Analyytikon lyhykäinen kommentti Aktian ja Taalerin uuteen asuntorahastoon liittyen. 
“Uusi Asuntorahasto VIII on ensimmäinen Taalerin ja Aktian yhteistyörahasto, ja se käynnistää toimintansa ensi vuoden alussa. Rahasto keskittyy rakentamaan laadukkaita ja energiatehokkaita vuokrakohteita Suomen suurimpiin kasvukohteisiin.”
Huomenna olisi sitten tarjolla Taaleri&Aktia duettoa 07.45 alkaen: Aktia & Taaleri Q4’21-tuloslive 16.2. noin kello 7.45 | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus
Ennakkokommentti löytyy täältä:
Keskeiset pointit huomista ajatellen:
Tulos on suunnilleen tiedossa, lähinnä kiinnostaa mitä omaisuuseriä sieltä on Q4:llä myyty sekä uuden johdon kommentit salkun tyhjennyksen aikataulusta.
Pääomarahastoissa operatiivinen kehitys ollut suunnilleen linjassa odotuksiin. Uuden johdon kommentit kasvun kiihdyttämiseksi ovat hyvin relevantteja (arvioni mukaan tämä oli tärkein syy tj vaihtoon).
Garantia tekee tosi kovan tuloksen ja sen pitäisi jakaa Taalerille isot osingot
Odotamme 1,0 euron lisäosinkoa ja 0,40e perusosinkoa. Taalerilla on hyvin varaa tuohon 1e/osake lisäosinkoon ja meidän on edelleen vaikea nähdä, että koko rahasäkki saataisi töihin nykyliiketoimintaan. Lisäosinkoon liittyy toki epävarmuutta, koska yhtiö ei itse ole kovinkaan selvästi kommunikoinut ylimääräisen pääoman käyttöä.
All in all mielenkiintoinen raportti tiedossa!
Vieläkin ihmetyttää Robinin kohtalo. Eiköhän nämä tulosluvut ole vielä Robbanin perintöä omalta osaltaan?
No niin, nyt on uusi kippari päässyt ääneen.
Kulu"ylitykset" ilmeisesti kertaluonteisia, tj vaihtoon liittyvät kulut melko isoja.
Garantialla men ihan mukavasti taas.
Omas salkus saa Taaleri pysyä isohkolla painolla.
Vakuuttava kokemus uudella toimarilla ja etenkin kommentit makrosta oli mielenkiintoisia ja antoi erittäin asiantuntevan kuvan.
@Sauli_Vilen herkuttelit kommentilla “kunnes toisin todetaan” Garantian kohdalla. Haisteletko, että voisi tapahtua joitain liikkeitä? 
Minulle jäi myös sellainen kuva lisäosingon suuruudesta sekä kommenteista, että ehkä kaikkia varainhoitoliikentoiminnasta saatuja varoja ei jaettaisiinkana pois. Mitä olet mieltä? Voisko olla mahdollista, että niitä sijoiteltaisiin omiin rahastoihin? Toi “talent density”-kommentti oli mielenkiintoinen ja viittaisi johonkin tällaiseen?
Laittelet näitä varmaan raporttiin, mutta ehkä aktiiviset foorumilaiset ansaitseen hieman alkupaloja! 
Edit/lisäys. Melko kallista puuhaa tosiaan tollainen toimarin vaihto. Siinä oletetaan uuden toimarin tuovan reilusti lisäarvoa.
Luetaan sitten täältä. Nopeaa toimintaa!
Joo tuo makrokommentti oli kyllä mielenkiintoinen. Teki mieli sanoa “kerro vielä lisää” 
Ei ole mitään erityistä riidiä, että jotain olisi tapahtumassa. Päin vastoin, nyt kun Garantia on saatu ihan hurjaan iskuun ja Garantia jakaa Taalerille kovaa kassavirtaa (2021:15 MEUR). Miksi sitten jatkuvasti kyselen ja pallottelen tällä Garantian roolilla? No siitä yksinkertaisesta syystä, että Garantialla ei ole mitään synergioita Taalerin ydintoimintaan ja siitä, että en ole ollenkaan varma antavatko markkinat Garantialle täyden arvon osana Taaleria. Lisäksi Taalerin omistajilla ymmärretään omistaja-arvon päälle ja tässä mielessä mitään henkisiä blokkeja Garantian irtaantumiselle ei varmasti ole. Jokainen voi itse miettiä, että minkä hintalapun antaisitte Garantialle: 2021 PTP 22 MEUR, 2017-2021 keskiarvo tulos 14 MEUR, 2017-2021 keskimääräinen maksutulon kasvu 14%, 2021 osinko 15 MEUR. DCF-mallilla saadaan varovaisilla oletuksilla tuo 176 MEUR ja ei tarvi mitään amerikantemppuja tehdä, että tuo arvo nousee yli 200 MEUR. Teoriassahan yksi polku voisi olla Garantian listaaminen jakautumisen kautta. Garantia saisi pörssistä “oikean arvon” ja myös Pääomarahastot olisi helpompi arvottaa itsenäisenä liiketoimintana. Tätä olen spekuloinut ennenkin, mutta nyt tämä olisi varmasti realistisempaa kuin aiemmin johtuen Taalerin tarinan etenemisestä (fokus pääomarahastoihin, pois konglomeraatista) ja Garantian hurjan hyvä kehitys. Tosiaan selvyyden vuoksi totean, että yhtiö ei ole vihjannut mitään tähän suuntaan ja tämä on ihan meikämandoliinin spekulaatiota
Sitten tuosta Pääomarahastojen kasvattamisesta yrityskaupoilla. Kyllähän Taaleri varmasti haluaisi kiihdyttää tuota kasvua yrityskaupoilla ja tämä olisi enemmän kun perusteltua (Pääomarahastojen ylösajo on tosi pitkissä puissa orgaanisesti). Ongelmana on se, että noiden vaihtoehtoisten managerien hinnat on tosi kovia ja siellä on vaikea löytää mitään järkevää ostettavaa. Suomessa en Dasoksen lisäksi edes keksi mitä merkittävämpää Taaleri edes voisi ostaa. Jotain tosi pientä toki voi aina löytyä, mutta niihin menevä raha on miljoonia, ei kymmeniä. Näin ollen pidän edelleen todennäköisimpänä, että yhtiö palauttelee tuota pääomaa ulos. Meillä on kahdelle seuraavalle vuodelle 0,50e/v lisäosinkoa ja näiden jälkeenkin taseessa on 50 MEUR käteistä. Toki kiva jos löytävät tälle jotain fiksua käyttöä, mutta todennäköisyydet ovat kyllä sitä vastaan.
Btw, kun alttimanagerien valuaatioista oli puhe, niin ohessa tuore transaktio missä ostokohde hinnoiteltiin +5%/AUM hinnalla: Schroders to buy renewable investor Greencoat for $473 mln | Reuters
Pitäisikö rapsassa olla osinko 1,2€ kun on 1,4€?
Kiitos huomiosta, korjataan
Joo tuo makrokommentti oli kyllä mielenkiintoinen. Teki mieli sanoa “kerro vielä lisää”
Muista kysellä tuota tulevissa haastiksissa! 
Suomessa en Dasoksen lisäksi edes keksi mitä merkittävämpää Taaleri edes voisi ostaa. Jotain tosi pientä toki voi aina löytyä, mutta niihin menevä raha on miljoonia, ei kymmeniä.
Puhdasta spekulointia: Ramsayn yksi motivaatio position vastaanottoon oli “uteliaisuus, että voidaanko me Suomesta rakentaa kansainvälinen pääomarahastoyhtiö… eli siis AIDOSTI kansainvälinen” Eli voisiko nokka osoittaa myös kotimaan rajojen ulkopuolelle?
Kyllä varmasti tähyilevät kohteita myös kansainvälisesti ja mielestäni todennäköisempää että kohde löytyy sieltä kuin Härmästä (täällä ei ole ostettavaa). Mutta tämäkin on hankalaa, koska kohteita on rajatusti ja hintalaput ovat kovia. Lisäksi jos menet kv-markkinalle, niin todennäköisesti haluaisit tiimin joka on riittävän iso hoitaakseen oman varainhankintansa etc (vrt. Taaleri Energia, CapMan Real Estate etc.). Jos hankit liian pienen lokaalin tiimin, niin aika hankalaa lähteä siihen keräämään pääomia täysin uudessa markkinassa.
https://www.inderes.fi/fi/kotiutamme-voitot-taalerista
Olemme tänään myyneet omistuksemme (4,3 % salkusta) Taalerissa. Taalerin osakkeen hinnoittelu on nykytasoilla mielestämme varsin hyvin linjassa sen käyvän arvon kanssa ja markkinan hermoilu on luonut kiinnostavia ostopaikkoja muualla. Näemmekin markkinoilla tällä hetkellä parempia tuottomahdollisuuksia ja jatkamme aktiivisesti uusien kohteiden kartoittamista
Tjänare! Taalerissa mielenkiintoista liikettä ja value trap alkaa purkautua pitkäaikaiselle sijoittajalle.
Pari spekulaatiota: olisiko nyt aika Capman-Taaleri fuusiolle? Capman valovuoden edellä/vahvempi kiinteistöissä ja pääoman keräämisessä tässä omaisuusluokassa, Taalerilla uusiutuvien pääomarahastojen ”hockey stick” vaiheessa, jossa arvo alkaa purkautua (näkymä selkeämpi). Peter Ramsaykin taitaa tuntea molemmat yhtiöt varsin hyvin (Lähtö Capmanin hallituksesta ennen Taaleri tj:ksi liittymistä).
Garantia on niin kovassa tikissä, että sen myyminen ei ole vaikeaa (kohdistettu tarjousprosessi valikoiduille sektorin toimijoille laajemman kaupittelun sijaan).
Totta kai, paljon spekulaatiota ja etenkin Taalerin entinen johto (Elomaa, Haaparinne) voi tietenkin kaataa diilin, jos eivät saa maksimoitua hintaa tai muuten eivät pidä yhtälöstä.
Onko tällaisesta fuusiosta ollut aiemmin puhetta vai onko ihan omaa keksintöä?
Inderes juuri tässä viime viikolla päivitti ajatuksiaan sijoituspalveluyhtiöistä. Tässä CapManin ja Taalerin osuudet.
CapMan on useaan otteeseen kertonut halustaan osallistua alan konsolidaatioon ja yhtiö on järjestelyiden suhteen arviomme mukaan hyvin avoin. CapMan olisi hyvin looginen pari useammalle yhtiölle (mm. eQ:lle ja Evlille) eikä myöskään kansainvälinen laajentuminen ole mielestämme poissuljettu vaihtoehto. Lisäksi CapMan on varmasti kiinnostunut myös laajentamaan uusille tuotealueille epäorgaanisesti, ja esimerkiksi Taalerin Energia-liiketoiminta sopisi yhtiölle erittäin hyvin. Hyvän operatiivisen kehityksen myötä CapManin kiinnostavuus ostokohteena on näkemyksemme mukaan myös noussut kuluvan vuoden aikana. Pidämmekin hyvin todennäköisenä, että CapMan tulee olemaan osana toimialajärjestelyjä tulevina vuosina.
Taaleri on avoimesti kertonut halustaan kasvattaa Pääomarahasto-liiketoimintaansa yrityskaupoilla. Lisäksi yhtiöllä on merkittäviä pääomia yrityskauppoja varten, joten pidämmekin hyvin todennäköisenä, että Taaleri tulee toteuttamaan yritysostoja seuraavan parin vuoden aikana. Pidämme todennäköisimpänä skenaariona, että Taalerin yritysostot suuntautuvat muihin Pohjoismaihin, sillä Suomessa on yhtiön näkökulmasta rajallisesti kiinnostavaa ostettavaa, minkä lisäksi Taaleri on kertonut tavoitteekseen kasvaa pohjoismaiseksi edelläkävijäksi impaktisijoituksissa. Taalerin kannalta kiinnostavimpia kohteita olisivat erikoistuneet tuotetalot, jollaisen ostolla Taaleri saisi hallinnoitavaa varallisuutta sekä track-recordin omaavan tiimin. Tämänkaltaisilla ostoilla Taaleri voisi merkittävästi kiihdyttää liiketoimintansa ylösajoa, sillä kuten yhtiön Energia-liiketoiminta osoittaa, on tiimin kasaaminen tyhjästä todella aikaa vievää ja haastavaa. Pidämme Taaleria myös potentiaalisena ostokohteena, sillä etenkin Energia-liiketoiminta herättää varmasti kiinnostusta myös rajojemme ulkopuolella.
Harmi, että tarvittiin Putin, että Taalerin todellinen osien arvo alkaa kuoriutua. Kaikissa tulevissa geopoliittisissa skenaarioissa Euroopan energiansaanti nousee keskiöön. Taalerilla on rakenteilla maailman kolmanneksi suurin mäntyöljyjalostamo. Taalerin Energian 20-30 teollisen kokoluokan tuulivoima- ja aurinkoenergia hanketta ovat maantieteellisesti erittäin mielenkiintoisissa paikoissa; Pohjoismaissa, Puolassa, Baltiassa jne. Veikkaisin, ettei finanssialan toimijat ole ainoa vaihtoehto Taalerin strategien piirustuspöydällä, laajempi teollinen yhteistyökuvio näyttää jopa todennäköisemmältä. Jokohan yksisarvinen kohta koputtelee ovelle?
Mikä Saulilla (Inderes) on tuntuma Taalerin tämän hetken buustista😳
Taalerin kannaltahan tässä on nyt aika paljon liikkuvia osia. Heikentyvä pääomamarkkina&korkojen nousu vaikuttavat pääosin negatiivisesti. Talouskasvun hidastumisella hyvin marginaalinen negatiivinen vaikutus. Euroopan energiamurroksen kiihtyminen vaikuttaa puolestaan positiivisesti tulevaisuuden näkymiin. Kun mietitään miten tämä tilanne vaikuttaa Taaleriin, niin tätä on hyvä tarkastella osien summan kautta:
(Kuvakaappaus edellisestä raportista)
Garantian operatiiviseen toimintaan Suomen talouden heikentyminen vaikuttaa varsin vähän, ehkä riski vakuutusvastuiden realisoitumisesta nousee jonkin verran. Toisaalta kireämmät rahoitusolot tarjoavat G:lle potentiaalisesti lisää mahdollisuuksia kasvuun. Korkojen nousu ja pääomamarkkinan heikkous lyö Garantialle suoraan läpi sijoitustuottoihin, mutta sen merkitys G:n arvolle on lopulta aika pieni (arvo syntyy vakuutusteknisestä tuloksesta).
Energia tulee hyötymään tästä Euroopan kiihtyvästä energiamurroksesta. Käytännössä siis tuo allaoleva markkina kasvaa selvästi odotuksia nopeammin. Tämä puolestaan mahdollistaa rahastojen nopeamman ylösajon ja mahdollisesti kokoluokan kasvua (tätä kiihdyttää tuo @Ramones’in esiinnostama hankeportfolio). En kuitenkaan näe, että ennusteissa olisi Energian osalta muutospaineita 2022-2025e, enemmänkin luottamus noihin suhteellisen koviin kasvuennusteisiin nousee. Pitkän aikavälin potentiaali Energian osalta nousee, mutta sitä ei tässä vaiheessa ole järkeä lähteä leipomaan mukaan, koska potentiaali perustuu vasta 2025 jälkeen perustettaviin SW-rahastoihin/muihin uusiin tuotteisiin.
Pääomarahastot Ei oleellista muutosta, varmasti tuon Bion ylösajo voi kiihtyä kun kohteita tulee lisää, mutta nyt aletaan olla pilkun väärällä puolella. Kiinteistöissä riippuu koroista ja yleisestä markkinasta.
Sijoitukset Ei oleellista vaikutusta, pääomamarkkinan heikentyminen voi painaa arvostuskertoimia.
Eli all in all, kyllä tämä taitaa pienelle plussalle kääntyä Taalerin näkökulmasta, mutta vaikutukset tulevat pitkässä juoksussa. Muistakaa, että vaikka Energia hyötyykin tästä isosti, on sen osuus yhtiön koko konsernin arvosta ~30%
@Harza tätä pohdittu myös täällä päässä, ei olla itse keksitty mitään selkeää syytä. Ehkä tuo korkea osinko ja yleinen arvo-osakkeiden vahva veto? 
Sitten tähän iänikuiseen keskusteluun tapahtuuko nyt yritysjärjestely Taalerin ja yhtiön X välillä
Näitä potentiaalisia yrityskauppoja analysoidessa on tärkeä muistaa, että ne ovat tosi monimutkaisia prosesseja ja toteutuakseen vaativat että hurjan moni asia menee lankulle. Lähestytään asiaa ylätasolta, ostajan näkökulmasta. Btw, tätä samaa kehystä voi soveltaa myös toiseen suuntaan (ostokohteen näkökulmasta). Sulkeissa oleva numero on oma arvio luottamustasostani tämän kohdan analysointiin yleisellä tasolla finanssisektorilla. Sovellan seuraavassa viestissä tätä kehystä sitten tuohon kysymääsi CapManiin sekä Taalerin järjestelyyn.
Haluaako yhtiö X tehdä yritysostoja? (+90%)
Tästä on aika vahva käsitys, koska tunnen toimijat ja he puhuvat tästä avoimesti (M&A on osana strategiaa etc.).
Onko arvioimamme kohde kiinnostava ostokohde yhtiölle X? (+80%)
Tässä kohdassa olen hyvin luottavainen, että oma arvioni on suhteellisen oikea. Koska tunnen sektorin hyvin, niin on suhteellisen helppo nähdä ketkä sopivat paperilla yhteen ja minkälaisia synergioita löytyy etc.
Onko yhtiö paras ostokohde tarjolla olevista vaihtoehdoista Yhtiölle X? (50%)
Tämä onkin sitten hankalampi rasti jo. Finanssisektorilla Suomen markkina on aika pieni ja tunnen toimijat varsin hyvin, joten osaan kyllä Suomesta suurimman osan toimijoista laittaa jonkinlaiseen jonoon. Kuitenkin, kun rullaatte tämän listan läpi, niin huomaatte että joku muu kohde voi lopulta olla parempi mitä itse olen ajatellut. Härmän ulkopuolelta tunnen kohteet sitten huomattavasti huonommin ja on iso riski, että parempi kohde löytyy myös ulkomailta.
Onko Yhtiöllä X tarvittavat resurssit/halu käyttää näitä? (+60%)
Paperilla resurssit on toki helppo hahmottaa, koska kassan ja velkakapasiteetin lisäksi omia osakkeita voidaan käyttää surutta. Kuitenkin tosi elämässä tilanne voi olla hyvin toinen. Onko yhtiö X todella valmis käyttämään omaa osakettaan isosti järjestelyissä? Ollaanko valmis ottamaan paljon velkaa? Ollaanko valmiit tekemään anti? Nämä ovat hallituksen ja omistajien asioita ja näihin asioihin ei ole täyttä näkyvyyttä.
Onko vastapuoli oikeasti myynnissä? (< 50%)
Tämän arviointi on yleensä hyvin hankalaa. Välillä tulee toki tilanteita, missä firma liputtaa avoimesti olevansa myynnissä (esim. EAB), mutta yleensä näistä ei puhuta juuri ollenkaan. Toki lähes kaikki kohteet ovat oikeaa rahasummaa vastaan, mutta jos vastapuolella ei ole halua myyntiin, laskee se järjestelyn todennäköisyyttä erittäin paljon.
Näkemykset valuaatiosta? (< 50%)
Valuaatio on asia mihin yllättävän moni järjestely on maailman historiassa karahtanut. Kun ostaja sekä myyjä haluaa tehdä hyvän diilin, niin kyllähän se yleensä johtaa erimielisyyksiin valuaatiossa. Toki isot synergiat ja fuusio helpottavat tätä kohtaa, mutta jos tehdään puhdasta yritysostoa, niin valuaatiossa tulee yleensä paljonkin kitkaa.
Maksaako joku muu enemmän? (<30%)
Yrityskauppaprosessissa ostokohteen hallituksen tehtävä olisi myös tutkia muita vaihtoehtoja ja varmistaa, ettei ole saatavissa parempaa diiliä. Ulkopuolisena on ihan älyttömän vaikea arvioida kuka muu firmasta voi olla kiinnostunut ja mitä he ovat valmiit maksamaan.
Muut tekijät (kulttuuri etc.)? (< 50%)
Tämä on tosi vaikeasti arvioitava ulkopuolelta. Sopivatko oikeasti yhteen? Jos kyseessä fuusio, niin kenestä tulee tj, kenestä hpj, montako hallituspaikkaa kumpikin osapuoli saa yms. Osa näistä tekijöistä (kulttuuri etc.) ovat erittäin kriittisiä transaktion logiikan kannalta, vastaavasti taas osa (tuolileikki, kuka tulee juttuun kenen kanssa etc.) eivät ole järjestelyn kannalta merkittäviä, mutta voivat hyvin johtaa hankkeen kariutumiseen. Pitää muistaa, että nämä ovat lopulta omistajien asioita ja jos yhtiöllä on pääomistajina yksityishenkilöitä, niin tämä menee myös ihmisten väliseksi peliksi.
Kun tämä koko ketju juostaan läpi, niin huomaatte että onnistunut M&A vaatii lopulta aika monen kohdan loksahtamista paikalleen