuntaan tai toiseen ole, mutta ainakin https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/e28101a2-831d-4d20-b911-76050073c4b6 perusteella mm. nykyään PS:ssä vaikuttava historioitsija Teemu Keskisarja arvelee Ylen Pimeä historia -sarjassa, että todennäköisesti tuo on ollut syynä. Pelkästään yöjalkaan lähtö, tai vaikka huorissa käynti eivät olisi aiheuttaneet niin raskaita kurinpitotoimia, kuin mitä Mannerheimiin kohdistettiin.

Oli suuntautuminen mikä tahansa, niin oman aikansa merkkihenkilö Mannerheimkin oli, ja vaikuttanut monessa siihen minkälainen valtio Suomesta muodostui. (Ja jälkikäteen katsottuna on ehkä ihan hyvä, ettei kyennyt Suomesta monarkiaa saamaan, vaikka taisi aikoinaan vahvasti monarkismia kannattaa).

Siinä mielessä kiinnostava aihe kyllä, että pitää ehkä katsoa tuo Ylen Pime historia -sarja.

Näin yleisesti sukupuolisuuntautumisen vaikutuksiin nykyisissä vaaleissa on kyllä hankala sanoa mitään. Jotenkin sitä kuvittelisi, että nykyään sillä ei olisi juuri merkitystä. Toisaalta itse kuitenkin tiedostan sen, että oma sosiaalinen kuplani on kuitenkin pääosin varsin korkeakoulutettua ja liberaalia, joten se ei anna mitenkään edustavaa kuvaa laajemmin kaikkien suomalaisten mietteistä.

Oma veikkaukseni kyllä on, että nyt presidentinvaalien toisella kierroksella se on todennäköisemmin haitta kuin etu - jos sillä isosti merkitystä on. Lähinnä siksi, että esim. Halla-ahon ja Rehnin kannalle asettuneet äänestäjät ovat todennäköisemmin konservatiivisempia kuin ne, jotka ovat jo nyt Stubbin ja Haaviston takana. Ja tuosta ryhmästä kuitenkin Haaviston olisi saatava Stubbia enemmän lisäkannatusta.

6 tykkäystä
1321

Lähtipä keskustelu liikkeelle kommentista, jonka olin ajatellut kokonaan vitsinä/läppänä. Laitoin varmuuden vuoksi vielä hymiön mukaan, mutta näköjään sekään ei auttanut…

Selvyyden vuoksi todettakoon, että aiempien presidenttien tai nykyisten ehdokkaiden seksuaalinen suuntautuminen ei juuri kiinnosta minua, eikä vaikuta äänestämiseeni.

1 tykkäys
1322

Stubb kalassa, SDP:n ja PS:n äänestäjiä ongitaan:

Stubb kertoo, että kokoomuslaisena hän on varttuessaan alkanut tunnistaa itsessään pohjoismaisen demariajattelun piirteitä.

1 tykkäys
1323

Mitäköhän nämä Stubbin ”pohjoismaisen demariajattelun piirteet” siis ovat? Kannattaako mies siis kuitenkin esimerkiksi tulevia lakkoja ja työtaistelutoimia?

Jos haluaa kosiskella PS:n ja SDP:n äänestäjiä, niin kosiskelisi sitten kunnolla, eikä jakelisi epämääräisiä kehuja ja korulauseita joka suuntaan.

1 tykkäys
1325

Tulisi hakea selkeitä jakolinjoja ehdokkaiden välillä, jotta nyt niin muodikkaan arvojohtamisen perustat molemmilta ehdokkailta selviävät. Jakolinjoja voisivat olla: Talouspolitiikka, Työmarkkinapolitiikka, Sosiaalipolitiikka, Ympäristö- ja energiapolitiikka, Maahanmuuttopolitiikka, Ulkopolitiikka ja Maanpuolustus.

Talouspolitiikka:

Vihervasemmistolaiset yleensä kannattavat aktiivista valtion roolia taloudessa, kuten progressiivista verotusta, tulonsiirtoja, sosiaaliturvaa ja valtion omistamia yrityksiä tai julkisia palveluita, korostetaan tasa-arvoa ja pyrkivät vähentämään taloudellista eriarvoisuutta.

Oikeistoliberaalit puolestaan suosivat markkinavapautta, matalampaa verotusta, pienempää julkista sektoria ja vähemmän tulonsiirtoja. He korostavat yksilönvapautta, yrittäjyyttä ja taloudellisten kannustimien merkitystä talouskasvun edistämisessä.

Työmarkkinapolitiikka:

Vihervasemmistolaiset saattavat tukea voimakkaampia työntekijöiden oikeuksia, kuten korkeampia minimipalkkoja, työehtosopimusneuvotteluita ja työntekijöiden edustusta yritysten hallituksissa.

Oikeistoliberaalit puolestaan voivat painottaa työmarkkinoiden joustavuutta ja työnantajien vapautta päättää palkoista ja työehdoista, sekä vastustaa tiukkoja sääntelyjä, jotka heidän mielestään voivat haitata työpaikkojen luomista.

Sosiaalipolitiikka:

Vihervasemmistolaiset voivat kannattaa laajempaa sosiaaliturvaa ja julkisia palveluita, kuten terveydenhuoltoa, koulutusta ja asumistukea.

Oikeistoliberaalit voivat olla enemmän yksityistämisen ja valinnanvapauden kannalla, kannustaa yksilöitä ottamaan enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja tukea markkinapohjaisia ratkaisuja sosiaalipalveluissa.

Ympäristö- ja energiapolitiikka:

Vihervasemmistolaiset saattavat painottaa ympäristönsuojelua ja siirtymistä kestäviin energialähteisiin, sekä vaatia teollisuudelta tiukempia ympäristöstandardeja.

Oikeistoliberaalit voivat korostaa energian saatavuutta ja taloudellista kasvua ja olla varovaisempia asettamaan rajoituksia teollisuudelle, jotka voivat haitata taloudellista kilpailukykyä.

Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikka:

Vihervasemmistolaiset usein kannattavat avoimempaa maahanmuuttopolitiikkaa ja suvaitsevaisuutta kulttuurista monimuotoisuutta kohtaan.

Oikeistoliberaalit voivat suhtautua maahanmuuttoon kriittisemmin ja korostaa tarvetta maahanmuuton rajoittamiseen, vastikkeelliseen turvaan ja integroitumiseen Suomalaiseen yhteiskuntaan

Ulkopolitiikka

Suomessa presidentti on ulkopolitiikan keskeinen johtaja, työskennellen tiiviisti yhdessä hallituksen, erityisesti pääministerin ja ulkoministerin kanssa. Vaikka presidentillä on perustuslaillinen rooli ulkopolitiikan suunnannäyttäjänä, hallitus vastaa ulkopolitiikan päivittäisestä hoitamisesta ja toimeenpanosta. EU-asioissa pääministeri ottaa johtavan roolin.

Maanpuolustus

Suomen presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö ja vastaa maanpuolustuksen suuntaviivoista sekä tärkeistä päätöksistä, kuten sotilaallisen avun antamisesta. Hän toimii yhteistyössä valtioneuvoston kanssa ja on mukana valmiusasioiden sekä turvallisuuspoliittisen päätöksenteon koordinoinnissa. Presidentin oikeudet sotilaallisten operaatioiden hyväksymiseen perustuvat perustuslakiin, mutta päätökset tehdään hallituksen ja eduskunnan kanssa yhdessä.

3 tykkäystä
1326

Ihan älytöntä tekstiä laatupalstalla vuonna 2024. Et todellakaan ole keskimääräistä suvaitsevaisempi. Nykypäivänä hyvin harva on noin kiinnostunut presidentin (tai työkaverin/naapurin) seksuaalisesta suuntautumisesta tai siitä onko hänellä koira vai kissa. Olisi jo tässä vaiheessa aika unohtaa Pekan seksuaalinen suuntautuminen ja keskittyä muihin asioihin. Eiköhän tuosta ole jauhettu jo ihan tarpeeksi.

31 tykkäystä
1327

Otit vanhaan viestiin kantaa,on monta viestiä senjälkeen, jossa asiaa ei enää käsitellä.

Lisäksi uusimmassa viestissäni olen jo etsinyt aivan muita ja varmasti palstan laadukkaimman arviointimenettelyn, jolla arvojohtamisen eroja saadaan aikaan. Kannattaa lukea viimeisin viesti

Olen nyt arvioinut Haaviston suuntautumista uudelleen, eikä tuo hullumpaa olisi, jos se muualla otettaisiin hyvin vastaan, eikä olisi haitta ulkosuhteille missään yhteydessä. Jotkut maat ovat vai kovin takapajuisia ja joissakin maissa homoseksuaalisuus kielletty laissa ja asenteet sen mukaisia.

3 tykkäystä
1328

Tuon ajattelun perusteella esim. nainen ulkoministerinä on myös ongelma. Tai vähän pidemmälle mennen ja esim. kansanedustaja-ryhmien ulkomaan vierailuja miettien, nainen kansanedustajana on ongelma. Sitten kun on homouden ja naiseuden ongelmat käsitelty, voidaan siirtyäkin vaikka väärän uskonnon tunnustamisen ongelmaan. Tie on loputon. Miksi läntisessä yhteiskunnassa täytyisi lähteä ajattelemaan sitä, mitä mieltä vaikkapa jonkun uskonnollisten fundamentalistien diktatuuri on poliitikkojemme soveltuvuudesta tehtäviinsä?

Ps. Kumpi tahansa valitaan, on presidenttimme itänaapurimme mielestä ongelma. Olisi pitänyt vaan äänestää Väyrysen Paavo kansakuntamme johtajaksi, niin putinistit olisivat tyytyväisiä?

16 tykkäystä
1330

Toisen kierroksen ensimmäinen kohtaaminen nähtiin A-studiossa. Tunnelma oli huomattavan erilainen kuin ensimmäisen kierroksen paikoin löysissä basaaritenteissä. Nyt alkoi titaanien taisto, armottoman intensiivistä asiaa presidentin toimivaltaan kuuluvista kysymyksistä. Kumpikin oli sisältökysymyksissä vakuuttava. Elekieli oli erilainen. Stubb väläytti ajoittain leveää hymyä ja jopa naurahti jokusen kerran. Haavisto taas oli äärimmäisen keskittynyt ja melko vakava. Stubbin kehonkieli oli rauhallinen, Haavistolla pienenä kauneusvirheenä polvien hytkyminen, minkä liskoaivot saattavat tulkita hermostuneisuudeksi.

Otsikoihin nousi kysymys Putinin teoreettisesta onnittelupuhelusta. Stubbin tylympi linja miellyttänee useampaa. Tästä, paremmasta kehonkielestä ja positiivisemmasta ilmeestä johtuen Stubb vei ekan erän.

Vedonlyöntimarkkinoilla vaali on kohteena ainakin Betfairilla, Coolbetillä, Unibetilla ja Pafilla. Arvioit Stubbin voitosta ovat haarukassa 86-90%.

39 tykkäystä
1331

Tähän erinomaiseen loppukaneettiin tässä ketjussa päätetään seksuaalisuus yms. keskustelu, koska uusia näkökulmia saati mitään rakentavaa ei ole useihin tunteihin, tai kohta päiviin, nähty.

:warning: :warning: :warning: :warning: :warning: :warning: :warning:

Erinomaisia kommentteja Kale! =)

28 tykkäystä
1333

Koskahan uusia gallupeja alkaa tipahtelemaan? Varmaan pientä liikehdintää on taas tapahtunut.

1334

Tein oman tulosanalyysin presidentivaalista äänestyskierroksella 1 annettujen äänten jakautuman perusteella seuraavilla oletuksilla:

  • Nukkuvat. Kotiin ei monikaan jäisi. Osallistumisasteiden perusteena ennakkoäänet, jotka kertovat äänestyshalukkuudesta ja aktiivisuudesta eli eri kandidaattien kesken. Ennusteeni on, että kierroksella 2 äänestävien osallistumisasteet olisivat Stubb, Haavisto, Essayah, Halla-aho ja Rehn 90 % . Sitten Andersson Urpilainen 80 % ja Aaltola ja Harkimo 75 %

  • Täytyy muistaa, että moni perussuomalainen äänestää taktisesti vihervasemmistoa vastaan. Näkyy selvästi X:n puolella. Siksi heille korkea osallistumisaste.

Sitten arvio miten eri ehdokkaiden äänet jatkossa periytyvät/jakautuvat. Keskustelupalstoista saa tilastollisesti pätevää dataa, jos otanta on iso. Niitä tullut selailtua. Presidentinvaalin kierros 2:lla äänet jakatuisivat arvioni mukaan seuraavasti:

  • Stubin äänet 100 % Stubin taakse

  • Haaviston äänet 100 % Haaviston taakse

  • Halla-aho 95 % Stubbille

  • Rehn 50 % Stubbille

  • Andersson 100 % Haavistolle

  • Urpilainen 100 % Haavistolle

  • Essayah 100 % Stubbille

  • Aaltola 60 % Stubbille

  • Harkimo 80 % Stubbille

Sitten Excelöidään ja saamme vaalien lopputuloksen. Stubb 56 % äänistä ja Haavisto 44 % äänistä.

Herkkyysanalyysi. Perussuomalaisten suuren äänimäärän vuoksi, jos Perussuomalaiset ryhmittyvät 60 %:sti Haaviston taakse, niin Haavisto voittaa niukasti. Kaikissa skenaariossa perussuomalaisten äänet ovat ratkaisevia, sillä muuttamalla muita parametrejä tulos ei juurikaan muutu eli jos Stubb saa > 60 % Perussuomalaisten äänistä, hän voittaa.

X:ää kun selaa, niin Perusuomalaisten kannanotoissa huokuu jonkinlainen takaisinmaksun aika vihervasemmistolle:

  • “Miksi antaisin ääneni puolueelle, joka on jokavälissä haukkunut meitä fasisteiksi ja rasisteiksi. Koko kevät ja syksy kuultiin, miten olemme natseja ja rasisteja. Nyt on takaisinmaksun eräpäivä”

  • “Kuka oli se, joka kehui ja kiitti, kun Jussi puhui Ukrainan parlamentissa täydellistä Ukrainaa ja sai Ukrainalaisilta kiitosta, oliko Stubb? Tuliko vihervassareilta kiitosta, no eipä tullut, pelkkää natsittelua”

  • “Kuka otti Perussuomalaiset hallitukseen, olisivat vihervassarit ikinä ottaneet?”

  • “En äänestä ehdokasta, joka on työpaikkakiusaaja ja lennättää ISIS vaimoja valtion kustannuksella maahan”

  • Kuka ehdokkaista oli se, joka oli Jussin kanssa samaa mieltä vaalikoneessa, että Suomen etu tulee aina ensiksi (Stubb) ja kuka oli sitämieltä, ettei Suomen etu tule aina ensiksi (Haavisto)

Kyseessä siis arvio. Parametrejä voi muuttaa, jos tuntuu, ettei jokin toimi !

25 tykkäystä
1335

Parametri, mihin liittyy ehkä eniten epävarmuutta on nukkuvien persujen osuus. Uskon, ettei sieltä paljon Haavistolle tule sympatiaa tai ääniä. Kysymys on kuitenkin, riittääkö motivaatio äänestää? Nyt pitäisi isolla joukolla perussuomalaisia äänestäjiä olla motivaatio lähteä äänestämään pelkästään jotain vastaan.

3 tykkäystä