@Warren_Fyffet
Lampinen siis ei ole jättämässä yhtiötä. Mistä olet saanut käsityksen, että hän olisi myös tyhjentämässä salkkujaan?
Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J K Paasikivi
2 tykkäystä
Linkkasin uutisen mikä on lähteeni. Otetaan kuva jollei viesti selviä:
Hiukan tuon jälkeen Lampinen oli vähentänyt Taalerin vaihtoon nähden merkittävän määrän osakkeita. Olen itse vetänyt asiasta johto päätöksen, että voi olla mahdollista hän myy koko omistuksensa.
Minulla ei ole mitään tarvetta olla asiassa oikeassa tai väärässä. Voihan olla, että Lampinen palannut yhtiöön. Jos ja jollakin on esittää tästä faktaa niin hyvä. Kaupparekisterissä oli hallituspaikka Taalerissa ja se on varmasti oikein. Hän voi jatkaa Taalerin hallituksessa. Tai voi olla, että hän ei ole enää ehdolla jäseniä seuraavan kerran valittaessa.
Tämän hetkeinen kantani siis on, että hän ei välttämättä ole luopumassa kaikista osakkeistaan. Omasta puolesta en pidä häntä niin varmana vähentäjänä. En linkkamallasi tiedolla kyllä sulje pois mahdollisuutta, että hän jää pois hallituksesta ja myy koko omistuksensa. Se on edelleen minusta mahdollista.
Tuossa 10 suurinta osakkeen omistajaa Taalerin toimintakerotuksesta 2018 ylhäällä ja toimintakertomuksesta 2019 alhaalla. Lampisella vähemmään osakkeita 2019. En onnistunut nopeasti tiedoitteita lukemaan. Ulkomuistista väittäisin hänen keventäneen enenmmän kuin tuo tuhat lappua. Lieneekö saanut jotain osakepalkkioita.
Ylempää ketjustahan tuo löytyi: Taaleri Oyj -ketju - #173 by SoSi4ever
1 tykkäys
Nyt suhteellisuuden tajua kehiin. Lampinen on myynyt 2.000 kpl Taaleria viimeisen 1,5v aikana ja hänen omistuksessaan on yli 505 000 osaketta. Tämä on oikea vertailukohta ja tästä sitten päättelet että hän haluaa tyhjentää salkkunsa? Nyt vetelet kyllä mutkia suoriksi. Osaketta on vaihtunut 1,5v aikana n 6.000.000 kpl josta siis Lampisen myynnit on 2.000 kpl?!! Osakkeen vähälikvidisyyskään ei puolla tätä väitettä.
15 tykkäystä
En vetele mutkia suoriksi. Hän ei ole enää yhtiön palveluksessa ja minusta erittäin todennäköistä, että hän sijoitusalaa tuntevana haluaa vähentää riskikeskittymäänsä Taalerissa ja hajauttaa omistuksiaan muualle. Niin ainakin itse tekisin. Hän ei vaan voi tehdä sitä sisäpiiriläisenä milloin vain. Mutta kun aika, hinta ja kysyntä kohtaavat niin on jopa erittäin todennäköistä mielestäni, että hän sen tekee. Tällä tarkoitan sitä, että sisäpiirimääräykset eivät estä häntä myymästä ja riittävän iso potti on myytävissä sopivaan hintaan.
Yhdistelmän totetuminen on hankalaa Lampisen kannalta, koska hän on mainitsemistani myyjistä ainoa, jota sisäpiiri säännöstö rajoittaa. Kaksi muuta intsikkaa haluavat tehdä saman ja eivät ole rajoitteisia.
Olen esittänyt edellä, miksi Taaleri on minulle kiinnostava case. Se siksi, että siinä myyntipaine. Olen pohtinut, voiko paine kestää pidempään kuin ajattelin ja siinä yhteydessä Lampinen nousi minulla esiiin. Toistan, minulla ei ole mitään tarvetta olla asiassa oikeassa, mikäli Lampinen ei vähennä, se positiivinen asia minun sijoituscaselle ja katalyytti tulee esille aiemmin. Itse olen varautunut siihen, että se tulee myöhemmin. Olen sitä mieltä, että katalyytti tulee, vähentää Lampinen tai ei vähennä.
Minua alkoi sinun kantasi Lampiseen hiukan kiinnostamaan. Miksi Lampisen pysyminen yhtiössä on iso asia? Osaatko kertoa miksi hänen pitää pysyä yhtiössä? Tuoko hän yhtiöön johtain korvaamatonta osaamista? Onko mielestäni todennäköistä, että hänen korvaaja on huonompi? mIksi näin? Eikö mitenkään voi olla mahdollista, että korvaaja on parempi? Lisäksis olen kiinnostunut miten itse näet tai ilmaiset mitä Lampinen on nyt tehnyt? Onko hän mielestäsi lähtenyt yhtiöstä? Oman näkymkseni mukaan hän ei enää tee ns. päivätyötä Taalerille ja osallistu pöivittäiseen operatiivisen työhön vaan tekee hallitustyötä ja antaa suunta viivoja yhtiön operatiiviselle johtoryhmälle. Esitän kysymyksen onko sinusta parempi, jos Lampinen on hallituksessa vai esimerkkinä hänen seuraajansa Antti Törmänen korvaisi hänet hallituksessa? Kerro miksi toinen on parempi kuin toinen? Itse olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että seuraaja Antti Törmänen olisi parempi, koska hänellä on työpaikkansa pelissä, jos yhtiöllä menee hyvin. Lampisella on pelissä oma suurehka osakeomistus, hyvä sekin. Mutta hän voi lähtökohtaisesti myydä omistuksesta suuren osan puhelinsoitolla ja tehdä ns. Lehdon Myllymäet.
3 tykkäystä
En ole sanonut että hän on iso asia yhtiölle Ja hänen pitäisi jäädä yhtiöön.
Oikaisin vain kaksi väitettä:
1.Hän olisi jättänyt yhtiön
2.Hän olisi vähentänyt omistustaan niin merkittävästi että sen perusteella siitä voisi päätellä jotain.
Pahoittelen sanamuotoani, olen itse käsittänyt, että häntä ei valittu uudestaan, koska hän ei esimerkkinä tässä tiedoitteessa ole valittujen hallituksen jäsenten joukossa.
En ole myöskään varma onko Taalerissa esimerkkinä Energialla oma hallitus ja voiko Lampinen olla siellä.
Kuten olen maininnut niin Petri Lampinen on nimitetty 12.12.2019 Taaleri Energian hallitukseen
1 tykkäys
Mitä tehtäviä hän teki Taalerissa ennen nimitystään 12.12.2019 Energian halitukseen Taalerissa? Onko kuitenkin näin, että hän jättänyt yhtiön 14.1.2019 ja palannut yhtiöön 12.12.2019?
Täytyy nyt katkaista erinäköisiltä huhuilta siivet.
Keskustelin itse Lampisen Peten kanssa viimevuoden lopulla ja hän jatkaa edelleen hallituksessa eikä muita suunnitelmia ollut!
4 tykkäystä
En tiedä onko ollut mukana vai. Tiedän vain mikä on julkista eli hänet on nimetty Taaleri Energian hallitukseen joulukuussa 2019. Joku ainakin on nähnyt hänet tärkeäksi pitää yhtiön kehityksessä mukana. Joten vastasin vain siihen, että hän ei siis ole jättänyt yhtiötä.
En halua huhuilla enkä halua oikein väärin asettelusta keskustelua. En ehdi itse tällä hetkellä asiaa suuremmin selvittelemään, mutta viestin kirjoittaminen onnistuu.
Faktana kuitenkin seurrava: Taaleri on antanut 14.1.2019 pörssitiedoitteessa seuraavan:
“Taaleri Oyj ja Petri Lampinen ovat sopineet työsuhteen päättämisestä. Lampinen on toiminut Taalerin johtoryhmän jäsenenä ja Varainhoidon asiakkuuksista vastaavana johtajana. Lampinen jättää yhtiön välittömästi.”
Tiedoite voi olla väärin tai vahingossa harhaanjohtava. Sillä ei ole merkitystä minulle. Asia voi olla, että hän jättänyt vain tehtävän Varainhoidon asiakkuuksista vastaavana johtajana. Itsellä tulee käsitys jäättää yhtiön vlittömästi johdosta, että hallitus työskentelykin päättyy. En halua keskustella, onko tulkittu oikein vai väärin.
Käsitän noista linkatuista dokumenteista, että hän on ollut Taalerin hallituksessa yhtiökokousessa 2018 jäsen ja yhtiö kokouksessa 2019 ei ole hallituksen jäsen. Eli hän jättänyt hallituspaikkansa. (Voi olla, että olen tehnyt virheellisen päätelmän)
12.12.2019 hänet on nimitetty Taaleri Energian hallitukseen.
Pahoittelen, jos olen levittänyt väärää informaatiota. Olen yhä seuraavassa käsityksessä.
- Petri Lampinen on jättänyt varainhoidon johtajan tehtävän Tammikuussa 2019
- Lampinen on jättänyt Taalerin johtoryhmän tammikuussa 2019.
- Petri Lampinen on myynyt Taalerin 2000 osaketta tammikuun ja syyskuun välisenä aikana
- Myynti tai myynnit tapahtuivta sopivasti kohtien 1 ja 2 ilmoitusten jälkeen. Puhun myynneistä siksi, koska Taalerilla ei tehdä paljon 2000 kpl kauppoja.
- En tiedä onko Petri Lampinen ollut Taalerin palveluksessa kauppojen aikana
- 12.12.2019 Petri Lampinen nimitetty Taaleri Energian hallitukseen. Petri Lampinen on siis Taalerin plaveluksessa tällä hetkellä muiden antamien tietojen perusteella.
Virheet saa korjata.
1 tykkäys
Sanon jo aluksi, että keskustelu tämän asian tiimoilta kohdallani loppuu tähän viestiin. En lähde korjaamaan viestisi virheitä sen enempää, mutta totean vain että ei voi lähteä jostain missä ei ole koskaan ollutkaan. Petri Lampinen ei ole koskaan ollut Taaleri Oyj:n hallituksen jäsen.
6 tykkäystä
Garantiassa vakavaraisuusvaatimukset ja lainsäädännön rajoitukset näyttävät olevan aikamoinen yhtälö. Helmikuussa @Sauli_Vilen kirjoitti kattavan Q&A-kommentin Garantian vaihtoehdoista.(Garantian mahdolliset ostajat | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus)
Kommentissa mainitaan, että Garantian pörssiin listaamista vaikeuttaa vakuutusyhtiönlain (VYL, 521/2008) säännökset.
Jos Garantia listautuisi, Taaleri ei voisi käyttää Garantiassa täyttä valtaa äänileikkurin takia, vaikka sillä olisi merkittävä omistusosuus. VYL:n 5 luvun 7 §:n (587/2009) mukaan vakuutusosakeyhtiön yhtiökokouksessa jokainen saa äänestää omasta puolesta tai toisen valtuuttamana enintään yhdellä kymmenesosalla yhtiökokouksessa edustetusta äänimäärästä.
En ole vakuutusyhtiölainsäädännön asiantuntija, mutta siitä huolimatta muutama mielenkiintoinen nosto VYL:n esitöistä.
- Hallituksen esityksessä (HE 13/2008 vp, s. 20) esitettiin vakuutusyhtiöiden äänimääräleikkurin osalta, että äänimäärän rajoittaminen olisi poistettu tarpeettomana. Rajoitus olisi kuitenkin säilytetty keskinäisissä vakuutusyhtiöissä.
- Perustuslakivaliokunnan lausunnossa (PeVL 10/2008 vp) todettiin, että äänileikkurin poistaminen ei kokonaisuutena arvioiden olisi muodostunut vähemmistöosakkaiden kannalta kohtuuttomaksi. Se ei ollut ristiriidassa perustuslain 15 §:ssä turvatun omaisuudensuojan kanssa. Valiokunta piti siirtymäsäännöksen ottamista uuteen lakiin kuitenkin asianmukaisena, koska se olisi antanut nykyisille osakkaille mahdollisuuden varautua uuteen tilanteeseen.
- Talousvaliokunta teki esitykseen pieniä viilauksia ja lisäsi lakiin uuden pykälän, jossa säädettiin äänikatosta. Valiokunnan mietinnön (TaVM 7/2008 vp, s. 3) mukaan näin vältettiin “äänikaton poistamisesta johtuvat ehkä suuretkin vaikutukset osakkeenomistajien päätösvaltasuhteisiin yhtiökokouksessa sekä mahdolliset kielteiset vaikutukset yhdenvertaisuuteen ja omistusten arvoihin”. Valiokunta totesi, ettei äänioikeuden rajoituksesta ei voida poiketa yhtiöjärjestyksen määräyksellä.
- Eduskunta hyväksyi lakiehdotusten sisällön mietinnön mukaisena.
Pointtina siis se, että hallitus esitti äänileikkurin poistamista, mutta eduskunta päätti toisin. Pieni lainsäädännöllinen asia mutta ehkä suuri este Taalerille. Äänileikkuri ei siis estä listautumista, mutta tekee siitä hankalampaa. Jos äänileikkuria ei olisi, Taaleri olisi voinut massiivisten vakavaraisuusvaatimusten takia listata Garantian pörssin => Taalerilta olisi vapautunut merkittävästi pääomia => osien summassa piilevä arvo esiin
5 tykkäystä
Eihän tuo ole iso ongelma. Ensinnäkin, 10% yhtiökokousäänistä tuo todennäköisesti käytännön vallan yhtiössä. Toisekseen, Taaleri voisi teoriassa listauksen yhteydessä pistää vaikka 90% omistuksestaan merkattavaksi, tekee vain isojen tahojen kanssa sopivat diilit etukäteen.
En vielä oikein hahmota miksi tuo olisi iso ongelma
1 tykkäys
Niin, monissa yhtiöissä käytännön valta perustuu melko pieneen omistukseen. Ehkä Sauli Vilén avaa tarkemmin tätä äänioikeusasiaa Taalerin näkökulmasta. Tuossa Q&A-kommentissa hän kommentoi asiaa näin:
“Näin ollen tilanne on varsin epäkäytännöllinen Taalerin kannalta, koska Taaleri ei voisi enää jatkossa käyttää Garantiassa valtaa, vaikka sen omistusosuus olisikin edelleen merkittävä. Tämä on myös käsitykseni mukaan se syy miksi Suomessa ei ole listattuja vakuutusyhtiöitä. Periaatteessahan tämä ei estä listautumista, mutta tekee siitä kyllä aika paljon hankalampaa ja epäkäytännöllistä.”
Mielestäni puhdasverinen vakuutusyhtiö olisi mielenkiintoinen listautuja, siis ilman vähemmän houkuttelevia liiketoimintoja (kuten pankkitoiminta). Listattuja vakuutusyhtiöitä on esim. Tanskassa ja Norjassa mutta ei Suomessa. Topdanmark listautui Kööpenhaminan pörssiin jo vuonna 1985 ja Tryg listautui 2005. Norjassa Gjensidige listautui pörssiin vuonna 2010. If taisi suunnitella 2000-luvun alussa listautumista pörssiin. Sitten kun Sampo ja Varma tulivat Ifin omistajiksi, sulkeutui listautumishanke samalla.
Samaa mieltä! Ei Garantia-omistuksen tavoite voi olla äänivallan säilyttäminen ja asiaa pitäisi lähestyä tuotot edellä. Yhtiö voisi kohtuullisen helposti luopua omistusosuuksistaan pörssissä ja jäädä mukaan esimerkiksi tuolla 10% painolla. Toki jos johto on huonoa, niin lähdetään rakentamaan henkilökohtaista Imperiumia ja tärkeämpää on omistaminen kuin omistajat. Täytyy muistaa että Taalerillahan on vielä 25% “strateginen omistusosuus” pörssiyhtiöstä, jonka kurssi on tullut 70% alas vuoden aikana.
4 tykkäystä
Hyvin sanottu @Pohjolan_Eka. Garantian ratkaisujen suhteen on luultavasti paljon liikkuvia osia, äänivalta vain yksi pieni osa palapelissä. Garantian aiempi omistusrakenne oli huomattavasti hajaantuneempi. Aiempi omistuspohja vuoden 2014 vuosikertomuksen mukaan oli tämä:
Työeläkeyhtiöiden omistamana Garantia keskittyi työeläkelainojen (TyEL-takaisinlainaus) takausvakuutuksiin ja niihin liittyviin palveluihin. Garantia toimi matalalla riskiprofiililla ja teki tasaista tuottoa. Epävarmoina aikoina liikevaihto kasvoi, kun takauksille oli kysyntää ja näin takauskanta kasvoi. Garantian korvauskulusuhde näyttää pysyneen erittäin matalalla tasolla, koska riskienhallinta oli tiukkaa.
Taalerin oston jälkeen Garantiasta tuli tytäryhtiö, mutta yhtiö säilyi itsenäisenä erillisyhtiönä (stand-alone) (Standard & Poor’sin reittaus taustalla). Ostajien mielenkiintoa vähentää Garantian suhteellisen pieni koko ja liiketoiminnan rajoittuminen Suomeen + kovat RAVA-ryhmittymän pääomavaatimukset.
Plussaa on se, että Garantian maksutulo on Taalerin aikana kasvanut mukavasti. Maksutuloa on kasvattanut asuntolainojen täytetakausten ja kaupallisten takausten kasvu.
Garantian takausvakuutuskanta vuoden 2019 lopussa (1837 milj.€) tuoteittain:
- Yrityslainatakaukset 20%
- Kaupalliset takaukset 29% (valtaosa rakentamistoimialan takauksia)
- Asuntolainatakaukset 45%
- Muut takaukset 7%
3 tykkäystä
Voi olla typerä kysymys, mutta estääkö lainsäädäntö Garantiaa paketoimasta esimerkiksi asuntolainatakauksia ja myymästä niitä edelleen sijoittajille? Garantialle jäisi järjestely- ja hallinnointipalkkio.