En yleensä jaksa lähteä kommentoimaan näihin mutta nyt on semmoiset tavoitteet lyöty pöytään että varmasti on elämä merkityksellistä ja jok’ikinen murhe poissa kun noi saavutat 
kunhan muistat sen avioehdon ettei se 20v vaimo vaan saa mitään! Ja pidetään salaisuutena ikä ”n” ja se mukava työ 
Mutta paras oli että kaiken tuon lisäks pc:n hintalapuksi lyöty eka 3000-5000e mutta sitten mietit että ei perhana nyt liioitella, laitetaan neljä tonnia maks Asia on ilmeisesti loppuun asti mietitty
Mukavasti kyllä sun vastauksessa sekoittuu vähän pidemmän ajan tavoitteet 20 vuotta nuoremmasta rouvasta sekä avioehdosta ja lyhyemmän aikavälin tavoitteet 70 tuumaisen telkkarin ja pc:n ostoista suoratoistopalveluiden vapaaseen katseluun.
Noh tulkitsin niin, että tää nyt oli vähän päissään kirjoitettu juttu. Pari kertaa naurahdin kyllä, hyvää lauantaita!
Saa nauraa. Ihan miten vain. Minulla on veli jolla on vaimo ja heidän ikäero on 1 vuosi tai sen alle ja heillä on 3 lasta. Suomen presidentillä on noin 30 vuotta nuorempi vaimo, mutta tosin hänen eka vaimonsa kuoli ja tämän lisäksi hän on nyt saanut lapsia molempien vaimojen kanssa. Minulla on lapset ehkä ja ei mikään tavoite saada lapsia tai välttää sitä. Veljeni perhe tulee käymään minun luona koko koulujen uheiluviikon aikana ja kai minun veljeni lapset perii minut jos en saa lapsia.
“Mutta paras oli että kaiken tuon lisäks pc:n hintalapuksi lyöty eka 3000-5000e mutta sitten mietit että ei perhana nyt liioitella, laitetaan neljä tonnia maks Asia on ilmeisesti loppuun asti mietitty.”
Tavallisesti olen ostanut päinvastoin edullisesti tyyliin joku hirveä alennus ja noin 1500 euro budjetti.
Lisäksi kyllähän siihen saa upotettua rahaa jos haluaa. Hieman kysenalaista jos hyötyä 16GB RAM vs 32 GB RAM, mutta esim monta TERA nopeata SSD. Ja voi myös upottaa rahaa jos ostaa uuden näytön ja super hyvän näytönohjaimen. Nykyinen peli näyttöni on vain HD maksimi resoluutio kun voisi olla 1440p tai 4K resoluutio.
Mikäs Muron PC-foorumi tästä on tullut
Btw.Ostin itsekkin uuden tietokoneen, se ei ollut “kuin” 2200e…
Nollista lähdetty ja liian paljon viimeiset 20 vuotta töitä tehneenä ja hyvin myöhään sijoittamisen löytäneenä tavoitteeni on yksinkertaisesti saada kuukausittaista ns perustuloa sen verran että ei täytyisi enää valita töitä rahan vuoksi tai miettiä että maksaako joku työ tarpeeksi. Sinänsä summan ei täydy edes olla suuren suuri koska tavoite ei ole lopettaa työntekoa täysin vaan lähinnä leppoistaa elämää siirtymällä esim 3-4 päiväiseen työviikkoon tai vähän vähemmän vaativiin hommiin. Tai että olisi varaa ja mahdollisuus pitää vaikka vuosittainen 2 kuukauden kesäloma.
Itse olen rakastunut passiivisiin tuloihin. Tavoitteena olisi saada 2-3000 e vuositulot osinkojen muodossa
Tavotteet korkeelle, kuussahan nuo summat pitäs saada. 
Osta kaksi (2) kappaletta Sampon osaketta niin tavoite saavutettu kevyesti 
3t€/vuosi brutto-osinkoon pääsee jo 50t€ salkulla jos yield on vähintään 6% ja tällaisiahan osakkeita löytyy aika paljon jo ihan kotipörssistäkin.
Perheellisenä ja asuntovelallisena ei ole helppoa. 2-3000 vuodessa olisi iso summa. Salkun rakentamiseen menee aikaa jos pystyy sijoittamaan 200-400/kk
Jep, OST täyteen 4-6% yieldillä olevaa luotettavaa työjuhtaa. Itselläni juuri tuo strategia OST:n osalta ja sieltä löytyy Citycon, Tieto, Sampo, Capman ja Titanium. Sekä Tecnotree kasvuvetona.
Mun tavoite on financial freedom, eli täydellinen valinnanvara joko jatkaa töitä tai sitten ei. Se saavutetaan omalla elämäntyylillä ja tilanteella noin 50-60k€/v brutto-osingoilla ja olen nyt noin puolimatkassa.
Lyhyt, mutta sisältörikas viesti sinulla tässä. Tässä on pari kulmaa mistä tykkään tosi paljon.
Ensimmäinen se, että ei kannata luovuttaa asioiden suhteen nyt ja jatkossa, vaikka kokisi toimineensa epäoptimaalisesti menneisyydessä. Toinen se, ettei tavoitteiden tarvitse olla äärimmäisiä ollakseen yksilön elämänlaadun kannalta merkittäviä.
Mihin tahansa instrumenttiin sijoittamisesta puhuttaessa ihmisiltä kuulee usein seuraavan kaltaisia heittoja: “Ei tässä enää ehdi miljoonia säästämään, niin nyt on myöhäistä aloittaa” “Ei näistä tuloista miljoonia säästetä joten ihan sama” jnejne. Sitten päädytään ostamaan 10 riviä lottoa viikoittain 
Ikään kuin vasta miljoonien lisäyksellä nykyiseen varallisuuteen olisi merkitystä. Monesti vielä samat ihmiset pystyvät käyttämään tuhansia euroja vuodessa tupakointiin. 
Perstuntuma kertoo kuitenkin, että tässä on sentään myönteinen kehityssuunta, jossa sinun hyvin sanoittamallasi tavalla luodaan omalle kohdalle realistisia tavoitteita, joita kohden on mielekästä pyrkiä maltillisella vaivannäöllä. Toki seuraava laskumarkkina vesittää joidenkin uskon kaikkiin mahdollisuuksiin, mutta kenties sinisilmäisesti näen, että entistä suurempi joukko kykenee jatkamaan tasaista kuukausisäästämistä markkinaoloista riippumatta.
Jotta ei ole täysin ohi aiheen, niin jotain omista tavoitteistani. Olen toisessa ketjussa hieman pallotellut mahdollisuudesta irtautua työelämästä hyvissä ajoin ennen virallista eläkeikää. Tästä asiasta tunne ehtii elämään vielä moneen kertaan ennen kuin se olisi realistista (jos koskaan 
)
Tällä hetkellä uskon, että työelämä voi jatkossa tarjota yhä joustavampia malleja työtehtävien, paikan ja ajan suhteen. Optimistina ajattelen, että pystyn joskus vähentämään työn sitovuutta, mutta kuitenkin pääsen tekemään tehtäviä sopivassa määrin, jotta aivot pysyvät käytössä ja sitä kautta kutakuinkin tikissä. Tätä vaihetta varten tavoittelen sellaista passiivista tulovirtaa, joka kattaisi elämisen peruskustannukset ja lisäisi vapautta valita sopivimpia töitä. Teoriassa nykyisen sijoitusvarallisuuden laskennalliset tuotot juuri ja juuri kattavat minimikulut, mutta tämän hetkiset arvostustasot ja yritysten ennätystulokset tekevät tilanteen pysyvyydestä varsin epävarman. Vaikka mikään ei ole varmaa, niin pidän erittäin todennäköisenä, että pystyn jatkossa vähintään vaihtamaan lomarahat aina vapaiksi ja jo tämä asia tekee minusta melko tyytyväisen. 
Lehtien tilausmaksut saattaa toteutua jo lähivuosina, niin lisätäänpä saunapuut tavoitteisiin.
Se tuppaa sijoituspalstoilla aina olemaan, että 50 000€:a on pikkujuttu, mutta taitaa olla melko monelle suht kova tavoite nykypäivänäkin 
Mutta hyvähän se on, että tavoitteet on korkealla. 
Kyllähän ne tavoitteet tosiaan kannattaa asettaa omien realististen säästömahdollisuuksien pohjalta, mitä vähemmän tuloja ja mitä enemmän pakollisia menoja, niin sitä hitaammin tavoitteet varsinkin alkuvaiheessa täyttyvät. Varmaan moni asettaa myös itselleen välitavoitteita, joita voi sitten matkan varrella aina muokata. Oleellisempaa kuitenkin on opetella osakesäästämiseen tähtäävä elämäntapa ja sitten kun asuntovelatkin joskus on maksettu, niin säästösummatkin kasvavat. Ihmiset lähtevät varsin erilaisista tilanteista ja kaikille ei esim. ole yli 50 000 euron vuosituloja, kahvihuoneen puolellahan oli juuri kysely ja 45% vastaajista ylitti tämän rajan. Toisaalta taas alle 35-vuotiaita oli vastanneista jopa 62%, 100 000 e tai enemmän oli velkaa 35%:lla.
Tällä kaikella yritän vain sanoa, että varsin erilaisissa tilanteissa me kaikki olemme. Joku voi työskennellä matalapalkka-alalla, perheessä on kaksi pientä lasta ja asuntovelkaakin on runsaasti kun taas joku toinen on piintynyt yksineläjä, velaton omistusasunto löytyy ja vuositulotkin ovat reippaasti yli 50 000 e. Jotenkin sympatiani kuitenkin ovat enemmän ensimmäisen esimerkin puolella, koska vaatii mielestäni enemmän sisua säästää pienistä tuloista ja luottaa siihen, että sekin tuottaa ajan kuluessa hyvän tuloksen.
Nuken kanssa samaa mieltä. Jos yksin olisin taloudessa niin tavoitteet olisi paljon korkeammalla. Kyllä tie 50 000 on ihan tarpeeksi pitkä.
Eikös se ole helpompi säästää jos on useampi taloudessa jakamassa kustannuksia? Omassa kaveripiirissä lapsettomat pariskunnat voivat säästää helposti 40-50% enemmän kuussa kuin minä yksin asuvana samoilla palkoilla.
Meillä on keskimäärin 1,5 lasta/viikko. Jos meitä olisi kaksi niin olisi helpompi. Itse olen kuitenkin vaatimaton eli en tarvitse käydä ravintoloissa ja pystyn elää halvalla. Tietenkin voisimme kaikki asua kaksiossa mutta todellisuudessa niin se ei toimi eli ostettiin talo ja niin kuin kaikki tietää niin lapsiin menee rahaa siitä ei pääse mihinkään. En väitä että menoja ei pystyisi vähentämään mutta jossain vaiheessa tulee raja vastaan enkä ole kovin suosittu kaveri enää meidän kodissa.
Tämä on kyllä hyvä muistaa, vaikka sijoitusfoorumilla olemmekin. Raha ei tosiaankaan ole ainut asia elämässä, vaikka se tuokin mukanaan turvaa ja valinnanvapautta. Elämässä on paljon arvokkaampiakin asioita, joita ei voi rahalla hankkia. Kukaan, joka onnekkaasti saa olla perheellinen tuskin haluaa tinkiä kaikesta ja elää täydellisen askeettista elämää maksimoiden säästöt silloin, kun lapset ovat pieniä. Tuo on sitä aikaa, kun se elämä eletään ja elämästä tulisi nauttia täysin siemauksin.
Ne ylimääräiset säästetyt eurot eivät myöskään enää vanhana lämmitä samalla tavalla, vaan kokevat toisenlaisen inflaation, vaikka niitä olisi määrällisesti enemmän. Aikaa ei voi ostaa tai saada takaisin, joten suosittelen, että jokainen käy tämän ajatusleikin läpi ennen kuin tekee lopullisen päätöksen siitä, kuinka tiukille taloutensa perheellisenä vetää. Säästäminen on kiistämättä järkevää, mutta vain kohtuullisuuden nimissä.
Hyvin sanottu. Itsellä kaksi yläasteikäistä lasta ja olen alkanut sijoittaa n. 4v sitten. Puoliso ei meinaa suostua sijoittamiseen, koska rahaa pitää käyttää nyt, kun ei tiedä, onko elossa 30v päästä. Ja rahaa menee lapsiperheessä. Sijoittamisen mahdollistamiseksi teen ylimääräisiä töitä, muuten tämä olisi aika pikkurahoilla leikkimistä. En ole vähentänyt mistään kulutuksesta, aion jatkossakin matkustaa, ottaa jokusen tatuoinnin ja säästää seuraavaan autoon. Lisäksi sijoitan n. 200-400e/kk. Tavoitteena tuo 400e/kk, joka nyt ylittynyt (viime vuonna tavoite oli 200-300e/kk). Kulutuksen määrä riippuu tuloista mutta turhaa ei kannata ostaa millään tuloilla. Mikä se kenellekin on, riippuu yksilöstä. Lapsiperheessä ei kuitenkaan kannata stressata talousasioista. Minä aion saada hieman ekstraa eläkkeelle jäädessä, jopa jäädä 60v iässä pois töistä, jos suinkin mahdollista. Nyt kasassa 4v aikana n. 23k€ salkku ja vähitellen kasvatellaan. Tuleehan sitä eläkettäkin tavallisen arjen mahdollistamiseksi.
Edit. Nyt ikää 40v.
Jotenkin saa joidenkin puheista käsityksen, ettet voi olla tyytyväinen arkeesi ellet kuluta! kuluta! kuluta! Ei kaiken tarvitse olla uusinta ja hienointa, ei ulkomailla tarvitse rampata alituiseen. Tietysti jos materian määrä toimii ainoana mittapuuna niin mitäpäs minä sille voin
Taloudellinen turva ja liikkumavara on mielestäni paljon tärkeämpää. Se, että ei tarvitse kieli poskella odotella tulevaa palkkapäivää laskupinosta selviämiseksi tai jos ketuttaa muuten vaan niin voi ottaa vähän vapaata töistä on sitä jotain.
Pakkohan sitä myös on tulevaisuuttakin miettiä. Todennäköisyydet ovat sen puolella, että täällä pyöritään vielä seitsenkahdeksankymppisenä. Eläkepäiviin pystyy varautumaan hyvin pienillä summilla, kunhan vain aloittaa aikaisin. Ei tarvitse sitten kituteella pienellä eläkkeellä neljän seinän sisässä