Tänään 22.8 Kauppalehdessä valaiseva artikkeli firmoista jotka kasvaneet velkavetoisesti. Mukana myös Talenom. Todetaan mm. että Talenomin kannattavuus on laskenut ja painopiste siirtyy yritysostovetoisesta kasvusta kannattavuuden parantamiseen. Firman nettovelan suhde artikkelin vertailuissa on käyttökatteeseen 2022 on 1.7 (kipuraja artikkelissa 3).
23 tykkäystä
26 tykkäystä
Analyytikon kommentit eiliseen yritysostoon liittyen. 
12 tykkäystä
Ja niin on saatu tasan 2 vuoden laskuputkella 65 % osakkeen hinnasta pois. 100 suurinta lisäsi edelleen ostoja dipin lopulla. Heinä/elokuussa liki 400 000 osaketta valui näihin salkkuihin.
Liekö tuossa kuun vaihteessa ollut pohjat, oligargit saaneet suomilappunsa ulostettua, kun muut rahahanat suljettu? Erittäin hyviä vuosia tulossa monille kotimaisille kasvuyrityksille, kunhan olot rauhoittuvat ja korot taittuvat. Toivottavasti Tale on yksi näistä.
8 tykkäystä
Ostin/myin-ketjussa huomasin että @Verneri_Pulkkinen oli ostanut Aallon Groupia salkkuunsa. Huolellisena sijoittajan Verneri varmastikin vertaili Aallonia toimialan toiseen yhtiöön Talenomiin. Kiinnostaisi kuulla miten näet näiden kahden yhtiön suhteelliset vahvuudet ja arvostuksen. Mikä sai sinut valitsemaan juuri tuon yhtiön?
27 tykkäystä
Sallittakoon vastaus tähän ketjuun.
Olen omistanut Talenomia muistaakseni 2018–2020/21, mutta päädyin myymään osakkeet useammassa erässä sitä mukaan kun arvostus kiristyi ja kasvu hidastui.
Aallon Groupia ostin nyt, koska lyhyesti luotan yhtiön strategiaan ja kilpailuetuihin (asiakaskeskeisyys ja yritysostot Suomessa). Osakkeen arvostus on huokea, jos sitä vertaa yhtiön tavoitteeseen kasvaa 15-20 % vuodessa. Siitä pari pinnaa ehkä orgaanista ja loput ostamalla Tilitoimisto Pirkko & Pekka OY-silppua 5x liikevoiton verran (~15 % tuotto verojen jälkeen pääomalle).
En ole liiaksi seurannut Talenomia osakemyyntieni jälkeen, mutta en ole henkilökohtaisesti täysin varma yhtiön vuolaan kassavirran investointien kannattavuudesta. Millähän tuotolla ne eurot palautuu Italiasta, Espanjasta ja Ruotsista? En tiedä, mutta vauhtia tuntuu piisaavan.
Talenomilla on ollut vuosien varrella paljon avauksia ja satsauksia kaiken maailman yrityspalveluista tili-Jaskaan. On ihan oikein kokeilla, mutta en ole taaskaan varma onko yhtiön investoinnit kovin kurinalaisia. Erinomaisesta Suomen kassavirtaa tuottavasta ydinbisneksestä on mukava ampua rahaa sinne sun tänne. Yhtiön painopisteet ovat myös muuttuneet. Toki ajassa pitää muuttua, mutta johdonmukaisuutta kaipaan itse enemmän. Milloin kasvetaan orgaanisesti, milloin epäorgaanisesti, milloin satsataan sinne ja milloin tänne kuten yllämainitut kokeilut. Huom. tämä mielikuva voi olla myös kertoa omasta rajallisesta ymmärryksestäni yhtiötä kohtaan.
Talenom satsaa omaan tuotekehitykseen, mutta mikä teknologia/sovellus/ratkaisu on paras 10 vuoden päästä? En tiedä. Aallonissa voin luottaa siihen että siellä varmasti hankitaan sopivat vermeet asiakkaiden palveluun myös 10 vuoden päästä oli ne sitten jotain hienoa softaa tai vaikkapa mekaanisia kirjoituskoneita jos ajat sikseen muuttuvat.
Alan kehityksestä tarjoili hyvän katsauksen Aallonin pääomistaja ja HPJ Tapani muuten viime vuoskarissa.
Tiivistäen voisi sanoa että omaan makuuni Aallon Group on suoraviivaisempi ja selkeämpi sijoitus, kuin Talenom jossa on paljon potentiaalia mutta myös kysymysmerkkejä joihin en osaa vastata enkä siksi ole ollut osakkeesta kiinnostunut enää. 
98 tykkäystä
Hyvää pohdintaa ja aika hyvin kuvastaa Talenomin lähitulevaisuutta, että selkeästi sumua on ja näkyvyys vähän heikko kokonaisuuden kannalta. Varsinkin jos puhutaan yksittäisistä kokeiluista.
Jospa Tili-Jaskan lopettamisesta saadaan edes hyvät lessons-learnedit 
.
Tilit ja kortit etenee ja nyt tiedetään jo hintaa+sisältöä:
Sivuilta:
Talenom on laskenut, että 450k€/v ja 600k€/v liikevaihtoisten yritysten kuukausisäästö olisi heidän palvelunsa eduksi noin 50eur+ verrattuna “isoon pohjoismaiseen pankkiin”.
Laitetaan vielä loppuun yrittäjänpäivän kunniaksi ketjuun Talenomin kampanja tähän viikkoon.
Talenom tekee nyt yrittämisen aloittamisen mahdollisimman helpoksi. Yrittäjän päivän kunniaksi Talenom perustaa yrityksiä veloituksetta. Lisäksi Talenom tarjoaa aloittaville yrityksille taloushallinnon ja pankkipalvelut ilmaiseksi kolmen kuukauden ajan.
12 tykkäystä
Olisinpa itse myynyt kanssa siihen 2021 buumiin. Kävin tuossa pari viikkoa sitten lukemassa 2018-2020 vuosikertomukset. Omat erät on ostettu 2017-2018. Sanotaanko näin, että firma on paljon muuttunut ja ei sinne hyvään suuntaan. Silloin puhuttiin kuinka hajanainen markkina Suomen tilitomistot on ja kuinka niitä ostamalla voidaan kasvaa isommaksi. Lopputulos oli, että Suomen markkinaosuus on edelleen tietääkseni alle 5% ja olemme siirtyneet harrastamaan Ruotsiin, Espanjaan ja Italiaan.
Olisi kiva kuulla Jussi Paason mielipiteet nyt muutaman vuoden jälkeen. Veikkaan, että hän oli tätä ulkomaan sekoilua vastaan ja sai lähteä tai tajusi itse lähteä.
Myös suomalaiseen kasvuyhtiö perinne tapaan kuuluu maksaa osinkoa ja velkaantua vitusti siinä samalla.
Tää on omassa salkussa semmonen opettavainen tapaus, että pitäis osata myydä edes osa potista silloin, kun on kohtuu varma et liidetään liian lähellä aurinkoa. Vaikka niitä veroja onkin ihan perseestä maksaa.
4-5 vuotta, että pääsis 40% hakintamenolla irti näistä niin katsotaan, jos siihen mennessä tähänkin risu kasaan paistais aurinko taas. Toisaalta tällä tekemisellä ja tällä arvostuksella en pidä mahdottomana, että kurssi menisi pöntöstä alas -30% tai -50%.
Kurssi on mennyt pöntöstä alas, mutta sisäpiiriä ei hirveesti kiinnosta tankata. Kertoo myös aika paljon. Keväällä toimariki laitto surutta bonarit laitaan ja silloin kurssi oli +7,5e/kpl.
Anekdoottina vielä oli puhetta, että kaverin firmalla oli Talenom tilitoimistona ja ei ollut hirveästi hyvää sanottavaa.
30 tykkäystä
Tämä on kysymys, ei jälkiviisastelu. Jos pidät ulkomaille laajentumista sekoiluna, miksi et myynyt, kun esim. toinen maa julkistettiin? Ja perustuiko sijoituksesi puhtaasti kotimaan markkinan valloitukseen? Vai onko ulkomaat alkaneet tuntua sekoilulta vasta viime aikoina, kun homma ei ole edennyt alkuperäisessä aikataulussa?
edit: ketjussa on kuitenkin historiassa oltu porukalla sitä mieltä, kuinka juuri Suomalaisilta yrityksiltä puuttuu rohkeutta lähteä maailmaa valloittamaan, jos siihen on tuote/idea.
Muuten ihan hyviä argumentteja mm. sisäpiirin ostoihin/myynteihin liittyen. Ei 1.1.2022 jälkeen liikaa ostoja näy, vaikka kurssi ja arvostuskertoimien tervehtyminen niitä voisikin tukea.
25 tykkäystä
En ole pitänyt Ruotsin jälkeen laajenemisesta yhtään. Tää on ollu tämmönen “hitaasti kiehuva sammakko”-syndrooma minulle. Eli katsotaan nyt hetki ja toinen hetki jne. Ruotsi jotenkin vielä meni ymmärrykseen, kun sitä täälläkin osa puhuu.
Tarina on vaan muuttunut tässä muutaman vuoden aikana aika paljon. Ensin piti valloittaa Suomi → no ei vallotettu. Sitten piti valloittaa Ruotsi → no aika moista tervassa tarpomista sielläkin näyttää olevan. En odota ihmeitä Espanjasta ja Italiasta vielä vähemmän. Eiköhän tässä laajennuta vielä seuraavaankin maahan, kun homma alkaa noissa tökkiä.
Eniten tässä laajetumisessa riepoo tuo osinko ja velan kasvu. Samaa aikaan syljetään rahaa pihalle firmasta, kun sen voisi käyttää paljon tehokkaammin kasvuun ja/tai velkaantumisen vähentämiseen. Osakeprintteri käy myös kohtuu ahkerasti noissa yrityskaupoissa.
Tää suomalaisten firmojen ulkomaille meno on yleensä ollu aikamoista haperointia ja tuo suomalainen tapa olla “kasvuyhtiö” joka maksaa osinkoa syö varmaan tuota kasvua melkoisesti. Sitten ihmetellään, kun jostain tulee ulkomaalainen firma jonka osinkoprosentti on 0 ja vie kakun + syö sen.
Toivotaan silti, että olen väärässä ja ne Talenomilla tietää jotain mitä minä en. Ehkä tuolla Epsanjassa on jotain piilevää, kun omasta mielestäni noi liikevaihto/työntekijä-luvut oli aika pieniä tuolla. Varmaan jos ottaa siestan pois, niin kasvaa liikevaihto ihan hyvin…
17 tykkäystä
Talenom ei omien sanojen mukaan ostele oikein Suomessa, koska Suomessa ostettavien firmojen hinnat ovat nykyisin aivan liian korkeita vrt. vaikka ulkomaat. Aallonin teesi (tai ainakin @Verneri_Pulkkinen teesi) on ostella ”halvalla kotimaisia” ja kun nämä saa Aallonin kertoimet niin jo siinä luodaan omistaja-arvoa.
Missä ero? Jomman kumman täytyy kyllä olla tässä väärässä 
Hieman ihmettelisin että miksi Talenom ei enää Suomessa ostele jos tosiaan noin halvalla voisi ostaa mitä vaikka Verneri tuossa yllä maalaili.
34 tykkäystä
Yritysoston jälkeen Talenom tuo omat ohjelmistot käyttöön ostokohteeseen, Aallon taas antaa ostetun toimiston jatkaa nykyisillä ohjelmistoilla. Tuo ero teknologiastrategioissa varmasti osaltaan selittää, miksi toiselle löytyy ostettavaa ja toiselle ei. Talenom myös niin paljon isommassa kokoluokassa, että aivan pienimmät kohteet eivät varmaan enää kiinnosta samalla tavoin kuin Aallon Groupia.
43 tykkäystä
Tämän ymmärrän, mutta jos se olisi vain noin helppoa niin vaikea uskoa miksi Talenom ei vain myös ostelisi ja antaisi näidenkin jatkaa omilla ohjelmistoilla jos näin helpolla peliliikkeellä luotaisiin omistaja-arvoa ja asia olisi kynnyskysymys ostettavalle firmalle. Eli varmasti tällä on merkitystä, mutta en jaksa uskoa että tuo koko asiaa selittää.
Myöskään kokoluokalla perustelu ei kuulosta uskottavalta. Hyviä transaktioita ne pienemmätkin on jos ne näin helposti omistaja-arvoa loisivat. Tai sitten Talenomin johto on ihan pihalla.
13 tykkäystä
Talenomin johto tarkoittanee ydinliiketoimintansa mukaista ostamista.
4 tykkäystä
Yritysostokeskusteluun Suomen osalta sellainen pieni huomio että eipä ole Aallonkaan viime aikoina hirveästi ostettavaa löytänyt, vaikka juuri se on heidän strategian keskeisintä ydintä. Viimeiseen reiluun kahdeksaan kuukauteen kaksi uutta toimistoa ja yhdestä osa-omisteisesta nostettiin omistus 100%:iin.
Näistä tulee yhteensä 0,8 miljoonaa vuosittaista liikevaihtoa, joten tämä tahti ei riitä heidän keskipitkän aikavälin julkistettuun tavoitteeseensa 15-20% vuosittaista kasvua, kun orgaaninen kasvu pyörii alan kokonaiskasvun luokassa eli muutamassa prosentissa.
Tämä kertoo melko selkeästi sen että ollaan Aallonin tavoiteostotahdista jäljessä ja se puolestaan kertoo sen, että markkina on haastava. Varmaan hinnat on karanneet liian korkeiksi kun ostopuolella on muutama muukin suuri peluri ja toisaalta sen että markkina alkaa käydä kuiviin näistä ideaalisista ostokohteista. Muistelen hatusta heitettynä joko Riikolan tai Kinnusen analyyshissä mainitun että vaikka markkinalla on luokkaa 4000 tilitoimistoa, niin näistä olisi muutama sata sellaisessa koko- tai muussa luokassa että olisi järkevää ostella pois.
Eli itse ainakin ostan Talenomin lausunnot siitä että ostelukenttä on paljon hedelmällisempi vaikkapa Ruotsissa tai Espanjassa.
31 tykkäystä
Ehkä noista huolettaa ainakin Espanjan ja muiden eteläeuroopplaisesten yrityskulttuuri ja regualatio.
Tietysti jos taustatyö on tehty kunnolla, niin eihän siinä mitään.
Espanjassa ja Ruotsissa ei ainakaan monella muulla alalla ole kilpailu helpompaa, no pääse reissun päälle 
.
Aallonin ostokset eivät jakaudu millään tavalla tasaisesti. Välillä ostoja saadaan maaliin enemmän ja välillä vähemmän. Yhtenä vuonna liikevaihtoa voi tulla 33% lisää (2021) ja seuraavana vähemmän. Tavoitehan siis kuuluu " Aallon Group tavoittelee keskipitkällä tarkastelujaksolla keskimäärin 15–20 % vuotuista liikevaihdon kasvua."
Toimitusjohtaha juuri H1 jälkeen totesi, että ostomarkkina ei ole muuttunut eivätkä he odota merkittäviä muutoksia myöskään tulevaisuudessa eli en ihan vastaaviin johtopäätöksiin pääse kuin sinä.
Itse en ole tehnyt tästä mitään vastakkainasettelukysymystä. Verneri tuossa kivasti kiteytti syyn miksi Aallon on yksi suurimmista omistuksistani. Heillä on homma hallussa ja töidä tehdään pitkän aikavälin arvonluonti mielessä. Talenomia hankin tänä kesänä aloitusposition ja olen valmis kasvattamaan sitä kun itselleni selkeytyy homman ydin/strategian toimivuudesta saadaan selkeitä näyttöjä. Tällä hetkellä en ole täysin vakuuttunut yhtiön focuksesta saati operatiivisen johdon kyvykkyydestä strategian toteuttamiseksi.
Toimitusjohtajan uskottavuudesta saadaan hyviä näyttöjä loppuvuonna. Hän Inderesin haastattelussa sen verran vahvasti vakuutti yhtiön pysyvän ohjeistuksessa, että jos tämän jälkeen merkittävää-negaria pukkaa niin oma luottoni karisee merkittävästi.
6 tykkäystä
Tähän on pakko huomauttaa se matemaattinen fakta että kun Aallonin liikevaihto 2020 oli 18 miljoonaa niin siitä on aika paljon helpompi kasvaa näillä pikkuostoksilla isoja prosentteja kuin tämän vuoden reilusti yli 30 miljoonasta. Sama homma tulevina vuosina ja fakta on myös se että tämä tahti ei riitä, kuten sanoin. Mutta kuten sanot, jos firma ostaa tällä H2:lle vielä vaikka pari 2 miljoonaa vaihtavaa toimistoa, ollaan taas mukavasti tahdissa. Ja mun pointti ehkä olikin että noita ei markkinalla enää pilvin pimein välttämättä ole kuljeksimassa.
Mutta:
En minäkään näe tässä mitään vastakkainasettelua Aallon vs Talenom sijoituskohteena, jos sitä meinaat. Omistan molempia ja lisäilen molempia.
Jonkinlaista vastakkainasettelua puolestaan liittyy firmojen teknologiastrategiaan. Tulevina vuosina, jollain aikavälillä, sanotaan vaikka keskipitkällä aikavälillä alan ansaintalogiikka tulee muuttumaan siten, että ohjelmistotalot tulevat nappaamaan suuremman kakun alan arvoketjusta. Automaation lisääntyessä, robotiikan kehittyessä ja ties minkä AI -bumtsibumin mukaantulon myötä ohjelmistotoimittajat tulevat enenevissä määrin ottamaan noista syntyneiden tehokkuushyötyjen fyrkat omiin taskuihinsa. Aallon Group järjestelmäagnostisena toimijana ja omaa (merkityksellistä) softa-IPR:ää omaamattomana tulee kärsimään tästä. Talenomilla puolestaan on tuo puoli jo nyt “melko hyvin” hallussa. Mutta, kuten Verneri sanoi, mistä sitä tietää minkälainen teknologia tai softa on relevanttia 10 vuoden päästä ja tästä syystä omistan molempia.
23 tykkäystä
Tätä Talenomin ostokommentointia lukiessa tulee jotenkin mieleen Kone ja Pekka Herlinin vuosikymmenet maailmalla ostellessa hissi- ja nosturiyhtiötä. Velkaa hampaisiin asti, mutta ei pelottanut sillä “ei kukaan jätä hissejä huoltamatta”. Koneesta taisi kuitenkin kehkeytä pörssin aatelia vasta Antti Herlinin ohjauksessa ja vaikutusta oli myös jollain olennaisella hissiteknologia muutoksella mitä en tähän hätään muista. Tämäkin tekonologia taisi tulla yrityskaupan myötä. Onko sitten tällainen vertailu mielekestä tai relevanttia, en tiedä. Mutta mutta niin kauan, kuin Talenomin isännällä(Tahkola) on suuntima selvillä en jaksa huolestua.
15 tykkäystä
Talenom on mukana Pörssisijoittajan viikossa keskiviikkona 13.9. klo 16.40 alkaen. Äänessä toimitusjohtaja Otto-Pekka Huhtala.
13 tykkäystä