Alla on 7. Helmikuuta julkaistu artikkeli, jossa Tuomioja ei peittele Natokantaansa. Demokratiassa saa toki olla montaa mieltä, mutta se, että on vaikuttanut EU:n artiklan 42 pykälään 7 siten, että Suomen tosiasiallinen suoja Venäjää vastaan heikentyy, on erittäin mielenkiintoista. EU ei ole sotilaallinen järjestö, jolla olisi omia puolustusvoimia. EU:n solidaarisuuslauseke tosiaan tarkoittaa nykyään sitä, että hyökkäyksen kohteeksi joutunut maa saa tukea muilta. Se voi olla vaikka kumihanskoja ja tummelia, tukea lähettävä maa saa sen itse päättää miten tukee.
Tuomiojan agenda on ihan selvä. Suomi ei saa koskaan hakea suojaa mistään (Venäjää vastaan). Piste. Se, mitä haluaisin tietää, mistä tämä vakaumus johtuu? Mikä on tuon vakaumuksen taustan logiikka tai peruste?
Edelleenkin, Suomessa saa olla ihan mitä mieltä tahansa ja Erkki saa sitä niin paljon jakaa kuin haluaa ja puollan häntä siinä. Se on demokratiaa ja sellaisessa paikassa haluan elää. Minulla vain kaivelee jossakin mielen syövereissä, onko Tuomiojalla puhdas omatunto?
Erkki Tuomioja on ollut hyvin johdonmukaisesti aina vastustamassa kaikenlaista integroitumista länteen. Vuonna 1973 hän vastusti Suomen ja EEC:n välistä vapaakauppasopimustakin, koska hänen mielestään kauppa Neuvostoliiton talousliitto Comeco:n kanssa olisi riittänyt.
Surkuhupaisinta tässä on se, että SDP:n Erkki Tuomiojan ja VKK:n Ano Turtiaisen kannanotot ja näkemykset ovat lähempänä toisiaan kuin koskaan osasimme kuvitellakaan. Hieno viiteryhmä.
Jos katson miten Suomessa on käyty nyt Nato-keskustelua ja viety Nato-prosessia eteenpäin, sanoisin että meininki on aktiivista. Jos vertaan Ruotsiin, niin siellä ei tapahdu juuri mitään.
Nyanssit eivät ole kovinkaan oleellisia vaan itse asia, ja se etenee aika laajalla rintamalla.
Uskon ja toivon, että Niinistön kantaaottamattomuus Nato-kysymykseen johtuu vain siitä, että parlamentaarisen päätöksentekojärjestyksen mukaisesti hän on se jolle asia lopulta esitellään. Jos hän nyt kertoisi kantansa, kaikelta muulta työltä menisi pohja, eihän kukaan toisi hänelle esitystä jonka tietäisi jo etukäteen kaatuvan.
Vasemmistonkin modernimman siiven mielipiteet ovat olleet mielenkiintoista seurattavaa. Esim. Li Anderson ei ymmärtääkseni ole suoraan sanonut olevansa Nato-jäsenyyttä vastaan, vaan peräänkuuluttanut asian perinpohjaista perkaamista. Korjatkaa toki jos olen missannut jotakin. Demareissa kannat ovat jo julkisestikin monilla Nato-myönteiset.
Kansa on mielipiteensä jo kertonut, olemme harvinaisen yksituumaisesti jäsenyyden hakemisen takana, yksittäiset soraäänet ovat lähinnä rajan takaisia trolleja ja/tai muita äärihämmentäjiä.
Ylläoleva huomioiden olen jo aika varma, että Suomi on NATO-jäsen jo ennen joulua 2022.
Hieman mietityttää miten Unkari saadaan hyväksymään Suomen mahdollinen Nato-jäsenhakemus? Unkari on ainakin osittain Venäjän taskussa ja ilmoitti juuri, että eivät tule hyväksymään energian toimituksiin liittyviä sanktoita:
Jatkuisiko sama linja Naton kanssa? Venäjä tulee varmasti kiristämään Unkaria hakuprosessin aikana.
Jep. Natoon pääseminen edellyttää niin monen maan hyväksynnät ettei ihme jos joissain maissa vähintäänkin pitkitetään hyväksymispäätöksen tekemistä jos ei suoranaisesti äänestettäisi vastaan. Muut Natomaat tai Suomi voi kaiketi lähinnä vain harmitella jos jollain maalla päätöksen tekeminen kestää vuoden tms.
Ukainan sodan suhteen EU maat olleet yllättävänkin yhteneväisiä, mutta esim. koronarokotteiden tai kasvomaskien hankinnassa oli aistittavissa jonkinlaista paniikinomaista kyynärpäätaktiikkaa.
Toinen kysymysmerkki on paljon keskusteluissa esillä olleet hakuprosessin aikaiset väliaikaiset turvatakuut esim. usan/britanian antamina. Olisiko tämä määräaikainen turvatakuu mikä päättyisi sillä hetkellä jos joku Natomaa äänestäisi Suomen liittymistä vastaan? Tuollloin Suomi jäisi erittäin yksin ja Venäjä tietäisi Suomen uusivan hakuprosessin mahdollisimman nopeasti.
Oma näkemykseni Unkarista on, että heidän kanssaan on mahdollista tehdä poliittisia lehmänkauppoja muidenkin kuin Venäjän. Totta kai tälläinen hakemus saatettaisiin haistaa mahdollisuutena hyötyä itsekin jollain tavalla.
Hieno juttu jos EU:n sisällä yhteistyötä syvennetään, mutta aika vähän mitään konkreettista siinä on. Suomen on täysin välttämätöntä liittyä natoon, puolueettomuus toimii hienosti vain niin kauan kun naapurinasi ei ole agressiivinen ja arvaamaton valtio joka päättää hyökätä kimppuusi.
Edit: Jos kaikki venäjän rajanaapurit ovat natossa, saattaisi sillä olla positiivisia vaikutuksia myös venäjän harjoittamaan politiikkaan, sillä jos naapureina ei ole enää yksittäisiä valtioita joita voisi kiusata ehkä keskittyminen menisi enemmän maan sisäisten asioiden parantamiseen.
Kai tänne voi vanhan vitsin laittaa joka kuvastaa suomalaista mielenmaisemaa natokeskutelussa? Laitan silti…
Eli amerikkalainen saksalainen ja suomalainen näkivät lehmän. Amerikkalainen mietti miten tuosta saa parhaan tuoton. Saksalainen mietti, miten tuo toimii ja suomalainen mietti, mitä tuo lehmä ajattelee minusta.
Eli ajattelemme päätöstä liikaa sen kautta mitä meistä ajatellaan. Saa liputtaa.
Tuosta Niinstön MTV-haastattelusta saattoi lukea rivien välistä tosiaan, että:
Niinistö kannattaa NATO-jäsenyyden hakemista.
NATO-jäsenyyden hakuprosessi on jo lähtenyt liikkeelle niin sisä- kuin ulkopolitiikankin tasolla.
Ruotsi ei tule jättämään NATO-hakemusta yhtä aikaa Suomen kanssa.
Noista tuo kolmas on mielestäni aika iso uutinen. Ruotsin on tietysti helppo odottaa Suomen selän takana, mutta toisaalta luulisi Gotlannin turvallisuus kiinnostavan. Tietysti Ruotsilla voi olla se paljon puhuttu kylmän sodan aikana tehty kulissien takainen sopimus USA:n kanssa.
Suomen NATO-hakemus näyttää erittäin todennäköiseltä ja tapahtuu siis ennen kesää. Kysymys on enää kaikkien NATO-maiden hyväksynnästä ja siitä, ettei tilanne ehdi eskaloitua Ukrainasta ennen sitä. Venäjä pitää Suomea jo niin paljon lännen osana ja suhteet ovat jo niin viileät, ettei Venäjän reaktiota tarvitse oikeastaan ajatella: sieltä on tulossa ehkä hybridivaikuttamista ja ilmatilaloukkauksia. Toivottavasti Suomi turvallisuuden tuottajana enemmän kuin turvallisuuden kuluttajana pääsee nyt lopultakin läntiseen puolustusyhteityöhön täysimääräisin turvatakuin.
Siitä tulisikin jännä, sillä Putin on ostanut Unkarin ja varmasti Veto’aisivat hakemuksen. Onkohan NATOlla jotain vastavetoa, tyyliin jos kaikki muut vetoavat vedon, niin se kumoutuu…
Niinistö sanoi keskustelleensa jokaisen Nato-maan kanssa ja että kaikki ovat toivottaneet tervetulleiksi.
EDIT: Niinistö ei sanonut keskustelleensa vielä kaikkien Nato-maiden kanssa. Hän kuitenkin kertoi, että kaikissa käydyissä keskusteluissa on sanottu hyvin yksiselitteisesti, että ovi on auki, eikä missään ole ollut viitettäkään siihen suuntaan, että ovi olisi jotenkin sulkeutumassa.
Unkarin Orban pelaa moneen suuntaan yhtä aikaa, en pitäisi häntä Kremlin marionettina, vaikka hän siitäkin lihapadasta maistelee. Orban haluaa jatkossakin olla osa EU:ta, eikä hänenkään intressinsä ole heikentää Natoa. Tuon myös omana näkemyksenäni esiin, että Unkarissa nähdään Suomi sangen laajalti edelleen sukulaiskansana, millä on Unkarissa myös sisäpoliittista merkitystä tällaisissa asioissa.
Suomen Sotilas: Entinen suurlähettiläs, historioitsija Alpo Rusi tuo tänään julkaistussa kirjassaan Kremlin kortti – KGB:n poliittinen sota Suomessa 1982-1991 (Docendo 2022) esiin listan suomalaishenkilöistä, joita koskevista tiedoista pyydettiin vuonna 1999 lisäinformaatiota Saksan Stasi-aineistoja valvovalta viranomaiselta (BSTU).
Voit katsoa Niinistön haastattelun MTV:ltä. Sanamuoto ei ollut juuri “toivottavat tervetulleiksi”, vaan jotensakin tällainen, oraakkelin sanoin:
Presidentti Niinistö on ehtinyt tavata esimerkiksi Yhdysvaltain ja Ranskan presidentit Joe Bidenin ja Emmanuel Macronin, osallistua Naton huippukokoukseen ja käydä lukuisia puhelinkeskusteluja, paitsi Venäjän Vladimir Putinin ja Ukrainan Volodymyr Zelenskyin myös Saksan liittokansleri Olaf Scholzin, pohjoismaisten johtajien ja monien muiden valtiopäämiesten kanssa.
Diplomatian tapojen mukaisesti kukaan ei ole varsinaisesti houkutellut Suomea hakemaan Nato-jäsenyyttä, kertoo Niinistö. Aihe on silti ollut esillä monissa tapaamisissa.
Suomen erilaisista mahdollisuuksista vallitsee yleisesti myönteinen käsitys.
Tuo on vain yksi lainaus, koko haastattelu on nähtävissä täällä:
