Kansanedustaja Pekka Toveri Ahvenanmaan de(/re)militarisoinnista. Suosittelen lukemaan.
18 tykkäystä
Kunnioitettavaa aloitteellisuutta:
16 tykkäystä
KUN yrittää esittää Neuvostoliitossa tekemiään maanpuolustuskasvatukseen liittyviä havaintoja, tuntuu kuin tekstiin pesiytyisi paatos.
Se määrätietoisuus ja johdonmukaisuus, jolla nuorisoa opetetaan kunnioittamaan sellaisia elämänarvoja kuin isänmaanrakkaus, vanhempien sukupolvien työn kunnioittaminen, kansalaisvelvollisuuksien arvostus ja kurinalaisuus, ei voi jäädä tarkkailijalta huomaamatta.
Varusmiehet eivät yleensä suorita palvelusvelvollisuuttaan oman liittotasavaltansa alueella sijaitsevissa joukkoyksiköissä, vaan heidän sijoituksessaan noudatetaan Neuvostoliiton asevoimain yhtenäisyyttä lujittavaa kokonaisjärjestelyä.
Näin ollen ei ole olemassa erikoisia Ukrainan, Valko-Venäjän, Neuvosto-Viron jne. nimikkojoukko-osastoja; on vain yhtenäisen Neuvostoliiton asevoimain yksiköitä, jotka on sijoitettu puolustusstrategisten tai koulutuksellisten näkökohtien perusteella eri puolille Neuvostoliittoa tai Varsovan liiton jäsenmaiden alueita.
Neuvostoyhteiskunnassa sotilaskasvatuksen tehokkuutta ja asevoimain suorituskykyä heikentävät pyrkimykset ovat täysin tuntemattomia.
Jo peruskouluasteella tehdään nuorisolle selväksi sotilaallisen kurinalaisuuden joukkovoimaa tehostava vaikutus.
Hätkähdyttävä esimerkki, millaisessa pelossa Suomi eli, kun turvallisuuspoliittinen tilanne oli kovin erilainen.
12 tykkäystä
Tuo hesarin vuonna 1973 julkaistu kirjoitus heijastelee osaltaan 70-luvun Suomea. Julkisessa sanassa myötäiltiin kritiikittömästi Neuvostoliittoa.
Tänään tekstiä lukeva lukija kiinnittää huomiota sanamuotoihin. Kirjoituksessa käytetään nimitystä liittotasavalta eikä sosialistinen neuvostotasavalta. Kirjoittajan mukaan asevoimain suorituskykyä heikentävät pyrkimykset ovat täysin tuntemattomia.
Artikkelin kiinnostavuutta lisää se, että sen kirjoittaja on tunnettu kenraali. Kenraaliluutnantti Jorma Järventaus oli 60-luvun alussa yksi ennakkosuosikeista seuraavaksi puolustusvoimain komentajaksi. Kekkonen kuitenkin valitsi komentajaksi kenraali Yrjö Keinosen. Järventaus toimi eläkevuosinaan Helsingin Sanomien sotatieteellisenä asiantuntijana ainakin 70-luvun loppupuolelle saakka. Seurasi Hesarin asiantuntijana mm. rauhanturvaoperaatiota Kyproksella.
Itse katsoisin Järventauksen edellä mainitun tekstin heijastelevan 70-luvun tilannetta Suomessa. Neuvostoliitto pyrki kiristämään otetta Suomesta, kun suurvaltojen liennytyksen kausi päättyi. Linjanvetoa käytiin etenkin YYA-sopimuksen sotilaallisesta soveltamisesta. NL pyrki saamaan Suomen tiukemmin kontrolliin ja muistutti jatkuvasti YYA-sopimuksen sotilaallisten ehtojen tärkeydestä. Tästä ajasta on muuten hyvä esitys esimerkiksi Pekka Visurin teos Idän ja lännen välissä: Puolustuspolitiikka presidentti Kekkosen kaudella. Monelle Visurin teoksista tykkäävälle varmaankin tuttu kirja.
NL:n painostus paheni 70-luvun loppua kohden. Huipennuksena voidaan varmaan pitää NL:n puolustusministeri Ustinovin Kultaranta-vierailua heinäkuussa 1978. Painotus jatkui myös Ustinovin vierailun jälkeen, kun puolustusvoimain komentaja Lauri Sutela vieraili Neuvostoliitossa. Siellä hänet eristettiin muista ja hän joutui simputettavaksi. Karua kertomaa YYA-aikakauden tilanteesta.
Vuodelta 1978 löytyi Helsingin Sanomista toinen kenraali Järventauksen artikkeli, joka ilmestyi Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4. kesäkuuta 1978. Siinä Järventaus käsitteli Suomen puolueettomuuspolitiikkaa ja sotilaallista valmiutta. Lainaus, lihavointi minun.
Helsingin Sanomat 4.6.1978 (https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/22c05854-f63c-42bf-8974-38f606f39417)
“Mikäli sotilaallinen tilanne syystä tai toisesta kärjistyisi Euroopassa, sen vaikutukset tuntuisivat välittömästi juuri Skandinaviassa. Paine kohdistuisi erityisen voimakkaana Tanskan salmiin ja Pohjois-Norjaan. Välialueella sijaitsevat Ruotsi ja Suomi puolestaan jäisivät näiden polttopistealueiden puristukseen, kuitenkin niin, että mahdollisuudet pysyä sivustakatsojina olisivat olemassa. Ulkopuolelle jääminen edellyttää kuitenkin, että Nato ja Varsovan liitto arvioivat maittemme puolueettomuuspolitiikan tukena olevan sotilaallisen valmiuden niiden suureksi, ettei poliittista tai sotilaallista yllätystä tarvitse ottaa laskelmissa huomioon.”
Järventaus korosti tekstissään Suomen sotilaallisen valmiuden merkitystä puolueettomuuspolitiikan tukena. Suomessa osa edelleen ymmärsi sotilaallisen valmiuden tärkeyden ja uskalsi myös tuoda se esille kuukautta ennen Ustinovin vierailua. Varmasti myös toisen suuntaisia kirjoituksia löytyy vuodelta 1978. Yhtä kaikki, suomalaiset onnistuivat kenraali Sutelan johdolla torppaamaan Ustinovin ehdotukset yhteisistä sotaharjoituksista.
Samaan aikaan Suomi pystyi pitämään yllä suhteita myös länsimaihin. Voidaan kysyä, mikä merkitys oli Suomen osallistumisella rauhaturvatehtäviin? Auttoiko se ylläpitämään länsisuhteita ja sotilaallista valmiutta kylmän sodan aikana?
Jukka Pesun pari vuotta sitten ilmestynyt poliittisen historian väitöskirja Suomi, rauhanturvaaminen ja kylmä sota 1956-1990 tarkastelee rauhanturvaamista osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kiinnostava väitöskirja, joka kannattaa lukea, jos aihepiiri kiinnostaa.
Pesun mukaan (s. 4 ja 345) puolustusvoimissa rauhanturvaminen nähtiin aluksi kotimaan puolustusta haittaavana lisätehtävänä. Muutos tapahtui 70-luvulta alkaen. Siinain operaation positiivisten kokemusten myötä puolustusvoimissa oltiin muita hallinnon sektoreita valmiimpia osallistumaan hankaliin rauhaturvaoperaatioihin.
Pesu kytkee rauhanturvaamisen osaksi Suomen puolustusvoimien länsimaistumista:
Pesu, s. 538:
“Puolustusvoimien länsimaistuminen ja standardisointi rauhanturvaamisen siivellä on tapahtunut 1960-luvulta saakka niin suhteessa Pohjoismaihin ja erityisesti Ruotsiin kuin myös Natoon. Viime vuosina tapahtuneet suuren kehitysaskeleet Ruotsin, Norjan ja Suomen välisessä puolustusyhteistyössä ja Suomen Nato-suhteessa saivat rauhanturvaamisen suojassa alkunsa jo kuusikymmentä vuotta sitten.”
Eivät rauhanturvaoperaatiot tietysti suoraan ylläpitäneet yhteyksiä Nato-maihin, mutta ainakin se ylläpiti edes jonkinlaisia suhteita länsimaiden puolustusvoimiin. Itse uskoisin, ettei Suomella olisi nykyisen tasoista Nato-yhteensopivuutta, jos Suomi ei olisi ollut rauhanturvaamisessa mukana kylmän sodan ajoista lähtien. Vielä 2000-luvun alussa enemmistö suomalaisista ei hyväksynyt edes osallistumista Nato-johtoisiin rauhanturvaoperaatioihin.
- Vuonna 2001 tehdyssä mielipidetutkimuksessa vain 39 prosenttia suomalaista hyväksyi osallistumisen Naton tai EU:n johtamiin operaatioihin. Lähde: https://www.defmin.fi/files/298/484_tika2-2001.pdf
Tätä Nato-yhteensopivuuden kehityskulkua osaa paremmin selittää auki Jarmo Lindberg tammikuussa julkaistussa blogikirjoituksessaan. Lindberg toteaa Puolustusvoimien tien Nato-yhteensopivuuteen olleen varsin pitkä. Hänen mukaansa muutostarve alkoi kehittyä jo kylmän sodan aikoina, jolloin Suomi toimi yksin ilman yhteistyötä muiden maiden kanssa. Merkittävä päätös oli Suomen liittyminen Naton Partnership for Peace (PfP) prosessiin 1994.
Tuon PfP-liittymispäätöksen taustat näkyvät myös vuoden 1995 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa.
Jo vuoden 1995 selonteossa tuotiin esille kansainvälisen yhteistoimintakyvyn tärkeys ja Suomen tavoite parantaa PfP:n kautta omaa yhteistoimintakykyään. Lainaus selonteon sivulta 24, alleviivaukset minun.
Jarmo Lindberg kirjoitti blogissaan PfP-yhteistyön tuoneen mukanaan myös Naton arviointitilaisuudet, joissa tarkasteltiin myös puolustusvoimien Nato-yhteensopivuutta. Näin pitkä tie kohti Nato-yhteensopivuutta oli siis käynnistynyt.
1990-luvun lopulta alkaen Suomi osallistui myös Nato-johtoisiin rauhaturvaoperaatioihin, kuten KFOR-operaatio Kosovossa. Yksi tärkeä etappi tapahtui vuonna 2003, kun suomalainen prikaatinkenraali Paavo Kiljunen johti ensimmäisen kerran Nato-operaatiota Kosovossa. https://www.nato.int/KFOR/structur/whoswho/cv/bio_kiljunen.htm
Nyt Suomella oleva Nato-yhteensopivuus hieman helpottaa nykyistä tilannetta. Siitäkin huolimatta Suomella on presidentti Sauli Niinistön 4.4. antaman lausunnon mukaan edessä merkittävä työ Suomen puolustuksen yhteensovittamiseksi osaksi Naton yhteistä puolustusta.
Mielestäni suomalaisten rauhanturvaajien tekemällä työllä kylmän sodan aikana oli tärkeä merkitys Suomen kansainvälisen yhteistoimintakyvyn luomisessa. Kiitos siitä sinibareteille.
18 tykkäystä
Monien foorumilaisten suosikkipoliitikko Erkki Tuomioja on ollut vaikuttamassa myös ruotsalaisten natokantoihin.
8 tykkäystä
Haavisto on jo aloittanut presidentinvaalikampanjan ja tarvitsee hyvin laajasti demareita taakseen mahdollisella toisella kierroksella porvariehdokasta vastaan. Siksi hänen on edullista jättää mainitsematta Tuomiojan liki viimeiseen saakka jatkunut toiminta Nato-jäsenyyttä vastaan. Toki sitten kun Suomen osalta asia oli selvä, Tuomioja myöntyi.
16 tykkäystä
Stoltenbergille ei löydy toistaiseksi seuraajaa
Huhupörssissä on pyöritelty monia seuraajaehdokasnimiä, kuten Hollannin pääministeri Mark Rutte, Britannian puolustusministeri Ben Wallace, Viron pääministeri Kaja Kallas ja Kanadan varapääministeri Chrystia Freeland.
Vaikeuksia on kuitenkin löytää henkilöä, joka kelpaisi kaikille Nato-maille. Esimerkiksi Venäjää kärkkäästi arvosteleva Kallas saattaa olla liian kulmikas pääsihteeri Ranskalle, jolla voi olla haluja rakentaa diplomaattista ratkaisua sodan lopulle,
Naton pääsihteeri | NRK: Lopettelemista valmisteleva Stoltenberg sittenkin ”todennäköisesti” jatkamassa: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009536810.html?share=f42a0099348d50fbda780e92409b3e71
9 tykkäystä
Mielikuvaharjoitus, kuinka Venäjä saattaisi yrittää ottaa Ahvenanmaan haltuunsa.
9 tykkäystä
Ahvenanmaa oli paljon esillä myös viime viikolla valtiopäivien avajaisissa. Tasavallan presidentti käsitteli Ahvenanmaata valtiopäivien avajaispuheessaan ja totesi Ahvenanmaan aseman olevan vakaampi kuin kenties koskaan. Presidentin puhe tuntui rauhoittavan Ahvenanmaa-keskustelua aika paljon.
Lehdistötilaisuudessa presidentti viittasi siihen, että sotateknologia on kehittynyt nopeammaksi kuin aikaisemmin, joten saatetaan tarvita early warning -systeemin kehittämistä. Näin kyettäisiin reagoimaan ajoissa. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009516871.html
Tiedustelua tarvittiin myös vuonna 1941, kun Suomi ennätti miehittämään Ahvenanmaan Operaatio Kilpapurjehduksessa. Suomella oli silloin käytössään tiedustelutieto NL:n Virossa olleen laivaston asettamisesta valmiustilaan, joten ennättivät toimimaan ajoissa.
Sitä vastoin Bornholmin saari oli NL:n miehittämänä lähes vuoden ajan toukokuusta 1945 huhtikuuhun 1946, kun valtasivat saaren saksalaisilta.
Viime vuoden toukokuussa Naton johtamassa Defender Europe 2022 -harjoituksessa harjoiteltiin myös Bornholmin saarella. Tanskan puolustusvoimat julkaisi twitterissä kuvia Himars-raketinheittimestä Rønnen lentokentällä Bornholmissa. Tässä oli viestiä suoraan Venäjän suuntaan. https://twitter.com/forsvaretdk/status/1529092652276359168
Tällä viikolla käynnistyi Ruotsin puolustusvoimien Aurora 23 -harjoitus. Tästä harjoituksesta on uutisoitu laajasti tiedotusvälineissä, mutta pari nostoa Gotlannin osalta.
Muistutuksena tähän heti kärkeen, että kiinnostuneet voivat seurata suomalaisen harjoitusjoukon toimintaa harjoituksessa Puolustusvoimien nettisivuilta sekä Puolustusvoimien sosiaalisen median kanavilla Instagramissa, Twitterissä ja Facebookissa. Aihetunniste #aurora23
Aurora 23 -harjoituksen nettisivut:
-
Harjoitusalue
-
Harjoituksen johtaa ruotsalainen prikaatikenraali Stefan Andersson.
-
Viime kuussa kenraali Anderson oli Ruotsin Upseeriliiton julkaiseman lehden haastattelussa. Anderson kertoi haastattelun lopussa palanneensa hiljattain YK:n johtamasta MINUSMA-operaatiosta Malista.
Haastattelussa Anderson kertoi Aurora 23:ssa keskiössä olevan valmiuden nostamisen, mobilisaation ja hyökkäysten harjoittelu. Harjoitellaan merialueen suojelua sekä Itämerellä että Pohjanmerellä. Gotlannissa on harjoittelemassa Puolan ja Iso-Britannian yksiköitä.
“Vi måste ha koll på havet, ett operativt moment är sjöfartsskydd för styrketillväxt från andra nationer, vi övar i såväl Östersjön som Västerhavet för att hålla Göteborgs hamn öppen. Vi ska skydda Gotland genom att nyttja förband från Polen och Storbritannien, säger brigadgeneral Stefan Andersson, övningsledare för Aurora 23.”
Myös Aurora 23 -harjoituksen nettisivuilla kerrotaan Gotlannissa harjoittelevan Puolan ja Britannian amfibiotaisteluosastot, jotka pystyvät toimimaan sekä maalla että vedessä.
Gotlannissa harjoituspaikkoina ovat Visbyn lisäksi Gotlannin pohjoiskärjessä sijaitseva Bungen lentokenttä. Bunge Airbase - Wikipedia
Lähde: Aurora 23 i Gotlands län - Försvarsmakten
Puola näyttää ottavan suurempaa roolia Itämerellä. Viime vuoden marraskuussa Saab tiedotti toimittavansa Puolalle kaksi uutta tiedustelualusta, jotka perustuvat Ruotsin merivoimien Artemis-tiedustelualukseen. Eli yhteensopivuutta Ruotsin ja Puolan merivoimien välillä on olemassa. Ehkä Puola voisi ottaa osaa Gotlannin altaan valvontaan ja tuon early warning -systeemin kehittämiseen?
9 tykkäystä
Kyllä, helpotuksen tunteen myötä assosiaatiopaineet purkautuvat oman aikansa, historian surulliset ja ummehtuneen taannehtivat tuulet kun puhalsivat Suomessa varsin koleasti turhankin pitkään…
Mutta, onneksi nyt uusien ovien avautuessa myös uudet miellyttävämmät myötätuulet alkavat puhaltamaan yritysmaailmassakin jo hyvää vauhtia:
- Suomalainen tarkkuuskivääri on Nato-liittolaisten sotilaille vahva pelote ehkäisemään ennalta Venäjän-uhkaa…
…Vaikka tuote on käynyt hyvin kaupaksi aiemminkin, ovat jotkin sopimukset jääneet Sakolta saamatta, koska tilaaja on halunnut ostaa aseita toisesta Nato-maasta…
Vaikka nyt ei ihan ns. “puhdas pelinavaus” olekaan niin vähän sinnepäin kuitenkin, hyville tuotteille löytyy aina ostajansa…
11 tykkäystä
Yleensä sota on hyvää bisnestä, mutta ei sitten aina
8 tykkäystä
Ahvenanmaan paras ase on ehkä terävät kynät, muttei kylläkään terävät päät. Elisabeth rukka ei ole varmaan kuullut, mitä Venäläiset tekevät sairaaloille? Tai hyökkäämättömyyssopimuksille… 
”Kaikki tietävät, että sodan aikana sotatoimet on pidettävä sairaaloiden ulkopuolella. Sairaalat ovat pieniä alueita suurten alueiden sisällä, neutralisoituja vyöhykkeitä, aivan kuten Ahvenanmaakin on. Samalla lailla kuin sairaaloissa, sotatoimet on sodan aikana pidettävä myös neutralisoidun Ahvenanmaan ulkopuolella.”
26 tykkäystä
Turkki jatkaa venkoilua, ja Unkari jostain syystä tykkää peesailla.
USA:n hävittäjävipu taisi riittää vain Suomen jäsenyyteen.
Mutta Turkissa on sunnuntaina vaalit, ja Erdogan voi vaalien jälkeen toimia toisin. Tai päättäjäkin voi vaihtua.
Alemmassa vähän vanhemmassa jutussa viitataan jopa Ruotsin ulkoministerin suulla että:
”PKK:n toiminta meidän alueellamme on laajaa. Heidän tavoitteenaan on kerätä rahaa terroritoiminnan rahoittamiseen Turkin valtiota vastaan”, Billström sanoi haastattelussa.
Nato | Ruotsalaismedia: Natossa valmistaudutaan Ruotsin jäsenyyden lykkääntymiseen yli Vilnan kokouksen: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009581354.html?share=e6c4c48579f579d37cbaa9faedcbdb09
Nato | Ruotsin ulkoministeri DN:lle: Merkittävin syy Turkin Nato-jarrutukselle on PKK: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009546284.html?share=07be6505063264535a54d70abef8aa2a
7 tykkäystä
Tämä olisi voinut sopia ehkä Kahvihuoneellekin, vaikka Natosta puhutaan. Nato tuo mahdollisuuksia yrityksillekin Suomessa ja tässä on hyvin kiintoisa noin viidessä minuutissa luettava juttu, joka ei ole maksumuurin takana.
Nato julkaisi miljardin euron uuden puolustusteknologian rahaston, ja Suomi on siinä mukana. Satelliittiyhtiö Reorbit ja muut suomalaiset uskovat saavansa Naton myötä myös sopimuksia eri jäsenvaltioiden armeijoiden kanssa.
17 tykkäystä
Nyt on tullut lisää kuvia Sako Ar:stä ruotsalaisilta. Huomaa havainnekuvista poiketen olevat flip-up rautatähtäimet. Rautatähtäinten puute ihmetyttikin itseäni ja varmaan muitakin aluksi. Liekinsammutinta ei ihan kunnolla näe, mutta näyttäisi siltä, että alapuolella on reikiä mikä saattaa aiheuttaa ylimääräisiä pöllähdyksiä pölyisissä olosuhteissa ja näin ollen haitata ampujaa ja paljastaa tämän sijainnin. Sakolta aika jännä ratkaisu, sillä tämän ei luulisi tulevan yllätyksenä.
11 tykkäystä
Tämä menee ehkä vähän ohi otsikon aiheesta, mutta laitetaan silti:
" Plug Powerin toimitusjohtaja Andy Marsh kertoi tiedotustilaisuudessa, että investoinnin taustalla on Suomen vahva sitoutuminen uusiutuvaan energiaan.
Hän sanoi myös, että Suomen sitoutuminen Natoon on yksi syy siihen, miksi Suomi on houkutteleva investointikohde."
30 tykkäystä
Ei mielestäni mene, itsekin kirjoittelin jo ajat sitten että tämänkaltainen ilmiö on odotettavissa Natoon liittymisen myötä. Tosin epäilin boomin koskevan ensin puolustustarviketeollisuutta. Kyllä Suomen houkuttelevuus investointikohteena nousee NATO-jäsenyyden myötä ilman muuta.
Muilta osin tuo Plug-investointi on toistaiseksi vielä melkoisen ohut lupaus, ja uutisoitu mielestäni turhan raflaavasti. Muutamassa vuodessa ehtii energia-alalla tapahtua jos vaikka mitä. Mutta toivotaan parasta.
6 tykkäystä
Onhan noita miljardi-investointeja “nähty”. Kuinka moni niistä sitten oikeasti toteutui kautta aikain?
7 tykkäystä
Aivan huikea juttu Hesarilta. Kannattaa lukea ehdottomasti. Olihan Niinistö pitkään todella kassalla Venäjän ja Naton sekä Yhdysvaltojen suhteen, mutta onneksi kansa oli hereillä ja pakotti myös poliittisen johdon muuttamaan suuntaansa. Jopa pelottavaa luettavaa tämä osittain.
9 tykkäystä
Kysyä voi myös olisiko venäjä seissyt tumput suorina jos Suomi olisi ilmaissut hakevansa Natoon ennen tätä Ukrainan sotaa,saattaa olla että Ukrainan sijasta sotatoimet olisi kohdistettu Suomeen.Tämä meni nyt Suomen kannalta kuitenkin putkeen ja turhapa noita skenaarioita on pyöritellä,vastausta ei niihin saa kukaan mistään.Ukrainalle Suomen pitää kyllä antaa kaikki mahdollinen materiaalinen tuki sotimista varten,mielestäni moraalinen velvollisuus koska Ukrainan puolustussota ja pärjääminen mahdollisti Nato jäsenyyden.Ukraina uhrautuu myös Suomen puolesta vaikka tahtomattaan.
22 tykkäystä