Nato on EU:n ja YK:n turvallisuusneuvoston ohella hyvä esimerkki, miten helposti yhteenliittymän toimintakyky murenee, jos jokaisella jäsenellä on täydellinen veto-oikeus. Tämän vuoksi tuota kaiken kaatavaa veto-oikeutta ei pitäisi oikeastaan koskaan sallia - ja ei varsinkaan silloin, jos yhteenliittymän jäsenten koko arvomaailma ja myös yhteenliittymän ulkopuoliset tavoitteet eivät ole erittäin yhtenäisiä. Ja nekin voivat vuosien varrella eriytyä. Jonkin EU:n ja Naton kohdalla pitäisi aina jonkin 75-90 % enemmistön riittää.
6 tykkäystä
Kysyn uteliaana kun en tiedä: Voiko NATO erottaa esimerkiksi Turkin, jos se katsoo sen muuttuneen epäsopivaksi jäseneksi sotilasliitossa?
Liitossa ei taida olla olemassa mitään pykäliä tämänkaltaisille tilanteille, mutta toisaalta jos nyt vaikka Yhdysvallat ja UK keskenään asian toteavat, niin mahtaako muilla olla asiaan nokalla koputtamista. Liittyi Suomi ja Ruotsi natoon tai ei, tuollaiset diktaattorit sotilasliiton sisäpuolella aiheuttavat kyllä melkoisia vastoinkäymisiä koko järjestön toimintaan.
1 tykkäys
Kynnys Turkin erottamiseen on varmasti iso, sillä sitä voisi seurata Turkin lähentyminen Venäjän kanssa, mikä ei varmasti olisi lännelle mieluinen juttu.
3 tykkäystä
Turkin väestön ikärakenne on myös suotuisa armeijan iskukyvyn kannalta. Nuoria aikuisia on paljon (vrt. esim Suomi) ja kalustokin on kunnossa NATO-jäsenyyden vuoksi. Teknologista osaamistakin näyttää olevan. Turkin irtautuminen puolustusliitosta ja liittoutuminen Venäjän kanssa olisi riski länsimaille. Tosin kehitys on osittain tukenut maan itään päin kääntymistä Erdoganin roikkuessa vallan kahvassa. Tästä syystä Turkki on NATO:lle kaksiteräinen miekka. Täytyy muistaa kuitenkin, että Erdoganin valta päättyy tasan siihen pisteeseen, kun mies poistuu valtaistuimeltaan. Lyhyttä peliäkään tässä ei kannata pelata, vaan katsoa pitkälle tulevaisuuteen.
1 tykkäys
Turkkia ei tarvitse erottaa. Turkki tietää, että 5. artikla ei takaa oikeastaan paljon mitään, se on vain lupaus, jonka pitäminen riippuu siitä, kuinka motivoituneita muut jäsenmaat ovat. Muut maat auttavat sen verran kuin haluavat ja katsovat tarpeelliseksi eri mittareilla.
Erottaminen tulee kysymykseen, jos luotettavuus katoaa eli esim. jaettu tiedustelutieto karkaa muualle.
Nyt ei ole mitään syytä panikoida Turkin takia. Turkilla on oikeus tuoda omaa agendaansa esiin ja sillä on sijaintinsa takia varsin vahva roolinsa Natossa. Turkki myös tietää, että tuon roolin eli sijainnin takia sen ei kannata jäädä Naton hylkiöksi.
2 tykkäystä
Toki, mutta jos erottaa kysymykset “voiko” ja “pitäisikö” natomaa voida erottaa.
Jos natossa on 30-32 jäsenmaata, joilla jokaisella on veto-oikeus liittouman päätöksentekoon, niin onko koko paletti siten yhden pienen Montenegron tai vastaavan korruptoitumisen jälkeen toimintakyvytön? Putin (tai kiina) saa yhden natomaan lahjottua itselleen ja sen jälkeen nato itse ei pysty byrokratiateknisesti tätä ko. mätää natomaata saamaan ulos liitostaan kun ei moista pykälää löydy liiton perustuslaista?
3 tykkäystä
Tavallaan tässä myös ilmenee se, miksi mitkään puolustusliitot eivät ole ikuisia. Veto-oikeudella ja valintakriteereillä (mm. demokratia, oikeusvaltio) kaiketi pyritään varmistamaan puolustusliiton yhtenäisyys. Jos kaikki maat ovat hyväksyneet toisensa jäseniksi ja jakavat samat arvot, on todennäköisempää, että rintama pysyy yhtenäisenä tiukan paikan tullen. Tällöin myös artikla 5:n ennaltaehkäisevä voima on suurempi.
Ongelma on kuitenkin siinä, että olosuhteet voivat muuttua ja maat voivat luisua demokratiakehityksestä, kuten Turkille on käynyt. Naton viralliset kriteerit eivät päde, jos yksi autoritaarinen maa edellyttää uudelta jäseneltä tekoja tai lupauksia, jotka ovat Naton virallisten kriteerien vastaisia. Veto-oikeus muuttuu taakaksi, joka vesittää koko puolustusliiton idean eli “turvata sen jäsenten yhteisiä arvoja, joita ovat demokratia, yksilönvapauksien kunnioittaminen, oikeusvaltio ja kiistojen rauhanomainen ratkaisu” (Wikipedia)
Tämän vuoksi Suomen täytyy Naton jäsenenäkin:
- Huolehtia omasta puolustuskyvystä
- Syventää puolustusyhteistyötä lähialueiden maiden kanssa (Pohjoismaat, Britannia ym.)
13 tykkäystä
Myös Lavrov pitää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä vähäisenä asiana. Lavrovin ja Putinin kommenttien perusteella en usko että Venäjä tulee aiheuttamaan mitään massiivisia ongelmia Natoon liittymisen johdosta.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ei usko, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä tulee olemaan kovinkaan suurta merkitystä, Reuters kertoo.
Syynä tälle on Lavrovin se, että molemmat Pohjoismaat sekä muut ”puolueettomat” maat ovat jo pitkään osallistuneet Naton sotaharjoituksiin.
”Nato ottaa heidän alueensa huomioon, kun se suunnittelee sotilaallisia liikkeitään itää kohti. Tässä mielessä [liittymispäätöksellä] ei ole suurtakaan merkitystä. Katostaan, miten heidän alueitaan käytetään käytännössä Pohjois-Atlantin liittoumassa”, hän sanoi.
5 tykkäystä
Lyhyt ja ytimekäs tiedustelueversti (evp.) Martti J. Karin haastattelu strategisesta hitaudesta ja taktisesta nopeudesta Nato-päätöksessä sekä ratifiointiajan “harmaudesta” verrattuna aikaisempaan aikaan.
6 tykkäystä
Pientä pohdintaa Turkin puheista. Suomen tekemien kattavien tunnustelujen aikana Turkilta ei tullut poikkipuolista sanaa Suomen ja Ruotsin aikomuksia kohtaan. Heti kun Suomen johto virallisesti kertoi että hakemus on tulossa ja asiasta tuli iso kansainvälinen uutinen, Erdogan tempaisi mikrofonin itselleen ja alkoi esittää soraääniä. Nyt kaikkialla puhutaan Turkista. Erdogan puhuu ja linjaa räväkästi eikä pelkää asettua länttä vastaan. Ja on suuri johtaja joka hellittämättömästi puolustaa kansaansa terrorismia vastaan.
Mielestäni tästä huokuu performanssi, ei aito halu kaataa hakemuksia. Kuten aiemmin on todettu, Turkin talous on sekaisin ja vaalit tulossa. Turkilla on myös asioita hampaankolossa ja otollinen sauma saada tästä jotain hyötyä.
Jos Turkki aidosti haluaisi estää hakemukset, paljon tehokkaampi ja sen itsensä kannalta parempi tapa olisi ollut jo kauan sitten kertoa asiasta, ihan viimeistään diplomaattisten tunnustelujen aikana. Jos se nyt todella tekisi sellaisen petoksen että kieltäytyisi ratifioimasta, se olisi kauhea nöyryytys USA:lle, Britannialle ja kumppaneille. Se myrkyttäisi NATOn ilmapiirin ja heikentäisi rajusti Turkin asemaa siinä. Kaikenlaisia boikotteja tulisi. Pohjoismaista ei enää lähdettäisi lomailemaan ja plastiikkakirurgiaan entiseen malliin. Turkkihan elää länsimaisesta turismista.
@Zizzler joka ei nähdäkseni ole Venäjämielinen mutta joka ehkä hieman yliarvioi Venäjän kyvykkyyttä ja vaikutusmahdollisuutta, näkee tässä sataprosenttisella varmuudella yhteyden Venäjän yllättävän lauhkeisiin NATO-kommentteihin. Pidän tätä teoreettisesti mahdollisena mutta aika kaukaahaettuna. Paljon loogisempi syy vaisuuteen on, että tämä on äärimmäisen kiusallinen asia Kremlille eikä sitä pysty tyydyttävästi selittämään kansalle. Sokea Natashakin näkee että Suomi ja Ruotsi menevät Natoon Venäjän toimien vuoksi. (Taas yksi pieni miinus Putinin erikoisoperaatiolle.) USA on ollut tässä taitava, se on antanut päävastuun turvajulistuksista Britannialle ja pitänyt itse matalaa profiilia ettei vain synny kuvaa että se päsmäröisi Suomea ja Ruotsia Natoon.
Viimeiset 20 vuotta kuullut Venäjän uhkailut ovat olleet suureksi osaksi bluffia jolla on varmisteltu sitä muutenkin selvältä näyttävää asiaa, että kansalaismielipide Suomessa ja Ruotsissa estää NATO-haikailut. Nyt bluffi katsotaan, ja heti Venäjä rakentaakin asetelman niin, että sen kovien puheiden vuoksi Suomesta ja Ruotsista tulee ”rauhanomaisia” NATO-maita, joissa ei ole pysyviä tukikohtia. Niitähän ei ole tulossa muutenkaan.
Olen edelleen hyvin luottavainen, mutta onhan tässä stressaavia aikoja edessä. Sääliksi käy juuri koronarajoituksista toipuneita suomalaisia, jotka ovat tottuneet ottamaan kaikki puheet kirjaimellisesti. Erdogan on huomattavan kaukana tästä tyylistä.
Tietenkin kaikki on teoriassa mahdollista, sekin että hakemus pitkittyy hirveästi tai jopa kariutuu. En näe sitäkään minään tuomionpäivänskenaariona. Hyvin vahvaa tukea olisi luvassa, se nyt olisi vähintä mitä umpihäpeissään oleva NATO voisi tehdä. Erityiskumppanuus USAn kanssa jne. Mutta tosiaan aika teoreettinen skenaario.
30 tykkäystä
Mustajärvi äänestytti, Yrttiaho kannatti:
Nyt eduskunta äänesti myös osaltaan, tulos:
Jaa (NATOon): 188
Ei: 8
Tyhjiä 0
poissa 3.
Muokattu 15.48: Nyt myös Ylen sivuilla tulos:
22 tykkäystä
Haavisto on allekirjoittanut Suomen hakemuskirjeen!
34 tykkäystä
Your Excellency,
the President of the Republic of Finland has decided to confirm to the North Atlantic Treaty Organization Finland’s interest to accede to the North Atlantic Treaty and in engaging in the accession talks with NATO. The Parliament of Findland was heard in the process.
I have there therefore the honor to conveey this interest to you on behalf of the Government of Finland
I would also like to conform that Finlands decition to apply for NATO memebership enjoys wide parliamentary and puplic support.
Your sincerely,
Pekka Haavisto
Minister for Foreign Affairs
Finland
Toivottavasti on toimittajan kirjoitusvirheet eikä suoraan virallisesta kirjeestä 
Hakemus hylätty. Kirjoittakaa hakemus uudelleen. 
20 tykkäystä
Näyttäisi tuon kuvan perusteella olevan kuitenkin toimittajan typoja 
15 tykkäystä
Milloinkohan viimeksi eduskunta on päättänyt jostain asiasta 188-8 enemmistöllä? Eipä tule ihan heti vastaavaa mieleen.
11 tykkäystä
Moskovan rauhanehdot 1940 sai tuekseen 145 ääntä ja 3 edustajaa, ml. UKK äänesti vastaan.
2 tykkäystä
Ei vaikuta asia tavan venäläisiä hetkauttavan juuri millään tavalla:
2 tykkäystä
Venäjän ulkopoliittinen linja Naton ja Baltian suhteen kiteytettynä 15 v ajalta.
35 tykkäystä
Juurikin näin. Jos tämä jäsenyys jäisi jostain Turkista/Erdoganista kiinni, niin Suomelle ja Ruotsille sorvattaisiin varmasti erittäin vahvat MNNA statukset (Vrt. Japani, Israel), joita jo aiemmin arvuuteltiinkin vaihtoehtona. Turha tavallisen kansalaisen välittää vähääkään näistä Erdoganin puheista.
Mahdollisessa avuntarve skenaariossa olemme nyt jo selvästi paremmassa tilanteessa siinä mielessä, että nyt olemme hakeneet puolustusliittoon, johon kuuluu myös osaltamme vastuita. Jos olisimme omasta päätöksestämme liittoutumattomina joutuneet pulaan, niin se olisi vähän sama kuin valittaa kodin tulipalon tuhoista, kun oli jättänyt sen palovakuutuksen ottamatta. Toki vertaisin natoa ennemminkin/myös johonkin palon todennäköisyyttä laskevaan asiaan…
15 tykkäystä