Joo, onhan tuossa välissä velkaantuminen noussut voimakkaasti. Jos tuota nettovelkaantumisastetta käyttää, niin Q2’23 se oli 122 % ja tuo toinen datapiste oli 88 %. Lisäksi korot ovat tietysti nousseet merkittävästi (missä olin väärässä ) ja samalla kannattavuus heikentynyt merkittävästi yritysostoputken mukana.
Näkemys riskitasosta on kyllä näiden mukana noussut aika selvästi, mutta pysynyt kuitenkin toistaiseksi samassa kategoriassa. Ehkä en sen tarkemmin lähde avaamaan, ollaanko lähellä seuraavaa tms.
Kyllähän tuo operatiivinen rahavirtakin toki mahdollistaa yritysostot, mutta samoilla linjoilla ainakin osakkeen käytöstä nykytasoilla. Tuskin tässä kovin isoista yritysostoista kuitenkaan puhutaan.
En ole tämmöistä “osien summaa” laskenut, mutta voisi olla ihan paikallaan. Mutta ehkä niitä yritysostoja ei olisi silloin juuri tullut, jos olisi keskitytty vain Suomeen, joten keskittyisin siihen mikä tilanne on nyt (enkä siihen mikä se voisi mahdollisesti olla jossain muussa skenaariossa). Täällähän ostot ovat olleet erittäin vähäisiä viime aikoina, ja yhtiön mukaan kilpailua järkevistä kohteista on turhan paljon, että täällä kannattaisi kauheasti kasvaa epäorgaanisesti. Tai näin olen antanut itseni ymmärtää, ja fakta on se, ettei kauppoja ole juuri tullut viime vuosina.
Edelleen ihmettelisin kuitenkin aika suuresti, jos kansainvälisen liiketoiminnan arvo nolla olisi yhtään pidemmällä aikavälillä. Jos haluaisi haarukoida sinne konservatiivisen arvon, niin varmaan se voisi olla noiden yritysostojen summa, koska valtaosin ne on kuitenkin tehty kuitenkin maltillisilla kertoimilla ja ostettu ihan tervettä liiketoimintaa. Arvontuhoaminen on silloin suhteellisen hankalaa, mutta onhan se muutosprosessissa mahdollista.
Nämä nyt ulkomuistista nopeasti, vastuusta paetaan kun tuloksia pukkaa!
Kiitos vastauksesta @Juha_Kinnunen , itselleni on edelleen vaikea saada tästä kovin riskitöntä sijoitusta tällä hetkellä, arvostuskertoimet ovat edelleen varsin kovat omaan makuuni ja pidän jälkiviisastellen varsinkin Italiaan laajentumista huonosti ajoitettuna, kun velkataso on muutenkin koholla. Toki kellään ei ollut sitä kristallipalloa makrotalouden suhteen vielä viime vuoden puolella. Mitenkähän muuten sujuu tuo yrityskulttuurien yhteensovittaminen Espanjassa ja Italiassa, ensin mainitussa ainakin kai ihan hyvin, koska yritysostoja on tehty paljon!? Varmaan pitkäaikaisilla Talenomin omistajilla on siitä oma näkemyksensä. Itseni olen antanut myös ymmärtää, että tietyissä Etelä-Euroopan maissa on taipumus luovaan kirjanpitoon, tällä ei kai kuitenkaan Talenomiin suoraa vaikutusta ole, kun tarjotaan teknologia-alustaa, toki maineriski aina voi piileksiä nurkan takana.
Ymmärrän kyllä, että tämä osake on tarkoitettu pitkään salkkuun ja ainakin Juhalla, pitkään yhtiötä seuranneena, on selvä näkemys siitä, että kovat kertoimet kyllä sulavat ajan kuluessa. Jätän karhuilun tällä kertaa tähän, eikö olekin hieman ärsyttävää, että juuri kun kurssi ottaa osumaa ja kolkuttelee melkein neljän vuoden pohjia(lukuunottamatta koronaromahdusta), niin karhuja alkaa ilmaantumaan ketjuun tonkimaan hunajapurkkia vai olisiko ampiaispesä parempi ilmaisu . Itselle omistus tosiaan jäi yli yön ja irtauduin omillani. Suurin syy siihen oli tosiaan tuo kohonnut velkataso ja en ole varma, pysyykö hallinnassa varsinkin kun kassavirta ottaa osumaa. Talenomin johto tottui kuitenkin toimimaan yli kymmenen vuoden ajanjakson nollakorkoympäristössä ja nyt tilanne on radikaalisti muuttunut. Pahimpia väärinymmärryksiäni saa toki korjata.
Itselleni on jäänyt sellainen muistikuva Q1:n webcastista, että Italiassa yritysostot eivät kuuluisi kulttuuriin vaan kasvu tulisi tehdä orgaanisesti.
Tämä ihmetytti suuresti, sillä olin siinä käsityksessä ajalta jolloin kansainvälistymisstrategia julkistettiin, että Talenom olisi tehnyt tarkat markkinatutkimukset niistä maista, johin kannattaa lähteä.
Espanjassa homma näyttää toimivan hyvin niiltä osin. Asiaa ei haitanne se, että ensimmäisenä ostetussa yrityksessä oli muistaakseni myös suomalaisia mukana.
Tervetuloa vain karhuilemaan.
Itse lähden siitä että Suomi saadaan toimimaan, yritysostot mukaan lukien (korkea kannattavuus), kunhan jatkuvat yritysostot lakkaavat (nythän niitä ei ole niin paljoa tehty, kun tikon muutos meni jo ja vähän kallista on).
Tähän Suomen osuus liikevaihdosta:??? Milj.
Kannattavuus tähähän ebit %=22-24%???
Ruotsi: oletettavasti ostettu ihan toimivaa liiketoimintaa ja menee vielä aikaa?
Espanja: saadaanko edullisesti osteltua, ihan ok liiketoimintaa, mutta menee aikaa, vähän epäselvä se ostettu alusta, että sillekö rakennetaan päälle vai miten sinne saadaan omat talenom ohjelmistot?
Hätätilanteessa: Suomi kannattavaksi, muuta maat perus plussalle ja pikkuhiljaa automaatiota.
Ruotsi ja Suomi, kunhan integroidut toimistot oppivat kirjanpidon, niin joko pitää kasvaa org. Tai vähentää porukkaa?
Italiasta sanottiin tosiaan jo heti kaupan jälkeen ensimmäisessä webcastissa, että siellä epäorgaaninen kasvu on hankalampaa eli markkinatutkimuksen pohjalta muodostunut strategia jo ostohetkellä pohjautui orgaaniseen polkuun.
Tämähän ei mitenkään välttämättä ole huono juttu, orgaaninen kasvukin voi olla erittäin kannattavaa, mutta olisi toki kiva tietää mitkä ne syyt Italian epäorgaanisen kasvun esteiden taustalla tarkalleen on. Ehkä Fabiot ovat vain liian itsearvontuntoisia omista firmoistaan, vaikka todellisuudessa eivät mitään osaakaan, minkä seurauksena orgaaninen kasvu on sitten helppoa kuin heinänteko
Tässä nyt pitää muistaa Talenomin uuteen maahan laajentumisstrategia, eli ensin ostetaan “sillanpääasema” ja opetellaan/seurataan miten homma toimii, pitävätkö tehdyt oletukset paikkansa jne. Italiasta on ostettu toistaiseksi vain tuo yksi sillanpääasema johon on investoitu rahaa sellainen 440 k€, toki sitten omia resursseja on varmasti käytetty siihen päälle.
Sekä Ruotsissa että Espanjassa sillanpäätä eli ensimmäistä yritysostoa seurattiin/rakennettiin vuosi ennen seuraavia yritysostoja, tämä on varmasti hyvä oletus myös Italian kanssa. Talenom ei siis vaikuta ryntäävään uuteen maahan valtavalla vimmalla, vaan maita rakennetaan hiljalleen ja jo ennen isompia panostuksia varmistetaan oletuksien paikkansa pitävyys. Jos uusia maita halutaan jatkossa avata, niin näitä sillanpääasemia on järkevää olla pystyssä jotta saadaan kerättyä tietoa siitä mihin maahan kannattaa panostaa ja mihin ei. Itse en siis tätä Italiaa tässä osaa pitää minkäänlaisena virheenä, siellä ollaan oltu nyt 7 kuukautta ja rahalliset panostukset on tosiaan vielä hyvin pieniä. Ensi vuonna nähdään/kuullaan varmastikin sitten miltä ympäristö siellä näyttää, eli painetaanko kaasua vai eikö.
Tänään 22.8 Kauppalehdessä valaiseva artikkeli firmoista jotka kasvaneet velkavetoisesti. Mukana myös Talenom. Todetaan mm. että Talenomin kannattavuus on laskenut ja painopiste siirtyy yritysostovetoisesta kasvusta kannattavuuden parantamiseen. Firman nettovelan suhde artikkelin vertailuissa on käyttökatteeseen 2022 on 1.7 (kipuraja artikkelissa 3).
Ja niin on saatu tasan 2 vuoden laskuputkella 65 % osakkeen hinnasta pois. 100 suurinta lisäsi edelleen ostoja dipin lopulla. Heinä/elokuussa liki 400 000 osaketta valui näihin salkkuihin.
Liekö tuossa kuun vaihteessa ollut pohjat, oligargit saaneet suomilappunsa ulostettua, kun muut rahahanat suljettu? Erittäin hyviä vuosia tulossa monille kotimaisille kasvuyrityksille, kunhan olot rauhoittuvat ja korot taittuvat. Toivottavasti Tale on yksi näistä.
Ostin/myin-ketjussa huomasin että @Verneri_Pulkkinen oli ostanut Aallon Groupia salkkuunsa. Huolellisena sijoittajan Verneri varmastikin vertaili Aallonia toimialan toiseen yhtiöön Talenomiin. Kiinnostaisi kuulla miten näet näiden kahden yhtiön suhteelliset vahvuudet ja arvostuksen. Mikä sai sinut valitsemaan juuri tuon yhtiön?
Olen omistanut Talenomia muistaakseni 2018–2020/21, mutta päädyin myymään osakkeet useammassa erässä sitä mukaan kun arvostus kiristyi ja kasvu hidastui.
Aallon Groupia ostin nyt, koska lyhyesti luotan yhtiön strategiaan ja kilpailuetuihin (asiakaskeskeisyys ja yritysostot Suomessa). Osakkeen arvostus on huokea, jos sitä vertaa yhtiön tavoitteeseen kasvaa 15-20 % vuodessa. Siitä pari pinnaa ehkä orgaanista ja loput ostamalla Tilitoimisto Pirkko & Pekka OY-silppua 5x liikevoiton verran (~15 % tuotto verojen jälkeen pääomalle).
En ole liiaksi seurannut Talenomia osakemyyntieni jälkeen, mutta en ole henkilökohtaisesti täysin varma yhtiön vuolaan kassavirran investointien kannattavuudesta. Millähän tuotolla ne eurot palautuu Italiasta, Espanjasta ja Ruotsista? En tiedä, mutta vauhtia tuntuu piisaavan.
Talenomilla on ollut vuosien varrella paljon avauksia ja satsauksia kaiken maailman yrityspalveluista tili-Jaskaan. On ihan oikein kokeilla, mutta en ole taaskaan varma onko yhtiön investoinnit kovin kurinalaisia. Erinomaisesta Suomen kassavirtaa tuottavasta ydinbisneksestä on mukava ampua rahaa sinne sun tänne. Yhtiön painopisteet ovat myös muuttuneet. Toki ajassa pitää muuttua, mutta johdonmukaisuutta kaipaan itse enemmän. Milloin kasvetaan orgaanisesti, milloin epäorgaanisesti, milloin satsataan sinne ja milloin tänne kuten yllämainitut kokeilut. Huom. tämä mielikuva voi olla myös kertoa omasta rajallisesta ymmärryksestäni yhtiötä kohtaan.
Talenom satsaa omaan tuotekehitykseen, mutta mikä teknologia/sovellus/ratkaisu on paras 10 vuoden päästä? En tiedä. Aallonissa voin luottaa siihen että siellä varmasti hankitaan sopivat vermeet asiakkaiden palveluun myös 10 vuoden päästä oli ne sitten jotain hienoa softaa tai vaikkapa mekaanisia kirjoituskoneita jos ajat sikseen muuttuvat.
Alan kehityksestä tarjoili hyvän katsauksen Aallonin pääomistaja ja HPJ Tapani muuten viime vuoskarissa.
Tiivistäen voisi sanoa että omaan makuuni Aallon Group on suoraviivaisempi ja selkeämpi sijoitus, kuin Talenom jossa on paljon potentiaalia mutta myös kysymysmerkkejä joihin en osaa vastata enkä siksi ole ollut osakkeesta kiinnostunut enää.
Hyvää pohdintaa ja aika hyvin kuvastaa Talenomin lähitulevaisuutta, että selkeästi sumua on ja näkyvyys vähän heikko kokonaisuuden kannalta. Varsinkin jos puhutaan yksittäisistä kokeiluista.
Talenom on laskenut, että 450k€/v ja 600k€/v liikevaihtoisten yritysten kuukausisäästö olisi heidän palvelunsa eduksi noin 50eur+ verrattuna “isoon pohjoismaiseen pankkiin”.
Laitetaan vielä loppuun yrittäjänpäivän kunniaksi ketjuun Talenomin kampanja tähän viikkoon.
Talenom tekee nyt yrittämisen aloittamisen mahdollisimman helpoksi. Yrittäjän päivän kunniaksi Talenom perustaa yrityksiä veloituksetta. Lisäksi Talenom tarjoaa aloittaville yrityksille taloushallinnon ja pankkipalvelut ilmaiseksi kolmen kuukauden ajan.
Olisinpa itse myynyt kanssa siihen 2021 buumiin. Kävin tuossa pari viikkoa sitten lukemassa 2018-2020 vuosikertomukset. Omat erät on ostettu 2017-2018. Sanotaanko näin, että firma on paljon muuttunut ja ei sinne hyvään suuntaan. Silloin puhuttiin kuinka hajanainen markkina Suomen tilitomistot on ja kuinka niitä ostamalla voidaan kasvaa isommaksi. Lopputulos oli, että Suomen markkinaosuus on edelleen tietääkseni alle 5% ja olemme siirtyneet harrastamaan Ruotsiin, Espanjaan ja Italiaan.
Olisi kiva kuulla Jussi Paason mielipiteet nyt muutaman vuoden jälkeen. Veikkaan, että hän oli tätä ulkomaan sekoilua vastaan ja sai lähteä tai tajusi itse lähteä.
Myös suomalaiseen kasvuyhtiö perinne tapaan kuuluu maksaa osinkoa ja velkaantua vitusti siinä samalla.
Tää on omassa salkussa semmonen opettavainen tapaus, että pitäis osata myydä edes osa potista silloin, kun on kohtuu varma et liidetään liian lähellä aurinkoa. Vaikka niitä veroja onkin ihan perseestä maksaa.
4-5 vuotta, että pääsis 40% hakintamenolla irti näistä niin katsotaan, jos siihen mennessä tähänkin risu kasaan paistais aurinko taas. Toisaalta tällä tekemisellä ja tällä arvostuksella en pidä mahdottomana, että kurssi menisi pöntöstä alas -30% tai -50%.
Kurssi on mennyt pöntöstä alas, mutta sisäpiiriä ei hirveesti kiinnosta tankata. Kertoo myös aika paljon. Keväällä toimariki laitto surutta bonarit laitaan ja silloin kurssi oli +7,5e/kpl.
Anekdoottina vielä oli puhetta, että kaverin firmalla oli Talenom tilitoimistona ja ei ollut hirveästi hyvää sanottavaa.
Tämä on kysymys, ei jälkiviisastelu. Jos pidät ulkomaille laajentumista sekoiluna, miksi et myynyt, kun esim. toinen maa julkistettiin? Ja perustuiko sijoituksesi puhtaasti kotimaan markkinan valloitukseen? Vai onko ulkomaat alkaneet tuntua sekoilulta vasta viime aikoina, kun homma ei ole edennyt alkuperäisessä aikataulussa?
edit: ketjussa on kuitenkin historiassa oltu porukalla sitä mieltä, kuinka juuri Suomalaisilta yrityksiltä puuttuu rohkeutta lähteä maailmaa valloittamaan, jos siihen on tuote/idea.
Muuten ihan hyviä argumentteja mm. sisäpiirin ostoihin/myynteihin liittyen. Ei 1.1.2022 jälkeen liikaa ostoja näy, vaikka kurssi ja arvostuskertoimien tervehtyminen niitä voisikin tukea.
En ole pitänyt Ruotsin jälkeen laajenemisesta yhtään. Tää on ollu tämmönen “hitaasti kiehuva sammakko”-syndrooma minulle. Eli katsotaan nyt hetki ja toinen hetki jne. Ruotsi jotenkin vielä meni ymmärrykseen, kun sitä täälläkin osa puhuu.
Tarina on vaan muuttunut tässä muutaman vuoden aikana aika paljon. Ensin piti valloittaa Suomi → no ei vallotettu. Sitten piti valloittaa Ruotsi → no aika moista tervassa tarpomista sielläkin näyttää olevan. En odota ihmeitä Espanjasta ja Italiasta vielä vähemmän. Eiköhän tässä laajennuta vielä seuraavaankin maahan, kun homma alkaa noissa tökkiä.
Eniten tässä laajetumisessa riepoo tuo osinko ja velan kasvu. Samaa aikaan syljetään rahaa pihalle firmasta, kun sen voisi käyttää paljon tehokkaammin kasvuun ja/tai velkaantumisen vähentämiseen. Osakeprintteri käy myös kohtuu ahkerasti noissa yrityskaupoissa.
Tää suomalaisten firmojen ulkomaille meno on yleensä ollu aikamoista haperointia ja tuo suomalainen tapa olla “kasvuyhtiö” joka maksaa osinkoa syö varmaan tuota kasvua melkoisesti. Sitten ihmetellään, kun jostain tulee ulkomaalainen firma jonka osinkoprosentti on 0 ja vie kakun + syö sen.
Toivotaan silti, että olen väärässä ja ne Talenomilla tietää jotain mitä minä en. Ehkä tuolla Epsanjassa on jotain piilevää, kun omasta mielestäni noi liikevaihto/työntekijä-luvut oli aika pieniä tuolla. Varmaan jos ottaa siestan pois, niin kasvaa liikevaihto ihan hyvin…
Talenom ei omien sanojen mukaan ostele oikein Suomessa, koska Suomessa ostettavien firmojen hinnat ovat nykyisin aivan liian korkeita vrt. vaikka ulkomaat. Aallonin teesi (tai ainakin @Verneri_Pulkkinen teesi) on ostella ”halvalla kotimaisia” ja kun nämä saa Aallonin kertoimet niin jo siinä luodaan omistaja-arvoa.
Missä ero? Jomman kumman täytyy kyllä olla tässä väärässä Hieman ihmettelisin että miksi Talenom ei enää Suomessa ostele jos tosiaan noin halvalla voisi ostaa mitä vaikka Verneri tuossa yllä maalaili.
Yritysoston jälkeen Talenom tuo omat ohjelmistot käyttöön ostokohteeseen, Aallon taas antaa ostetun toimiston jatkaa nykyisillä ohjelmistoilla. Tuo ero teknologiastrategioissa varmasti osaltaan selittää, miksi toiselle löytyy ostettavaa ja toiselle ei. Talenom myös niin paljon isommassa kokoluokassa, että aivan pienimmät kohteet eivät varmaan enää kiinnosta samalla tavoin kuin Aallon Groupia.
Tämän ymmärrän, mutta jos se olisi vain noin helppoa niin vaikea uskoa miksi Talenom ei vain myös ostelisi ja antaisi näidenkin jatkaa omilla ohjelmistoilla jos näin helpolla peliliikkeellä luotaisiin omistaja-arvoa ja asia olisi kynnyskysymys ostettavalle firmalle. Eli varmasti tällä on merkitystä, mutta en jaksa uskoa että tuo koko asiaa selittää.
Myöskään kokoluokalla perustelu ei kuulosta uskottavalta. Hyviä transaktioita ne pienemmätkin on jos ne näin helposti omistaja-arvoa loisivat. Tai sitten Talenomin johto on ihan pihalla.
) ja samalla kannattavuus heikentynyt merkittävästi yritysostoputken mukana.
. Itselle omistus tosiaan jäi yli yön ja irtauduin omillani. Suurin syy siihen oli tosiaan tuo kohonnut velkataso ja en ole varma, pysyykö hallinnassa varsinkin kun kassavirta ottaa osumaa. Talenomin johto tottui kuitenkin toimimaan yli kymmenen vuoden ajanjakson nollakorkoympäristössä ja nyt tilanne on radikaalisti muuttunut. Pahimpia väärinymmärryksiäni saa toki korjata.
Hieman ihmettelisin että miksi Talenom ei enää Suomessa ostele jos tosiaan noin halvalla voisi ostaa mitä vaikka Verneri tuossa yllä maalaili.