Kun puhutaan optiosta, vaikka ei ole optiota.
Voisihan myös sanoa että Suomi ottaa lisää lainaa ja säilyttää option matalista koroista, jolloin velkaantuminen ei haittaa. Matalan koron optio tarkoittaa että nostamme lainaa jos sitä saa halvalla. Jos ei saa niin emme nosta. Mutta meillä on siis optio matalakorkoisesta lainasta.
Tuosta 2015 julkaistusta hyvästä jutusta pari poimintaa;
Suomessa on tällä hetkellä pientä erimielisyyttä Nato-option suhteen. Hallituksessa turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä usein käsikynkkään kulkeneet pääministeri Alexander Stubb ja puolustusministeri Carl Haglund ovat kohahduttaneet sanomalla, ettei Nato-optiota itse asiassa ole. Taistelupari ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka tämän kaltaisen mielipiteen rohkeni tuoda esille; presidentti Martti Ahtisaari nimittäin totesi samaa jo vuonna 2007. Todennäköisessä tulevassa pääministeripuolueessa Suomen keskustassa ollaan optiosta eri mieltä.
Kysymys ei ole Naton pääsihteerin vaan sen jäsenmaiden ja niiden parlamenttien käsissä – viime kädessä siis myös orbanien ja erdoganien, jotka voivat olla alttiita hypoteettisille vaikutuspyrkimyksille vaikka Venäjältä.
Missä hallitusohjelmassa on puhuttu “Nato-optiosta”? Noissa neljässä, jotka listasin ei ollut lainkaan sanaa “optio”. Laitatko suoran linkin hallitusohjelmaan, jossa on puhuttu Nato-optiosta. Ehkä jossain muussa kuin noissa neljässä.
Kuulostaa siltä, että projisoit omaa väärinymmärrystäsi muihin. Esim. mä en ole tuollaista käsitystä saanut, ja olen osa “kansaa”.
On optio hakea Natoon matalalla kynnyksellä. Se optio ei tarkoita optiota liittyä, vaan hakea. Kuten on jo monte kertaa todettu. Olet siis ymmärtänyt sen kohde-etuuden väärin jostain syystä.
Miten kansa voi kollektiivisesti olla tällaista mieltä, kun NATO sisäänottokriteerit ovat julkisia? Tässä kyllä huomaa miten eri tavalla asiat tulkitaan. Ymmärränkö oikein, että tulkitsit NATO-option tarkoittavan sitä, että Suomi on neuvoteltu jonkun alustavan NATO-jäsenyyden, joka voidaan käyttää osake-option tavoin ja ohittaa ratifiontiprosessi? Eikös tämä ole aika pitkälle viety tulkinta optiosta? Hallitusohjelmissakin se lukee selväsanaisesti, että säilyttää mahdollisuuden hakea jäsenyyttä.
En voi enempää painottaa sitä mikä ero on keskiverto kansalaisen ymmärryksellä tämänkaltaisista pykälistä vs. lakimiehen/valventuneiden ihmisten.
Voit sparrata mielessäsi vuotta 2019 ja menet paikalliseen sittariin kysymään 20 täysi-ikäiseltä ihmiseltä että tiedätkö miten Suomi voi liittyä natoon ja väittäisin että alle 5 osaisi sanoa miten ensin käydään jäsenyysneuvottelut, joiden jälkeen ratifiointiprosessi viedään jokaisen natomaan hallintoihin ja sieltä lopulta sitten vielä suomen eduskuntaan.
Kaikki 20 kuitenkin ovat äänioikeutettuja. Jos heille sanoo että “suomen ei ole juuri nyt tarvetta liittoutua, mutta säilytämme nato-optiomme” niin asiaan enempää vihkiytymättömälle tämä kutakuinkin tarkoittaa, että asia kunnossa ei mitään hätää. Jos tulee hätää, niin liitymme heti natoon.
Option käyttäminen sanana on kuitenkin harhaanjohtava. Oikea olisi ollut "suomella on kaikki ok, mutta jos ei ole niin ANOMME pääsyä sotilasliitto natoon. Jos näin olisi lausuttu historiassa, kansa olisi kenties paremmin ymmärtänyt että eihän se tosiaan ole läpihuuto -juttu ja ehkä olisi kannattanut olla liikkeellä jo hyvän sään aikaan.
Demokratiassa enemmistö ratkaisee ja jos tämmöiset asiat ja termit menee monella (en puhu nyt inderesin foorumista) sekaisin niin siitä seuraa se että olemme nyt naton ulkopuolella ja naapurimme käy hyökkäyssotaa.
Kun nuori mies menee treffeille, niin hänellä on mahdollisuus saada yöseuraa.
Kun treffeillä oleva nainen ehdottaa kyseiselle miehelle yökyläilyä, niin miehellä on optio yöseurasta.
Sori nyt, mutta kaikki sanomasi on pelkkää mutua. Mitä jos ne Cittarin satunnaiset vastaantulijat tietävätkin, että NATO-jäsenyys vaatii ratifionnin?
Optio vaaliohjelmassa on tarkoitetanut sitä, että ei olla täysin NATO-vastaisia ja sillä on viestitty asiaa äänestäjille. Samoin vasureilla on ollut lupauksia siitä, että jäsänyyttä ei haeta. Nämä ovat politiikkaa.
Tämä vääntö alkaa mennä politiikan puolelle. Ehkä nämä viestit pitäisi siirtää politiikkaketjuun pilaamasta NATO-keskustelua?
Lisäksi keskustelu on vuoden myöhässä ja sikäli turhaa, että päätös on tehty, suurin osa ratifioinneista saatu ja olemme de facto jo NATO-jäseniä.
Ei pidä antaa provokatiivisten keskustelunavausten hämärtää todellisuutta.
En tiedä, mihin nämä analogiasi liittyvät ja miksi niitä minulle sepität. Pysytään ketjun aiheessa. Nato-optio on tarkoittanut mahdollisuutta hakea Natoon, kuten hallitusohjelmissa on kirjattu lukuisia kertoja ja jotka tänne siteerasin. Ja näköjään moni palstalainen on ymmärtänyt asian väärin syystä tai toisesta. Joko asioista ei ole otettu selvää ja tai sitten joku asiaa tuntematon on johdatellut harhaan. Mene ja tiedä.
Ja musta on ihan reilua kirjoittaa että on ymmärtänyt termin väärin, eikä syytellä siitä muita.
Mielenkiintoisia näkemyksiä. Itselleni on myöskin ollut varsin selvää mitä ns nato-optio on tarkoittanut: Hallituksessa vallalla oleva tahtotila hakea nato jäsenyyttä olosuhteiden niin vaatiessa. On siis julkistettu tieto, että nato ei ole suomelle pois suljettu vaihtoehto. Siinä kaikki. Viime vuonna optio hakea natoon käytettiin.
Olisi kyllä myös ihan mielenkiintoista tehdä vastaava testi, että mitä sana “optio” tarkoittaa. Epäilen, että vastausten spektri olisi aika laaja.
Luulen, että mahdollinen kehityskulku on ollut, että optio sana on aluperin tullut englanninkielen sanasta option=mahdollisuus.
Jälkeenpäin yleiskeskusteluissa asia on myös kääntynyt arvopaperimaiseen tulkintaan optiosta, jonka voi lunastaa sovittuna ajankohtana.
Natovastaisille poliitikoille tämä tulinnan väärinkääntyminen on sopinut ja siksi siitä on tullut yleisselitys. “Meillä on Nato-optio.” On näistä väärinkäännöksistä muitakin esimerkkejä, jotka ovat vaan jääneet puheeseen ja keskusteluun vaikkeivat täsmälleen oikein olekaan.
Tässä hyvä esimerkki vuodelta 2018:
– Mahdollisuus liittyä Natoon, eli Nato-optio on Suomen ulkopolitiikan valttikortti. Sen vähätteleminen tai kieltäminen on lapsellista. Venäjä joutuu ottamaan huomioon option kaikissa toimissaan Suomen suunnalla. Suomi näet liittyy Natoon, jos sille ryppyillään liikaa, kenraali toteaa.
Meille suomalaisille on ihan puolustusvoimien entinen komentajakin todennut, että jos meille ryppyillään liikaa niin me liitymme natoon. Emme suinkaan siis ano pääsyä, vaan ihan vain liitymme. Meillähän on nato-optio.
On valtavan suuri ero terminologisesti sanoa “me liitymme” tai sitten “me anomme jäsenyyttä”. Toinen tarkoittaa että olemme valmiit jonkin asian itse tekemään ja tarvittaessa sen teemme. Jälkimmäinen on ulkopuolisten arvioiden armoilla.
On näitä samanlaisia nato-optio esimerkkejä google täynnä kun haet uutisia vaikka 2008-1012.
Noh paapaa, sanoppas nyt sitten miksi me emme ole vielä natossa? Asiassahan ei pitäisi olla mitään epäselvää.
En kai mä voi sille mitään, jos Hägglund ei tiedä, miten Natoon haetaan ja millainen on hakuprosessi ja kuka liittymisestä päättää. (Veikkaan että hän kyllä ymmärtää). Hallitusohjelmiin asia on kuitenkin kirjattu kuten asia on. Mähän olin siis sitä mieltä, että Suomi EI voi vain liittyä Natoon vaan joutuu hakemaan sinne. Ja kyselin, että miksi joillain kirjoittajill (kuten ilmeisesti sulla?) on asiasta väärä ymmärrys. Nato-optio on mahdollisuus HAKEA Nato-jäseneksi. Ei sen enempää. Ja näin asia on ainakin 4 hallitusohjelmassa kirjattu kuten pitää.
Miksi Suomi ei ole vielä Natossa? Koska Turkki ja Unkari panttaavat ratifiointia. Ja ei ole mitään epäselvää: ratifiointi on Turkin ja Unkarin käsissä. Tämä oli siis mulle ihan selvää, joten en oikein ymmärrä kysymystäsi.
Mutta kiitän linkistä! Eli ainkain yksi ei-poliitikko on selvästi antanut asiasta virheellistä tietoa. Täällä kuitenkin syytettiin poliitikkoja valehtelusta. Nyt sentään voidaan kohdistaa syyttely oikeaan tahoon: PV aiempaan komentajaan on ainakin yhdessä kirjassa kirjoittanut harhaanjohtavasti.
On valtavan suuri ero terminologisesti sanoa “me liitymme” tai sitten “me anomme jäsenyyttä”. Toinen tarkoittaa että olemme valmiit jonkin asian itse tekemään ja tarvittaessa sen teemme. Jälkimmäinen on ulkopuolisten arvioiden armoilla.
Hallitusohjelmissa on nimenomaan kirjoitettu “mahdollisuudesta hakea Natoon”. Ehkä ensi kerran sun kannattaa kurkata sieltä jos on epäselvyyttä, mitä politiikkaa hallitus ajaa?
Ettei nyt vain kuitenkin olisi näitä nato-optio epäselveilijöitä ollut senverta paljon tässä menneinä vuosikymmeninä telkkarissa ja eduskuntasaleissa, että koko kansalle muodostui virheellinen käsitys liittymisprosessista ja sen todellisesta luonteesta. Tämä nyt varmaan oli tämän koko optio -keskustelun ydinpointti. Suomessa jarrutettiin vuosikymmeniä kansan nato-haluja käytännössä valehtelemalla (tuottamuksellisesti taikka tarkoituksella), että ei ole mitään järkeä liittyä nyt kun meillä on olemassa optio, jonka turvin me liitymme heti kun me haluamme. Ihan samantekevää että naton omilta sivuilta tai ylipäätään avoimista lähteistä on varmasti etsijä löytänyt tietonsa hakuprosessin todellisesta laidasta. Ei keskiverto kansalainen jaksa/pysty tämänkaltaisia prosesseja välttämättä itsenäisesti sisäistämään. Hän uskoo siihen miltä hänen oman politikkonsa puheen perusteella tilanne vaikuttaisi olevan. Ja jos politikot tietävät, mutta muotoilevat sanansa siten että viestin ymmärtää väärin, niin se on aika kepulia toimintaa.
No, tästä me olemme eri mieltä. Olen itse tässä suhteessa keskiverto kansalainen ja ymmärtänyt Nato-option juuri kuten se pitää ymmärtää ja kuten se on myös kirjattu. Niin se on minulle kommunikoitu ja lehdissä kerrottu ja niin sen olen lukenut niin hallitusten ohjelmista kuin muista epävirallisemmista yhteyksistä.
Ja tästä olen myös ihan eri mieltä. Musta yksittäisten ihmisten väärinkäsitysten väittäminen “käytännössä valehteluksi” on musta ihan räikeää liioittelua tai provosoimista. Jos joku onkin sinun lisäksesi ymmärtänyt asian väärin, niin itse en ole tällaiseen laajamittaiseen “valehteluun” törmännyt Naton suhteen. Väärinymmärryksiin toki, kuten nyt tämäkin keskustelu selvästi osoittaa. Alusta asti on ollut selvää, että Naton haetaan, sinne ei mennä.
Mutta eiköhän nämä erimielisyydet tulleet selväksi. Olen siis eri mieltä kanssasi “kansalle valehtelusta”, mutta olkoon se tässä.
Näkisin, että termin ongelma ei ole hallitusohjelmien kirjauksissa, vaan siinä, että termiä käyttämällä poliitikot ovat ikään kuin tukahduttaneet julkisen Nato-keskustelun. Keskustelu siitä, että mitäpä jos kaikki Nato-maat eivät haluakaan meitä jäseneksi, on jäänyt menneinä vuosina vähäiseksi. Samoin pohdinta siitä, että tosipaikan tullen meillä ei välttämättä olisikaan minkäänlaisia edellytyksiä päästä Naton jäseneksi, on jäänyt varsin suppeaksi. Hallitusohjelman kirjaus mahdollisuudesta hakea jäsenyyttä ei paljoa paina siinä vaiheessa, kun tankit vyöryvät rajan yli. Tätä ei ehkä ole korostettu riittävästi, vaan optiopuheella on luotu vääränlainen turvallisuuden tunne.
Toki on niin, että median olisi pitänyt paremmin haastaa poliitikkoja Nato-optiosta: toimittajat olisivat voineet tivata, että onko optiolla arvoa siinä vaiheessa, jos joudumme hyökkäyksen kohteeksi. Varmasti myös monille kansalaisille Naton liittymisprosessi on ollut aiemmin hieman epäselvä – ja harvemmin poliitikotkaan ovat asiaa kansalaisille selventäneet.
Nyt on sanottava, että tuo on vähän höpöhöpöä tuo valehtelu-väite, se kun on ihan totuus. Suomi vietiin taustalla niin lähelle Natoa kuin mahdollista. Kansalaisissa ja poliitikoissa oli liikaa ikuiseen rauhaan uskovia ja erilaisia ituhippejä, että asiallista keskustelua olisi syntynyt. Siinä olisi jouduttu avaamaan tietojakin tarpeettoman paljon. Keskustelua olisi ohjannut puolueiden agendat ja luulot enemmän kuin itse NATOn tarkoitus. Hyvin Suomi pelasi jälleen korttinsa tuossakin.
Edit: ennakoivan syötön typoja
Epäselvä viestintä on mitä ilmeisimmin ollut tarkoituksellista ja tiettyjä poliittisia tahoja palvelevaa. Toinen vaihtoehto on, että meidän poliitikot on olleet niin epäpäteviä viestimään, että heidät olisi syytä pistää vaihtoon. Jokainen voi puntaroida näitäkin asioita seuraavissa vaaleissa.
Jos meillä oli tämä ns. optio, miksi muistan lukeneeni ettei ollut valmiina suunnitelmia option lunastamisesta. Miksi poliitikot ei olleet laatineet valmiita suunnitelmia jo vuosia sitten tätä lunastusta varten? Miksi vasta kriisin hetkellä käytiin USAsta kyselemässä onko ovi auki?
EDIT: Kyllähän Suomi on jatkuvasti ollut yhteistyössä Naton kanssa ja ollut tietoinen avoimien ovien politiikasta. Sen kyseenalaistus tuli ilmi vasta kun Turkki alkoi aiemmista lupauksistaan huolimatta venkoilla. Eli on “käyty kyselemässä” aiemminkin.
Siksi että nykyinen hallinto ja nykyinen Nato (eli jäsenmaat) päättää asian. Se ei kauheasti lohduta jos 20v sitten joku muu hallinto on jossain muussa geopoliittisessa tilanteessa ollut suopea kun vain nykyinen tahtotila vaikuttaa.
Ja Nato-hakemuksen nopeudesta päätellen kyllä Suomessa oltiin hyvin valmiita. Musta prosessi oli hämmentävän nopea.
Turkkia ja Unkaria lukuunottamatta tämä on ollut tyylipuhdas suoritus.