Suomi Natossa

En vielä vetäisi itseäni kiikkuun Erdoganin kommenttien vuoksi. Mies on kaupankävijä ja ääni Suomen Natojäsenyydelle on hänelle basaarikauppaa, jossa huudetaan, meuhkataan, tingitään ja lopuksi sovitaan hinta. Huonoksi onneksi, tämä ei ole suomalaisille luontaista ja tapamme on usein ottaa vaatimukset ja mielipiteet “face value” ilman, että useinkaan ymmärretään sitä, että aloitustarjousta ei pidä koskaan hyväksyä. Tinkiminen ei ole meillä ns. veressä.

Turkilla on useampi eri asia pöydällä (tai oikeammin pöydän alla). Pöydällä näkyvillä on PKK ja sen jäsenet Suomessa ja Ruotsissa, sekä Suomen päättämä aseidenvientikielto Turkin suorittaman Syyrian pohjoisosien Kurdien aluevaltausten jälkeen.

Pöydän alla on mm. Yhdysvaltojen kieltäytyminen myymästä F-35 hävittäjiä Turkkiin. Todennäköisesti myös kyse on muista asejärjestelmistä, sekä ehkä Ruotsalaisesta aseteknologiasta. Luultavasti listalla on vielä paljon muuta, josta emme ole kuulleetkaan. Turkin “Natokanta” Suomea ja Ruotsia kohtaan on itseasiassa osaltaan riippuvainen tekijöistä, jotka ovat meidän vaikutusvaltamme ulkopuolella. Turkin kanta on riippuvainen monikeskisistä neuvotteluista, joissa on pöydässä Suomen ja Ruotsin lisäksi ainakin Yhdysvallat. Turkin pitää saada vaadittua jotakin, jotta äänestää Suomen ja Ruotsin puolesta. Tässä on myös mahdollisuutena se, että Orbanin Unkari lähtee mukaan peliin hakemaan jotakin hyvää itselleen.

Nyt tulevissa neuvotteluissa tullaan katsomaan, kenellä on suurimmat valtit, mitä Turkki (ja mahdollisesti Unkari, kohta näemme) haluaa eniten ja minkä verran kutakin pystyy painostamaan. Toivon, että Suomi ei lähde häpäisemään itseään luovuttamalla ihmisiä Turkkiin, sikäli jos eivät ole todistettavasti syyllistyneet vakaviin rikoksiin. Ja en ottaisi Turkin sanaa “vakavista rikoksista” itseisarvona todenmukaisuudesta. Turkin kanssa voidaan ja pitääkin neuvotella, mutta kiristykseen ei pidä taipua. Aivan kuten Venäjän kanssa.

Lisäksi, en aliarvioisi Yhdysvaltojen vaikutusvaltaa asiassa. Bidenille on tärkeää saada Suomi ja Ruotsi naton jäseniksi ja tässä vaiheessa meidän heittäminen susille (de-facto tunnustettavaksi Venäjän vaikutuspiiriin kuuluvaksi) vain siksi, että Erdogan on käymässä ahneeksi, olisi huonoa politiikkaa. Varsinkin, kun Biden on julkisesti osoittanut tukensa ja halunsa saada meidän Naton jäseniksi.

Taustalla tullaan käymään erityisesti Yhdysvaltojen ja Turkin välillä köydenvetoa, Turkin äänen hinnasta. Niitä neuvotteluita ei välttämättä nähdä julkisuudessa. Suomessa on nyt ymmärrettävä, että pään oltava kylmä ja Turkin ensimmäisille vaatimuksille ei pidä nöyristellä.

22 tykkäystä

Turkin on myös hyvä muistaa, että se ei ole EU:ssa. Jos se haluaa yhtään parantaa niitä suhteita - puhumattakaan mahdollisuudesta olla jonain päivänä jäsen - sen ei kannata heittäytyä yksin liian hankalaksi ja yhteistyöstä piittaamattomaksi. Jäsenyys on toki todella pitkän matkan takana, mutta on niitä muitakin yhteistyömuotoja.

Tällainen Turkin kaltainen poliittinen peli nakertaa NATO:a sisältä päin ja murentaa sen arvostusta jäsenmaiden keskuudessa. Jakavatko sen liittolaismaat länsimaalaiset arvot ja yhtenäisen näkemyksen demokratiasta? Kysymys on oikeastaan tässä tapauksessa siitä, onko NATO liian iso sen monenkirjavuutensa vuoksi? Jälkimmäiseen kysymykseen vastaten, saattaa olla.

Erdogan asettaa henkilökohtaiset tavoitteensa puolustusliiton etujen edelle. Iso-Britannia ja Yhdysvallat tuskin katsoo tätä kehitystä suotuisasti, sillä Suomen jäsenyys on liitolle tärkeä sekä maantieteellisen sijainnin että laadukkaan puolustusvoiman vuoksi. Olemme myös Yhdysvalloille sattuneiden hävittäjäkauppojen myötä arvokas kumppani, josta varmasti halutaan pitää kiinni. Suomi on aktiivisesti rakentanut NATO -yhteensopivuutta vuosien saatossa. Tämä näkyy muun muassa kalustossa ja yhteisissä sotaharjoituksissa. Epäilemättä strategisella ja taktisellakin tasolla.

Jos tässä saanee arvata miten tämä saaga päättyy, se päättynee Suomen NATO -jäsenyyteen tavalla tai toisella. Luultavasti Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian poliittisella vaikutusvallalla. Erdogan sen sijaan kaivaa edelleen hautaa poliittiselle uralleen, joka on ollut syöksyssä jo tovin maan sisäisten ongelmien vuoksi - hänen ulostulonsa ovat lähinnä oire sisäpolitiikan kuumeilusta.

Loppuun haluaisin vielä muistuttaa, että suurempi uhka tämän hakuprosessin ajan ei ole Venäjä vaan suomalainen itse. Somealustoilta löytyy nyt useita NATO-vastaisia maailmanlopun saarnaajia, joiden aidot tarkoitusperät eivät välttämättä kriittistä tarkastelua kestä. Nämä henkilöt näyttävät tarttuvan aktiivisesti jokaiseen rasahdukseen jakaen pelkoa ja hysteriaa Suomen asemasta ja sen tulevaisuudesta. Suosittelen jättämään tällaiset ulostulot omaan arvoonsa, jos ne menevät yöuniin asti.

11 tykkäystä

Erdogan on aktiivisesti huonontanut noita suhteita vuosien ajan mm. kiristämällä EU:ta pakolaisilla. Turkki nykyisellään ei jaa juuri mitään arvoja EU:n kanssa, tietysti rahallista tukea olisivat valmiit ottamaan vastaan. En usko että Turkin EU jäsenyys etenee millään tavalla seuraavan 10 vuoden sisällä joten tällä asialla en usko olevan vaikutusta Suomen Nato prosessiin.

2 tykkäystä

Nato on EU:n ja YK:n turvallisuusneuvoston ohella hyvä esimerkki, miten helposti yhteenliittymän toimintakyky murenee, jos jokaisella jäsenellä on täydellinen veto-oikeus. Tämän vuoksi tuota kaiken kaatavaa veto-oikeutta ei pitäisi oikeastaan koskaan sallia - ja ei varsinkaan silloin, jos yhteenliittymän jäsenten koko arvomaailma ja myös yhteenliittymän ulkopuoliset tavoitteet eivät ole erittäin yhtenäisiä. Ja nekin voivat vuosien varrella eriytyä. Jonkin EU:n ja Naton kohdalla pitäisi aina jonkin 75-90 % enemmistön riittää.

6 tykkäystä

Kysyn uteliaana kun en tiedä: Voiko NATO erottaa esimerkiksi Turkin, jos se katsoo sen muuttuneen epäsopivaksi jäseneksi sotilasliitossa?

Liitossa ei taida olla olemassa mitään pykäliä tämänkaltaisille tilanteille, mutta toisaalta jos nyt vaikka Yhdysvallat ja UK keskenään asian toteavat, niin mahtaako muilla olla asiaan nokalla koputtamista. Liittyi Suomi ja Ruotsi natoon tai ei, tuollaiset diktaattorit sotilasliiton sisäpuolella aiheuttavat kyllä melkoisia vastoinkäymisiä koko järjestön toimintaan.

1 tykkäys

Kynnys Turkin erottamiseen on varmasti iso, sillä sitä voisi seurata Turkin lähentyminen Venäjän kanssa, mikä ei varmasti olisi lännelle mieluinen juttu.

3 tykkäystä

Turkin väestön ikärakenne on myös suotuisa armeijan iskukyvyn kannalta. Nuoria aikuisia on paljon (vrt. esim Suomi) ja kalustokin on kunnossa NATO-jäsenyyden vuoksi. Teknologista osaamistakin näyttää olevan. Turkin irtautuminen puolustusliitosta ja liittoutuminen Venäjän kanssa olisi riski länsimaille. Tosin kehitys on osittain tukenut maan itään päin kääntymistä Erdoganin roikkuessa vallan kahvassa. Tästä syystä Turkki on NATO:lle kaksiteräinen miekka. Täytyy muistaa kuitenkin, että Erdoganin valta päättyy tasan siihen pisteeseen, kun mies poistuu valtaistuimeltaan. Lyhyttä peliäkään tässä ei kannata pelata, vaan katsoa pitkälle tulevaisuuteen.

1 tykkäys

Turkkia ei tarvitse erottaa. Turkki tietää, että 5. artikla ei takaa oikeastaan paljon mitään, se on vain lupaus, jonka pitäminen riippuu siitä, kuinka motivoituneita muut jäsenmaat ovat. Muut maat auttavat sen verran kuin haluavat ja katsovat tarpeelliseksi eri mittareilla.
Erottaminen tulee kysymykseen, jos luotettavuus katoaa eli esim. jaettu tiedustelutieto karkaa muualle.
Nyt ei ole mitään syytä panikoida Turkin takia. Turkilla on oikeus tuoda omaa agendaansa esiin ja sillä on sijaintinsa takia varsin vahva roolinsa Natossa. Turkki myös tietää, että tuon roolin eli sijainnin takia sen ei kannata jäädä Naton hylkiöksi.

2 tykkäystä

Toki, mutta jos erottaa kysymykset “voiko” ja “pitäisikö” natomaa voida erottaa.

Jos natossa on 30-32 jäsenmaata, joilla jokaisella on veto-oikeus liittouman päätöksentekoon, niin onko koko paletti siten yhden pienen Montenegron tai vastaavan korruptoitumisen jälkeen toimintakyvytön? Putin (tai kiina) saa yhden natomaan lahjottua itselleen ja sen jälkeen nato itse ei pysty byrokratiateknisesti tätä ko. mätää natomaata saamaan ulos liitostaan kun ei moista pykälää löydy liiton perustuslaista?

3 tykkäystä

Tavallaan tässä myös ilmenee se, miksi mitkään puolustusliitot eivät ole ikuisia. Veto-oikeudella ja valintakriteereillä (mm. demokratia, oikeusvaltio) kaiketi pyritään varmistamaan puolustusliiton yhtenäisyys. Jos kaikki maat ovat hyväksyneet toisensa jäseniksi ja jakavat samat arvot, on todennäköisempää, että rintama pysyy yhtenäisenä tiukan paikan tullen. Tällöin myös artikla 5:n ennaltaehkäisevä voima on suurempi.

Ongelma on kuitenkin siinä, että olosuhteet voivat muuttua ja maat voivat luisua demokratiakehityksestä, kuten Turkille on käynyt. Naton viralliset kriteerit eivät päde, jos yksi autoritaarinen maa edellyttää uudelta jäseneltä tekoja tai lupauksia, jotka ovat Naton virallisten kriteerien vastaisia. Veto-oikeus muuttuu taakaksi, joka vesittää koko puolustusliiton idean eli “turvata sen jäsenten yhteisiä arvoja, joita ovat demokratia, yksilönvapauksien kunnioittaminen, oikeusvaltio ja kiistojen rauhanomainen ratkaisu” (Wikipedia)

Tämän vuoksi Suomen täytyy Naton jäsenenäkin:

  1. Huolehtia omasta puolustuskyvystä
  2. Syventää puolustusyhteistyötä lähialueiden maiden kanssa (Pohjoismaat, Britannia ym.)
13 tykkäystä

Myös Lavrov pitää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä vähäisenä asiana. Lavrovin ja Putinin kommenttien perusteella en usko että Venäjä tulee aiheuttamaan mitään massiivisia ongelmia Natoon liittymisen johdosta.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ei usko, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä tulee olemaan kovinkaan suurta merkitystä, Reuters kertoo.

Syynä tälle on Lavrovin se, että molemmat Pohjoismaat sekä muut ”puolueettomat” maat ovat jo pitkään osallistuneet Naton sotaharjoituksiin.

”Nato ottaa heidän alueensa huomioon, kun se suunnittelee sotilaallisia liikkeitään itää kohti. Tässä mielessä [liittymispäätöksellä] ei ole suurtakaan merkitystä. Katostaan, miten heidän alueitaan käytetään käytännössä Pohjois-Atlantin liittoumassa”, hän sanoi.

5 tykkäystä

Lyhyt ja ytimekäs tiedustelueversti (evp.) Martti J. Karin haastattelu strategisesta hitaudesta ja taktisesta nopeudesta Nato-päätöksessä sekä ratifiointiajan “harmaudesta” verrattuna aikaisempaan aikaan.

6 tykkäystä

Pientä pohdintaa Turkin puheista. Suomen tekemien kattavien tunnustelujen aikana Turkilta ei tullut poikkipuolista sanaa Suomen ja Ruotsin aikomuksia kohtaan. Heti kun Suomen johto virallisesti kertoi että hakemus on tulossa ja asiasta tuli iso kansainvälinen uutinen, Erdogan tempaisi mikrofonin itselleen ja alkoi esittää soraääniä. Nyt kaikkialla puhutaan Turkista. Erdogan puhuu ja linjaa räväkästi eikä pelkää asettua länttä vastaan. Ja on suuri johtaja joka hellittämättömästi puolustaa kansaansa terrorismia vastaan.

Mielestäni tästä huokuu performanssi, ei aito halu kaataa hakemuksia. Kuten aiemmin on todettu, Turkin talous on sekaisin ja vaalit tulossa. Turkilla on myös asioita hampaankolossa ja otollinen sauma saada tästä jotain hyötyä.

Jos Turkki aidosti haluaisi estää hakemukset, paljon tehokkaampi ja sen itsensä kannalta parempi tapa olisi ollut jo kauan sitten kertoa asiasta, ihan viimeistään diplomaattisten tunnustelujen aikana. Jos se nyt todella tekisi sellaisen petoksen että kieltäytyisi ratifioimasta, se olisi kauhea nöyryytys USA:lle, Britannialle ja kumppaneille. Se myrkyttäisi NATOn ilmapiirin ja heikentäisi rajusti Turkin asemaa siinä. Kaikenlaisia boikotteja tulisi. Pohjoismaista ei enää lähdettäisi lomailemaan ja plastiikkakirurgiaan entiseen malliin. Turkkihan elää länsimaisesta turismista.

@Zizzler joka ei nähdäkseni ole Venäjämielinen mutta joka ehkä hieman yliarvioi Venäjän kyvykkyyttä ja vaikutusmahdollisuutta, näkee tässä sataprosenttisella varmuudella yhteyden Venäjän yllättävän lauhkeisiin NATO-kommentteihin. Pidän tätä teoreettisesti mahdollisena mutta aika kaukaahaettuna. Paljon loogisempi syy vaisuuteen on, että tämä on äärimmäisen kiusallinen asia Kremlille eikä sitä pysty tyydyttävästi selittämään kansalle. Sokea Natashakin näkee että Suomi ja Ruotsi menevät Natoon Venäjän toimien vuoksi. (Taas yksi pieni miinus Putinin erikoisoperaatiolle.) USA on ollut tässä taitava, se on antanut päävastuun turvajulistuksista Britannialle ja pitänyt itse matalaa profiilia ettei vain synny kuvaa että se päsmäröisi Suomea ja Ruotsia Natoon.

Viimeiset 20 vuotta kuullut Venäjän uhkailut ovat olleet suureksi osaksi bluffia jolla on varmisteltu sitä muutenkin selvältä näyttävää asiaa, että kansalaismielipide Suomessa ja Ruotsissa estää NATO-haikailut. Nyt bluffi katsotaan, ja heti Venäjä rakentaakin asetelman niin, että sen kovien puheiden vuoksi Suomesta ja Ruotsista tulee ”rauhanomaisia” NATO-maita, joissa ei ole pysyviä tukikohtia. Niitähän ei ole tulossa muutenkaan.

Olen edelleen hyvin luottavainen, mutta onhan tässä stressaavia aikoja edessä. Sääliksi käy juuri koronarajoituksista toipuneita suomalaisia, jotka ovat tottuneet ottamaan kaikki puheet kirjaimellisesti. Erdogan on huomattavan kaukana tästä tyylistä.

Tietenkin kaikki on teoriassa mahdollista, sekin että hakemus pitkittyy hirveästi tai jopa kariutuu. En näe sitäkään minään tuomionpäivänskenaariona. Hyvin vahvaa tukea olisi luvassa, se nyt olisi vähintä mitä umpihäpeissään oleva NATO voisi tehdä. Erityiskumppanuus USAn kanssa jne. Mutta tosiaan aika teoreettinen skenaario.

30 tykkäystä

Mustajärvi äänestytti, Yrttiaho kannatti:

Nyt eduskunta äänesti myös osaltaan, tulos:
Jaa (NATOon): 188
Ei: 8
Tyhjiä 0
poissa 3.
Muokattu 15.48: Nyt myös Ylen sivuilla tulos:

22 tykkäystä

Haavisto on allekirjoittanut Suomen hakemuskirjeen!

34 tykkäystä

Your Excellency,

the President of the Republic of Finland has decided to confirm to the North Atlantic Treaty Organization Finland’s interest to accede to the North Atlantic Treaty and in engaging in the accession talks with NATO. The Parliament of Findland was heard in the process.

I have there therefore the honor to conveey this interest to you on behalf of the Government of Finland

I would also like to conform that Finlands decition to apply for NATO memebership enjoys wide parliamentary and puplic support.

Your sincerely,

Pekka Haavisto

Minister for Foreign Affairs

Finland

Toivottavasti on toimittajan kirjoitusvirheet eikä suoraan virallisesta kirjeestä :thinking:

Hakemus hylätty. Kirjoittakaa hakemus uudelleen. :upside_down_face:

20 tykkäystä

Näyttäisi tuon kuvan perusteella olevan kuitenkin toimittajan typoja :smiley:

15 tykkäystä

Milloinkohan viimeksi eduskunta on päättänyt jostain asiasta 188-8 enemmistöllä? Eipä tule ihan heti vastaavaa mieleen. :smiley:

11 tykkäystä

Moskovan rauhanehdot 1940 sai tuekseen 145 ääntä ja 3 edustajaa, ml. UKK äänesti vastaan.

2 tykkäystä