Tavoitteena saada sen verran pääomatuloja, että saisi niillä maksettua Hesarin tilauksen. Ja jos hommat alkaisi mennä ns. isolleen, niin Aku Ankka siihen päälle.
Ja jos joskus sattuisi saamaan niin paljon potuloja, että eläminen onnistuu niillä, niin en jatkaisi palkkatyön tekoa nanosekunttia pitempään.
Alkuperäinen tavoite omalla sijoittamisella oli korvata uhkapelaaminen. Sehän onnistui vallan mainiosti. Nettikasinot ja tonnin mällit jalkapallo matseihin jäivät lähes kokonaan menneisyyteen.
(Huomattavasti nautittavampaa itsellä katsoa ja nauttia futiksesta ilman rahapanosta.)
Nyt depotetaan nordnettii ja ostetaan osakkeita jos pelihimo pääsee yllättämään ja muutenkin ostoja sen mukaan mitä kiinnostavia keissejä löytyy. Tavoite muokkautunut myös vähän tässä matkan varrella eli säästää itselle hyvä eläkekassa/puskuri elämän yllättäviin menoihin ja myös elämiseen ylipäätään eli suon itselleni luvan nostaa rahaa myös pois mikäli tarvitsen jotain mitä en palkkatuloilla voi rahoittaa.
Tavoittelen 15% vuosituottoa pitkässä juoksussa ja käytännössä rakennan kassaa, jolla nauttia elämästä ja pidentää lomia kun työuran loppulähestyy. Sijoitushorisontti minulla on siis jossain 55-58 ikävuoden tietämillä ja olen ajatellut että siihen asti jaksaisi tehdä täysillä päivätöitä. Tuon jälkeen haluan alkaa tuhlaamaan säästämiäni rahoja ylenpalttiseen matkailuun ja hyvään ruokaan Ranskan Rivieralla 
Sama täällä. Aloitin sijoittamisen nollasta koronadipin jälkeen, ja kasvatin salkun siis 0€:sta 80 000 euroon iskemällä asuntovoittorahat stonkseihin.
Tämä on hyvä harrastus, missä voin omaa ammattitaitoa hyödyntää mukavasti. Samalla jos kassa karttuu, niin sehän on yhteiskunnallekin hyvä juttu. Mutta ennen kaikkea itselle ja perheelle, kun voi sitten tehdä jotain kivaa.
Tarkennan, että isoja säästöjä en ole hakemassa, vaan pientä kulutettavaa.
Harmittaa, kun entinen tyttöystävä / nykyinen vaimo lyttäsi pieni poika sylissämme tekemäni kirjallisen sijoitussuunnitelman n. 13 vuotta sitten. Silloin oli vuokra-asunto ja säästin säännöllisesti rahastoihin.
Myin vuokra-asunnon pois ja jätin säännöllisen sijoittaisen.
No, sitten ostettiin perheasunto helsingistä ja sen jälkeen on jo parikin omakotitaloa vaihdettu / ostettu (helsinginstä nämäkin) ja omat sekä vieraatkin rahat on kiinni tässä yhteisessä kodissa. Onhan se säästämistä tämäkin, ei asuntojen arvot helsingissä ainakaan alaspäin pitkässä juoksussa ole menossa.
Olen säästänyt lapsille rahastoihin ja vähän taas aloitellut säästämistä / osakesijoittanista. Salkun arvo on kuitenkin näin vajaa 50 vuotiaalle varsin pieni, noin 10.000 euroa.
Lapsia kannustan säästämään ja sijoittamaan säästöjä parhaan mukaan.
Itsellä ei oikeastaan mitään suurempia tavotteita, mieluummin vain laitan ainakin osan kuukausituloista rahastoihin poikimaan kun jättäisin pankkiin pölyttymään. Osakkeet jotka olen ostanut saavat salkussa olla ja pysyä mutta enempää tuskin niitä ostelen ja päätäni vaivaan. Tavoite on pysyä plussan puolella 
Joillakin kyllä melkosia tavoitteita täällä joita en itse edes jaksa haaveillakkaan 
Tavoite on kasvattaa salkkua. En oikein keksi tähän hätään mitään käyttöä sijoituksille. Ehkä joskus osa-aikaiselle ennen eläkeikää tms. Saas nähdä. Nyt vaan kerryttelen omaisuutta sen enempiä miettimättä.
Oma tavote on pystyä lopettamaan työt 20v päästä ku oon reilu 50vuotta. Oma työ on ihan jees mutta käyn siellä lähinnä siks että sinne ei joku kaunispäivä enää tarvii mennä. En saa mitää miljoonan salkkua säästettyä tuossa ajassa, 200-300k realistisempi tavote, sen lisäks makselee pkseudulla olevaa kämppää pois ja kattoo sitten myykö tänki vai viihtyykö täälä vielä sillon. Töiden lopettamisen jälkeen en mitää luksuksia kaipaa. Talvet aasian lämmössä huokeessa hintatasossa ja budjetti matkailu muutenki kiinnostaa…pitkä pyöräreissu kans ollu kauan haaveena. Katotaan onnistuuko🙂
Omat tavoitteeni sijoittamisessa ovat:
Ensiksi mainittu on enemmänkin abstrakti tavoite, ja mentaalista harjoitustyötä vaativa prosessi. Taloudelliseen mielenrauhaan ei tarvita valtavia pääomia vaan kyseessä on korvien välissä oleva asia. Itse olen lähtöisin perheestä jossa rahan puutetta aina valiteltiin ja jos rahaa joskus oli, sitä ei osattu käyttää järkevästi. Perheessämme ei sijoitettu eikä säästetty ja rahasta puhuttiin vain negatiiviseen sävyyn. Usein lähinnä tyyliin: “Sitten jos voittais lotossa…” tai “Jos ois NHL-pelaaja, niin sitten ois rahaa…” jne. Koskaan ei noussut esille, että omaan talouteen voisi vaikuttaa myös pienillä teoilla.
Tiedostin kyllä sijoittamisen tärkeyden jo hyvin nuorena, mutta oman talouden hallintaa en kotoani oppinut. Siis ihan arkipäiväisten kulujen tasapainottamista. Ajattelutapani oli vuosikausia, että “mitään ei kuitenkaan jää säästöön”, joten jos rahaa tuli niin sitä myös meni. Toisaalta halusin myös käyttää rahojani elämyksiin, joita en perheen kanssa koskaan kokenut, kuten matkusteluun. Olin mm. ensimmäistä kertaa lentokoneessa 20-vuotiaana.
Vuosikymmen mittaiseksi venynyt opiskeluaika (sisältäen kaksi maisterintutkintoa, puoli vuotta intissä ja useamman vuoden “haahuilua”) sekä huonot oman talouden hallinnan taidot olivat luonnolllisesti jättäneet jälkensä talouteeni. Valmistuin toisesta tutkinnostani 2018 lopussa ja samaan aikaan erosin pitkästä parisuhteesta sekä muutenkin resetoin elämäni. Aloitin säästämisen ja sijoittamisen tuolloin käytännössä tyhjästä, taustalla 0€ säästöjä ja yli 20000€ opintolainaa. Ensi töikseni avasin ASP-tilin ja aloitin opintolainan lyhentämisen.
Osakesijoittamisen aloitin 2020 alussa, joka ajoittui yhtä aikaa OST:n lanseeraukseen. Heti sijoitusuran alkuun sattui koronadippi ja olihan se hurjaa katsoa, kun parin kuukauden jälkeen salkku oli pahimmillaan 35% miinuksella 
Pääomat olivat tietty tuossa vaiheessa hyvin pieniä. Samaan aikaan jatkoin ASP-tilille ja indeksirahastoihin säästämistä. Ostin ensimmäisen asuntoni nykyisen avopuolisoni kanssa kesän alussa. Tämän jälkeen voikin keskittyä pelkästään sijoittamiseen kun asunnon hankkimisen “velvollisuus” on suoritettu.
Pahin virhe lyhyellä sijoitusurallani: ei ole ollut malttia kerätä käteispuskuria, vaan olen hypännyt suoraan syvään päätyyn eli osakepoimintaan. En ole joutunut OST:ltä vielä nostamaan senttiäkään, mutta käteisvarat ovat välillä olleet tiukoilla. Tällä hetkellä panostan erityisesti käteispuskurin kerryttämiseen. Takaraivossa jokin järjen ääni sanoo, että pitäisi myös enemmän panostaa indeksisijoittamiseen, mutta tähän asti osakepoiminta on vain ollut niin paljon enemmän inspiroivaa ja myös tuottoisampaa
Taloudellista riippumattomuutta tavoittelen sen vuoksi, että en yksinkertaisesti luota yhteenkään työnantajaan. Vaikka olen ollut aikuisten töissä vasta muutaman vuoden, olen jo melko kyynistynyt työelämään ja omaksunut ajattelutavan, että joka hetki tulee olla valmis siihen, että kengänkuvaa tulee takamukseen. Sillä ei loppujen lopuksi ole mitään merkitystä, kuinka hyvin teet työsi, kuinka kauan olet ollut saman työnantajan palveluksessa tai miten mukava tyyppi olet.
Tuo mljoona euroa on sopivan konkreettinen tavoite, ja olen järkeillyt, että 50-vuotiaaksi mennessä se olisi saavutettavissa. Tästä tavoitteesta voin tietysti joustaa tarpeen mukaan. Pitemmällä aikajänteellä en halua olla yhdenkään työnantajan maksamien palkkojen enkä Kelan tukien varassa.
Tuli ehkä hieman synkkää tekstiä, mutta mielestäni sijoittaminen on pohjimmiltaan iloinen asia! Minulle sijoittaminen tuo elämään sellaista ammatillista sisältöä, mitä tämänhetkinen palkkatyö ei tuo. En ole varma haluanko lähteä asuntosijoittamiseen koskaan mukaan, kun nyt vasta hiljattain sain oman asunnlon hankittua, mutta kerään kuitenkin tietoa kaikista sijoittamisen muodoista mahdollisimman paljon. Ensimmäisen sijoitusvuoden aikana osakesalkku tuotti 30% ja tällä hetkellä vaikuttaa, että toiseltakin vuodelta päästään vastaaviin prosentteihin. Voi olla pitemmällä aikavälillä noin kova tuotto ei ole todennäköinen, mutta pidän silti tavoitteet korkealla. Täysin realistia minusta ei koskaan tulee, vaan ripaus idealismia ja innostusta pitää aina olla sijoittamisessa mukana! 
Lisätään tähän vielä että käytännössä olen saavuttanut tuon 15% vuosituoton viimeisen 7 vuoden ajan pelkästään Seligsonin Global Top Brands-rahastoon sijoittamalla (7 vuoden p.a. 16,5%).
Se on kuitenkin tylsää, joten haen tähän harrastukseen lisämaustetta ja lisätuottoa suorilla osakesijoituksilla.
Tein itselleni uuden tavoitteen. Olen nyt pari kuukautta opiskellut intensiivisesti tätä lajia ja laittanut omalla tilillä maanneita varoja rahastoihin ja osakepoimintaan. Tutkinut firmoja ja kokeillut päiväkauppaa. Valinnut pitkäaikaisen ja lyhyen horisontin kohteita pitoon.
Alan olla tyytyväinen tähän oppimiseen, ja haluan jättää aktiivisen puljaamisen hetkeksi.
Päätin etten laita enempää käteistä sisään, vaan ajan poiminnat tällä pääomallani tasaluvuiksi. Eli sata sitä, tuhat tota jne. Ja sitten jätän salkkuni hetkeksi parkkiin. Jään odottamaan kärsivällisemmin suuntaa jonka yritykset ja markkina ottavat. Seurailen etäämpää. En kohella enempää välityspalkkioita.
Tällä hetkellä osakkeilla tuotto 16%. Kohti kakkosasunnon rahoittamista. Käsiraha on jo.
Nyt sain työnantajan kanssa sovittua, että jään toistaiseksi tekemään lyhennettyä viikkoa, kunhan sitten joskus aikanaan palaan töihin. Tai onhan tässä tullut tähänkin mennessä pitempiä vapaita pidettyä ja varmasti jatkossakin, mutta siis viikottaisella tasolla
Irrotan salkusta 500 euroa joka kuukausi menoihin eli karvan verran enemmän mitä tuossa tulot tippuu. Kun ei ole mikään huipputuloinen ja menot on mitoitettu sen mukaan niin ei tarvitse tuplaten paremmin tienaavien tavoin harmitella kuinka paljon ottaa takkiin jokaisesta palkattomasta päivästä.
Tuo on nykyisellään muutama prosentti salkusta. Totisesti toivon saavani tuottoa pääomalle enemmän kuin muutaman prosentin vuodessa niin jäisi jatkossakin enemmän voita leivän päälle
Pyörittelin tätä hypoteettisesti hieman lisää. Nykyinen taloustilanne ja säästöaste mahdollistaa minulle 8-10vk lomaa vuosittain, ja ennen koronaa siitä vietettiin noin puolet etelässä. Vaimo puolestaan voi tehdä 4-päivästä työviikkoa. Näistä on tarkoitus pitää kiinni ja seuraavat etapit nykyisellä säästöasteella ja oletetulla 8% vuosituotolla olisivat:
47v kohdalla eli 5 vuoden päästä, jolloin kuopuskin muuttanee pois kotoa, asunto voidaan vaihtaa pienempään. Tämä mahdollistaisi pääoman lisäämistä salkkuun jolloin menisi 100k rikki ja asumiskulujen pienenemisen kautta minulle 4-päiväisen työviikon.
Siitä jos onnistun jatkamaan vielä 10 vuoden verran nykyisiä töitä, 57-vuotiaana olisi kasassa 300k salkku. Siitä on eläkeikään matkaa vielä 10 vuotta, mutta tuollainen salkku tuo jo hieman pelivaraa elämän- ja terveystilanteen mukaan, mikäli nuoret tiikerit syrjäyttää töissä “vanhan gubben” pois tieltä.
Toki elämää eletään päivä ja vuosi kerrallaan ja katsotaan mitä matkan varrelle tulee.
Respect, hyvin olet asiat hoitanut kun olet jo tuossa iässä velaton 
Toki muutenkin kuulostaa siltä, että teillä on ala-aste ohitettu siinä vaiheessa kun itse vielä mietti sormi suussa että mitähän sitä elämältä
haluaa 
Minulla oli alunperin sama tavoite minkä @Sahaukko tuossa muutama viesti sitten mainitsi: korvata uhkapelaaminen sijoittamisella ja sen myötä alkaa kerryttämään rahaa myös säästöön.
Olin oikeastaan ennen 2020 kesää elänyt aina kädestä suuhun ja Covid-19 myötä uhkapelaamiseen menevät summat kasvoivat kun muut kulut pienenivät.
Ostin ensimmäiset ETF-rahastot toukokuussa 2020, tein kuukausisäästösopimuksen ja aloitin kerryttämään pesämunaa pikkuhiljaa. Ajattelin, että minulle riittäisi 0% tuotto. Saisin ainakin säästettyä rahaa.
Pian huomasin, että euroja saa itseasiassa kerrytettyä aika nopeasti tuonne ja loppuvuodesta alettiinkin lähestyä jo 5 numeroisia summia. Ensimmäinen tavoite oli saavutettu: en elänyt enää kädestä suuhun.
Aloin pohtimaan seuraavaa tavoitetta joka olisi, että saisin säästämäni rahat myös tuottamaan. Alkoi sijoittamisen opiskelu ja luin tunteja päivässä inderesin foorumia, blogeja ja artikkeleja sijoittamiseen liittyen. (Kiitos kaikille foorumin aktiiveille sekä inderesin analyytikoille mahtavasta sisällöstä)
Nordnetin osakeanti olikin ensimmäinen suora osakesijoitus johon rahaani laitoin. Olin lukenut pikavoitoista (uhkapelurin valinta?) ja ajattelin lähteä kokeilemaan koska olin varma ylimerkinnästä. Myin annista saadut osakkeet heti ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä. Halusin nuokin rahat taas tuottamaan ja aloin kuukausittaisten ETFien lisäksi ostamaan muitakin osakkeita.
(Menee hetkeksi strategian puolelle jos sitä siksi voi kutsua) Aloin ostamaan ainoastaan yhtiöiden osakkeita joiden palveluita itse käytän tai olin käyttänyt (Evo, kindred, harvia, fortum, sampo, kesko, kamux) Näitä loppuvuodesta ostaneena voi sanoa, että jotain tuottoakin on tullut. On myös peesailtu,fomoteltu ja tehty näistä tappiota sekä osallistuttu WSB lottoon (onneksi tajusin suht nopeasti, että WSBn kautta palasin taas uhkapelaamiseen).
Nyt kun nuo kaksi lyhyen aikavälin tavoitetta on todistettu mahdolliseksi. Pyrin jatkamaan niiden toteuttamista ja mahdollisesti alkaa hiukan keventämään töissä ennen eläkeikää. Mahdollistaa kokemuksia ja elämyksiä joita muistella vanhoilla päivillä ja oppia
taloudenhallintaa sekä valita sijoituskohteeni fundamentteihin perustuen ja päihittää indeksien tuotot.
Aika paljon on vuodessa opittu ja vielä on paljon opittavaa. On kyllä vienyt harrastus mennessään!
Oma tavoitteeni on se ettei tuttavani itsestään tekemä ennuste toteudu kohdallani “elän varmaan satavuotiaaksi ja persaukisena”. Jälkimmäistä kohtaa pyrin sijoittamisella välttämään.
Tavoitteeni sijoittamisella on se paljon puhuttu taloudellinen riippumattomuus.
Ikää noin 30v ja salkun koko on n. 0,5M€. Edelliset pari vuotta ovat olleet todella hyviä ja karkeasti 10v p.a. tuotto lienee ollut karvan yli 20%. Tarkkaa tietoa ei ole, sillä palveluntarjoajan vaihtaminen on sekoittanut hieman dataa. Palkasta ja parista asuntoveivistä salkku on kuitenkin koostettu, ilman perintöä.
Tavoitteeni on jättäytyä pois palkkatöistä arviolta 45v ikäisenä, tai kun salkku on 2-5m€. Liian nuorena en uskaltaisi poistua työmarkkinoilta ”vain” 2m€ salkulla, mutta esim 50-vuotiaana todennäköisesti uskaltaisin painaa liipasinta.
Tavoitteet ovat kovat, mutta kyllä rimaa pitää pitää korkealla. Työ ei ole pakkopullaa, joten jos hassaisin koko pääoman, niin ainakin jäisi sukan varteen hienoja kokemuksia ja ajatus, että perhana ainakin yritin tehdä asioita eri tavalla kuin tavallinen tallaaja (vaikka itseäni sellaisena pidän).
Sijoittaminen on äärimmäisen rakas harrastus ja siihen liitännäiset asiat pyörivät aika paljonkin mielessäni, mutta sellainen vain olen ja en koe sitä kuormittavana. Tutka on päällä koko ajan.
Reilu parikymppinen opiskelija.
Di/kauppis alalla.
Pari vuotta tullut haahuiltua,
Nyt alkaa vähitellen olla kuviot selvät.
Onneksi kuitenkin oppinut perheeltäni hyvän taloudenhoidon tärkeyden. Käynyt töissä opiskelujen oheessa jne.
Korona dippi oli minulle suoraan lahja taivaista. ASP tili tuli purettua, ja muut käteiset käytettyä.
Välillä vähän liiankin innokkaasti.
Noh nyt on puskureita kasvateltu.
Salkku kokenut huimaa, noin 120% nousun.
Pääomaa nyt reilu 120t€ ja pari kymppiä opintolainaa.
Tarkoitus olisi lopetella tutkinto tässä ensi vuonna, siirtyä työelämään. Ehkä kouluttaa itseään lisää sivussa.
Säästää ahkerasti noin 30-35v saakka. Jonka jälkeen antaa ns. Korkojen juosta. Tavoitteeni olisi säästää 35v mennessä noin 600t€
Tavoite on vaikeahko. Mutta ehkä pitääkin. Aikaa tähän olisi 13v.
Omaan erinäköisistä syistä halvan kulupohjan asumiseen jne. Tämän pitäisi mahdollistaa noin 500-800€ Ylimääräinen kuukausisäästö opintojen loputtua.
Saa nähdä mihin päädytään. Olen tyytyväinen vähempäänkin…
Hurjaa luettavaa tämä ketju. Tuntuu itselle mahdottomilta tavoitteet, mihin täällä pyritään ja osa on jo saavuttanut.
Noh, elämässä sattuu ja tapahtuu. Tällä hetkellä kyydissä on kivaa kaikella tavalla. Itse on pysynyt terveenä ja kaikki elämän kurssit rallattelee ylöspäin.
Minäkin olen viime aikoina miettinyt, miksi sijoitan? Ajattelin samantein jakaa kaikille omat ajatukseni tästä rakkaasta (ja ainakin tällä hetkellä tuottoisasta) harrastuksesta.
Olen noin 35v perheen isä. Olen työssä, jossa viihdyn ja tienaan ihan ok. Asuntolainaa riittää ja sen takaisin maksamiseen kuluu iso potti kuussa. Lisäksi kaikkea muuta kulua on niin paljon, että välillä tuntuu, että tukkakin lähtee päästä. Joka tapauksessa pystyn vähän siinä sivussa säästämään ja salkku on rakennettu itse hankkimilla euroilla vuosien saatossa. Suurimmaksi osaksi on tehty virheitä, mutta mahtuu sinne niitä hienoja onnistumisen tunteitakin!
Miksi sijoitan?
En ole ikinä ollut ihminen, jolla pitää olla hurja omaisuus, eikä vihreät eurot salkussa ole kuin nopea onnistumisen tunne. Minua kuitenkin kiinnostaa talous, minua kiinnostaa tekniikka, sen kehittyminen ja minua kiinnostaa mitä maailmalla tapahtuu. Näitä asioita yhdistää markkinat. Tästä olen löytänyt paljon sisältöä elämääni.
Mihin tähtään sijoittamisella?
Niinpä…
Noh, en ainakaa halua sijoittaa enää eläkeiässä. Miksi kukaan haluaa sijoittaa eläkkeellä? Tavoitteeni ei todellakaan ole kerryttää perikunnalle verotettavaa.
…ehkä haluan vaan nauttia elämästä? Ostaa ehkä jotain kivaa silloin tällöin. Jos maailma aukeaa, niin matkustella yms.
Mutta milloin sitten on oikea hetki aloittaa käyttämään vuosia kerrytettyjä euroja? Vaikuttaako sijoittaminen elämääni tällä hetkellä jotenkin rajoittavasti? Pitääkö määrittää joku aika, milloin olen riittävän tyytyväinen salkun arvoon ja on aika alkaa elämään näitä rahoja?
Tätä pohdin ja olenkin päättänyt, että jatkan sijoittamista nykyisellä siihen asti, että salkun arvo on yhtäsuuri kuin nykyisen lainani määrä. Tällöin voisin maksaa lainani pois ja kuukaudessa jää merkittävästi enemmän rahaa käytettäväkseni. Ehkä se tukkakin pysyy sitten päässä!
Milloin se hetki koittaa ja mitä sitten rahoilla teen?
Laskeskelin että tällä säästämis-/sijoittamistahdilla aikaa vierähtää vielä 8 vuotta, mutta huonoissa tuulissa siihen voi mennä vaikka 18 vuotta. Joka tapauksessa joskus ne kohtaa ja olen silloin jo vanha…
tai ainakin olen vanhempi ja on aika pysähtyä.
Se hetki, kun lainan ja salkun arvo kohtaavat on seuraava etappi, mihin nykymenolla tähtään ja jolloin aion pysähtyä sekä miettiä millaista elämää elän ja miten sijoittaminen siihen vaikuttaa. Ja miten tästä kannattaa jatkaa?
Asuntolainan poismaksamisen jälkeen voin taas aloittaa sijoittamisen uudelleen? Tai ehkä en kuitenkaan maksa sitä silloin pois…
Joka tapauksessa, kohti vuotta 2029!!