Nyt riitti. Uusia bugeja pankkirajapinnassa heinäkuulla ja vieläkin kummittelevat työlistalla, on sentään jo syyskuu. Ja reskontrat ihan päin sukup**lielimiä. Kun kysyn apua, yrittävät aina työntää maksulliseen kirjanpitokonsultoinnin puolelle.
Luovun Tilijaskasta ja Talenomin osakkeista. Tämä läsähtää vielä käsille kummallakin puolella ja pahasti.
TiliJaskasta ei varsinaisesti erikseen luopua tarvitse, kun Talenom ajaa sen joka tapauksessa alas ensi kevääseen mennessä. Tästä on asiakkaita tiedotettu ja palvelussakin ollut maininta, myös täällä palstalla asia on kerrottu.
Harmillinen juttu kyllä näin asiakkaankin näkökulmasta, mutta kovin luonnollista ettei tässä vaiheessa enää mitään bugeja korjailla.
Toimitusjohtaja Otto-Pekka Huhtala kertoo Talenomista sijoituskohteena.
Esa Juntusella huikea syväluotaava kirjoitus Talenomista. Blogista tuli uusia asioita, vaikka pari vuotta on Talenomia Inden analyysien ja foorumin kautta tullut seurattua. Tällaista kokonaiskuvan luovaa tekstiä kaipaisin Inderesiltä, vaikka sisältöä muuten onkin hyvin eri yhtiöistä.
“Etenkin nyt kohonneilla koroilla lainamäärän korot alkavat kuitenkin suoraan näkyä jo tulosrivillä negatiivisesti, jonka takia toivonkin, että yhtiö harkitsisi tarkkaan osinkopolitiikkaansa, koska eniten arvoa varmasti luova vaihtoehto voi juuri tällä hetkellä olla poikkeuksellisesti lainan maksaminen pois – osingon maksamisen sijaan.”
Siellä se osinkokiima taas määrittää rahan käytön. 
Yllätyksenä tuli myös, että suvun ulkopuolelta on ollut koko historian aikana vain yksi TJ, joka kesti hommassa 2 vuotta.
Yhden miehen analyysitoimisto kiittää! Ja tosiaan, jos tulee ideoita mitä noissa teksteissä pitäisi muuttaa tai lisätä niin otan mieluusti ideoita vastaan YV:llä, somessa tai blogikommenteissa. En kuitenkaan halua toisintoa Inderesin laajasta raportista tai muiden analyysitalojen analyyseistä, vaan tehdä kirjoituksia vähän eri kulmista.
Ja kaikkia Talenomista kiinnostuneita suosittelen muuten tutustumaan Talenomin tarinaan, jos siihen ei ole tutustunut. Talenom Tarina - Talenom Tekstiä tehdessä tuosta sai paljon hyvää näkökulmaa yhtiöön ja paljon joutui jättämään myös pois, koska tarina on niin laajasti kerrottu Talenomin alusta asti.
Todella hyvä ja kattava analyysi! Minusta markkina on jollain tavalla menettänyt uskon Talenomin tarinaan, jos osakekurssia on uskominen. Kasvun rahoittaminen velkaantumalla ja osakemäärää kasvattamalla näyttäisi tällä hetkellä syövän omistaja-arvoa sen kasvattamisen sijaan. Johdolla on varmasti hallituksen tuki, mutta miten tuo jatkuvasti laskeva kurssi pitäisi tulkita omistajien luottamuksen osalta.
Kyllä tässä on mennyt kaikki alas pesuveden mukana. Kun laittaa vaikka Talenomin ja Revenion 2 vuoden käppyrät rinnakkain, niin ovat kuin 2 marjaa. Tai tutkailee Dt:tä, Qt:ta, Oriolaa… näitä löytyy lähes kaikilta toimialoilta. Joku taisi mainita Hesan pörssiä maailman huonoimmaksi tältä vuodelta.
Toki kurssin laskiessa epäluulo kasvaa, pelko trendin jatkumisesta kalvaa ja selitysgeneraattorit käynnistyvät. Ja hyvähän se on välillä kriittisesti tarkastella, josko vaikka itse sijoituskohteessa olisi jotain perustavanlaatuista muuttunut. Kyllä minustakin kurssi on laskenut liikaa Talenomin roimaan kasvuun ja kohtuulliseen kannattavuuteen nähden. Ostan kuitenkin nuo yleisselitykset nousseista koroista, taantumasta ja erityisesti ulkkien osakedumppauksista.
Omistajien luottamuksesta: 100 listan omistajat ovat muistaakseni olleet netto-ostokannalla jokaisena kuukautena tänäkin vuonna. Nettolisäys YTD taitaa lähestyä 1,5 milj osaketta. Toivoisin kyllä näkeväni myös sisäpiirin ostoja tai firman omien osakkeiden ostoja näillä hinnoilla.
Mainio analyysi @Omavaraisuushaaste 
Kurssin kehitys on ansaittua. Kertoimet ovat edelleen korkeat, P/E 21.5 vuodelle 2024. Laskuvaraa on vielä runsaasti koska:
Talenomin strategia on tällä hetkellä hyvin poukkeilevaa. 30% kasvua vuodessa on tavoite, mutta silti nyt ei tehdä toimarin mukaan yritysostoja Suomessa ja Ruotsissa, Espanjassa ainostaan. Ellei Espanjassa ostella tolkutonta tahtia niin kasvuluvut romahtaa koska orgaaninen myynti ei ole merkittävää luokkaa. Ruotsissa sitä ei taida olla ollenkaan. Toki kustannussäästöillä varmaan saadaan tulosta parannettua jonkin verran.
Espanjassa laajentuminen hirvittää eniten. Yritys, joka on toiminut vuosikymmeniä paikallisesti lähtee maailmalle ja yhteen vaikeimpaan maahan. Olen tehnyt paljon kauppaa Espanjaan ja maa on kyllä kaikkien stereotypioiden näköinen. Tähän kun lisää Talenomin johdolta puuttuvan kv-liiketoiminnan osaamisen niin ihan hirvittää. Ylipäänsä, kuinka moni suomalainen pienehkö yritys on Espanjassa onnistunut…
Ikävä olla nega-petteri, mutta todennäköisyydet etelä-euroopan valloitukselle Talenomin historialla ja johdon osaamisella ovat kyllä valitettavan alhaiset. Toki hienoa jos onnistutaan, mutta en löisi omia rahojani sen puolesta.
Kasvun rahoittaminen osaketta printtaamalla on ollut oikeinkin hyvä vaihtoehto, kun arvostus on ollut huikean korkealla viime vuosina. Nykyarvostuksilla se on toki riskialttiimpaa, mutta kun 2020-21 aikaan tehtiin hankintoja omalla osakkeella EV/S 5-10:n tasoilta, niin olihan se briljanttia bisnestä Talenomille.
Talenom on pörssihistoriansa mitassa tehnyt yli 20 prosentin käteistuottoja sijoitetulle pääomalle, sikäli kun laskin luvut edes sinnepäin oikein. Tuolla kannattavuudella saakin panostaa kasvuun, en näkisi ainakaan itse asiassa ongelmaa. Panostukset kasvuun ovat viime vuosina kuitenkin olleet sen verran mittavat (n. 75 MEUR käyttöpääoma+capex+M&A-investoinnit vuosina 2020-22), että täytyyhän tuon lyhyellä aikavälillä näkyä kannattavuudessa. Jos investoinneille saadaan samankaltaista tuottoa kuin mitä Talenom on historiallisesti tehnyt, niin hyvä tulee. Kukin arvioikoon itse, mitä tapahtuu jos velkarahalla ja osakeanneilla ei saavutetakaan tuottoja.
Osingonjaosta tässä mittakaavassa ei varmaan edes tarvitse sanoa yhtään mitään. Talenomilla on kaksi vahvaa, yli 10 prosentin potteja holdaavaa pääomistajaa = on aivan se ja sama, mitä mieltä olet pääoman allokoinnista, osinkoja tulet Talenomilta saamaan. Jos tämä harmittaa, valitse sijoituskohteesi sen mukaisesti.
Voivat mennä poimimaan marjoja vaikka metsästä, jos on käteisestä pulaa. Ei pitäisi olla muiden osakkaiden ongelma, että ovat mahdollisesti persaukisia käteisen suhteen. Firma kärsii, kun lypsävät rahaa sieltä pois ja itsekkin kehuit kuinka hyvää tuottoa Talenom on tehnyt käteisellä…
Noh verottaja kiittää.
Eihän sen mitään järkeä ole, että kasvuyhtiö jakaa suurimman osan tuloksestaan osinkoina, eikä siinä etenkään ole järkeä silloin kun yhtiöllä on päivänselviä ja ainakin historiallisesti hyviä investointikohteita sekä orgaanisesti että epäorgaanisesti, mutta tässä sitä ollaan. Pääomistajan tahto on aikamoinen ajuri monissa yhtiöissä, ja sen muuttumisen puolesta en ainakaan itse löisi vetoa kovin herkästi.
Tj. Taisi vihjata että jo h2 pitäisi nähdä tuloksen parantumista, suomesta on varmaan 100 milj. Kohta liikevaihtoa ja ennen yritysostojen ryöppyä kannattavuus skaalasi ja oli lähellä 20%.jos suomen liikevaihto saataisiin integroinnin jälkeen jonnekin tuonne olisi se ihan hyvä pohja tuloksen osalta.
Mielenkiinnolla jään odottamaan saadaanko tulos lasku trendi h2 katkaistua, kun kerrotaan, että niin aiotaan tehdä.
Voisiko se sijoittajia rauhoittaa jos pystytään näyttämään, että laivaa voidaan edelleen ohjata.
Talenomin kohdalla kannattaa ehkä katsoa enemmänkin kokonaisuutta kuin vain tuota yhtä lukua. P/E on ehkä 26.6, mutta pitää ymmärtää mistä tuo E muodostuu tulosrivillä. Talenom on ollut yritysostokone, minkä vuoksi myös raportoitua tulosta laskee isot poistotasot. H1/2023 Talenom teki 66Me liikevaihtoa ja jotta tuohon E-lukuun päästään, niin siellä oli -10Me poistoja joilla ei ole kassavirtavaikutusta. Esim. 2022 poistoja oli 17,5 Me, kun taas investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin 12,2Me.
EV/EBITDA on Inderesin ennusteilla VAIN 8,8x. Siis yhtiön velat huomioiva yritysarvo jaettuna kassavirtaa kuvaavalla EBITDA:lla on vain alle 9. Onko se paljon sitten defensiiviselle toimialalla operoivalle yritykselle? Totuus on varmasti tuossa puolessa välissä, koska tietysti Talenom omaa alustaa kehittävänä joutuu käyttämään rahaa tuotekehitykseen (10-12 Me / vuosi viime aikoina). P/E liioittelee, EV/EBITDA hieman vähättelee. Ei minun mielestä Talenomia enää kalliiksi voi sanoa.
Talenomin kannalta näin jälkikäteesti voidaan todeta, että on aika iso etu ollut että firma on tehnyt lukuisia pieniä yritysjärjestelyjä vuosina 2020-2022 omalla osakkeella hintaan, joka on todella paljon korkeampi kuin tällä hetkellä. Koska nyt markkina-arvo on laskenut, on vain erinomaista että omaa osaketta ei niinkään enää käytetä vaan nyt vedetään hetki happea ja rukataan kannattavuutta ja siten tulosta paremmaksi. Tällä on suuri potentiaali luoda paljon omistaja-arvoa, jos nyt nämä ostetut kohteet eivät ihan täysin tuhoon tuomittuja ole. Huippuonnistumistakaan ei vaadita, vaan pitkälti keskinkertainen onnistuminen noissa nähdäkseni riittää. Pääoman allokointia parhaimmillaan 
Tietysti osinkoa maksetaan liikaa, mutta tämä on käytännössä kaikkien Suomifirmojen kirous ja omistajien tahtoa tuossakin taidetaan vain totella.
Jos vielä vähän sekoitetaan pakkaa ja katsotaan ’owners earnings’, joka yksinkertaistettuna voitaisiin laskea Inden ennustamalla 2023 operatiivisella kassavirralla 34,3 meur - aineettomat investoinnit 12,2 meur = 22,1 meur. Markkina-arvon ollessa 245 meur ei multippeli enää niin pahalta näytä etenkin, kun kannattavuuden odotetaan paranevan.
Hyvä huomio. Toisaalta hyvä myös todeta, että Inden ennusteet tuleville vuosille rakentuvat edelleen reippaan liikevaihdon kasvuun varaan. Ensi vuonna 24 pitää jostain löytää n. 20meur uutta liikevaihtoa, siitä vuosi eteenpäin n. 50meur verrattuna 23 päätöslukuun. Orgaaninen kasvu on kivuliasta ja heikko suhdanne tuossa tuskin auttaa päämarkkinoilla Suomessa ja Ruotsissa. Yritysostoja tarvitaan ennätysmäärälisesti jos tavoitteisiin ja ennusteisiin halutaan päästä. Nykyinen alhainen kurssi on taas myrkkyä niiden tekemiseen, tulevat kalliiksi omistajille.
Toki yritys voi linjata uuden ei-kasvua strategian ja keskittyä kustannussäästöihin ja tuottavuuden nostamiseen. Mutta millaiset kertoimet sellaiselle markkinat haluaa antaa. Ja tosiaan tällä hetkellä edelleen odotuksissa on voimakas kasvu sekä ylärivillä että alarivillä. Samaan aikaan osakkeita pitää sylkeä enemmän kehiin mikä vaikeuttaa tunnuslukuihin pääsyä. Mielenkiinnolla seuraan muuttaako @Juha_Kinnunen ennusteita reippaasta kasvusta tuleville vuosille. Toki tässä keskiössä mitä yritys itse viestii suunnasta lähiaikoina.
Osa kasvusta varmaan tulee, kun ostot on täysimääräisesti mukana koko vuoden ja mahd. Orgaaninen, mutta luulisi vähän nihkeämpää olevan.
Vähän painaa mieltä Talenomin johdon osakkeiden myynnit. Miksi lappuja myydään 6-7 euroon koko johdon osalta tilanteessa, jossa haluttaisiin nähdä johdon sitoutuvan ulkomaan strategiaan useaksi vuodeksi? Osakkeen arvostus numeroiden puolesta kiinnostaa, mutta johdon käytös epäilyttää kun kasvun tulisi tulevaisuudessa tulla kuitenkin riskisemmältä alueelta.
Kova luottamus pitää näyttää teoilla 
Talenomin kohdalla ehkä korostetusti tulisi seurata vapaita kassavirtoja. Nettotulosta kaunistelee se, että Talenom näyttää aktivoivan edelleen taseeseen myyntikuluja. EBITDAa taas vääristää, että vuokrakulut näyttää menevän tuloslaskelmalle poistojen kautta.
Hienoista tasapainoilua tuossa kyllä pitää harrastaa.
Rahavirtojenkaan arviointi ei ole niin suoraviivaista(H1):
Kun aletaan penkomaan miksi Indenkin ilmoittama vapaa kassavirta on miinuksella
niin ensiksi pitäisi tuolta arvioida bisneksen kannalta välttämättömät jatkuvat investoinnit.
Hankitut liiketoiminnot on suht selkeä (en muista että olisivat ostelleet mitään pakollista softaa tms), mutta en uskalla olla satavarma miten nuo muut menee.
“Aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankinnat”: Onko tuo nyt sitten capexiin kuuluvaa (pakollista) kehitystyötä?
Hyviä viestejä yllä, Talenomin “oikean” tuloskunnon mallintaminen on perin haastavaa. Jos katsotaan vuosia 2019-2022, niin firman investoinnit aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin oli 2019 “vain” 5,5Me, mutta sen jälkeen tasoa 10-12 Me. Melko jatkuvia kulujahan nuo näyttäisivät olevan ja pitää siten capexiin laskea. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinnat ovat melko samassa linjassa pysyneet tasolla 0,7-1,0 Me / vuosi.
Liiketoiminnan rahavirta on ollut 18.4 Me (2019), 23.4 Me, 25.6 Me, 27.5 Me. Jos lasketaan Capex yllä olevalla tavalla ja FCF = liiketoiminnan rahavirta - capex, niin vapaat kassavirrat ovat olleet 11.6 Me (2019), 12 Me, 13 Me, 14,5 Me. Markkina-arvo on juuri nyt noin 244 Me eli P/FCF on luokkaa 17. Luvut hyvin karkeita päässä laskettuja joten varmasti heittävät vähän suuntaan tai toiseen, mutta suuruusluokka lienee oikea.
Talenomin lyhyen aikavälin (0-24kk) kehityksessä on hyvin olennaista miten markkinan uskoma narratiivi kehittyy loppuvuoden aikana. Edellisessä katsauksessa johto on luottanut siihen, että kannattavuusparannus tulee ja siten ohjeistukseen päästäisiin. Markkinat epäilevät tätä ainakin osittain ja jos firma tähän pystyisi, niin narratiivi voisi muuttua taas siihen että luottoa löytyy isoonkin tarinaan enemmän. Tämä voi näkyä nopeasti hinnassakin.
Mikäli taas ohjeistusta joudutaan laskemaan koska johdon mainitsemaa kannattavuusparannusta ei tule, niin markkinan usko pitkään aikaväliin laskee varmasti merkittävästi. Tällöin nähdäkseni vaaditaan jo pidemmältä aikaväliltä sitten näyttöä, että markkinan narratiivi merkittävästi kääntyisi positiivsemmaksi.
Vedenjakajalla mielestäni ollaan lyhyen aikavälin (0-24kk) kehityksen kannalta.
EDIT: Jotkuhan mieltää nuo ostetut liiketoiminnotkin capexin kaltaisena investointina, mutta itse en oikein tätä mieltä ole. Talenom pystyisi koska tahansa lopettamaan uusien yritysten ostamisen ja keskittymään nykyisiin. Sen sijaan noita aitoja capex-kuluja ei vaan voi lopettaa, vaan ne ovat välttämättömiä nykyisten liiketoimintojen jatkamiseksi. Mielestäni nuo M&A-kulut ovat siis ihan puhtaasti pääoman allokoinnin työkalu, eikä capex-kulu. Inderesin DCF-mallissa nuo taitaa olla kuitenkin sisällytetty noihin bruttoinvestointeihin (@Juha_Kinnunen )?